:: wikimiki.org ::
| Ruanda |
RuandaRuanda on keskiafrikkalainen valtio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 7 miljoonaa.
Väestö
Alkuperäisväestö koostuu kolmesta etnisestä ryhmästä: hutut, jotka ovat suurin ryhmä, ovat maanviljelyä harjoittavia bantuja, tutsit ovat 1600-luvulla alueelle saapuneita karjankasvattajia ja olivat vuoteen 1959 asti noudatetun feodaalisen karjanpitoon perustuvan järjestelmän johtava kasti, sekä twat, joiden uskotaaan olevan alueen ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä.
Historia
:Pääartikkeli: Ruandan historia
Ruandan alue julistettiin Berliinin sopimuksessa 1885 Saksan siirtomaa-alueeksi. Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Ruandaan kuitenkin vasta 1894. Alueelle perustettu Saksan siirtomaahallinto nojasi paljolti maata ennestäänkin hallinneisiin tutseihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ruanda luovutettiin Kansainliiton mandaattina Belgialle, joka hallitsi maata vuoteen 1962.
Belgiankin hallinto nojasi alkuun tutseihin, mutta 1950-luvulla belgialaisten politiikka kääntyi suosimaan hutuenemmistöä, jonka tasa-arvovaateet alkoivat käydä äänekkäämmiksi ja saada yhä enemmän ymmärrystä. Käännekohdaksi muodostui hutujen kapina 1959, jossa vanhaa tutsimonarkiaa edustanut kuningas menetti asemansa. Ruanda itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962 ja sen johtoon nousivat nyt hutupoliitikot. Hutujen ja tutsien jännitteet kytivät kuitenkin pinnan alla ja räjähtivät lopulta 90-luvun alussa.
:Pääartikkeli: Ruandan kansanmurha
Muun muassa kolonialismin aikana syntyneet etniset jännitteet käynnistivät presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen alasampumisen jälkeen hallituksen organisoiman massiivisen kansanmurhan, joka jatkui noin 100 päivää. Alasampujina pidetään yleisesti ottaen armeijan huturadikaaleja, jotka pyrkivät teollaan estämään maassa neuvotellun vallanjakosuunnitelman toteutumisen. Ruandan joukkomurhaa on pidetty kansanmurhana, johon mm. YK puuttui aivan liian myöhään.Tutsijohtoinen kapinallisryhmittymä Ruandan Isänmaallinen Rintama (RPF) löi lopulta hutujoukot ja keskeytti kansanmurhan heinäkuussa 1994. Yli kaksi miljoonaa kostotoimia pelännyttä hutua pakeni maasta. Suurin osa pakolaisista palasi kotiin vuoden 1996 loppuun mennessä.
Maantiede
1996
1996
Tämä pieni valtio sijaitsee lähes Afrikan keskuksessa, vain muutaman asteen päiväntasaajasta etelään. Maalla ei ole meriyhteyttä.
Talous
Noin 90 % asukkaista saa toimeentulonsa maanviljelystä. Ruanda on Afrikan tiheimmin asuttu valtio. Sillä on vain vähän luonnonvaroja ja teollisuutta. Tärkeimmät vientituotteet ovat kahvi ja tee.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kulta
- maakaasu
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- tee
Linkit
- [http://www.imdb.com/title/tt0395169/ Hotelli Ruanda]
Luokka:Ruanda
ms:Rwanda
zh-min-nan:Rwanda
ko:르완다
ja:ルワンダ
Afrikka
Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla.
Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.
Valtiot
- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda
- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara
- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe
- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo
Luokka:Mantereet
Luokka:Afrikka
ms:Afrika
zh-min-nan:Hui-chiu
ko:아프리카
ja:アフリカ
simple:Africa
th:ทวีปแอฟริกา
UgandaUganda on valtio itäisessä Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sudan.
Kansainvälinen suuntanumero
Historia
Pääartikkeli: Ugandan historia
Eurooppalaisten ja arabien saapuessa Ugandaan 1800-luvulla, alueella oli joukko kuningaskuntia, joiden historian sanotaan ulottuvaan 1500-luvulle. Suurin ja tärkein näistä oli Buganda.
Uganda joutui Brittläiseen Itä-Afrikan kompanian alaisuuteen 1888 ja Ison-Britnnian protektoraatiksi 1894. Maa itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousi Apolo Milton Obote, joka hallitsi maata poikkeustilalailla vuodesta 1966.
Vuonna 1971 maassa kaappasi vallan armeijan komentaja Idi Amin joka perusti verisen sotilasdiktatuurin. Lähes 50 000 Ugandan aasialaista karkotettiin maasta syyskuussa 1972 ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Tuhansia Idi Amin vastustajiksi epäiltyjä kidutettiin ja murhattiin. Epäilyttäväksi koettuja etnisiä murhia ryhmiä vastaan käynnistettiin suoranainen kansanmurha. Marraskuussa 1978 Idi Amin aloitti rajasodan Tansaniaa vastaan, mutta sota kääntyi nopeasti tappioliseksi ja huhtikuussa 1979 tansanialaiset joukot marssivat Kampalaan pakottaen Aminin maanpakoon.
Tansanian avustuksella valtaan nousi jälleen Apolo Milton Obote, jonka UPC-puolue voitti joulukuussa 1980 vaalit vaalivilppisyytösten saattelemana. Yoweri Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) aloitti sisällissodan halitusta vstaan helmikuussa 1981. Oboten halitus vastasi verisellä tukahduttamispolitiikalla, väestönsiirroilla ja NRA:n kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhilla. Eräiden arvioiden mukaan Oboten terrori ja sisällissota vaati jopa 500 000 ugandalaisen hengen.
Heinäkuussa 1985 vallan kaappasi kenraali Tito Lutwa Okello ja Obote pakeni jälleen ulkomaille. Ugandan armeija jonka sotilaat oli rekrytoitu paljolti Pohjois-Ugandasta, vetäytyi kuitenkin NRA:n jokkojen tieltä pohjoiseen ja tammikuussa 1986 Museveni saattoi julistautua presidentiksi.
Musevenin johtaman NRM-liikkeen valtakaudella Ugandan talous ja ihmisoikeustilanne on kohentunut. Poliittisten puolueiden toiminta on kielletty, mutta maassa on pidetty suhteellisen rehellisiä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Pohjois-Ugandassa on vuodesta 1987 toiminut Joseph Konyn johtama kapinaliike "Lord's Resistance Army" (LRA) joka pyrkii luomaan Raamatun kymmenelle käskylle pohjautuvan valtion ja on syyllistynyt laajoihin ihmisoikeurikkomuksiin.
Politiikka
Pääartikkeli: Ugandan politiikka
Presidentti on sekä valtion päämies että hallituksen johtaja. Presidentti nimittää pääministerin virkaansa. Parlamentissa (National Assembly) on 303 jäsentä, joista 86 henkilöä saavat eturyhmät valita (kuten naiset ja armeija. Loput valitaan viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla, joissa jokaisella yli 18 vuotiaalla on oikeus äänestää
Ugandan piirikunnat
Pääartikkeli: Ugandan piirikunnat
Uganda on jaettu 56 piirikuntaan. Piirikunnat ovat listattu alapuolella.
Maantiede
Pääartikkeli: Ugandan maantiede
left
Uganda on sisämaavaltio, mutta maalla on yhteys muutamiin suuriin järviin, kuten Victoriajärveen, Albertjärveen, Kyogajärveen ja Edwardjärveen. Uganda sijaitsee ylätasangolla, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla.
Talous
Pääartikkeli: Ugandan talous
Ugandalla merkittäviä luonnonvaroja, kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (kuparia ja kobolttia). Poliittisen epävakauden ja huonosti hallinnoidun talousjohdon takia Uganda kuuluu kuitenkin maailman köyhimpiin valtioihin.
Maan tärkein taloudenala on maanviljely, joka työllistää noin 80 % väestöstä. Kahvi vastaa suuresta osasta ulkomaanvientiä.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Ugandan väestöjakauma
Ugandan väestö jakautuu pääasiassa bantu-kansoihin, niloottiseen kielikuntaan kuuluviin kansoihin ja nilo-hamiittisiin kansoihin.
Suurimmat etniset ryhmät: Baganda 17%, Ankole 8%, Basoga 8%, Iteso 8%, Bakiga 7%, Langi 6%, Rwanda 6%, Bagisu 5%, Acholi 4%.
Uskonnot: katolisia 33%, protestantteja 33%, muslimeja 16%, perinteisiä paikallisia uskontoja 18%
AIDS räjähti 1980-luvulla Ugandassa valtaisaksi terveysongelmaksi, mutta epidemiaa on saatu rajoitettua. Silti vuonna 2001 arvioitiin että 6% Ugandan aikusiväestöstä on HIV-positiivisia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Ugandan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kupari
- koboltti
- kalkkikivi
- suola
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- kala
- tee
- elektroniikkatuotteet
- rauta
- teräs
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Uganda
ms:Uganda
zh-min-nan:Uganda
ko:우간다
ja:ウガンダ
th:ประเทศอูกันดา
Burundi
Burundi on valtio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Tansania.
Historia
Pääartikkeli: Burundin historia
Burundi oli 1500-luvulta alkaen tutsien hallitsema feodaalinen kuningaskunta. Saksa otti alueen hallintaansa 1899 ja 1916 belgialaiset joukot miehittivät sen osana ensimmäsitä maailmansotaa. Sodan jälkeen Burundi siirtyi Belgian hallintaan osana Kansainliiton yhdistettyä Ruandan-Urundin mandaattia. Belgialaisetkin hallitsivat maata kuitenkin välillisesti perinteisen tutsiaristokratian avulla.
Poliittiset puolueet syntyivät 1940-luvun lopulta alkaen ja maa itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962. Demokraattisten rakenteiden ollessa heikkoja tutsikuningas Mwambutsa IV otti ohjat perustustuslaillisena monarkkina ja nimitti puoliksi tutseista ja puoliksi enemmistönä olevista hutuista koostuvan hallituksen.
Hutupääministerin murha 1965 johti sarjaan hutujen kapinoita ja hallituksen tukahduttamistoimia. Prinssi Ntare V syrjäytti isänsä Mwambutsan 1966 mutta joutui itse syrjäytetyksi pääministeri Michel Micomberon toimesta samana vuonna. Micombero lakkautti monarkian, mutta hutujen levottomuudet jatkui ja kulminoituivat kapinaan 1972.
Eversti Jean-Baptiste Bagaza kaappasi vallan 1976 ja pyrki edistämään maareformia, vaaliudistusta ja kansallista sovintoa, vaikka hänen sotilashallintonsa koostui pääosin tutseista. Bagaza valittiin presidentiksi ainoana ehdokkaana 1984, mutta hänen hallituksensa alkoi sortaa yhä ankarammin toisinajattelijoita ja uskonnollisia ryhmiä.
Majuri Pierre Buyoya syrjäytti Bagazan ja nousi valtaan kaappauksella 1987. Hutujen tutsien väliset jännitteet purkautuivat jälleen 1988 väkivaltaisina yhteenottoina hutuopposition, armeijan ja kovan linjan tutsien välillä johtaen n. 150 000 ihmisen kuolemaan.
Buyoya hyväksyi 1991 uuden demokraattisen perustuslain ja 1993 vaaleissa nousi valtaan maan enismmäinen hutupresidentti, FRODEBU-puolueen Melchior Ndadaye. Armeijan tutsiupseerit murhasivat Ndadayen kuitenkin lokakuussa 1993. Maa syöksyi jälleen sisällisosdaan joka vaati kymmeniätuhansia kuolonuhreja, mutta FRODEBU:n johtama hallitus onnistui kuitenkin säilyttämään valtansa ja nostamaan uudeksi presidentiksi Cyprien Ntaryamiran helmikuusa 1994.
Ntaryamira sai kuitenkin surmansa lentokoneen tuhossa 6. huhtikuuta 1994 yhdessä Ruandan presidentin Juvénal Habyarimanan kanssa.
Sylvestre Ntibantunganya nousi uudeksi presidentiksi 8. huhtikuuta 1994 mutta sisäiset väkivaltaisuudet jatkuivat. FRODEBU-hallitus kaatui 25. heinäkuuta 1996 Buyoyan johtamssa kaappauksessa, mutta sisällissota on jatkunut. Vuoden 2001 jälkeen rauhanprosessi on kuitenkin edennyt ja hutu Domitien Ndayizeye nousi presidentiksi 2003 vallanjakosopimuksen mukaisesti.
Politiikka
Pääartikkeli: Burundin politiikka
Hallinnollinen jako
Burundin politiikka
Burundi jakautuu 17 provinssiin:
- Bubanza
- Bujumbura Mairie
- Bujumbura Rural
- Bururi
- Cankuzo
- Cibitoke
- Gitega
- Karuzi
- Kayanza
- Kirundo
- Makamba
- Muramvya
- Muyinga
- Mwaro
- Ngozi
- Rutana
- Ruyigi
Maantiede
Ruyigi
Pääartikkeli: Burundin maantiede
Talous
Pääartikkeli: Burundin talous
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Burundin väestöjakauma
Burundin väestö jakautuu tutseihin (14%) ja hutuihin (85%), jotka puhuvat yhteistä kirundin kieltä. Tutsien ja hutujen välisen eron alkuperä on kiistanalainen. Aiemmin oletettiin kyseessä olleen kahden eri alkuperää kansan, mutta uudemmassa tukimuksessa on esitetty että kyseessä olisi pikemminkin vuosisatojen mittaan vakiintunut kastijako maanviljelijäväestön (hutut) ja karjankasvattajien (tutsit) välillä. Burundissa asuu myös Twa-kansaan kuuluvia pygmejä, joita on n. 1% väestöstä.
Uskonnollisesti 62% burundilaisista on katolisia, 5% protestantteja, 10% muslimeja ja 23% animisteja.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Burundin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- nikkeli
- uraani
- koboltti
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- banaanit
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Burundi
ms:Burundi
zh-min-nan:Burundi
ko:부룬디
ja:ブルンジ
simple:Burundi
MottoMotto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa.
Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.
Katso myös
Luettelo valtioiden motoista
Luokka:Kielitiede
ja:モットー
Kieli:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu)
----
kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]]
"Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998)
----
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.
Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.
Kielten tutkimus
Kielitiede tutkii kieliä.
Ihmisen kielet
Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
Ihmisen kielten historia ja kehitys
Kielten luokittelu ja kielikunnat
Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.
Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).
- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon
Eläinten kielet
Formaaliset kielet
Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet
Katso myös
- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli
Luokka:Harrastukset
Luokka:Kielitiede
ja:言語
ms:Bahasa
simple:Language
ko:언어
Ruandan kieli
Ruandan kieli on yksi suurimmista Afrikan bantukielistä. Sen läheisin sukulaiskieli on Burundissa puhuttu rundi ja kielet ovat keskenään ymmärrettäviä.
Ruanda on virallinen kieli Ruandassa, jossa sitä käytetään kaikilla elämänaloila hallinnosta ja koulutuksesta kaupankäyntiin. Se on lähes kaikkien ruandalaisten äidinkieli. Lisäksi ruandan puhujia asuu Kongon demokraattisessa tasavallassa erityisesti Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa, Ugandan eteläosassa ja Tansaniassa Kigomen seudulla. Kaikkiaan ruandan puhujia on noin 20 miljoonaa, mikä tekee siitä suurimman äidinkielenä puhutun bantukielen. Jos mukaan lasketaan myös rundin puhujat, ruandaa ymmärtää yhteensä yli 26 miljoonaa ihmistä.
Ruandan puhujat jakaantuvat valtioiden kesken seuraavasti:
- Ruanda: 99 % väestöstä eli noin 9 miljoonaa ihmistä
- Kongon demokraattinen tasavalta: 10 % väestöstä eli noin 9 miljoonaa ihmistä
- Uganda: 6 % väestöstä eli noin 2 miljoonaa ihmistä
- Tansania: 1 % väestöstä eli noin puoli miljoonaa ihmistä
Linkkejä
- [http://www.harencity.nl/~harenkirambo/vocabulaire4.html Pieni ruanda-suomi sanasto]
- [http://www.african.gu.se/downloads/rwndct.pdf Ruotsi-ruanda-sanakirja PDF-muodossa]
Luokka:Kielet
Kigali
Kigali on Ruandan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee valtion keskiosissa.
Kaupungin asukasluku kasvaa erittäin nopeasti. Nykyään siellä on yli 600 000 asukasta (2005).
Linkkejä
- [http://www.rwandatourism.com/kigali.htm Kigali]
Luokka:Pääkaupungit
Luokka:Ruanda
ja:キガリ
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
NeliökilometriNeliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria.
Luokka:Pinta-alayksiköt
VäestötiheysVäestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:
.
Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²).
Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa.
Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä.
Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.
Lähteet
#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus
Luokka:Väestötiede
als:Bevölkerungsdichte
ms:Kepadatan
zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō·
ko:인구 밀도
ja:人口密度
th:ความหนาแน่นประชากร
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
Itsenäisyys:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys)
Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.
Katso myös
- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys
Luokka:Politiikka
Belgia
Belgia on länsieurooppalainen kuningaskunta Ranskan ja Saksan välissä. Muut naapurimaat ovat Alankomaat ja Luxemburg. Pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta.
Historia
Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eea Julius Caesarin kirjassa Gallian sodasta, jossa belgae-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista. Rooman valtakunnan romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. Frankit perustivat lopulta merovingien valtakunnan joka hallitsi 500-luvulta 800-luvulle asti. Dynastian ensimmäinen kuningas Klodvig (481–511) kääntyi 496 kristinuskoon. Merovingien dynastian jälkeen valtaan nousivat karolingit, kuninkaanaan Pipin Pieni. Kaarle Martelin (676–741) jälkeen frankkien kuninkaaksi nousi Kaarle Suuri (742–814).
Kaarle Suuren valtakunnan hajottua Burgundin valtakunta yhdisti nykyinen Luxemburgin, Alankomaiden ja Belgian alueen.
1400-luvun lopussa alue päätyi perimysten kautta Habsburgien Espanjan Kaarle V:lle. Kaarlen perillinen Filip II päätti kukistaa alankomaiden protestantit, mikä johti itsenäisyyssotaan. Utrechtin liitossa muodostettu Seitsemän yhdistyneen alankomaan tasavalta kapinoi Espanjan valtaa vastaan.
Flanderin ja Brabantin maakunnat jäivät Espanjan joukkojen valloittamiksi ja jäivät pois Alankomaiden itsenäistyttyä kahdeksankymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648. Belgia jäi Espanjan hallintaan vuosiksi (1519–1713) ja joutui Itävallalle (1713–1794).
Ranskan vallankumouksen jälkeen Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin yhtenäinen kuningaskunta.
Elokuussa 1830 belgialaiset kapinoivat Ranskan sotajoukkojen avustuksella. Kapinassa katolilaiset ja liberaalit vastustivat autoritaarista protestanttia kuningasta. Aluksi Belgian oli tarkoitus liittyä Ranskaan, mutta Britannian painostuksesta maahan kutsuttiin kuningas saksalaisesta Sachsen-Coburg-Gothan suvusta. Kuningas Leopold I astui valtaistuimelle 21. heinäkuuta 1831. Sota Alankomaita vastaan jatkui vielä vuoteen 1839, jolloin maiden välille solmittiin rauhansopimus.
Uudella monarkialla oli moderni, liberaali perustuslaki, vaikkakin äänioikeus oli rajattu noin 1%:lle väestöstä ja ranska oli ainoa virallinen kieli, vähemmistöasemastaan huolimatta.
Kongo tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi vuonna 1885 Berliinin kongressissa, ja hän joutui lahjoittamaan sen Belgialle siirtomaaksi vuonna 1908. Tätä ennen oli brittiläisessä lehdistössä paljastettu Kongon raakuudet, joissa 20% väestöstä eli 10 miljoonaa kongolaista oli kuollut.
Belgian paikka Ranskan ja Saksan välissä on historian saatossa osoittautunut vaaralliseksi. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Saksa hyökkäsi maan läpi Ranskaan. Lisäksi Belgiasta on hyvin lyhyt matka Iso-Britannian rannikolle. Tämän johdosta Iso-Britannia on aina pyrkinyt varmistamaan, etteivät manner-Euroopan suurvallat saa Belgiaa haltuunsa.
Belgia oli mukana perustamassa EU:ta ja NATOa.
Belgian aluejako
Belgia on jaettu kolmeen alueeseen: Brysseliin, Flanderiin ja Valloniaan. Flanderi ja Vallonia jaetaan vielä kumpikin viiteen maakuntaan.
- Flanderi (enimmäkseen hollanninkielinen Vlaanderen). 6 miljoonaa asukasta.
- Antwerpen
- Limburg
- Itä-Flanderi (Oost-Vlaanderen)
- Länsi-Flanderi (West-Vlaanderen)
- Flaamien Brabant (Vlaams-Brabant)
- Vallonia (ranskankielinen; Wallonie ranskaksi, Wallonië hollanniksi). 3,3, miljoonaa asukasta
- Vallonian Brabant (Brabant Wallon)
- Namur
- Liège
- Hainaut
- Luxembourg
- Brysselin pääkaupunkialue (Région de Bruxelles-Capitale, Brussels Hoofdstedelijk Gewest tai Die Region Brüssel-Hauptstadt). 960 000 asukasta
Maakunnat ja Bryssel jaetaan edelleen kuntiin.
Maantiede
Belgiassa on kolme selkeästi erillistä aluetta: Rannikon tasanko koostuu hiekkadyyneistä ja mereltä vallatuista alueista. Keskustasanko on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennien vuoristo maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua.
Väestöjakauma
Valtauskonto on katolinen kristinusko jonka seuraajia arvoidaan olevan 75–80% väestöstä.
Kielet
Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollanti, ranska ja saksa. Näistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät.
Kielijakaumaa ei ole virallisesti laskettu vuoden 1960 jälkeen, mutta hollannin- eli flaaminkielisiä on n. 55–60%, ranskankielisiä 40–44% ja saksankielisiä n. 1% asukkaista.
Osa hollanninkielisistä belgialaisista puhuu flaamin murretta. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Saksan kieli on käytössä ainoastaan Vallonian itäosassa, jossa asukkaita on hieman yli 70 000.
Merkittävimmät luonnonvarat
- puutavara
- kala
- silli
- kampela
Merkittävimmät vientituotteet
- kemikaalit
- autot
- elintarvikkeet
- rauta
- teräs
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=50.625073,4.680176&spn=3.094245,8.107910&z=10&t=h&hl=en Belgia Google Mapsissa]
Luokka:Belgia
als:Belgien
ms:Belgium
zh-min-nan:Belgien
ko:벨기에
ja:ベルギー
simple:Belgium
th:ประเทศเบลเยียม
fiu-vro:Belgiä
1. heinäkuuta1. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 182. päivä (183. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 183 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Aaro, Aaron
:- suomenruotsalainen kalenteri: Kasimir
:- ortodoksinen kalenteri: Kosma, Kuisma, Tami
:- saamenkielinen kalenteri: Áron
:- vanhemmissa kalentereissa: Aron, Kojo, Theobald, Theobaldus
Tapahtumia
- 1867 - Britannian Pohjois-Amerikan säädöksellä perustettiin Kanadan kansallinen hallitus, minkä vuoksi 1. heinäkuuta on Kanadan kansallispäivä (Canada Day).
- 1962 - Burundi itsenäistyi Belgian vallasta, Burundin itsenäisyyspäivä.
- 1962 - Ruanda itsenäistyi Belgian vallasta.
- 1997 - Hong Kong palautettiin Kiinalle.
- 2004 - Avaruustutkimus: NASAn ja ESAn yhteinen vuonna 1997 matkaan laukaistu avaruusluotain Cassini-Huygens asettui Saturnusta kiertävälle radalle tutkimaan mm. Saturnuksen renkaita ja sen kuuta Titania.
Syntyneitä
- 1646 - Gottfried Wilhelm Leibniz, matemaatikko ja filosofi († 1716)
- 1804 - George Sand (Amantine Aurore Lucile Dupin), kirjailija († 1876)
- 1863 - William Stairs, viktoriaanisen aikakauden tutkimusmatkailija († 1892)
- 1872 - Louis Blériot, lensi ensimmäisenä Englannin kanaalin poikki († 1936)
- 1899 - Charles Laughton, Oscar-palkittu näyttelijä († 1962)
- 1899 - Thomas A. Dorsey, gospel-musiikin isä († 1993)
- 1902 - William Wyler, kolminkertaisesti Oscarilla palkittu elokuvaohjaaja († 1981)
- 1906 - Estée Lauder, kosmetiikka-alan pioneeri († 2004)
- 1912 - David R. Brower, useiden ympäristönsuojelujärjestöjen perustaja († 2000)
- 1916 - Olivia de Havilland, näyttelijä
- 1934 - Sydney Pollack, elokuvaohjaaja, tuottaja ja näyttelijä
- 1945 - Deborah Harry, muusikko (Blondie-yhtye)
- 1946 - Erkki Tuomioja, suomalainen poliitikko
- 1952 - Dan Aykroyd, näyttelijä
- 1961 - Walesin prinsessa Diana, († 1997)
- 1961 - Carl Lewis, amerikkalainen yleisurheilijalegenda, yhdeksänkertainen olympialaisten kultamitalisti
- 1967 - Pamela Anderson, näyttelijä
- 1976 - Patrick Kluivert, hollantilainen jalkapalloilija
- 1976 - Ruud van Nistelrooy, hollantilainen jalkapalloilija
- 1977 - Jarome Iginla, NHL:n jääkiekkoilija
- 1977 - Liv Tyler, näyttelijä ("Taru sormusten herrasta" -elokuvatrilogia)
Kuolleita
- 868 - Ali al-Hadi, shiialainen imaami
- 1277 - Baibars, Egyptin mamelukkisulttaani
- 1876 - Mihail Aleksandrovits Bakunin, venäläinen anarkistisen liikkeen perustaja
- 1894 - Allan Pinkerton, Pinkertonin etsivätoimiston (Pinkerton Agency) perustaja
- 1896 - Harriet Beecher-Stowe, kirjailija
- 1925 - Erik Satie, ranskalainen säveltäjä
- 1983 - R. Buckminster Fuller, arkkitehti ja filosofi
- 1991 - Michael Landon, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja (s. 1936)
- 1997 - Robert Mitchum, näyttelijä
- 1999 - Edward Dmytryk, elokuvaohjaaja
- 2000 - Walter Matthau, 79, amerikkalainen näyttelijä
- 2003 - Herbie Mann, jazz-huilisti
- 2004 - Marlon Brando, näyttelijä
Juhlapäiviä
- Kanada: Canada Day (aikaisemmin nimellä Dominion Day), Kanadan virallinen juhlapäivä.
- Hongkongin erityishallintoalue: Establishment Day.
----
Katso myös: kalenteri ~ 30. kesäkuuta, 2. heinäkuuta
Luokka:Heinäkuu
-07-01
ko:7월 1일
ja:7月1日
th:1 กรกฎาคม
Rahayksikkö
Rahayksikkö on rahan mittayksikkö. Rahayksikön ja valuutan nimet ovat yleensä mutta eivät aina yhteneviä: esimerkiksi Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (kirj. "kansan raha"), mutta sen rahayksikkö on yuan.
Alkaen 1. tammikuuta 2002 Suomen rahayksikkö on euro. Tätä ennen se oli markka.
Luokka:Raha
Coordinated Universal Time
Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa.
Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).
Kesäaika
Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.
Kesäaika Euroopan unionissa
Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.
Kesäaika Yhdysvalloissa
Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
UTC
GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.
Pääaikavyöhykkeet maapallolla
| GMT/UTC-ero | Selitys |
|---|
| GMT-12 | Kansainvälinen päivämääräraja |
| GMT-11 | Midwayn saaret, Samoa |
| GMT-10 | Havaiji |
| GMT-9 | Alaska |
| GMT-8 | PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-7 | Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-6 | CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-5 | EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa |
| GMT-4 | AST, Atlantin normaaliaika |
| GMT-3 | (UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti |
| GMT-2 | |
| GMT-1 | Kap Verde |
| GMT, UTC | Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon |
| GMT+1 | (BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma |
| GMT+2 | (EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem |
| GMT+3 | (EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari |
| GMT+4 | Abu Dhabi, Kabul |
| GMT+5 | Kalkutta, New Delhi |
| GMT+6 | Novosibirsk |
| GMT+7 | (CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta |
| GMT+8 | Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong |
| GMT+9 | Osaka, Tokio, Soul |
| GMT+10 | Melbourne, Sydney, Vladivostok |
| GMT+11 | Salomonsaaret |
| GMT+12 | Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.) |
luokka:aika
ms:Zon masa
ko:시간대
ja:標準時
simple:Time zone
th:เขตเวลา
KansallislauluKansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun.
Kansallislaulut
ms:Lagu kebangsaan
ko:국가
ja:国歌
simple:National Anthem
zh-tw:國歌
zh-cn:国歌
Top-level domainInternetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.
Ylätason verkkotunnukset
Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi.
Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä.
Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.
ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset
- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt
Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt
16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset
8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala
1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde
Varatut tunnukset
RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]
Linkkejä
- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista
luokka:Internet
luokka:TCP/IP
ko:최상위 도메인
ja:トップレベルドメイン
th:โดเมนระดับบนสุด
Kansainvälinen suuntanumeroKansainvälinen suuntanumero on kansainvälisiin puhelinyhteyksiin tarvittava puhelinnumeron etuliite. Numerot on jaettu niin, että valtiot ja alueet voivat erottua toisistaan, eivätkä numerot mene päällekkäin. Suuntanumerot jakaa ja hallinnoi ITU.
Useimmissa maissa, myös Suomessa, paikallisen suuntanumeron ensimmäinen nolla täytyy jättää pois käytettäessä kansainvälistä suuntanumeroa. Esimerkiksi paikallinen numero 019 1234567 on kansainvälisessä muodossa +358 19 1234567. Merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun maasta maahan vaihteleva ulkomaantunnusta. Ulkomaantunnus on Euroopassa yleensä 00, ja Suomessa on sen rinnalla vaihtoehtoisena tapana valita ulkomaanpuhelun operaattoritunnus. Matkapuhelimilla yleensä voi kirjoittaa +-merkin ja ne tunnistavat siitä kansainvälisen puhelinnumeron tarvitsematta muuta etuliitettä.
Katso myös
- | | |
