:: wikimiki.org ::

Rousseau

Rousseau

Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712, Geneve, Sveitsi–2. heinäkuuta 1778, Ermenonville, Ranska) oli sveitsiläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntateoreetikko. Hän oli ensimmäinen yhteiskuntateoreetikko, joka toi kansalaisten vaikuttamisen poliittiseen järjestelmään teorioihin mukaan. Rousseaun näkökantojen voi nähdä antaneen perustan välilliselle demokratialle. Rousseaulaisen ajattelumallin mukaan ihmisten pitää voida vaikuttaa lakeihin, jos ne koskevat heidän elämäänsä. Hän vastusti näkemystä, jonka mukaan ihmiset ovat syntyjään eriarvoisia, ja uskoi pikemminkin yhteiseen ihmisluontoon. Rousseau lähti kollektivistisesta vapauskäsityksestä - mikäli kansan yhteistahto määrää jotain, tämä myös on kansalle parhaaksi, eikä kansan kollektiivisen vapauden periaatetta loukata vaikka individualistisessa mielessä jonkun yksilön vapautta loukattaisiinkin. Rousseaun mielestä päätöksenteon tulisi ilmentää vaikeasti kuvattavaa ilmiötä, jota hän kutsui yleistahdoksi. Rousseaun kuuluisa lausahdus "Takaisin luontoon" kuvaa hänen käsitystä, jonka mukaan luonto ja luonnollisuus ovat hyväksi ja sivistys, kulttuuri ja yhteiskunta ovat rappioittaneet ihmisen. Rousseau oli myös ensimmäisiä omistusoikeutta vastaan hyökänneitä moderneja ajattelijoita. Rousseau kirjoitti maailman tunnetuimman kasvatusoppaan nimeltä Émile, mutta antoi kaikki viisi omaa lastaan orpokotiin sitä mukaa kun nämä syntyivät.

Katso myös

- Jalo villi
- Voltaire Rousseau, Jean-Jacques ko:장 자크 루소 ja:ジャン＝ジャック・ルソー th:ชอง-ชาก รุสโซ

1712

Tapahtumia

- Pietari Venäjän pääkaupungiksi.

Syntyneitä

- 24. tammikuuta - Fredrik II Suuri, Preussin kuningas
- 28. kesäkuuta - Jean-Jacques Rousseau, ranskalainen filosofi

Kuolleita

- Luokka:1700-luku ko:1712년

Sveitsi

:Sveitsi tarkoittaa paitsi valtiota, myös laajaa ulkoilualuetta ja "kansanpuistoa" Hyvinkäällä. Sveitsin valaliitto on pieni valtio Keski-Euroopassa. Sveitsi on liittotasavalta, jolla ei ole meriyhteyttä. Keskieurooppalaisen valtion naapurimaat ovat Saksa, Italia, Itävalta, Ranska ja Liechtenstein.

Historia

Legendan mukaaan vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton Rütlin niityllä keisari Rudolf I:n kuoltua ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Morgartenin taistelussa 1315 ja Sempachissa 1375 liittolaiset Habsburgien joukot. Tosiasiassa 1291 vain vahvistettiin aikaisempi liitto, ja vasta huomattavasti myöhemmin mainitut tapahtumat saivat myyttisen aseman Sveitsin perustamisen kannalta. Liitto sinällään oli yksi lukuisista tuonaikaista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan saavuttaa asema suoraan keisarikunnan (eikä Habsburgien) alaisuudessa. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin. Laajempaan tietoisuuteen legenda levisi vasta Friedrich Schillerin näytelmän "Wilhelm Tell" (1804) myötä. 1300-luvulla liito alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen 1322. Zürich seurasi vuonna 1351, Zug vuonna 1352 ja Bern vuonna 1353. Glarus otettiin mukaan vähäisemmin oikeuksin vuonna 1352. Kyse oli siis kaupunkien ja laaksojen muodostamasta liitosta. Kyse ei ollut yhtenäisestä liitosta, vaan joukosta erillisiä liittosopimuksia yksittäisten osallisten välillä. Myöhäiskeskiajalla liittolaiset joutuivat uusiin konflikteihin Habsburgien kanssa: itävaltalaiset voitettiin Sempachin taistelussa 1386. Lisäksi valaliiton sisällä käytiin Vanha Zürichinsota 1449-1450 ja 1474–1478 valaliittolaiset osallistuivat burgundilaissotiin. Svaabilaissodan (1499) myötä valaliittolaiset ('Yläsaksan liitto') saavuttivat Baselin rauhassa de facto itsenäisen aseman keisarikunnasta. Reformaation aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin johtamaan reformaatioon, ja toisten pysyttyä katolilaisina. Uskonriita johti sisällissotaan ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina. Kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan yhteydessä 1648 muut eurooppalaiset valtiot tunnustivat Sveitsin itsenäisyyden keisarikunnasta ja sen suvereniteetin. Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetican tasavalta (1798). Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen maan itsenäisyyden. Tällöin Valaisin, Neuchâtel'n ja Geneven kantonit liittyivät Sveitsiin antaen sille maan nykyiset rajat. Wienin kongressissa myös eurooppalaiset suurvallat tunnustivat maan neutraliteetin. Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä (Sonderbundskrieg). Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan. Sveitsin välttyi mullistuksilta "Euroopan hulluna vuonna" 1848, mutta sääti kuitenkin perustuslain, joka siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle, jättäen muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan. 1874 perustuslaki uudistettiin täysin, minkä jälkeen se pysyi pienin muutoksin voimassa vuoteen 1999 saakka. Sveitsi on tunnettu puolueettomuudestaan, eikä osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Vuonna 2002 maa päätti liittyä YK:hon kansanäänestyksen jälkeen.

Politiikka

Valtio on kuuluisa poliittisesta ja sotilaallisesta puolueettomuudestaan, mutta toisaalta myöskin kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä se on useiden kansainvälisten järjestöjen kotimaa. Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani. Confœderatio Helvetica, latinankielinen versio valtion virallisesta nimestä välttää yhden virallisen kielen valitsemisen neljän joukosta. Sen lyhennettä CH käytetään esimerkiksi valtion maatunnuksena Internetissä. Sveitsin hallintojärjestelmä on ainulaatuinen maailmassa, kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksessa on 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista, ja yksi entisistä puolikantoneista, valitaan suoralla vaalilla, ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain, ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian. Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsemänjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle.

Osat

Sveitsissä on 26 (27 ¹) kantonia, jotka jakautuvat edelleen 2889 kuntaan. Kantonit olivat vuoteen 1848 asti itsenäisiä valtioita, joilla oli oma rahansa ja armeijansa. Kantoneilla on edelleen omat perustuslakinsa, lainsäädäntönsä, hallituksensa ja oikeusistuimensa. kantonia

- Aargau (Argovia)
- Appenzell Innerrhoden
- Appenzell Ausserrhoden
- Basel-Stadt
- Basel-Landschaft
- Bern (ranskaksi: Berne) ¹
- Fribourg (saksaksi: Freiburg)
- Genève (saksaksi: Genf, italiaksi: Ginevra, vain ranska on virallinen kieli)
- Glarus
- Graubünden (italiaksi: Grigioni; retoromaaniksi: Grischun)
- Jura
- Luzern
- Neuchâtel

- Nidwalden
- Obwalden
- Schaffhausen
- Schwyz
- Solothurn (Soleure)
- Sankt Gallen
- Thurgau
- Ticino (saksaksi Tessin)
- Uri
- Valais (saksaksi: Wallis)
- Vaud
- Zug
- Zürich

¹ Sveitsin pääkaupunki Bern laskekaan Sveitsissä Kantoniksi, eli Sveitsissä on 27 Kantonia kun Bern lasketaan Kantoniksi

Maantiede

Sveitsin maantiede Sveitsin maantiede Sveitsin pinta-ala on 41 000 km² ja asukasmäärä 7,4 miljoonaa. Maan asukastiheys on 184 asukasta/km². Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevan maan läpi. Korkein kohta on Dufourspitze, 4634 m. Vuorien välissä on lukemattomia laaksoja ja muutamia jäätiköitä. Täältä saavat alukunsa Euroopan suuret joet: Rein, Rhône, Inn ja Ticono, jotka laskevat järvien, kuten Genevenjärven ja Zürichinjärven kautta. Maan väkirikkaampi pohjoisosa on avoimempaa, mutta silti vuoristoista seutua. Pohjoisemmassa kulkevat Juravuoret. Maan Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto.

Talous

Sveitsi on monia muita Euroopan maita rikkaampi, mutta on silti avannut kauppaansa EU:n suuntaan säilyttääkseen kansainvälisen kilpailukykynsä. Euroopan talousyhteisön jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä joulukuussa 1992, ja Sveitsi on avannut kauppaansa bilateraalisilla sopimuksilla. Sveitsi on pitkään ollut sijoittajien suosikkikohden tiukan pankkisalaisuuden ja valuuttansa vakauden ansiosta. Veronkierto ei ole Sveitsissä rikos, joka antaisi oikeuden rikkoa pankkisalaisuuden. Kansainvälisesti merkittäväksi pankkisalaisuuden on tehnyt mahdollisuus rahanpesuun ja varallisuuden piilottamiseen. Sveitsin talous perustuu ensisijaisesti teollisuuteen. Teollisuuden tuotteista tunnetaan ulkomailla perinteisesti parhaiten kellot, linkkuveitset, suklaat, viinit ja juustot. Lääketeollisuus on kuitenkin merkittävästi kasvattanut osuuttaan. Pääasialliset elinkeinot ovat palveluelinkeinot (vuonna 2003 noin 72 %) ja teollisuus. Maataloudesta elantonsa hankkii vain noin viisi prosenttia väestöstä, vaikka yli puolet pinta-alasta on maatalouteen sopivaa. Bruttokansantuotteen kasvu laski 2001 1,6 % ja hallitus ennusti kasvun jäävän 1,3 % vuonna 2002.

Väestöjakauma

Sveitsin väestöjakauma Sveitsin sijainti Euroopan keskellä on vaikuttanut voimakkaasti maan väestöön ja kulttuuriin. Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa (64 %) pohjoisissa ja keskiosissa, ranska (19 %) lännessä, italia (8 %) etelässä ja retoromaani, jota puhuu pieni vähemmistö maan kaakkoisessa Graubündenin kantonissa. Puhuttu saksan murre tunnetaan sveitsinsaksana, mutta mediat käyttävät myös yläsaksaa. Monet puhuvat useita kieliä, ja vierastyöläiset muodostavat jopa 20 % väestöstä. Laajin uskonto on katolisuus (43 %), seuraavana erilaiset protestanttiset kirkot (35 %), maahanmuutto on tuonut Sveitsiin myös islaminuskoisen (4 %) ja ortodoksisen vähemmistön (2 %).

Kulttuuri

Sveitsin kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin. Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat - kuten Voltaire, James Joyce ja Charlie Chaplin - ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti kansallissosialismin ja fasismin aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa maahan, näistä kuuluisin Saksasta on epäilemättä Thomas Mann. Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija - kuten Le Corbusier, Paul Klee ja Jean-Luc Godard - on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille. Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Alberto Giacometti sekä Paul Klee. Sveitsin tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluvat Heidi-sarjan 1800-luvulla laatineen Johanna Spyrin ohella Friedrich Dürrenmatt sekä Max Frisch. Laajaa kulttuurista merkitystä oli myös 1915 Zürichissä syntyneellä dadaismilla. Sveitsiläinen kansankulttuuri sisältää muun muassa jodlausta, alppitorven soittamista ja sveitsiläistä painia.

Ruokakulttuuri

Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Sveitsiläiset juustot, kuten appenzeller, emmental ja gruyère ovat hyvin tunnettuja maailmalla. Emmental ja gruyère yhdessä valkoviinin kanssa tuottavat fonduen, joka tarjoillaan kulhossa ja syödään leipäkuutioiden kera. Tyypillinen sveitsiläinen juustoruoka on myös raclette, joka sulatetaan sille omistetussa pannussa ja syödään mm. kinkkusuikaleiden, suolakurkun, hillosipuleiden ja päärynöiden kera. Röstit - rapeat, rasvassa paistetut, paloitellut perunat - ovat sveitsinsaksalaisten kansallisruoka. Tuore kala, erityisesti ahven ja kirjolohi, on myös suosittua. Maailman kuulua sveitsiläistä suklaata tarjoillaan usein jälkiruoissa ja kakuissa. Müsli on lähtöisin Sveitsistä ja lienee ainoa eri kieliin laajasti levinnyt sveitsiläinen sana - tosin saksalaistetussa muodossaan (paikallisella murteella müesli). Sveitsissä tuotetaan myös runsaasti viiniä. Yleisin rypälelajike on riesling. Vuonna 2004 tapahtuneen laillistamisen jälkeen maassa on jälleen alettu valmistaa myös absinttia.

Merkittävimmät luonnonvarat

- suola
- puu
- vesivoima

Merkittävimmät vientituotteet

- lääkkeet
- hienomekaniikka
- kellot

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=46.935261,8.069458&spn=3.330836,8.107910&z=10&t=h&hl=en Sveitsi Google Mapsissa] Luokka:Sveitsi als:Schweiz ms:Switzerland zh-min-nan:Sūi-se ko:스위스 ja:スイス simple:Switzerland th:ประเทศสวิตเซอร์แลนด์

2. heinäkuuta

2. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 183. päivä (184. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 182 päivää. 2. heinäkuuta on ei-karkausvuoden keskimmäinen päivä, koska tätä päivää ennen ja tämän päivän jälkeen on 182 päivää. Sitä vietetään samana viikonpäivänä kuin uuttavuotta ja uudenvuoden aattoa (paitsi karkausvuosina). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Maria, Maija, Mari, Meeri, Marika, Maiju, Maaria, Maikki, Kukka-Maaria :- suomenruotsalainen kalenteri: Maria, Marika, Maja, Maj, Marie, Mary :- ortodoksinen kalenteri: Maria, Mari, Maija, Marja, Marjatta, Meeri :- saamenkielinen kalenteri: Máijá, Máddjá, Márjá, Márjjá :- vanhemmissa kalentereissa: Ihanti, Linnea, Rosa, Vanamo

Tapahtumia

- 1578 - Martin Frobisher löysi Baffininsaaren.
- 1613 - Ensimmäinen englantilainen tutkimusmatka Massachusettsista Acadiaan Samuel Argallin johdolla.
- 1679 - Daniel Greysolon de Du Luthin johdolla ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Minnesotaan ja näkivät Mississippi-joen alun.
- 1776 - Yhdysvaltain Continental Congress päätti katkaista suhteet Ison-Britannian kanssa, vaikkakin muodollinen itsenäisyysjulistus (Declaration of Independence) otettiin käyttöön vasta 4. heinäkuuta.
- 1777 - Vermont kielsi ensimmäisenä Yhdysvaltain osavaltiona orjuuden.
- 1808 - Tutkimusmatkailija Simon Fraser saavutti Tyynen valtameren New Westminsterin lähellä.
- 1819 - Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyväksytty laki ("Factory Act") rajoitti lapsityövoiman käyttöä.
- 1839 - 20 mailin päässä Kuuban rannikosta 53 kapinoinutta afrikkalaista orjaa valtasi Joseph Cinquén johdolla orjalaiva Amistadin.
- 1850 - Benjamin J. Lane patentoi paineilmasäiliöllä varustetun kaasunaamariin.
- 1863 - Gettysburgin taistelun toinen päivä.
- 1865 - Pelastusarmeija perustettiin Lontoossa.
- 1881 - Charles J. Guiteau ampui kuolettavasti Yhdysvaltain presidentti James Garfieldiä, joka kuoli infektioon 19. syyskuuta 1881.
- 1890 - Yhdysvaltain kongressi hyväksyi monopoleja rajoittavan lain (Sherman Anti-Trust Act).
- 1900 - Ilmailu: ensimmäinen Zeppelin-tyyppisen ilmalaivan lento Bodenjärvellä Friedrichshafenin lähellä Saksassa.
- 1917 - 48 ihmistä sai surmansa itäisen St. Louisin mellakoissa Illinoisissa matalapalkkaisten mustien työntekijöiden ja parempipalkkaisten valkoisten työntekijöiden yhteenotoissa.
- 1937 - Ilmailu: Amelia Earhart ja suunnistaja Fred Noonan katosivat Tyynellä valtamerellä heidän yrittäessään maailman ensimmäistä päiväntasaajaa kiertänyttä maailmanympärilentoa.
- 1940 - Toinen maailmansota: Taistelu Britanniasta alkoi.
- 1947 - Ufoksi väitetty esine syöksyi maahan Roswellin lähellä New Mexicossa; Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan kyseessä oli säähavaintopallo.
- 1950 - Henri Queuillesta Ranskan pääministeri.
- 1964 - Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson allekirjoitti kansalaisoikeuksia (Civil Rights Act) ja äänioikeutta (Voting Rights Act) koskevat lait.
- 1973 - James R. Schlesinger vannoi virkavalan Yhdysvaltain 12. puolustusministerinä.
- 1976 - Vuonna 1954 Pohjois-Vietnamiksi ja Etelä-Vietnamiksi jakautunut Vietnam yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi.
- 1978 - Pluto-planeetan kuu Kharon löydettiin.
- 1979 - Yhdysvaltain ensimmäinen naisen kunniaksi lyöty kolikko - Susan B. Anthony dollar - esiteltiin.
- 1982 - Ilmailu: Larry Walters sitoi puutarhatuoliinsa 45 heliumpalloa ja nousi 16 000 jalan (noin 4,9 km) korkeuteen.
- 1985 - Andrei Gromyko nimitettiin Neuvostoliiton presidentiksi.
- 2002 - Ilmailu: Steve Fossett suoritti ensimmäisenä ihmisenä keskeytyksettömän yksinlennon maapallon ympäri ilmapallolla.

Syntyneitä

- 419 - Rooman keisari Valentinianus III († 455)
- 1714 - Christoph Willibald Gluck, säveltäjä († 1787)
- 1821 - Sir Charles Tupper, Kanadan konfederaation isä, Kanadan kuudes pääministeri († 1915)
- 1862 - William Henry Bragg, fyysikko, vuoden 1915 fysiikan Nobel-palkinnon saaja († 1942)
- 1877 - Hermann Hesse, kirjailija, vuoden 1946 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1962)
- 1903 - Norjan kuningas Olavi V († 1991)
- 1903 - Sir Alec Douglas-Home, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri († 1995)
- 1906 - Hans Bethe, ydinfyysikko ja vuoden 1967 fysiikan Nobel-palkinnon saaja († 2005
- 1925 - Patrice Lumumba, Kongon (Leopoldville) pääministeri († 1961)
- 1929 - Imelda Marcos, Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin puoliso
- 1930 - Carlos Menem, entinen Argentiinan presidentti
- 1936 - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 1942 - Vicente Fox, Meksikon presidentti
- 1947 - Larry David, loi Jerry Seinfeldin kanssa Seinfeldin, television tilannekomediasarjan
- 1956 - Jerry Hall, näyttelijä/malli, Mick Jaggerin entinen puoliso
- 1974 - Matthew Reilly, australialainen kirjailija
- 1976 - Tomas Vokoun, jääkiekkomaalivahti
- 1983 - Michelle Branch, pop-muusikko, laulaja, sanoittaja ja kitaristi

Kuolleita

- 1566 - Michel de Nostra-Dame (eli Nostradamus), ranskalainen astrologi ja ennustaja
- 1833 - Gervasio Antonio de Posadas, argentiinalainen johtaja
- 1932 - Portugalin kuningas Manuel II
- 1937 - Amelia Earhart, lentäjä (katoaa)
- 1961 - Ernest Hemingway, kirjailija, vuoden 1954 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja (itsemurha)
- 1973 - Betty Grable, näyttelijä
- 1977 - Vladimir Nabokov, kirjailija (Lolita)
- 1989 - Andrei Gromyko, Neuvostoliiton ulkoministeri
- 1991 - Lee Remick, näyttelijä
- 1997 - James Stewart ("Jimmy Stewart"), näyttelijä
- 1999 - Mario Puzo, kirjailija ---- Katso myös: kalenteri ~ 1. heinäkuuta, 3. heinäkuuta Luokka:Heinäkuu -07-02 ms:2 Julai ko:7월 2일 ja:7月2日 simple:July 2 th:2 กรกฎาคม

1778

Tapahtumia

- 26. marraskuuta - James Cook on ensimmäinen eurooppalainen, joka löytää Mauin
- Joseph Brahmah kehitti nykyaikaisen WC-pöntön idean. Sisätiloissa sijaitsevat, viemäriverkostoon kytketyt WC:t tosin alkoivat yleistymään vasta myöhään 1800-luvun loppupuolella.

Syntyneitä

- 9. syyskuuta - Clemens Brentano, saksalainen kirjailija
- 15. marraskuuta - Giovanni Battista Belzoni, italialainen egyptologi

Kuolleita

- 10. tammikuuta - Carl von Linné, ruotsalainen tiedemies
- 28. kesäkuuta - Jean-Jacques Rousseau, filosofi Luokka:1700-luku ms:1778 ko:1778년

Ranska

Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.

Historia

:Pääartikkeli: Ranskan historia Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi. Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji. Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715). 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän tosin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan miehittämäksi. Ranskaa hallitsi marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus. Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.

Politiikka

Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä syyskuun 28. päivänä 1958. Perustuslaki vahvisti presidentin ja ministereiden valta-asemaa suhteessa parlamenttiin. Peruslain mukaan, presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi (ennen uudistusta virkakauden pituus oli 7 vuotta). Presidentti vahvistaa lait, nimittää pääministerin, johtaa hallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset. Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: kansalliskokous ja senaatti. Ranskan kansalliskokous (Assemblée Nationale) on ylin lainsäädäntöelin. Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Kansalliskokouksella on veto-oikeus hallituksen päätöksiin, mistä johtuen vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista saaneella puolueella on yleensä myös enemmistö paikoista hallituksessa. Senaattorit (yhteensä 331) valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin puolesta senaatin paikoista on äänestettävä uudelleen joka kolmas vuosi (alkaen 2007). Senaatilla on rajattu lainsäädäntövalta ja kansalliskokouksella on mahdollisuus kumota senaatin säätämiä lakeja, lukuun ottamatta perustuslakiin tehtäviä lisäyksiä ja ns. elollisia lakeja (lois organiques). Hallituksella on huomattava vaikutusvalta parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin. Viimeisten vuosikymmenten ajan, ranskalainen politiikka on ollut valtataistelua kahden puolueen välillä: vasemmistolaisen Parti Socialiste'n (lyhenne PS) ja oikeistolaisen Union pour un Mouvement Populaire'n (lyhenne UMP). Ranska on maailmanpolitiikassa merkittävä valtio. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja maalla on oma ydinase.
- Lista Ranskan presidenteistä

Maantiede

Ranskan presidenteistä Manner-Ranska on jaettu 22 alueeseen (ranskaksi région, mukaan lukien Korsika, vaikkakaan se ei tarkkaan ottaen ole Manner-Ranskaa), jotka on edelleen jaettu 96 numeroituun departementtiin (département). Departementtien numeroita käytetään postinumeroissa sekä autojen rekisterikilvissä. Departementit on jaettu 329 arrondissementiin (arrondissement), jotka on jaettu edelleen 3 879 kantoniin (cantones) ja kantonit 36 568 kuntaan (communes) (tilanne 1. tammikuussa 2004).

Ranskan eurooppalaiset alueet

rekisterikilvissä

- Elsass (Alsace)
- Aquitaine
- Auvergne
- Basse-Normandie
- Bourgogne
- Bretagne
- Centre
- Champagne-Ardenne
- Korsika (erikoisasemassa)
- Franche-Comté
- Haute-Normandie

- Île-de-France
- Languedoc-Roussillon
- Limousin
- Lorraine
- Midi-Pyrénées
- Nord-Pas-de-Calais
- Pays de la Loire
- Picardie
- Poitou-Charentes
- Provence-Alpes-Cote d'Azur
- Rhône-Alpes

Ranskan merentakaiset osat

Ranskan mertentakaiset departementit kuuluvat Euroopan unioniiin ja ne käyttävät euroa valuuttanaan, mutta muut alueet eivät. Ranskan Tyynenmeren territorioiden valuuttana on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).
- Départements d'outre-mer, DOM (Merentakaiset departementit)
- Guadeloupe
- Martinique
- Ranskan Guayana
- Réunion
- Collectivités territoriales, COM (Alueelliset yhteisöt)
- Mayotte
- Saint-Pierre ja Miquelon
- Wallis ja Futuna
- Pays d'outre-mer, POM (Merentakaiset maat)
- Ranskan Polynesia
- Collectivité sui generis
- Uusi-Kaledonia
- Territoire d'outre-mer, TOM (Merentakainen territorio)
- Ranskan eteläiset alueet
- Ranskan vaatimus Antarktiksella
- Îles Éparses de l'Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)
- Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinoidaan Réunionilta:
- Bassas da India
- Europa
- Juan de Nova
- Gloriososaaret
- Tromelin

Väestö

Ranskassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Perinteisiä vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinen bretoni, Dunkerquen suunnalla puhutut flaamilaismurteet, itärajan maakuntien saksa, Perpignanin seudun katalaani sekä Biarritzin ympäristössä jonkin verran puhuttu baski. Myös Korsikalla puhutaan omaa korsikan kieltä, joka on muistuttaa enemmän italian kieltä kuin ranskaa. Perinteisiin kielivähemmistöihin on kuitenkin vallankumouksen jälkeisinä vuosisatoina suhtauduttu hyvin kielteisesti, ja ne ovat pääsääntöisesti häviämässä. Tärkein uskonto on katolilaisuus. Ranskassa on kuitenkin melko suuri muslimivähemmistö, sillä suuri osa Pohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Siirtomaamenneisyyden muistona Ranskalla on edelleen jonkin verran omistuksia Euroopan ulkopuolelta.

Kulttuuri

- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kemikaalit
- viini

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuoden päivä	Jour de l'An
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)	Pääsiäinen	Pâques
(ks. yllä, seuraava päivä)	Pääsiäismaanantai	Lundi de Pâques
1. toukokuuta	Vappu	Fête du Travail
8. toukokuuta	-	Victoire 1945	Toisen maailmansodan loppu
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen)	Taivaaseenastumisen muistopäivä	Ascension
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai)	helluntai	Pentecôte
14. heinäkuuta	Ranskan kansallispäivä	Fête Nationale	Bastillen päivä
15. elokuuta	-	Assomption	Neitsyt Marian taivaaseenottaminen
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Toussaint
11. marraskuuta	-	Commémoration de l’armistice de 1918	Ensimmäisen maailmansodan loppu
25. joulukuuta	Joulupäivä	Noël

Katso myös

- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=46.619261,2.307129&spn=6.701194,16.215820&z=11&t=h&hl=en Ranska Google Mapsissa]
- [http://www.france.fi/ Ranskan Suomen suurlähetystö] Luokka:Ranska als:Frankreich ms:Perancis zh-min-nan:Hoat-kok ko:프랑스 ja:フランス simple:France th:ประเทศฝรั่งเศส fiu-vro:Prantsusmaa

Ranska

Historia

Politiikka

Maantiede

Ranskan eurooppalaiset alueet

rekisterikilvissä

- Elsass (Alsace)
- Aquitaine
- Auvergne
- Basse-Normandie
- Bourgogne
- Bretagne
- Centre
- Champagne-Ardenne
- Korsika (erikoisasemassa)
- Franche-Comté
- Haute-Normandie

- Île-de-France
- Languedoc-Roussillon
- Limousin
- Lorraine
- Midi-Pyrénées
- Nord-Pas-de-Calais
- Pays de la Loire
- Picardie
- Poitou-Charentes
- Provence-Alpes-Cote d'Azur
- Rhône-Alpes

Ranskan merentakaiset osat

Väestö

Kulttuuri

- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kemikaalit
- viini

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuoden päivä	Jour de l'An
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)	Pääsiäinen	Pâques
(ks. yllä, seuraava päivä)	Pääsiäismaanantai	Lundi de Pâques
1. toukokuuta	Vappu	Fête du Travail
8. toukokuuta	-	Victoire 1945	Toisen maailmansodan loppu
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen)	Taivaaseenastumisen muistopäivä	Ascension
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai)	helluntai	Pentecôte
14. heinäkuuta	Ranskan kansallispäivä	Fête Nationale	Bastillen päivä
15. elokuuta	-	Assomption	Neitsyt Marian taivaaseenottaminen
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Toussaint
11. marraskuuta	-	Commémoration de l’armistice de 1918	Ensimmäisen maailmansodan loppu
25. joulukuuta	Joulupäivä	Noël

Katso myös

- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo

Aiheesta muualla

Kollektivisti

Kollektivismi oli yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella. Kollektivismi on ollut individualismin eli yksilökeskeisyyden vastakohta. Eri kollektivistisia määritteitä ovat:
- Metodologinen kollektivismi, joka tutkii tieteessä jotain tieteen osa-aluetta yhteisön kannalta.
- Kollektivistista anarkismia. Anarkokollektivismi on sosialistinen aate, jonka perustajana pidetään Mihail Bakuninia.

Individualismi

Individualismi on yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin asioihin. Tieteissä metodologinen individualismi merkitsee sitä, että katsotaan yksilöiden olevan varsinaisia toimijoita eikä kollektiivien. Individualismi on täten yhteiskuntatieteiden reduktiivinen osa. Yhteiskuntafilosofiassa ja etenkin etiikassa individualismi usein sekoitetaan egoismiin, mikä on kuitenkin täysin eri asia. Charles Dickens on esimerkki klassisesta kovasta individualistista, joka oli samalla myös altruisti. Usein sosiaalisissa suhteissa individualismi sekoitetaan myös isolationismiin. Individualismi korostaa tällaisissa asioissa kuitenkin enemmän yksilön oikeuksia ja vapaata osallistumista tai osallistumatta jättämistä erilaisiin yhteisöihin, ei erakoitumista.

Voltaire

Voltaire, oikealta nimeltään François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694, Pariisi—30. toukokuuta 1788, Pariisi), oli ranskalainen kirjailija, joka omisti elämänsä tyrannian, suvaitsemattomuuden ja yhteiskunnallisten epäkohtien arvosteluun. Hän joutui usein vaikeuksiin kritiikkinsä takia: hän istui kahdesti Bastiljin vankilassa ja joutui 30 vuoden ajaksi maanpakoon. 1750-luvulla Preussin kuningas Fredrik II Suuri otti Voltairen suojelukseensa Sanssoucin linnaan. Siellä hän kävi kirjeenvaihtoa Venäjän keisarinna Katariina Suuren kanssa. Vuonna 1754 hän muutti Sveitsiin asumaan. Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen Voltairen maalliset jäännökset siirrettiin Pantheoniin. Voltaire oli filosofoiva kirjailija ja eurooppalaisten kriittisten intellektuellien kantaisä. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu satiirinen romaani Candide.

Teokset

- Candide

Linkkejä

- [http://www.biblioweb.org/-VOLTAIRE-.html Biografia Bibliografia] Luokka:Ranskalaiset filosofit Luokka:Ranskalaiset kirjailijat Luokka:Valistusfilosofit ko:볼테르 ja:ヴォルテール simple:Voltaire th:วอลแตร์

Shotoku Taishi

] Prince Shōtoku (聖徳太子 574-622) was a regent and a politician of the Imperial Court in Japan. Shōtoku was born as the son of Emperor Yōmei. His mother was the Empress Anahobe no Hashihito no Himemiko (穴穂部間人皇女). His parents were children of Emperor Kimmei by different mothers. When the first reigning empress, Empress Suiko, took the throne, he was named as her regent and assisted the empress. She was both his aunt and his mother-in-law, because he married her daughter, Princess Udodonokaidako. According to the Nihonshoki he succeeded in establishing a centralized government during her reign. In 603, he established the twelve official ranks at court. The Seventeen-article constitution was promulgated, and is often attributed to Prince Shōtoku, though some scholars today doubt if he wrote this constitution, because of style. In 607, he sent a mission led by Ono no Imoko to the Sui Dynasty. He was a proponent of Buddhism, and commissioned the Shitennoji Temple in Naniwa province (present-day Osaka). In order to accomplish the construction, he imported members of the Kongo family from Korea, thereby playing a pivotal role in the formation of Kongo Gumi, the world's oldest continuously-operated company. He supported Hōryū-ji in Yamato province. The documents at Horyu-ji claim it was founded by the Suiko and Shōtoku in 607 but archeological facts don't support this claim. He is our first written source for the name "Nihon" which the Japanese call their country today. In a letter to the Emperor of China, he wrote: :"The Emperor of the land where Sun rises (nihon/hi iduru) sends a letter to the Emperor of the land where Sun sets. Are you healthy?" He is known by several titles and the real name is Umayado no ōji (厩戸皇子, literally the prince of the stable door) since he was born in front of a stable. He is also known as Toyosatomimi (豊聡耳) or Kamitsumiyaō (上宮王). In the Kojiki, his name appears as Kamitsumiya no Umayado no Toyosatomimi no Mikoto (上宮之厩戸豊聡耳命). In the Nihonshoki, as well as Umayado no ōji, he is referred as 豊耳聡聖徳, 豊聡耳法大王, and 法主王. The most popular name Prince Shōtoku first appeared in Kaifuso written in 751, more than a hundred years after his death. He appeared on Japan's first 10,000 yen note, issued December 1, 1958. Shotoku Taishi Shotoku Taishi Shotoku Taishi Shotoku Taishi ja:聖徳太子

rozst�py Odzyskiwanie danych narty we francji WARSAW HOTELS Varsavia appartamenti

:: RELATED NEWS ::

Yuman-Cochimi
Yuman-Cochimí is a family of languages spoken in Baja California and northern Sonora in Mexico and southern California and southwestern Arizona in the USA.