Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Rovaniemi

Rovaniemi

Rovaniemi (pohjoissaameksi Roavenjárga tai Roavvenjárga) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa, Ounasvaaran ja Korkalovaaran välissä. Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Sen hyvän sijainnin ansiosta se on lähtöpaikka Suurelle arktiselle valtatielle. Sana Rovaniemi on usein arveltu tulleen saamen kielestä, kun "roavve" tarkoittaa saameksi kukkulaa tai vanhan metsäpalon aluetta. Etelä-Lapin murteissa taas "rova" tarkoittaa kivikasaa, kalliota tai ryhmää kiviä, tai jopa saunan kiuasta. Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tulee Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi tulee Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Rovaniemestä tulee 8 000 km² pinta-alallaan Suomen suurin kaupunki ja asukkaita uudessa kaupungissa on lähes 60 000. 9. tammikuuta 2005 Rovaniemelle pääsi ensimmäistä kertaa sähkövetoisella InterCity-junalla.

Matkailu

Rovaniemi on joulupukin "kotikaupunki" ja se näkyy sekä kuuluu kaupungin katukuvassa ja napapiirillä sekä Suomen kolmanneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. [http://www.arktikum.fi Arktikum] ja Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.

Rovaniemen kirkko

1943 Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herättää kummastusta ja keskustelua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa.

Koulutus

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Sää


- keskimääräinen lämpötila: +0,2 °C
- vuosittainen sademäärä: 535 mm
- lumi pysyy maassa 183 päivää vuodessa
- matalin koskaan kirjattu lämpötila: –45,3 °C
- korkein koskaan kirjattu lämpötila: +30,6 °C
- keskiyön aurinko näkyy kesäkuun 6. ja heinäkuun 7. päivän välisenä aikana

Väestö

(tiedot 2000/2001)
- naiset: 18 524
- miehet: 16 406
- suomalaiset: 35 158
- ulkomaalaiset: 497
- yhteensä: 34 930

Työllisyys

(tiedot 1999)
- alkutuotanto: 1,6 %
- teollisuustuotanto: 14,9 %
- yksityiset palvelut: 36,8 %
- julkiset palvelut: 44,4 %
- tuntematon: 2,3 %

Etäisyyksiä


- Hanko 924 km
- Helsinki 815 km
- Ivalo 288 km
- Jyväskylä 545 km
- Kilpisjärvi 429 km
- Kittilä 149 km
- Kuopio 491 km
- Kuusamo 192 km
- Muonio 235 km
- Nuorgam 496 km
- Oulu 207 km
- Tampere 683 km
- Turku 827 km
- Vaalimaa 802 km

Katso myös


- Rovaniemen Palloseura
- Rovaniemen tietoturvaklusteri

Aiheesta muualla


- [http://www.rovaniemi.fi/ Rovaniemen kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Rovaniemi

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Napapiiri

Napapiiri on kaamoksen raja. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ja eteläisen napapiirin eteläpuolella on vähintään yksi vuorokausi vuodessa, jonka aikana aurinko ei nouse ollenkaan. Pohjoinen napapiiri on raja, jonka pohjoispuolella aurinko ei laske kesällä eikä nouse talvella vähintään yhtenä vuorokautena vuodessa. Rajana on auringon keskikohta, joten napapiirillä talvipäivänseisauksena auringosta näkyy puolet keskipäivällä. Vastaavasti kesäpäivänseisauksena keskiyön aurinko näkyy myös hieman napapiirin alapuolella. Napapiiri sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Pohjoiselle napapiirille osuu kahdeksan valtiota: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Islanti, Venäjä, Kanada ja USA (Alaska). Eteläiselle napapiirille ei yhtään, koska Antarktis ei kuulu millekään valtiolle. Luokka:Maantiede Luokka:Rovaniemi

Ounasjoki

Ounasjoki on Kemijoen suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajojen sisäpuolella oleva rakentamaton joki. Sen pituus on 280 km (299,6 km eräiden lähteiden mukaan) ja valuma-alue 13 968 km² – 27 prosenttia Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoki saa alkunsa Enontekiössä sijaitsevasta Ounasjärvestä ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joella itsellään on vielä 36 sivujokea, joista merkittävimpinä mainittakoon Loukinen ja Meltausjoki. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa voimalaitosrakentamiselta erityislailla vuonna 1983. Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä 68 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen yläjuoksulla maasto on keskimäärin 450 metrin korkeudella ja asutus harvaa. Ensimmäiset 100 kilometriä joki on vuolas ja koskinen, ja Enontekiön alueella siihen liittyvät muun muassa sivujoet Näkkälä, Pöyris ja Käkkälö. Merkittävimpiä koskia ovat Raattama-, Kurkkio-, Puksu- sekä Riikonkoski, joista viimeksi mainittu sijaitsee viisi kilometriä Kittilän kirkonkylästä yläjuoksuun. Yläjuoksu on lähestulkoon luonnontilainen ja sen vesi on niukasti humuspitoista ja vähäravinteista. Alue soveltuu erityisen hyvin virkistyskäyttöön. Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy Aakenusjoki ja Meltauksen kohdalla Meltausjoki. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen. Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet uiton aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan.

Aiheesta muualla


- [http://www.ounasjoki.fi Ounasjoen kalastusalue] Luokka:Suomen joet

Rovaniemen maalaiskunta

Rovaniemen maalaiskunta (ruotsiksi Rovaniemi landskommun, pohjoissaameksi Roavvenjárgga dálongielda) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin läänissä. Maalaiskunta ympäröi koko Rovaniemen kaupungin. Kunnassa asuu 21 803 ihmistä ja sen pinta-ala on 7 915,51 neliökilometriä, josta 409,06 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 2,902 asukasta neliökilometriä kohden. Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta päättivät vuonna 2004 yhdistyä 1. tammikuuta 2006 Rovaniemen kaupungiksi. Uuden kaupungin vaakunaksi tulee Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Rovaniemestä tulee kuntaliitoksen myötä, yli 8 000 neliökilometrin pinta-alallaan, Suomen suurin kaupunki ja asukkaita kaupungissa tulee olemaan lähes 57 000.

Kyliä

Jaatila, Kemihaara, Korkalo, Marrasjärvi, Muurola, Nampa, Rautiosaari, Rovaniemi, Ounasjoki.

Aiheesta muualla


- [http://www.rovaniemenmaalaiskunta.fi/ Rovaniemen maalaiskunnan kotisivut] Luokka:Rovaniemen maalaiskunta

2006

Ennustettuja tapahtumia


- 1. tammikuuta – Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät Rovaniemen kaupungiksi.
- 15. tammikuuta – Suomen presidentinvaalit 2006.
- 29. tammikuuta – Jos Suomen presidentinvaalien tulos ei ratkea ensimmäisessä kierroksella, järjestetään toinen kierros.
- 10.–26. helmikuuta – Vuoden 2006 talviolympialaiset Torinossa, Italiassa.
- 16. maaliskuuta – Harry Potter ja puoliverinen prinssi ilmestynee suomeksi.
- 9. kesäkuuta – 9. heinäkuuta Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006 Saksassa.
- kesäkuu – Alex Rider -elokuva tulee Suomen teattereihin
- 1. syyskuuta – Kerava–Lahti-oikorata valmistunee.
- 1. joulukuuta – Sähköistys otetaan käyttöön rataosilla Oulu–Iisalmi ja Kontiomäki–Vartius.
- Guns N' Roses tehnee kauan odotetun paluunsa julkaisemalla kahdeksan vuotta tuotannossa olleen albumin, Chinese Democracyn. Luokka:2006 als:2006 ms:2006 zh-min-nan:2006 nî ko:2006년 ja:2006年 simple:2006 th:พ.ศ. 2549

2005

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta – Kainuun maakuntahallintokokeilu alkoi.
- 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  - Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin
  - Kiihtelysvaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
  - Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin
  - Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin
  - Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan
  - Tuupovaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
  - Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin .
- 1. tammikuuta – Joutsenon kunnasta tulee Joutsenon kaupunki.
- 1. tammikuuta – Suruliputus Suomessa ja kansallinen surupäivä Ruotsissa Intian valtameren maanjäristyksen uhrien muistoksi.
- 1. tammikuuta – Uusi Turkin liira tuli käyttöön, se on arvoltaan 1 000 000 entistä liiraa.
- 8. tammikuuta – Myrsky riehui Etelä-Skandinaviassa, Itämerellä ja Baltiassa.
- 9. tammikuuta – Mahmud Abbas valittiin palestiinalaisten presidentiksi.
- 9. tammikuuta – Merivesi nousi Suomenlahdella ennätyksellisen korkealle ja tulvi mm. Helsingin Kauppatorille.
- 14. tammikuuta – Euroopan avaruusjärjestö ESAn Huygens-luotain laskeutui onnistuneesti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle.
- 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush toisen kauden virkaanastumispäivä.
- 20. tammikuuta – Nopeusrajoitukset Irlannissa vaihtuvat maileista kilometreiksi. Kaikki nopeusrajoituksia koskevat liikennemerkit vaihdetaan kuten myös vanhat tiekyltit, joissa etäisyydet ovat maileissa (ennen 1970-lukua).
- 23. tammikuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vannoi virkavalansa.
- 30. tammikuuta – Ensimmäiset vaalit Irakissa maan miehityksen jälkeen.

Helmikuu


- 10. helmikuuta – Walesin prinssi Charles ilmoitti kihlauksestaan Camilla Parker Bowlesin kanssa.
- 10. helmikuuta – Saudi-Arabiassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset paikallishallinnon vaalit.
- 16. helmikuuta – Kioton sopimus astui voimaan, ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa.
- 16.–27. helmikuuta – Hiihdon MM-kilpailut Oberstdorfissa Saksassa.
- 26. helmikuuta – 5. maaliskuuta - Erikoisolympialaiset talvilajeille Naganossa.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta – Perustettiin Pyhä-Luoston kansallispuisto.
- 15.–20. maaliskuuta – Freestyle-hiihdon MM-kisat Rukalla.
- 17. maaliskuuta – Muun muassa huono keli aiheutti kolarisuman Etelä-Suomessa. Satoja autoja vahingoittui ja 60 ihmistä loukkaantui. Kolme henkilöä kuoli.
- 21. maaliskuuta – Viron hallitus ilmoitti eroavansa oikeusministeri Ken-Marti Vaherin saatua epäluottamuslauseen Riigikogussa.
- 24. maaliskuuta – Niin sanottu tulppaanivallankumous Kirgisiassa johti presidentti Askar Akajevin maanpakoon ja opposition vallankaappaukseen.

Huhtikuu


- 9. huhtikuuta – Walesin prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles avioituivat.
- 16. huhtikuuta – Pop-laulaja Britney Spears kertoi odottavansa esikoistaan.
- 17. huhtikuuta – Oulun Kärpät voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.
- 19. huhtikuuta – Uudeksi paaviksi valittiin Benedictus XVI.
- 20. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Lontoossa.
- 28. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, julkaisu Yhdysvalloissa päivää myöhemmin.
- 30. huhtikuuta – 16. toukokuuta - Jääkiekon MM-kisat Itävallassa.

Toukokuu


- 5. toukokuuta – Ensimmäinen Disneyland-huvipuisto täytti 50 vuotta.
- 15. toukokuuta – Tähtien sodan kolmannen episodin julkaisu Cannesin elokuvajuhlissa.
- 19. toukokuuta – Tähtien sodan kolmas episodi elokuvateattereihin.

Kesäkuu


- 5.–19. kesäkuuta – Naisten jalkapallon EM-kilpailut Englannissa.
- 7. kesäkuuta – Norja juhli 100-vuotista itsenäisyyttään
- 10. kesäkuuta – Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
- 14. kesäkuuta – Jamaikan Asafa Powell juoksi 100 metrillä maailmanennätyksen 9,77.

Heinäkuu

Asafa Powell
- 1. heinäkuuta – Romanian leun uudelleenarvotus.
- 4. heinäkuuta – Deep Impactin törmääjä osui komeetta Tempel 1:een.
- 6. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Lontoolle vuoden 2012 kesäolympialaiset.
- 6. heinäkuuta – G8-maat aloittivat kokouksensa Skotlannissa.
- 7. heinäkuuta – Terrori-iskujen sarja Lontoon metroissa ja busseissa. 55 kuoli ja yli 700 loukkaantui.
- 8. heinäkuuta – Turo's Hevi Gee juhli 20-vuotista uraansa Turonpäivillä Lahdessa.
- 8. heinäkuuta – Aitoon kirkastusjuhlat alkoivat Luopioisissa ensimmäistä kertaa nelipäiväisinä. Uudeksi kävijäennätykseksi tuli 15 300 henkeä.
- 21. heinäkuuta – Pienten räjähdysten sarja Lontoon metrossa.
- 22. heinäkuuta – Jelena Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä.
- 22. heinäkuuta –Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Suomessa.
- 26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin.

Elokuu


- 2. elokuuta – NASAn Merkurius-luotain MESSENGER lensi Maan ohi.
- 6.–14. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä.
- 10. elokuuta – Copterlinen helikopteri putosi Suomenlahteen Viron edustalla. 14 henkeä sai surmansa.
- 12. elokuuta – NASAn Mars Reconnaissance Orbiter-luotain laukaistiin kohti Marsia klo 14.43 Suomen aikaa.
- 28. elokuuta – Trombi riehui Helsingissä Talin golfkentällä ja kaatoi ravintolateltan. 7 henkeä loukkaantui.

Syyskuu


- 1. syyskuuta – Ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula aloitti työnsä.
- Rammstein julkaisi uuden albumin Reise, Reise (Vol. 2).
- 19. syyskuuta Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos muuttivat uuteen toimitaloon Dynamicumiin Helsingin Kumpulaan.
- 26. syyskuuta – HIM julkaisi uuden albumin Dark Light.
- 28. syyskuuta – Nightwishilta ilmestyi kokoelma levy: Highest Hopes - The Best of Nightwish

Lokakuu


- 13. lokakuuta - Ilmatieteen laitos rekisteröi alkusyksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi.
- 14. lokakuuta - Uusi Asterix-albumi julkaistiin.
- 14. lokakuuta - Wallace & Gromit: Kanin kirous ("The Curse of the Were-Rabbit") tuli ensi-iltaan.
- 21. lokakuuta - Nightwish-yhtye erotti solistinsa Tarja Turusen.
- Dingo julkaisi uuden albumin 11 vuoden tauon jälkeen.

Marraskuu


- 1. marraskuuta – Lahden kaupunki vietti 100-vuotisjuhliaan.
- 9. marraskuuta – Venus Express -avaruusluotain laukaistiin kohti Venusta.
- 14. marraskuuta – Moottoritie valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä avattiin yleiselle liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuva sai ensi-iltansa.

Joulukuu


- 2. joulukuuta – Rovajärven ampuma-alueella kuoli varusmies ja kuusi loukkaantui raskaan kranaatinheittimen putken räjähdettyä.

Tulevia tapahtumia

Joulukuu


- 9. joulukuuta - Ensi kesän jalkapallon MM-kisojen lohkot arvotaan.
- 14. joulukuuta - Uusi King Kong -elokuva saa ensi-iltansa.
- 15. joulukuuta - Lohja–Lohjanharju-moottoritie avataan liikenteelle.
- 18. joulukuuta - Toisen Idolsin voittaja selviää
- Blu Ray -levyt tullevat markkinoille.
- Polio lienee poistettu maailmasta toisena koskaan tuhottuna sairautena (ensimmäinen oli isorokko).

Syntyneitä


- 20. helmikuuta – Cruz Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika
- 26. kesäkuuta – Prinsessa Alexia, Alankomaiden kruununprinssin Willem-Alexanderin toinen tytär
- 15. lokakuuta – Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinssi Maryn esikoispoika; toistaiseksi nimeämätön, mutta kastettaneen Kristianiksi
- 31. lokakuuta – Prinsessa Leonor, Espanjan kruununprinssi Felipen ja prinsessa Letizian esikoistytär

Kuolleita


- 3. joulukuuta - Kikka eli Kirsi Sirén, iskelmälaulaja
- 2. joulukuuta - Van Tuong Nguyen, Australian kansalainen (teloitettu)
- 29. marraskuuta - David di Tommaso, ranskalainen jalkapalloilija
- 26. marraskuuta - Richard Burns, brittiläinen ralliautoilija
- 25. marraskuuta - George Best, walesiläinen jalkapalloilija
- 24. marraskuuta - Pat Morita, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. marraskuuta - Eddie Gory Guerrero Llanes, yhdysvaltalainen showpainija
- 8. marraskuuta - Paavo Liski, näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
- 7. marraskuuta - Ahti Haljala, näyttelijä
- 5. marraskuuta - John Fowles, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. marraskuuta - Mauno Koski, professori
- 24. lokakuuta - Rosa Parks, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
- 23. lokakuuta - William Michael Hootkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. lokakuuta - Franky Gee eli Francisco Alejandro Gutierrez, Captain Jackin laulaja
- 18. lokakuuta - Aleksandr Jakovlev, neuvostoliittolainen taloustieteilijä
- 15. lokakuuta - Matti Wuori, asianajaja, poliitikko, Greenpeacen entinen puheenjohtaja
- 24. syyskuuta - Sulo Suorttanen, varatuomari ja poliitikko
- 22./23. syyskuuta - Pauli Granfelt, muusikko
- 20. syyskuuta- Simon Wiesenthal, itävaltalainen 2. maailmansodan natsirikollisten etsijä
- 18. syyskuuta -Michael Park, rallikuski Markko Märtinin kartanlukija
- 3. syyskuuta - William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja
- 1. syyskuuta - R. L. Burnside, yhdysvaltalainen bluesmuusikko
- 31. elokuuta - Sir Józef Rotblat, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja
- 30. elokuuta - Hendrikje van Andel, eläessään maailman vanhin ihminen
- 28. elokuuta - Curt Lincoln, entinen kilpa-autoilija
- 19. elokuuta - Mo Mowlam, brittiläinen poliitikko
- 16. elokuuta - Veli Roger, Taizé-yhteisön perustaja
- 16. elokuuta - Juha Ahtola, Nordean pääekonomisti
- 11. elokuuta - Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja
- 8. elokuuta - Barbara Bel Geddes, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. elokuuta - Peter Jennings, kanadalaisyhdysvaltalainen uutistenlukija
- 6. elokuuta - Ibrahim Ferrer, kuubalainen muusikko
- 6. elokuuta - Robin Cook, brittiläinen poliitikko
- 1. elokuuta - Fahd, Saudi-Arabian kuningas
- 1. elokuuta - Timo Veijola, Vanhan Testamentin eksegetiikan professori, TT
- 31. heinäkuuta - John Garang, Sudanin varapresidentti
- 31. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 29. heinäkuuta - Matti Jaatinen, suomalainen poliitikko
- 21. heinäkuuta - Tamara Lund, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 20. heinäkuuta - James Doohan, kanadalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta - Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä
- 19. heinäkuuta - Edward Bunker, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 17. heinäkuuta - Saara-Maria Paakkinen, suomalainen poliitikko
- 17. heinäkuuta - Edward Heath, brittiläinen poliitikko
- 13. heinäkuuta - Leo Lehdistö, toimittaja
- 6. heinäkuuta - Evan Hunter (parhaiten tunnettu kirjailijanimellä Ed McBain), yhdysvaltalainen dekkarikirjailija
- 6. heinäkuuta - Claude Simon, ranskalainen kirjailija
- 1. heinäkuuta - "Obie" Benson, Motown-yhtye Four Topsin alkuperäisjäsen
- 1. heinäkuuta - Luther Vandross, yhdysvaltalainen muusikko
- 28. kesäkuuta - Seppo Toiviainen, poliitikko
- 27. kesäkuuta - Shelby Foote, yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija
- 20. kesäkuuta - Jack Kilby, yhdysvaltalainen mikrosirun ja taskulaskimen kehittäjä
- 14. kesäkuuta - Timo Saarniemi, "rock-antropologi"
- 13. kesäkuuta - David Diamond, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 7. kesäkuuta - Usko Viitanen, oopperalaulaja
- 6. kesäkuuta - Dana Elcar, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. kesäkuuta - Anne Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. toukokuuta - Ismail Merchant, tuottaja, elokuvaohjaaja
- 19. toukokuuta - Henry Corden, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 17. toukokuuta - Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 17. toukokuuta - Jarmo Porola, televisiotuottaja ja ohjaaja
- 16. toukokuuta - Jukka Kajava, toimittaja, kriitikko ja teatteriohjaaja
- 15. toukokuuta - Aulis Kallakorpi, entinen mäkihyppääjä
- 13. toukokuuta - Arto Melleri, runoilija
- 10. toukokuuta - Veikko Hursti, sosiaalineuvos
- 2. toukokuuta - Bob Hunter, Greenpeacen perustajajäsen
- 2. toukokuuta - Wee Kim Wee, Singaporen presidentti 1985-1993
- 29. huhtikuuta - William J. Bell, mm. sarjan Kauniit ja rohkeat luoja
- 24. huhtikuuta - Ezer Weizman, Israelin presidentti 1993-2000
- 23. huhtikuuta - Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä
- 23. huhtikuuta - Sir John Mills, brittiläinen näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Zhang Chunqiao, yksi Kiinan kansantasavallan johtajista
- 6. huhtikuuta - Rainier III, Monacon ruhtinas
- 5. huhtikuuta - Saul Bellow, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. huhtikuuta - Paavi Johannes Paavali II
- 26. maaliskuuta - James Callaghan, brittiläinen poliitikko
- 20. maaliskuuta - Armand Lohikoski, elokuvaohjaaja
- 6. maaliskuuta - Hans Bethe, saksalais-amerikkalainen ydinfyysikko
- 25. helmikuuta - Peter Benenson, Amnesty Internationalin perustaja
- 20. helmikuuta - Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen gonzojournalisti
- 14. helmikuuta - Rafiq Hariri, libanonilainen poliitikko
- 10. helmikuuta - Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija
- 5. helmikuuta - Veikko Helle, valtiomies
- 2. helmikuuta - Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilylegenda
- 23. tammikuuta - Johnny Carson, amerikkalainen talk-show -juontaja
- 17. tammikuuta - Zhao Ziyang (赵紫阳), kiinalainen poliitikko
- 15. tammikuuta - Victoria de los Angeles, espanjalainen
- 10. tammikuuta - Kalevi Hämäläinen, maastohiihtäjä Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2005 als:2005 ms:2005 zh-min-nan:2005 nî ko:2005년 ja:2005年 simple:2005 th:พ.ศ. 2548

InterCity

lla]] InterCity on yleiseurooppalainen nimi rautateiden kaukoliikenteen junille. InterCity-junat tyypillisesti pysähtyvät vain pääasemilla ja yleensä vaativat lisämaksun verrattuna taajamajuniin tai tavallisiin pikajuniin.

InterCity Suomessa

Suomessa VR liikennöi InterCity-junia kaikilla merkittävillä reiteillä (mm. Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi, Helsinki–Turku, Helsinki–Iisalmi sekä Helsinki–Joensuu). Junien huippunopeus on 140–160 km/h ja ne on merkitty aikatauluihin IC-tunnuksella. Lisämaksu tavalliseen pikajunaan verrattuna on etäisyydestä riippuen 17—27 %. InterCity-junan tunnistaa puna-valkoisesta värityksestä, ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). InterCity-junien kaksikerroksinen osa on varustettu ilmastoinnilla. VR aikoo tehdä InterCitystä Suomen kaukojunaliikenteen peruspilarin, ja sen edeltäjät, pikajunat, ovat jo aktiivisesti poistumassa junatarjonnasta. Suomessa ainoastaan Pendolino-junat ovat InterCityä nopeampia.

InterCity-junatyypit

Suomessa VR liikennöi sekä tavallisia InterCity-junia (tunnus IC) että kaksikerrosjunia (tunnus IC²). Tavallinen IC-juna muodostuu yleensä 3–4 kaksikerroksisesta vaunusta ja 3–5 yksikerroksisesta vaunusta, lisäksi junassa on ravintolavaunu. Ravintolavaunu saattaa olla ns. siniseen kalustoon kuuluva ravintolavaunupulan vuoksi. IC²-juna taas koostuu vain kaksikerrosvaunuista, eikä junissa ole ravintolavaunua. Ravintolavaunupalveluiden sijaan junissa on kärrymyynti.

Suomalainen InterCity-vaunukalusto

InterCity-vaunukalusto käsittää InterCity-junissa käytettävät punavalkoiset yksi- tai kaksikerroksiset matkustajavaunut. Yksikerroksiset, eli x-sarjan vaunut on valmistettu VR:n konepajalla 1980- ja 90-luvun vaihteessa uusimpia vaunuja lukuun ottamatta, jotka ovat Transtechin ja Valmetin valmistamia. Uudemmat, kaksikerroksiset Ed-sarjan vaunut ovat Talgon/Transtechin valmistamia ja ne on valmistettu kymmenisen vuotta myöhemmin. Vuonna 2003 VR päätti kahdenkymmenen uuden makuuvaunun tilauksesta, jotka päätettiin tilata Talgolta kuten nykyisetkin kaksikerrosvaunut. Kauppaan sisältyi myös optio 20 lisävaunusta, mutta VR kuitenkin jätti tämän käyttämättä. Ensimmäisen vaunun olisi tarkoitus tulla kaupalliseen liikenteeseen vuoden 2006 alussa.

Vaunukaluston sarjatunnukset


- Cx - Yksikerroksinen 1. luokan vaunu. Lukumäärä: 18 kpl
- Ed - Kaksikerroksinen 2. luokan vaunu. Lukumäärä: 64 kpl
- Edb - Kaksikerroksinen 1. ja 2. luokan vaunu. Lukumäärä: 10 kpl
- Edfs - Kaksikerroksinen 2. luokan konduktööri-/palveluvaunu. Lukumäärä: 15 kpl
- Edm - Kaksikerroksinen makuuvaunu (20 kpl tilauksessa, tulossa kaupalliseen liikenteeseen vuonna 2006)
- Eds - Kaksikerroksinen 2. luokan palveluvaunu. Lukumäärä: 12 kpl
- Ex - Yksikerroksinen 2. luokan vaunu. Lukumäärä: 50 kpl
- Rx - Yksikerroksinen ravintolavaunu. Lukumäärä: 12 kpl InterCity-kaluston värityksessä liikennöi myös VR:n uusi autojenkuljetusvaunu, jonka littera on Hccmqqr. 2006 2005]]

Linkit


- [http://www.vr.fi/heo/junat/intercity.htm VR InterCity] Luokka:Junatyypit Luokka:Rautatiekalusto ja:インターシティ

Joulupukki

Joulupukki on mytologinen taruolento, joka tuo jouluna lahjat kilteille lapsille. Pukki asuu suomalaisen perinteen mukaan Korvatunturilla Suomen Lapissa joulumuorin ja tonttujen kera. Osan vuotta joulupukki asuu kuitenkin Rovaniemellä sijaitsevassa Santa Parkissa. Tontut auttavat pukkia tarkkailemaan ketkä lapsista ovat kilttejä ja tekemään lahjat joulupukin pajassa Korvatunturilla. Ulkomailla ajatellaan useimmiten, että joulupukki tonttuineen asuu jossain pohjoisnavan tuntumassa. Suomessa joulupukki sanoo aina tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?", kun taas anglosaksisten maiden pukki sanoo "Ho! Ho! Ho!". Suomessa pukki tulee taloon aattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa, kun taas Amerikassa lahjat löydetään takan yläpuolella riippuvista sukista (tai isommat lahjat olohuoneen lattialta) vasta joulupäivän aamuna. Joulupukin taustalla on 6. joulukuuta 345 tai 352 kuollut Myran piispa P. Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena). Eräissä maissa Nikolaus tuokin lahjoja 6. joulukuuta. Yhdysvalloissa traditio on yhdistynyt joulupukkiin (Santa Claus), joka uskomuksen mukaan jakaa lapsille aina jouluaattona lahjoja ja liikkuu lentävillä poroilla. Vaikka Joulupukki nykyisin on täysin vastaava hahmo kuin Santa Claus, nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin. Nuuttipukit eli usein pukin taljaan pukeutuneet nuoret kiertelivät Nuutinpäivän (13.1., vuoteen 1708 asti 8.1.) aikaan taloissa syömässä ja juomassa joulun tähteitä. Joulupukin nykyinen ulkoasu kehittyi useiden ihmisten vaikutuksen myötä. Alun perin erilliset hahmot St. Nicholas ja Kriss Kringle yhdistyivät. J.W. Parkinson, Philadelphialainen kauppias palkkasi Criscringle-asuisen miehen kiipeämään kauppansa savupiippuun markkinointitemppuna noin vuonna 1841. Vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Hän lisäsi hahmolle viikset ja parran sekä puki hahmon turkikseen. Hänen vuonna 1881 julkaistu teoksensa Merry Old Santa Claus on jo melko lähellä nykyään tuntemamme Joulupukkia. Vuonna 1885 Bostonilainen kirjapainaja Louis Prang painoin joulukortteja, joissa hän esitteli punapukuisen Joulupukin. Tätä ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, punaisia tai violetteja. Amerikkalainen Haddon Sundblom, jonka isä oli ahvenanmaalaista syntyperää ja äiti Ruotsista, piirsi vuonna 1931 Coca-Colalle joulumainoksen, jossa oli Joulupukki. Ensimmäistä kertaa Sundblomin Pukki esiintyi Saturday Evening Postissa 1931. Sundblom sai tehtäväkseen seuraavienkin vuosien joulumainoksen, ja aina hän piirsi Pukille punaiset vaatteet. Lyhyessä ajassa tämä kuva vakiintui, ja nykyisinkin ovia kolkuttelee punanuttuinen Pukki.

Aiheesta muualla


- [http://www.santaclaus.fi/ http://www.santaclaus.fi]
- [http://www.snopes.com/cokelore/santa.asp Snopes.com. The modern image of Santa Claus was created by Coca-Cola]
- [http://www.colegiosaofrancisco.com.br/natal.html História do Natal] Luokka:Joulu Luokka:Satuhahmot als:Weihnachtsmann ja:サンタクロース

1943

Tapahtumia


- 11. tammikuuta - Yhdysvallat ja Britannia luopuvat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
- 14. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa, Marokossa.
- 18. tammikuuta - Neuvostoliitto ilmoitti päättäneensä Leningradin saarron.
- 18. tammikuuta - Varsovan ghetton kansannousu alkoi.
- 23. tammikuuta - Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
- 27. tammikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
- 1. helmikuuta - Natsit nimittivät Vidkun Quislingin Norjan päämieheksi.
- 2. helmikuuta - Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
- 9. helmikuuta - Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
- 14. helmikuuta - Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
- 16. helmikuuta - Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
- 19. helmikuuta - Kasserinen solan taistelu - Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
- 28. helmikuuta - Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
- 1. maaliskuuta - Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
- 2. maaliskuuta - Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen, japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2890 miestä.
- 26. maaliskuuta -Komandorskisaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.
- 22. huhtikuuta - Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
- 11. toukokuuta - Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkoittaakseen sitä miehittävät japanilaiset.
- 13. toukokuuta - Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
- 16. toukokuuta - Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
- 4. kesäkuuta - Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.
- 5. heinäkuuta - Kurskin taistelu alkoi kello 04:40.
- 10. heinäkuuta - Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
- 12. heinäkuuta - Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
- 15. heinäkuuta - Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyy Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
- 19. heinäkuuta - Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
- 24. heinäkuuta - Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittavat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 kuollutta ja 280 000 rakennusta tuhoutuu.
- 25. heinäkuuta - Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Mussolinilta, hänet pidätettiin ja kenraali Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan poikkeustila ja neuvottelut liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
- 27. heinäkuuta - Josif Stalin antoi käskyn numero 227 vastauksena saksalaisten etenemiseen, käsky määräsi ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet teloitettaviksi.
- 27. heinäkuuta - Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
- 11. elokuuta - Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
- 17. elokuuta - USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija kenttämarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
- 29. elokuuta - Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
- 3. syyskuuta - Liittoutuneet nousevat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
- 8. syyskuuta - Kenraali Dwight D. Eisenhower ilmoitti Italian antautumisesta.
- 23. syyskuuta - Repubblica Sociale Italiana (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.
- 13. lokakuuta - Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
- 22. lokakuuta - RAF pommittaa Kasselia.
- 1. marraskuuta - Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
- 15. marraskuuta - Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
- 16. marraskuuta - 160 USAAFin pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
- 18. marraskuuta - 440 RAFin pommittajaa iski Berliiniin, aihettaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
- 20. marraskuuta - Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
- 22. marraskuuta - Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Chiang Kai-Shek tapasivat Kairossa.
- 22. marraskuuta - Libanon sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 28. marraskuuta - Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
- 4. joulukuuta - Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
- 24. joulukuuta - Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.

Syntyneitä


- 19. tammikuuta - Janis Joplin, jazzmuusikko
- 24. tammikuuta - Sharon Tate, näyttelijä
- 20. helmikuuta - Mike Leigh, elokuvaohjaaja
- 22. helmikuuta - Horst Köhler, Saksan liittopresidentti
- 24. helmikuuta - George Harrison, muusikko (The Beatles)
- 9. maaliskuuta - Bobby Fischer, šakinpelaaja
- 15. maaliskuuta - David Cronenberg, ohjaaja
- 19. maaliskuuta - Mario Monti, aka "Super Mario"
- 29. maaliskuuta - John Major, Britannian pääministeri
- 31. maaliskuuta - Christopher Walken, näyttelijä
- 16. huhtikuuta - Erkki Liikanen, muusikko
- 14. toukokuuta - Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti
- 17. kesäkuuta - Barry Manilow, muusikko
- 26. heinäkuuta - Mick Jagger, muusikko (The Rolling Stones)
- 11. elokuuta - Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti
- 17. elokuuta - Robert De Niro, näyttelijä
- 23. syyskuuta - Julio Iglesias, muusikko
- 29. syyskuuta - Lech Wałęsa, Puolan presidentti
- 11. joulukuuta - John Kerry, yhdysvaltalaispolitiikko
- 24. joulukuuta - Tarja Halonen, Suomen presidentti Luokka:1943

Kuolleita


- 7. tammikuuta - Nikola Tesla, keksijä
- 14. helmikuuta - David Hilbert, matemaatikko
- 28. maaliskuuta - Sergei Rachmaninov, säveltäjä ja pianisti
- 18. huhtikuuta - Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali
- 24. elokuuta - Simone Weil, ranskalainen filosofi
- 28. elokuuta - Boris III, Bulgarian tsaari
- 30. syyskuuta - Maria Jotuni, kirjailija

Nobelin palkinnot


- Fysiikka - Otto Stern
- Kemia - George de Hevesy
- Lääketiede -
- Kirjallisuus - ei jaettu
- Rauha - ei jaettu ms:1943 ko:1943년 ja:1943年 simple:1943 th:พ.ศ. 2486

Raamattu

Raamattu on kristinuskon ja juutalaisuuden pyhä - eli muista erillään oleva - kirja. Kristittyjen käyttämä Raamattu jakaantuu Vanhaan testamenttiin ja Uuteen testamenttiin. Heprealainen Raamattu Tanakh, jota kristityt kutsuvat Raamatun Vanhaksi testamentiksi, on juutalaisuuden pyhä kirja. Sana 'Raamattu' tulee kreikan kielen sanasta grammata eli 'kirjoitukset'. Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet noin tuhannen vuoden aikana 1400 eaa.—100. Vanha testamentti koottiin yhteen vakiintuneeksi kaanoniksi n. vuosina 200 eaa.—90. Raamatun alkukielet ovat heprea (suurin osa Vanhasta testamentista), aramea (osia Vanhasta testamentista) ja kreikka (Uusi testamentti). Raamatussa on 66 erillistä kirjaa, joten kirjana Raamattu on myös eräänlainen pienoiskirjasto. Nämä kirjat on kirjoittanut n. 36 ensisijaista kirjoittajaa. Katolisen kirkon käyttämässä käännöksessä, Vulgatassa, on lisäksi seitsemän Vanhan testamentin apokryfikirjaa, jotka ovat hebrealaista alkuperää kuten muutkin Vanhan testamentin kirjat. Raamattu on maailman levinnein kirja, ja se on myös käännetty useammalle eri kielelle kuin mikään muu kirja. Raamattua tutkiva tieteenhaara on nimeltään eksegetiikka.

Johdanto

Kristittyjen Raamattu koostuu kahdesta osasta: juutalaisuuden parissa syntyneestä juutalaisten pyhästä kirjasta Toorasta, jota kristityt kutsuvat Vanhaksi testamentiksi, sekä kristinuskon parissa syntyneestä Uudesta testamentista. Raamattu on historiallinen kirja, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa monissa eri ammateissa ja maissa toimineiden kirjoittajien toimesta. Osa Raamatun sanomasta on levinnyt aluksi suullisena perimätietona sukupolvelta toiselle. Kristinuskon näkemyksen mukaan Raamattu on Jumalan ilmoitusta, ja sisältää sanoman, jonka hän haluaa kertoa ihmiskunnalle. Hän haluaa ilmoittaa ihmiselle itsensä ja tiettyjä asioita maapallon, Israelin ja muiden kansojen historiasta, ihmisen syntisyydestä, sekä pelastuksen Jeesuksen kautta - tien pois synnistä yhteyteen itsensä kanssa. Jeesuksen Tämän vuoksi Raamatusta käytetään kristinuskossa myös nimitystä "Jumalan sana" — se kuvaa ajatusta siitä, että Jumala on inspiroinut Raamatun eri kirjojen kirjoittajia heidän kirjoitustyössään. Tällöin voidaan puhua joko sanainspiraatiosta, jolloin Jumala on ohjannut kirjoittajien työtä yksittäisiä sanavalintoja myöten, tai asiainspiraatiosta, jolloin Jumala on kertonut vain asiat joista tulee kirjoittaa. Kristinuskossa Raamatun ei kuitenkaan katsota olevan samalla tavalla syntyneen suoran ilmoituksen tuloksena kuten Islamin Koraani, sillä kristinuskon näkemyksen mukaan varsinainen "Jumalan sana" (kreik Logos) on Jeesus Kristus, Kolminaisuuden toinen persoona. Raamattu on jaettu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Testamentti on sanana hieman harhaanjohtava — testamentilla tarkoitetaan tässä tapauksessa "liittoa", sitovaa sopimusta ja molemminpuolista sidettä, joka on vahvistettu veren vuodatuksella. Testamentit kuvaavat siis vanhaa ja uutta liittoa, jotka Jumala on tehnyt ihmiskunnan kanssa. Vanha liitto tehtiin juutalaisen kansan kanssa, ja sen merkkinä oli ympärileikkaus. Uusi liitto tehtiin koko ihmiskunnan kanssa, ja sen merkkinä on ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jeesuksen vastaanottaminen vapahtajaksi ja sen merkkinä otettu kaste. Koska kristinusko on vallinnut Eurooppaa myöhäisen antiikin ajalta valistusajalle, Raamattu on vaikuttanut suuresti paitsi uskonnossa myös länsimaiseen kulttuuriin, kieleen, tieteeseen, lakeihin sekä ennen nykyaikaa myös luonnonfilosofiaan ja maailmankuvaan. Esimerkiksi lainsäädäntö Euroopassa on kehittynyt ja kehittyy yhä Raamattuun perustuvan moraalin pohjalta. Raamattu on vaikuttanut merkittävällä tavalla ajanlaskuun ja länsimaiseen kalenteriin. Myös useat sananlaskut ja sanonnat ovat raamatullista alkuperää. Raamatulliset teemat ovat myös varsin yleisiä taiteessa, kuten kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja elokuvissa. Koska Raamattu on kaikkialla sama, on se myös kulttuurillisen yhteyden ylläpitäjä koko maailmassa. Valistusaika ja sen mukanaan tuoma tieteellinen vallankumous Euroopassa ja Amerikassa saivat aikaan sen, että Raamatun ja sen profetioiden jumalalliseen alkuperään ja historialliseen luotettavuuteen alettiin suhtautua skeptisesti. Jumalan ilmoituksen lisäksi useat ihmiset näkevät Raamatun kuitenkin edelleen suurena kirjallisena teoksena, joka sisältää merkittäviä moraalisia opetuksia sekä maailmankirjallisuuden valioluokkaan kuuluvia draamallisia kertomuksia ja runoutta.

Vanha testamentti

elokuvissa Pääartikkeli: Tanakh Vanha testamentti (VT) sisältää kertomuksen koko maailman synnystä ja kertoo, miten Jumala valitsi Israelin omaisuuskansakseen muiden kansojen keskuudesta ja miten hän johdatti kansaansa historian lävitse. Vanha testamentti sisältää myös runoja, mietelmiä ja ylistyksiä sekä käskyjä ja ohjeita siitä, miten ihmisten tulisi elää — tärkeimpänä juutalaisen lain ja kymmenen käskyä. Vanhan testamentin lopussa on profeettojen kirjoituksia ja ennustuksia tulevasta Messiaasta, joka vapahtaisi maailman synnistä. Vanha testamentti kirjoitettiin n. vuosina 1400 — 400 eaa. Siihen kuuluu 39 (Vulgatassa 46) kirjaa. Niiden alkuperäinen kieli oli enimmäkseen heprea, arameaa esiintyy vain muutamissa kirjakääröissä. 1500-luvulla luterilaiset jättivät pois muutamia Vanhan testamentin apokryfikirjoja kuten esimerkiksi Makkabealaiskirjat, jotka ovat katolilaisten käytössä. Joidenkin ortodoksisten kirkkokuntien käytössä on vieläkin laajempi Vanhan testamentin versio. Katolisen ja ortodoksisen kirkon piirissä joistakin protestanttien keskuudessa apokryfisiksi katsotuista Raamatun teksteistä käytetään nimitystä deuterokanoniset kirjat, ja näitä tekstejä käytetään mainittujen kirkkojen liturgiassa runsaasti. Syynä siihen, miksi ortodoksien ja katolisten Raamatussa on mukana myös apokryfikirjat, on varhaisen kreikankielisen Vanhan testamentin käännöksen Septuagintan pitäminen kanonisena. Septuagintassa ovat mukana apokryfikirjat. Luther taas otti apokryfikirjat pois, koska niitä ei ole mukana alkuperäisessä hepreankielisessä kaanonissa, jota mm. Jeesus käytti. Vanhan testamentin kirjat siten kuin ne kirjoitetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1992 käyttöön ottamassa Raamatun suomennoksessa eli Uudessa kirkkoraamatussa:
- Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
- Toinen Mooseksen kirja (Exodus)
- Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus)
- Neljäs Mooseksen kirja (Numeri)
- Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium)
- Joosuan kirja
- Tuomarien kirja
- Ruutin kirja
- Ensimmäinen Samuelin kirja
- Toinen Samuelin kirja
- Ensimmäinen kuninkaiden kirja
- Toinen kuninkaiden kirja
- Ensimmäinen aikakirja
- Toinen aikakirja
- Esran kirja
- Nehemian kirja
- Esterin kirja
- Jobin kirja
- Psalmien kirja
- Sananlaskujen kirja
- Saarnaajan kirja
- Laulujen laulu (vanhemmissa käännöksissä Korkea veisu)
- Jesajan kirja
- Jeremian kirja
- Valitusvirret
- Hesekielin kirja
- Danielin kirja
-