:: wikimiki.org ::

Rudolf Walden

Rudolf Walden

:n kokoelma]] Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen jalkaväenkenraali, puolustusministeri, teollisuusjohtaja ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustaja.

Kouluvuodet

Rudolf Walden aloitti koulukäynnin Jyväskylän lyseossa menestyen heikosti, mm. suomen- ja ruotsinkielen ehdot olivat jokakesäiset. Hänen isänsä, kihlakunnantuomari Walfrid Walden teki silloin päätöksen; molemmat pojat Rudolf ja Nils lähetettiin Haminan kadettikouluun 1890. Suomen kadettikoulu oli tuolloin maineikas 7-luokkainen oppilaitos, jossa oli 4 yleistä ja 3 erikoisluokkaa. Edelliset vastasivat oppikoulujen yläluokkia ja johtivat ylioppilastutkintoon, kun taas erikoisluokilta valmistuttiin upseereiksi. Rudolf-poika oli Haminaan tullessaan 11-vuotias. Kadettikoulu oli aristokraattinen (yläluokkainen) oppilaitos ja myös Rudolf omaksui näitä katsomuksia. Ruotsinkielisten tovereiden vaikutuksesta hän oli luisumassa ruotsinkielisten leiriin. Kielikysymys ratkesi vasta avioliitossa Anni Konkolan kanssa siten, että Waldenista tuli suomalainen paitsi kieleltään myös mieleltään. Rudolf muuttui Haminassa ahkeraksi ja ennen pitkää hän oli luokkansa priimus. Lahjakkuus ilmeni erityisesti matematiikassa ja sotatieteissä ja hänessä oli herännyt terve näyttämisen halu. Yleiset luokat suoritettuaan Rudolf siirtyi erikoisluokille, hän oli siis päättänyt ryhtyä upseeriksi. Opettajat ja toveripiiri kasvattivat nuorukaista myönteisellä tavalla. Kadettivääpelinä ja kadettikurssinsa priimuksena hänellä olisi ollut oikeus päästä johonkin venäläiseen valiorykmenttiin, mutta venäläistämistoimenpiteiden takia hän kieltäytyi ja hänet merkittiin aliluutnanttina upseeriksi Suomen kaartiin elokuussa 1900. Kesällä 1901 Suomen suuriruhtinaskunnan sotaväki lakkautettiin lukuun ottamatta kaartin pataljoonaa. Lojaalina suuriruhtinaskunnan sotalaitosta kohtaan Walden jätti eroanomuksensa, mutta sitä ei hyväksytty, vaan hänet komennettiin Kuopion 1. kutsuntapiirin sotilasjäseneksi. Kun Walden kieltäytyi, häntä uhattiin rangaistuksella ja asia käsiteltiin sotaylioikeussa. Näin asiasta tuli osa niin sanottujen sortokausien laillisuustaistelua ja näin Waldenkin asian käsitti. Walden tuomittiin viralta pantavaksi ja menettämään myös virkaa seuraavat palkkaedut. Lyhyt sotilasura katkesi ja alkoi pitkä teollisuusmiehen ura.

Liikemies Walden

Sisä-Venäjällä Borskoje Tatarovon kylässä oli suomalaisten omistama paperitehdas, jossa tarvittiin kirjanpitäjää ja konttoristia. Walden ei ollut kumpaakaan, mutta niskuroivana tuomittu ja erotettu aliluutnantti päätti lähteä sinne, kun paikka ja palkka olivat tarjolla. Hän osti kirjanpidon oppikirjan ja nousi junaan. Ei kestänyt vuottakaan, kun yhtiö haettiin konkurssiin. Jämsänkosken tehtaiden isännöitsijä tarjosi Pietarissa olevan Slovo-yhtiön konttoripäällikön paikkaa. Uusi konttoripäällikkö huomasi nopeasti yhtiön talouden olevan retuperällä, työntekijät näpistelivät yhtiön omaisuutta, töitä tehtiin kirjapainossa ja agentuuriliikkeessä verkkaisesti. Walden aloitti kurinpalautuksen ja kohta liike menestyi. Parin vuoden kuluttua Slovon toimitusjohtajana oli Walden. Kauppa kävi hyvin ja asiakkaat luottivat häneen. Vuonna 1911 hän sai päämiehekseen Simpeleen paperitehtaan, jonka tuotteita hän alkoi myös myydä Venäjän markkinoille. Tällöin hän osti myös muutamia yhtiön osakkeita. Kun hänet oli v. 1910 valittu Simpeleen johtokunnan jäseneksi ja osakkeiden arvo alkoi sodan jatkuessa nopeasti nousta, Walden osti kaikki saatavilla olleet osakkeet. V. 1918 hän omisti n. 28 % Simpeleen osakekannasta. Saman vuoden lopulla hän osti runsaan kolmanneksen Myllykoski Träsliperi Ab:n osakekannasta. Kun Walden valittiin toukokuussa 1919 Myllykosken johtokuntaan ja sen puheenjohtajaksi, alkoi Suomen paperiteollisuudessa Björnbergien ja Waldenien sukujen yhteistyö, jota jatkui aina vuoteen 1952, jolloin Myllykoski irtosi Yhtyneistä Paperitehtaista. Waldenin kolmas siirto johtui siitä, että sekä Simpele että Myllykoski tarvitsivat oman selluloosatehtaan. Kun osakeyhtiö Jämsänkosken osake-enemmistö osoittautui olevan saatavissa, syntyi sitä koskeva kauppa marraskuussa 1919 ja yhtiö siirtyi Simpeleen ja Myllykosken yhteisomistukseen johtokunnan puheenjohtajana jälleen Walden. Kesällä 1920 Simpele, Myllykoski ja Jämsänkoski sulautettiin yhdeksi konserniksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ksi, jonka johtokunnan puheenjohtajana Walden omisti myös osakekannasta runsaan neljänneksen. Waldenin neljäs onnenpotku löytyi Sääksmäen pitäjän Valkeakosken partaalta, jonne oli 1870-luvulla rakennettu vähäinen paperitehdas ja puuhiomo. Myöhemmin teollisuutta oli laajennettu Suomen ensimmäisellä sulfaattiselluloosatehtaalla. Aktiebolag Walkiakoski oli 1920-luvun alussa Helsingin Osakepankin hallussa ja pankki etsi teollisuusmiestä, joka saisi yhtiön jaloilleen ja Walden valittiin Valkeakosken johtoon 1925. Monien järjestelyiden ja sovitteluiden jälkeen Yhtyneet sai v. 1929 Valkeakosken osake-enemmistön ja muodollinen sulautuminen tapahtui v. 1934. Metsistä, koskista, sulfiitti- ja sulfaatti- sekä paperitehtaista oli kehittynyt looginen ja taloudellinen kokonaisuus. Yhtiön historia muistaa mm. Jämsänkosken "miljoonakesän" 1920, joka oli tuntuva suonenisku, kun uhrattiin paljon varoja hyödyttömiksi osoittautuneisiin suurellisiin uudistustöihin. Kun Walden palasi Tarton rauhanneuvotteluista ja perehtyi tilanteeseen seurasi radikaali johdon uusinta; yli 30 miestä siirtyi Jämsänkoskelta pois.

Sisällissodan majuri

27. tammikuuta 1918 Mannerheim komensi joukkonsa riisumaan Pohjanmaalla venäläiset sotilaat aseista. Samana päivänä palasi Pietarista Helsinkiin myös Rudolf Walden. Noin viikon sisällä hän ilmoittautui Seinäjoella valkoisen armeijan palvelukseen tavaten myös Mannerheimin. Walden tiesi mikä mies Mannerheim oli, mutta Mannerheim oli tietoinen vain, että Walden kuului olevan liikemies, puhui venäjää kuin äidinkieltä, oli käynyt kadettikoulun, mutta oli iäkäs (39 v.) luutnantiksi. Walden määrättiin päämajan esikuntaan komendantin apulaiseksi ja kaksi viikkoa myöhemmin Walden ylennettiin majuriksi. Päämajassa tehtiin pitkiä päiviä, koska töitä oli enemmän kuin tekijöitä. Tämä sopi Waldenille, jolla oli aina ollut huonot unenlahjat ja yö oli tehokasta työaikaa. Ensimmäisiä tehtäviä oli Mannerheimin ja jääkäreiden näkemyserojen sovittelu. Ristiriita kärjistyi jo tilanteeseen, jolloin valkoinen armeija oli menettämässä joko ylipäällikkönsä tai jääkärit. Walden ratkaisi tilanteen, jolla oli kauaskantoinen merkitys koko sodalle. Järjestelykykynsä ansiosta Walden toimi Seinäjoen komendanttina, Vaasan piiripäällikkönä ja etappiesikunnan päällikkönä. Majuri Waldenin toimenkuva sisälsi tällöin mm. asiat, jotka koskivat elintarvikkeita, hevosia, kulkuneuvoja, kalustoa, sairaaloita, rautatiekuljetuksia, posti- ja poliisiasioita. Liikemiehen tehtäväksi tuli luoda tyhjästä valkoisen armeijan logistiikka. Tässä hän onnistui erinomaisesti. Tampereen valtauksen jälkeen Walden oli everstiluutnantti ja toisen luokan vapaudenristin kantaja. Sodan jälkeen Mannerheim ja Walden jättivät eroanomuksensa. Mannerheim myönsi Waldenille eron päivää ennen kuin P.E. Svinhufvud suostui Mannerheimin eroon. Mannerheim kiitti miehiään, mutta unohti Waldenin ylennyksen. Uusi ylipäällikkö kenraalimajuri Wilkman ilmoitti muutaman viikon kuluttua, että Walden on oikeutettu kantamaan sotilaspukua ja on ylennetty everstiksi.

Jälleen sotilasorganisaattoriksi

P.E. Svinhufvud Vuoden 1918 sodan jälkeen Walden pyrki hoitamaan tehtäviään teollisuudessa ja kohta syntyikin tuloksia. Venäjän markkinat olivat sekaisin, Saksa oli luhistumassa ja Englanti ja USA seurasivat viileästi mitä tuleman pitää; Kotimaiset paperinvalmistajat yrittivät käynnistellä kauppaa, mutta heillä ei ollut tietoa miten menestyksellistä vientikauppaa länsimaihin tulisi harjoittaa. Walden näki, että maan heikko taloudellinen pohja on saatava nopeasti vahvistumaan, teollisuus on saatava jaloilleen, vienti käyntiin ja raha liikkeelle. Hän loi nopeasti Suomen Paperitehtaiden yhdistyksen, ryhtyi sen puheenjohtajaksi heinäkuussa 1918 ja tuli näin maamme koko paperiteollisuuden ykkösmieheksi. Kuitenkaan ei päästy edes vuoden loppuun, kun Mannerheim ja Walden olivat taas valtiollisen elämän vastuunkantajia valtionhoitajana ja sotaministerinä. Sotaministerin ensimmäisiä tehtäviä oli saatella maassa olevat saksalaiset sotilaat rajojemme ulkopuolelle. Tämän jälkeen luotiin kutsuntojen kautta suomalainen sotaväki, laadittiin asevelvollisuuslaki ja suojeluskunta-asetus, perustettiin kadettikoulu ja sotakorkeakoulu. Maassa oli tarmokas ja tarkka sotaministeri, joka ei sietänyt vitkuttelua. Kun hän antoi määräyksen, piti pian olla valmiina raportti miten asia oli hoidettu. Kauppamiehenä Walden otti armeijan hankinnat henkilökohtaiseen valvontaansa. Walden ylennettiin Tampereen valtauksen ensimmäisen vuosipäivänä 1919 kenraaliksi, joten yleneminen luutnantista kenraalimajuriksi oli kestänyt 14 kuukautta. Vuoden 1918 taisteluiden jälkeen leireihin vangittujen punaisten asema oli ratkaistava. Waldenin kanta oli, että vangitut on vapautettava ja ihmisten annettava palata perheittensä luo ja työhön. Mannerheim oli puhunut tästä myös pitkään ja keväällä 1919 annettiin asetus valtiorikosoikeuksien toiminnan lopettamisesta sekä yleinen armahdus.

Itä-Karjalan kysymys

Suomalaista sotaväkeä oli Aunuksen retkellä, kun Iso-Britannia tuli väliin vaatien Repolassa olevat sotilaat takaisin Suomeen. Hallitus päätyi siihen, ettei suhteita Lontooseen ollut varaa riskeerata. Avustustoiminta kiellettiin, mutta oma-aloitteellisuus sallittiin. Ulkomaisen lehdistön mukaan Suomi valmisteli 40–50 000 miehen marssia Pietariin. Iso-Britannia ja Suomi torjuivat huhun päättävästi, mutta vahinko oli jo tapahtunut, Venäjä lähetti Suomelle nootin. Kesäkuussa 1919 yksitoista kuntaa Viipurin läänissä julistettiin sotatilaan. Eräät kotimaiset painostusryhmät pommittivat sotaministeriötä joukkojen lähettämiseksi Aunukseen ja Uralin takaa liikkeelle lähtenyt amiraali Koltšak sähkötti Mannerheimille pyytäen yhtymään pihtiliikkeeseen Pietaria (tuolloin Petrograd) vastaan. Sotaväen päällikkö Wilkman erosi ja Walden jätti eronpyyntönsä. Kun maan hallitus ilmoitti, ettei oltu tehty mitään sitoumuksia Koltšakin kanssa eikä sitouduttu Pietarin sotaretkeen, Walden perui eroanomuksensa.

Puolustusneuvostossa talvisotaan

Hävittyään presidentinvaalissa K.J. Ståhlbergille oli Mannerheim vetäytynyt sivuun. Kun Tarton rauha oli solmittu, myös Walden siirtyi liike-elämään. Samanaikaisesti Walden ajatteli kuitenkin Suomen kansainvälistä asemaa, voimistuvaa bolševismia idässä ja kansan eripuraisuutta sekä erityisesti sotaväen asemaa. Waldenin mielestä Mannerheim oli saatava armeijan johtoon. Svinhufvudin tultua presidentiksi puolustusneuvosto suunniteltiin uudelleen, Mannerheim ryhtyi puheenjohtajaksi ja jäseneksi tuli tämän vaatimuksestaan Walden. Ulkovaltojen diplomaatit lähettivät kuriiripostia: Suomella on valmiina ulkoparlamentaarinen hallitus, jos maa ajautuisi hätätilaan. Mainittu kaksikko puolestaan huomasi joutuneensa armeijan kenraalikunnan sisäisten riitojen keskelle samalla kun aseistuksen ja kaluston osalta oli suuria puutteita. Mannerheim otti urakakseen Risto Rytin ja Paasikiven, Walden Väinö Tannerin. Paasikivi myöntyi ensin ja Ryti jäi vastustelustaan huolimatta ajattelemaan asiaa. Tanner pani lujasti vastaan, mutta totesi sosiaalidemokraatteja olevan eduskunnassa liian vähän vaatien kuitenkin työväen aseman korjauksia yhtäaikaisesti asehankintojen kanssa. Ilmavoimien komentaja siirrettiin tykistöön, pitkän riitelyn jälkeen kenttätykit jätettiin ostamatta ja tilalle tuli 33 Vickers panssarivaunua ja perustettiin valtion tykkitehdas, jonka tuotanto ei käynnistynyt edes talvisotaan mennessä. Samoin perustettiin lentokonetehdas Tampereelle. Kesken näiden ongelmien koettiin myös Mäntsälän kapina. Walden oli tukenut Lapuan liikkettä sen alkuvaiheessa. Nyt sen johto vaati presidenttiä hajottamaan Sunilan hallituksen ja nimittämään tilalle Waldenin hallituksen. Kapina kuitenkin laukesi ja hallituksessa tehtiin muutoksia. Saksan kehitystä ja Hitlerin otteita Walden ja Mannerheim seurasivat huolestuneina ja koettivat kiirehtiä varustautumista pyrkien samalla lämmittämään suhteita Pohjoismaihin ja ennen kaikkea Ruotsiin. Vastakaikua löytyi, vaikka kieliriita sotkikin asioita. Waldenia riitely harmitti ja välillä hän purki kiukkuaan Sysmässä omistamansa Rapalan kartanon pehtooriin, jolloin moitittiin mm. kattojen kunto, hevosvaljaat ja rottien hävitys. Yksi kieliriitaa ylläpitävä haukkumiskohde oli sanomalehti Uusi Suomi, jonka johtokuntaan Walden myös kuului. Vuosikymmenen lopulla Walden tilasi Yhtyneille tuntuvasti yli oman tarpeen ulkomaisia raaka- ja tarveaineita, tuotantoa supistettiin ja Valkeakosken tehtaille perustettiin ammussorvaamo viidestä korjauspajan sorvista. Aluksi tuli 300 kpl/pv, mutta kenraali käski lisätä tuotantoa 500 kranaattiin/pv. Samalla Walden röykytti Suomen metalliteollisuutta sopeuttamaan tuotantoaan sotatarvikkeiden valmistukseen.

Tammikuun kihlaus

Waldenin työmarkkinapoliittinen kanta oli vanhoillinen. Työväestön ammatillinen järjestäytyminen ja kollektiiviset palkkasopimukset olivat hänelle punainen vaate. Palkasta ja työsuhteista työnantajan tuli saada sopia suoraan työntekijän kanssa minkään ulkopuolisen puuttumatta asiaan. Ratkaisujen tuli olla myös henkilökohtaisia: hyvälle työntekijälle oli maksettava enemmän kuin heikommalle. Tasollisesti palkat olivat pitkään hyvin alhaiset, jopa niin, että elokuussa 1933 hänen poikansa Juuso, joka oli Valkeakoskella konttoripäällikkönä, kirjoitti isälleen pitkän kirjeen työväen palkkojen yleisen korotuksen puolesta. Myös vastauskirje pojalle oli pitkä, sillä isä selvitti siinä tärkeimpien ratkaisujensa perustelut. Lieviä korotuksia sai nyt kuitenkin harkitusti toteuttaa. Waldenin käsitys, että vain suojeluskuntalainen oli kunnollinen työntekijä, ärsytti montaa työmiestä ja työväenliikettä. Tämän taistelun kärjessä oli Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Sasu Punanen (Yrjö Räisänen) eikä kenraalin käsittely ollut lempeydellä pilattu. Loukkaukset suututtivat muitakin ja Puunjalostusteollisuuden Keskusliitosta otettiin yhteys Tanneriin, että hän hillitsisi pahasuista pakinoitsijaa. Mutta lopullista voittoa ei Waldenkaan saanut suomalaisesta työväestä. Vasta talvisodan kokemus muutti kenraalin asenteen ja hän hyväksyi ammatillisen järjestäytymisen oikeutuksen ja tasa-arvoisen sopimusmekanismin. Talvisodan aikana syntyneen STK:n ja SAK:n ns. tammikuun kihlauksen idean isänä yleensä mainitaan K.A. Fagerholm. Eversti Lehmus on myöhemmin väittänyt omistavansa muistiinpanot, jotka todistavat että tammikuun kihlauksen takana ovatkin Mannerheim ja Walden. Idea ja pohjustustyö on Fagerholmin, mutta ilman kaksikkoa ei sopimukseen olisi tullut STK:n johtajien nimiä. Toinen tärkeä tammikuun 1940 sopimus oli suojeluskuntien ja sosialidemokraattisen työväestön suhteista laadittu paperi. Talvisodan rauhansopimuksen Moskovassa 1940 allekirjoittivat mm. Paasikivi, Walden ja Voionmaa, jotka olivat jo olleet solmimassa rauhaa 20 vuotta aiemmin Tartossa (1920).

Jatkosodan aika

Välirauhan aikana Walden, Mannerheim ja Paasikivi siirtyivät uusiin tehtäviin. Nämä kieltäytyivät aluksi tehtävistä, mutta Paasikivi nimitettiin Moskovaan lähettilääksi, Mannerheim jäi ylipäälliköksi ja Walden puolustusministeriksi. Yhtyneiden Paperitehtaiden hallituksen puheenjohtajaksi Walden suostui jäämään, mutta toimeenpanevaan johtoon järjestettiin puheenjohtajaksi C.G. Björnberg ja toimitusjohtajaksi Juuso Walden. Puolustusministeri Walden oli nyt eri mies kuin oli aikoinaan sotaministeri Walden. Välirauhan aikaiset tapahtumat kuten aseostot Saksasta saksalaisten kauttakulkulupa Vaasasta Pohjois-Norjaan, Kallion sairastuminen ja ero, Rydin tulo presidentiksi hallitusjärjestelyineen, Ruotsi-Suomen valtioliittoyritys, jonka Molotov esti ja muut asiat, työllistivät kyllä kenraaliluutnantiksi ylennetyn puolustusministerin. Kesällä 1941 Barbarossa-suunnitelman toteutus alkoi. Mannerheim ja Walden saivat vaivoin torjuttua Saksan vaatimuksen Suomen joukkojen hyökkäyksestä Leningradiin. Kun Mannerheim pysäytti hyökkäyksen Tuulokseen, se oli kenraali Talvelalle kova paikka ja hän pommitti Waldenia, että tämä saisi aikaan uuden hyökkäyskäskyn. Ilmeisiä lepohetkiä olivat vain Mannerheimin ja Waldenin tavatessaan nauttimat yhteiset lounaat Mikkelin Klubilla, joilla lounailla ei puhuttu "työasioista", vaan vaihdettiin esim. uuden kalakastikkeen valmistusohjeita, sillä nämä askeettiset herrat olivat todellisia herkkusuita. Kesällä 1942 puolustusministeri ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja yhtä perustellusti hän ansaitsi pari vuotta myöhemmin myönnetyn Mannerheim-ristin. Talvella 1943 Walden oli Stalingradin jälkeen varma sodan häviämisestä ja siksi hän Yhtyneitä ajatellen lähetti nuoren insinööri Erkki Aallon ostamaan kaiken vesivoiman, mitä Kemijoesta Rovaniemen ja Kemin väliltä sai. Aalto ja Sunkku tulivat kiireessä ostaneeksi sellaistakin, jota myyjä ei omistanut. Walden ystävystyi kansanhuoltoministeri N.A. Osaran kanssa, joka oli Reserviupseeriliiton ja Aseveliliiton johdoissa ja hänen kauttaan saatiin tietoja kansan tunnelmista ja Waldenin kautta tiedot menivät päämajaan. Psykologinen sodankäynti oli myös hoidettava. Helmikuun 1944 Helsingin pommitusten aikana Paasikivi meni Tukholmaan ottamaan selvää madame Aleksandra Kollontain kautta mahdollisista rauhanehdoista. Ehdot saatiin, hallitus oli erimielinen päätöksissään, Walden pelkäsi Saksaa sekä maan mielialan hermostumista. Venäläisten hyökkäys jatkui, ja maahan oli saatava uusi hallitus neuvottelemaan rauhasta. Ainoa mahdollinen pääministeriehdokas oli monien mielestä Walden. Mutta hän oli uupunut, eikä häntä pystytty millään taivuttelemaan. Hänen ansiostaan kuitenkin Mannerheim suostui presidentiksi ja STK:n toimitusjohtaja Hackzellista tuli pääministeri. Rauhanneuvottelujen alettua syyskuussa 1944 Hackzell halvaantui Moskovan hotelli Savoyn kylpyammeessa. Molotov ei kuitenkaan lykännyt minuuttiakaan neuvottelujen alkua joihin valtuuskuntamme tuli nyt Waldenin johdolla. Molotov vaati saksalaisjoukkojen poistamisesta, johon Walden vastasi: "Tänä iltana emme ainakaan voi sitä tehdä". Ulkoministeri Carl Enckell lensi valtuuskunnan johtajaksi ja kun välirauhansopimus lopulta allekirjoitettiin 19.9., teki sen venäläisten puolelta vain kenraalieversti Ždanov, mutta suomalaisten puolesta vaadittiin koko valtuuskunnan nimet. Tuore valtionhoitaja Mannerheim oli joulukuussa 1918 sanonut sotaministeri Waldenille: "Huomisesta lähtien alamme luoda uutta eloa suojeluskuntiin. Ilman niitä ei maa tule toimeen." Marraskuussa 1944 puolustusministeri Walden esitteli presidentti Mannerheimille suojeluskuntien lakkauttamislain. Lain alle jäivät nimikirjoitukset Mannerheim ja R. Walden. Molemmat olivat periaatteen miehiä: mikä oli tehtävä, tehtiin ja mistä oli rauhanehdoissa sovittu, se pidettiin.

Raskaat uhraukset

Sota vaati puolustusministeriltä raskaat uhrinsa. Walden menetti Rudi-poikansa lokakuussa 1941 tapaturmaisesti Aunuksessa hänen lomalle tullessaan. Kesäkuun 15. päivänä 1944 kaatui everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin yksikössä Siiranmäen torjuntataistelussa hänen nuorin poikansa luutnantti Lauri Walden. Jalkaväenkenraali Rudolf Walden halvaantui marraskuussa 1944 Helsingin kodissaan Kaivopuiston Marmoripalatsissa ja kuoli Sysmän Rapalan kartanossa lokakuun 25. päivänä 1946. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä. Kenraali Karl Rudolf Waldenin kuoltua kirjoitti sotamarsalkka Mannerheim hänen vaimolleen: "Säilytän kiitollisessa muistossa hänen uskollisen ystävyytensä. Se sitoi meidät yhteen aina siitä hetkestä luhtien, jolloin tiemme yhtyivät vapaussodan pimeimpinä päivinä. Pieninkään pilvi ei ole sitä himmentänyt. Hänen kokemuksensa suurteollisuusmiehenä, hänen mielikuvituksensa, kun kysymyksessä oli armeijan organisaation luominen aivan tyhjästä, olivat seikkoja, joita Suomi juuri silloin tarvitsi. Puolustusministerinä hädän hetkellä ja maamme sotateollisuuden suuripiirteisenä rakentajana maallamme ei ole ollut hänen vertaistaan". Nämä muutamat rivit kertovat Rudolf Waldenin päässeen marsalkan taistelu- ja työtoverina ja ystävänä lähemmäksi Mannerheimia kuin yksikään toinen suomalainen ja ne sisältävät kiteytettyinä Waldenin koko elämäntyön.

Aiheesta muualla

- [http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_walden.htm Suomalaisen klubin Mannerheim -sivut]
- [http://www.mil.fi/perustietoa/historia/komentajat.dsp Puolustusministeriö]
- [http://www.UPM-Kymmene.com UPM]
- [http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/valkeak/rwalden.htm Pirkanmaan teollisuushistoria]
- [http://www.oikeus.fi/tyotuomioistuin/2648.htm Marmoripalatsi] Walden, Rudolf Walden, Rudolf Luokka:Paperiteollisuus

1. joulukuuta

1. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 335. päivä (336. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 30 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Oskari :- suomenruotsalainen kalenteri: Oskar :- ortodoksinen kalenteri: Uuno :- saamenkielinen kalenteri: Oskár :- vanhemmissa kalentereissa: Alfonsus, Arnoldus, Edla, Egidius, Eligius, Natalia, Paaso, Valio

Tapahtumia

- 1835 - Tanskalainen kirjailija Hans Christian Andersen julkaisi ensimmäisen satukokoelmansa.
- 1918 - Islanti itsenäistyi.
- 1939 - "Suomen Kansanvaltainen Tasavalta" perustettiin Terijoella.

Syntyneitä

- 1083 - Anna Komnena, bysanttilainen historioitsija
- 1709 - Franz Xaver Richter, säveltäjä
- 1878 - Rudolf Walden, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustaja
- 1935 - Woody Allen, amerikkalainen ohjaaja ja näyttelijä
- 1944 - Arja Saijonmaa, laulaja

Kuolleita

- 1934 - Sergei Kirov, Leningardin alueen kommunistijohtaja
- 1947 - Aleister Crowley, okkultisti
- 1973 - David Ben-Gurion, Israelin ensimmäinen pääministeri
- 1985 - Alvin Ailey, tanssija ja koreografi
- 1987 - James Baldwin, kirjailija

Juhlapäiviä

- YK: Maailman AIDS-päivä ("World AIDS Day"). Päivää on vietetty vuodesta 1988 Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. marraskuuta, 2. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-01 ms:1 Disember ko:12월 1일 ja:12月1日 simple:December 1 th:1 ธันวาคม

1878

Tapahtumia

- Suomalainen tutkimusretkeilijä Nils Nordenskjöld purjehtii ensimmäisenä ihmisenä Koillisväylän päästä päähän.
- Kotkan kaupunki perustettiin.

Syntyneitä

- 2. syyskuuta - Amos Anderson, liikemies ja mesenaatti († 1961)
- 1. joulukuuta - Rudolf Walden, teollisuusmies ja sotilas.

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ko:1878년

25. lokakuuta

25. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 298. päivä (299. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 67 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Sointu :- suomenruotsalainen kalenteri: Yvonne :- ortodoksinen kalenteri: Marko :- saamenkielinen kalenteri: Soabá :- vanhemmissa kalentereissa: Chrispin, Christiana, Crispin, Crispinus, Hilda, Inga, Krispinus

Tapahtumia

- 1187 - Gregorius VIII:sta tuli paavi.
- 1945 - Japani luovutti Taiwanin Kiinan tasavallalle.
- 1962 - Kuuban ohjuskriisi: Adlai Stevenson esitteli YK:ssa valokuvia, jotka osoittivat neuvostoliittolaisia ohjuksia olleen asennettuna Kuubaan.
- 1971 - Kiinan tasavalta karkotettiin YK:sta ja Kiinan kansantasavalta astui sen tilalle.
- 1983 - Yhdysvallat hyökkäsi Grenadaan (Operation Urgent Fury).
- 1993 - Jean Chrétienistä tuli Kanadan pääministeri yleisten vaalien maanvyörymävoitolla hänen Liberaalipuolueelleen (Liberal Party). Hallitseva Progressive Conservatives -puolue menetti 149 paikkaa 151 parlamenttipaikastaan.
- 1997 - Denis Sassou-Nguesso julistautui lyhyen sisällissodan jälkeen Kongon tasavallan presidentiksi.
- 2001 - Microsoft julkisti Windows XP:n.

Syntyneitä

- 1825 - Johann Strauss nuorempi, säveltäjä
- 1881 - Pablo Picasso, espanjalainen taidemaalari
- 1908 - Tauno Palo, näyttelijä
- 1926 - Anita Välkki, oopperalaulaja
- 1950 - Albert Järvinen, muusikko, "Hurriganes" († 14.3.1991)
- 1962 - Juha Seittonen, muusikko, "Dingo"

Kuolleita

- 1647 - Evangelista Torricelli, fyysikko ja matemaatikko
- 1946 - Rudolf Walden, kenraali ja teollisuusmies
- 1956 - Risto Ryti, Suomen presidentti
- 1957 - Lord Dunsany, kirjailija
- 2003 - Veikko Hakulinen, hiihtäjä
- 2004 - John Peel, radiotoimittaja ---- Katso myös: kalenteri ~ 24. lokakuuta, 26. lokakuuta Luokka:Lokakuu -10-25 ms:25 Oktober ko:10월 25일 ja:10月25日 simple:October 25 th:25 ตุลาคม

Sysmä

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu reilut 4000 ihmistä ja sen pinta-ala on 936,57 km² josta 270,37 km² on vesistöjä.

Nähtävyydet

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin kokoinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan on rakennettu jo vuonna 1899 näkötorni, josta avautuu hieno näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Suvi-Pinx on vuodesta 1970 järjestetty suomalaisen nykytaiteen kesäkatselmus.

Kyliä

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Saarenkylä, Soiniemi, Suurkylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Virtaa, Voipala

Aiheesta muualla

- [http://www.sysma.fi/ Sysmän kunnan kotisivut]
-

Yhtyneet Paperitehtaat Oy

Yhtyneet Paperitehtaat Oy syntyi kesällä 1920 Simpeleen, Jämsänkoski Oy:n ja Myllykosken paperitehtaiden sulautuessa. Myöhemmin yhtiöön sulautettiin Valkeakoskella sijaitseva Ab Walkiakoski Oy. Kaikkien yhtiöiden johdossa ja suuromistajana oli kenraali Rudolf Walden. Kenraali Waldenin tavoitteena oli muodostaa Suomen hajanaisesta metsäteollisuudesta mahdollisimman suuri ja kilpailukykyinen yksikkö. Samaan tavoitteeseen pyrittiin perustamalla Suomen Paperitehtaitten yhdistys (1918-1996), Finnpap sekä kartonkiyhdistys, Finnboard. Yhtyneet Paperitehtaat Oyj:stä irtautui 1952 Myllykoski Oy. 1950-luvulla rakennettiin Kaipolan paperitehdas. Yhtyneet laajensi voimakkaasti ja ajautui rahoitusvaikeuksiin 1960-luvun lopulla. 1970- ja 80-luvuilla yhtiö suuntasi ulkomaille ja investoi EEC-markkinoille Shottonin ja Stracelin tehtaisiin. Vuonna 1989 Yhtyneet sulautti itseensä Kajaani Oy:n. 1990-luvun alun laman yhtiö kohtasi hyvässä tuloskunnossa. Kansallis-Osake-Pankin johdolla yhtiö fuusioitiin Rauma-Repola Oy:n kanssa. Muodostettiin Repola Oy, josta tuli Suomen suurin teollisuusyritys. Yhtyneet muodosti konsernin metsäteollisuusyksikön Rauma Oy:n muodostaessa metalliteollisuusyksikön. Vuonna 1996 Yhtyneet Paperitehtaat Oyj sulautui osana Repola Oy -konsernia Kymmene Oy:n kanssa muodostaen yhden maailman suurimmista metsäteollisuusyhtiöistä UPM-Kymmene Oyj:n. Finnpap sulautettiin myös osaksi uutta yhtiötä. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johdossa ovat olleet:
- Kenraali Rudolf Walden, perustaja, pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja 1920-1944
- vuorineuvos Juuso Walden, toimitusjohtaja 1940-1969
- Niilo Hakkarainen, toimitusjohtaja 1970-1991
- Olli Parola, toimitusjohtaja 1990-1995 Seuraaja yhtiön UPM-Kymmene Oyj:n johdossa ovat olleet:
- vuorineuvos Juha Niemelä 1995-2004
- toimitusjohtaja Jussi Pesonen 2004- Luokka:Puunjalostusteollisuus

Jyväskylä

Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004. Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia. Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa. Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.

Maantiede

Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km. Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka. Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.

Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801. Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. 1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin. 1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä. 1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.

Kaupunkikuva

Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi. Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa. Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.

Tutustumiskohteita

- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi

Urheiluseuroja

Jaguaarit JJK Jyp Kiri Kirittäret

Muuta

- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari

Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.

Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista: Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen

Ystävyyskaupungit

- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)

Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö. Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin. Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.

Linkkejä

- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Jyväskylä

Kadettikoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu (MpKK) on Helsingin Santahaminassa sijaitseva oppilaitos, josta Puolustusvoimien upseerit saavat koulutuksensa. Se toimii puolustusministeriön alaisuudessa ja vastaa ylimmästä sotilasalan koulutuksesta Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa:
- reservin upseerin jatkotutkinnon
- sotatieteiden kandidaatin tutkinnon
- sotatieteiden maisterin tutkinnon
- yleisesikuntaupseerin tutkinnon
- sotatieteiden tohtorin tutkinnon Koulun aiempi nimi oli Kadettikoulu, ja vieläkin upseeriopiskelijoiden palvelusarvo on kadetti. Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli Haapaniemen kadettikoulu, joka toimi Rantasalmella vuosina 1781-1818.

Aiheesta muualla

- [http://www.mpkk.fi/ Maanpuolustuskorkeakoulu] Luokka:Korkeakoulutus

Kadettikoulu

Aiheesta muualla

- [http://www.mpkk.fi/ Maanpuolustuskorkeakoulu] Luokka:Korkeakoulutus

Suomen kaarti

Suomen kaarti eli Kaartin pataljoona oli Venäjän vallan aikana ainoa suomalainen kaartijoukko.

Historia

Vuonna 1817 perustettiin 150-miehinen opetuskomennuskunta Suomen sotaväkeä varten. Seuraavana vuonna se sai nimekseen Helsingin Opetuspataljoona. Vuonna 1827 pataljoona sai nimen Suomen Opetustarkk'ampujapataljoona ja sen miesluku nostettiin 300:sta 500:aan. Vuonna 1829 kaarti korotettiin nuoren kaartin venäläiseen arvoon ja se sai nimen Henkivartioväen Suomen Tarkk'-ampujapataljoona. Vuonna 1831 pataljoona otti osaa Puolan kapinan kukistamiseen. Huomattavimpaan taisteluunsa pataljoona joutui Turkin sodassa vuonna 1877, jolloin se otti 24. lokakuuta osaa ryntäykseen Gornyj Dubnjakia vastaan. Taistelussa kaatui 24 miestä ja haavoittui 5 upseeria ja 87 miestä. Seuraavana vuonna pataljoona korotettiin vanhan kaartin venäläiseen arvoon. Vuodesta 1881 täydennettiin pataljoona asevelvollisilla, eikä värväyksellä kuten siihen asti. Kaarti lakkautettiin vuonna 1905. Kaarti tarkoitti alunperin hallitsijan henkivartioväkeä. Tästä käsite levisi laajemmaksi tarkoittamaan hyvää joukko-osastoa. Venäjällä kaartinrykmenttejä pidettiin parempina kuin tavallisia rykmenttejä, minkä vuoksi nuoren ja vanhan kaartin arvosta kannatti kilpailla.

Katso myös

- Suomen suuriruhtinaskunnan armeija Luokka:Puolustusvoimat

1901

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Iso-Britannian siirtokunnat New South Wales, Queensland, Victoria, South Australia ja Western Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tulee ensimmäinen pääministeri.
- 7. tammikuuta - Alfred Pecker vapautetaan vankilasta istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta - Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Beaumontissa, Texasissa
- 12. heinäkuuta - Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen asevelvollisuuslain.
- 14. elokuuta - Boksarikapina päättyi Kiinassa.
- 10. joulukuuta - Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
- 12. joulukuuta - Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman Atlantin yli.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Fulgencio Batista, Kuuban presidentti († 1973)
- 27. maaliskuuta - Carl Barks, tunnettu Aku Ankka-piirtäjä († 2000)
- 5. joulukuuta - Walt Disney, piirroselokuvien ohjaaja († 1966)

Kuolleita

- 27. tammikuuta - Giuseppe Verdi, oopperasäveltäjä (s. 1813)
- 13. maaliskuuta - Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
- 14. syyskuuta - William McKinley, Yhdysvaltain presidentti, murhattiin (s. 1843) ms:1901 ko:1901년 ja:1901年 simple:1901 th:พ.ศ. 2444

Simpele

Simpele oli Suomen kunta, joka liitettiin 1. tammikuuta 1973 Rautjärveen. Kunta kuului alkujaan Viipurin lääniin, ja sitä pieni osa jäi luovutettuun Karjalaan. Simpeleen maapinta-ala oli pieni, mutta taajamana sen väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Kuntaliitoksen yhteydessä Rautjärven nimi oli kuitenkin kuntien yhteinen valinta. Simpeleenjärvi on merkittävä virkistyskalastusvesistö, jonka käyttöä hankaloittaa valtakunnanraja. Silti Simpele on tunnettu siioistaan. Laulunsäe "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat" oli varsinkin takavuosina yleiseti kuultu.

Kyliä

Kivijärvi, Änkilä Luokka:Suomen entiset kunnat

1952

Tapahtumia

- 6. helmikuuta - Elisabet II nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi Yrjö VI:n kuoleman jälkeen.
- 8. helmikuuta - Saksan liittotasavallan tilastokeskus ilmoitti maassa olevan 9,8miljoonaa pakolaista.
- 14. helmikuuta–25. helmikuuta - Talviolympialaiset Oslossa.
- 26. helmikuuta - Pääministeri Winston Churchill ilmoitti Britannialla olevan atomipommin.
- 10. maaliskuuta - Kenraali Fulgencio Batista kaappasi uudelleen vallan Kuubassa.
- 10. maaliskuuta - Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa, ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
- 15. maaliskuuta–16. maaliskuuta - Cilaosissa, Réunionilla satoi 1 870 mm vettä, mikä on suurin koskaan mitattu sademäärä vuorokaudessa.
- 27. maaliskuuta - Epäonnistunut murhayritys Länsi-Saksan Konrad Adenaueria vastaan.
- 18. huhtikuuta - Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myös naisille ja alkuperäiskansoille, maauudistus ja kaivosten kansallistaminen.
- 28. huhtikuuta - San Franciscon rauha tuli virallisesti voimaan, Japanin miehitys päättyy ja Japani sai itsenäisyyden.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen suihkumatkustajakonelinja Lontoon ja Johannesburgin välillä.
- 6. toukokuuta - Egyptin kuningas Farouk julisti olevansa Profeetta Muhammedin jälkeläinen.
- 13. kesäkuuta - Neuvostoliitto ampui alas ruotsalaisen DC-3-vakoilukoneen kansainvälisillä vesillä Gotska Sandön itäpuolella, kuten myös sitä etsimään lähteneen toisen koneen. Ruotsi väitti 40 vuotta koneen olleen harjoituslennolla, ja Neuvostoliitto sanoi, ettei tiennyt miten sille oli käynyt.
- 1. kesäkuuta - Katolinen kirkko kielsi André Giden kirjat.
- 29. kesäkuuta - Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi.
- 13. heinäkuuta - Itä-Saksa ilmoitti oman armeijan muodostamisesta.
- 19. heinäkuuta–3. elokuuta - Helsingin Olympialaiset.
- 21. heinäkuuta - Kenraali Mohammed Naguibin ja Gamal Abdel Nasser sotilasvallankaappaus syöksi Egyptin kuninkaan Faroukin vallasta.
- 25. heinäkuuta - Puerto Rico sai itsehallinnon Yhdysvaltain alaisuudessa.
- 11. elokuuta - Jordanian armeija pakotti mielisairaan kuningas Talalin eroamaan, hänen seuraajakseen tuli Hussein.
- 27. elokuuta - Länsi-Saksa suostui maksamaan kolme miljardia D-markkaa korvauksia Israelille juutalaisten vainoista.
- 18. syyskuuta - Suomi sai maksettua loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle
- 4. syyskuuta–9. syyskuuta - Savusumu surmasi 4000 Lontoossa.
- 18. syyskuuta - Neuvostoliitto esti Japanin liittymisen YK:hon vetollaan.
- 20. lokakuuta - Sotatila Keniassa Mau Mau -kapinan vuoksi.
- 1. marraskuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommikoe Eniwetokilla Bikiniatollilla, koodinimeltään "Mike" (M tarkoitti megatonnia).
- 4. marraskuuta - Republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower voitti demokraattien ehdokkaan Adlai Stevensonin presidentinvaalissa – kuten UNIVAC-tietokone osasi ennustaa.
- 21. marraskuuta - Näytönoikeudenkäynti alkoi 11 entistä kommunistijohtajaa vastaan Tšekkoslovakiassa – kaikki olivat juutalaisia. Heidät hirtettiin 3. joulukuuta.
- 25. marraskuuta - Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku saa ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2004 näytelmää esitetään edelleen, mikä tekee siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
- 1. joulukuuta - New York Daily News raportoi etusivullaan ensimmäisestä sukupuolenkorjausleikkauksesta Tanskassa.
- 14. joulukuuta - Ensimmäinen onnistunut siiamilaisten kaksosten kirurginen erottaminen tapahtuu Ohiossa.
- 25. joulukuuta - Ampumavälikohtaus Länsi-Berliinissä, yksi länsisaksalainen sotilas sai surmansa

Syntyneitä

- 4. maaliskuuta - Ronn Moss, näyttelijä ja muusikko
- 11. maaliskuuta - Douglas Adams († 2001)
- 16. huhtikuuta - Jukka Tolonen, muusikko
- 27. huhtikuuta - Ari Vatanen, ralliajaja ja poliitikko
- 14. toukokuuta - Robert Zemeckis, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja
- 7. kesäkuuta - Liam Neeson, näyttelijä
- 18. kesäkuuta - Isabella Rossellini, näyttelijä
- 2. heinäkuuta - Ahmed Ouyahia, Algerian pääministeri
- 21. heinäkuuta - Robin Williams, näyttelijä
- 19. elokuuta - Jonathan Frakes, näyttelijä (Star Trek: The Next Generation)
- 7. lokakuuta - Vladimir Putin, Venäjän presidentti
- 30. joulukuuta - Jesús Ferrero, kirjailija

Kuolleita

- 6. helmikuuta - Yrjö VI, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin kuningas
- 19. helmikuuta - Knut Hamsun, norjalainen kirjailija
- 9. maaliskuuta - Aleksandra Kollontai, neuvostovallankumouksellinen ja diplomaatti
- 3. huhtikuuta - Miina Sillanpää, suomalainen poliitikko
- 26. heinäkuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo
- 22. syyskuuta - K. J. Ståhlberg, ensimmäinen Suomen presidentti
- 3. marraskuuta - Martti Jukola, urheiluselostaja.
- 23. marraskuuta - Aaro Hellaakoski, runoilija Luokka:1952 ms:1952 ko:1952년 ja:1952年 simple:1952 th:พ.ศ. 2495

Yhtyneet Paperitehtaat Oy

Jämsänkoski

Jämsänkoski on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Jämsänjoen varrella. Kunnassa asuu 7545 ihmistä ja sen pinta-ala on 448,67 km², josta 48,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,8 asukasta/km².Jämsänkoskesta tuli kaupunki vuonna 1986. Siellä on paperi-, paperinjalostus- ja selluloosateollisuutta. Rautatieyhteys Orivedelle ja Jyväskylään. Jämsänkoskella on vuonna 1937 rakennettu tiilikirkko sekä vuonna 1901 rakennettu Koskenpäänkirkko.

Linkkejä

- [http://www.jamsankoski.fi/ Jämsänkosken kaupunki] Luokka:Suomen kaupungit

1919

Tapahtumia

- 5. tammikuuta - Saksan tasavallassa Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
- 16. tammikuuta - Yhdysvalloissa annetaan perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
- 18. tammikuuta - Versaillesin rauhankokous alkaa Pariisissa.
- 25. tammikuuta - Kansainliitto perustettiin.
- 3. helmikuuta - Puna-armeija miehitti Ukrainan, katso Ukrainan itsenäistyminen
- 11. helmikuuta - Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
- 14. helmikuuta - Puolan-Neuvostoliiton sota alkoi.
- 1. maaliskuuta - Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
- 2. maaliskuuta - Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa
- 23. maaliskuuta - Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
- 31. maaliskuuta - Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
- 6. huhtikuuta - München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
- 13. huhtikuuta - Britit ja Gurkhat surmaavat 389 intialaista.
- 1. toukokuuta - Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
- 4. toukokuuta - Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
- 29. toukokuuta - Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
- 1. kesäkuuta - Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (kumottiin 9. helmikuuta 1932)
- 21. kesäkuuta - Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettavaksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
- 28. kesäkuuta - Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
- 31. heinäkuuta - Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
- 25. heinäkuuta - Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- 11. elokuuta - Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitetaan.
- 19. elokuuta - Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
- 16. elokuuta - Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
- 31. elokuuta - Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
- 27. syyskuuta - Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
- 1. lokakuuta - Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson saa sairaskohtauksen ja halvaantuu.
- 28. lokakuuta - Yhdysvalloissa tulee voimaan kieltolaki.

Muita tapahtumia

- Ahvenanmaalla järjestetään kansanäänestys liittymiseksi Ruotsiin.
- Saksassa ja Luxemburgissa annetaan naisille äänioikeus.

Syntyneitä

- 5. helmikuuta - Andreas Papandreou, kreikkalinen poliitikko (k. 1996)
- 17. maaliskuuta - Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
- 8. huhtikuuta - Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965--1970.
- 7. toukokuuta - Eva Perón, "Evita", Argentiinan Juan Perónin vaimo (k. 1952)
- 20. heinäkuuta - Edmund Hillary, vuorikiipeilijä
- 22. lokakuuta - Doris Lessing, kirjailija
- 26. lokakuuta - Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
- 10. marraskuuta - Mihail Kalašnikov, keksijä
- 11. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija

Kuolleita

- 6. tammikuuta - Theodore Roosevelt, 26. Yhdysvaltain presidentti (s. 1858)
- 15. tammikuuta - Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht
- 10. huhtikuuta - Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumouksellinen Luokka:1910-luku ms:1919 ko:1919년 ja:1919年 simple:1919 th:พ.ศ. 2462

1920

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Venäjän sisällissota: Amiraali Koltšakin joukot antautuvat Krasnojarskissa.
- 10. tammikuuta - Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versaillesin rauhan.
- 2. helmikuuta - Ranskalaisjoukot miehittävät Memelin.
- 2. helmikuuta - Viron itsenäisyys tunnustetaan.
- 8. helmikuuta - Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
- 24. helmikuuta - Adolf Hitler julkistaa kansallissosialistisen ohjelmansa Münchenissä.
- Maaliskuu - Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astuu virkaansa Ruotsissa.
- 13. maaliskuuta - Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa.
- 15. maaliskuuta - 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
- 2. huhtikuuta - Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan luvan Ranskalta siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
- 6. huhtikuuta - Ranska miehitti Frankfurtin.
- 19. huhtikuuta - Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
- 23. huhtikuuta - Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
- 23. huhtikuuta - Puolan-Neuvostoliiton sota: Puolan ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
- 6. toukokuuta - Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon.
- 7. toukokuuta - Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
- 16. toukokuuta - Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d'Arcin pyhimykseksi.
- 17. toukokuuta - Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyvät miehittämistään Saksan kaupungeista.
- 12. kesäkuuta - Puna-armeija valtaa takaisin Kiovan.
- 15. kesäkuuta - Uusi Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.
- 2. heinäkuuta - Puna-armeija jatkaa hyökkäystään Puolaan.
- 12. heinäkuuta - Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
- 2. elokuuta - Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
- 11. elokuuta - Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
- 13. elokuuta–25. elokuuta - Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta Varsovan taistelussa.
- 19. elokuuta - Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu saksalaisia vastaan.
- 12. lokakuuta - Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
- 14. lokakuuta - Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 11. joulukuuta - Sotatilalaki Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
- 16. joulukuuta - 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
- 16. joulukuuta - Suomi liittyi Kansainliittoon.
- 23. joulukuuta - Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.
- Kesäolympialaisten yhteydessä pidetään näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julistaa 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.
- Kurdien kapina alkaa Turkissa.

Syntyneitä

- 2. tammikuuta - Isaac Asimov, kirjailija († 1992)
- 20. tammikuuta - Federico Fellini, ohjaaja († 1993)
- 19. helmikuuta - Jaan Kross, virolainen kirjailija
- 1. maaliskuuta - Sylvi Salonen
- 7. huhtikuuta - Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja
- 9. toukokuuta - Richard Adams, kirjailija
- 18. toukokuuta - Karol Józef Wojtyła (Paavi Johannes Paavali II) († 2005)
- 16. elokuuta - Charles Bukowski, kirjailija
- 22. elokuuta - Ray Bradbury, kirjailija
- 15. lokakuuta - Kari Suomalainen
- 9. joulukuuta - Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti
- 20. joulukuuta - Väinö Linna, kirjailija

Kuolleita

- 7. tammikuuta - Aleksandr Koltšak, valkoinen venäläinen kenraali (teloitettu)
- 26. huhtikuuta - Srinivasa Aiyangar Ramanujan, intialainen matemaatikko
- 14. kesäkuuta - Max Weber, saksalainen sosiologi (s. 1864)

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Charles Edouard Guillaume
- Kemia - Walther Nernst
- Lääketiede - Schack August Steenberg Krogh
- Kirjallisuus - Knut Hamsun
- Rauha - Léon Victor Auguste Bourgeois ms:1920 ko:1920년 ja:1920年 simple:1920 th:พ.ศ. 2463

Sääksmäki

Sääksmäki, entinen kunta ja nykyisin osa Valkeakosken kaupunkia. Sääksmäen kunta liitettiin 1973 Valkeakoskeen. Kirkonkylän harmaakivikirkko on noin vuodelta 1500. 1500

Historia

Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä. Se mainitaan jo 1335. Sääksmäkeen ovat aikoinaan kuuluneet Pälkäne ja Akaa, jotka mainitaan jo 1405. Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka, muun muassa Keuruulle. Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa "Saxamaeke", koska latinassa ei tunneta ä-kirjainta. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki. Tarinoiden mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri puu, jossa oli sääksen pesä. Kiinteä asutus on saapunut 400-luvulla lännestä. Kristillisen ajan alussa Sääksmäestä tuli yksi Hämeen emäseurakunnista, jonka historiaa on taltioitu mm. paavin bullaan vuodelta 1340. Paavi vahvisti tuolloin kirkonkirouksen kymmenystensä maksamisen laiminlyöneille sääksmäkeläisille. Pitäjän nykyiset kylät on perustettu jo keskiajalla. 1400-luvulta on peräisin kolme aateliskartanoa. Ensimmäisten vuonna 1539 laadittujen maakirjojen mukaan talonpoikaistaloja oli 209. Vanhimmat kirkolliset väestötaulut ovat vuodelta 1749, jolloin asukkaita kirjattiin olevan 2286. Valkeakoski oli entinen Sääksmäen myllykylä, joka kehittyi 1900-luvulla nykyisiin mittoihinsa paperiteollisuuden avulla.

Sääksmäen kirkko

Sääksmäen kirkko 1200-luvulla Hämeen hallinnasta taistelivat Ruotsi ja Novgorod. Ensimmäiset puiset kirkot on Hämeeseen rakennettu samoihin aikoihin Tuomas-piispan lähetystyön tuloksena. Ainoa kivikirkko oli Hattulan Pyhän ristin kirkko. Kuuluisin kivirakennus tuolta ajalta on hyvin säilynyt Hämeen linna. Kivikirkkojen varsinaisen rakennuskausi alkoi vasta 1480-luvulla. Sääksmäen kirkon rakennusajaksi on määritelty 1495-1505. Kellotapuli oli peräisin vuodelta 1507, mutta se jouduttiin ukkosen jäljiltä rakentamaan uudelleen 1766. Kirkossa on jäljellä vain vähän keskiaikaisia osia, sillä kirkkoa on milloin laajennettu, milloin supistettu ja tulipalotkin ovat vieneet osansa. 1600-luvun vaihteesta peräisin olevista Yrjänänpojan seinämaalauksistakin on saatu pelastettua vain muutama vihkiristi. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1924-25 ja silloin tehtiin aukko lattian alla oleviin vanhoihin hautaholveihin, joiden joukossa oli mm. Svinhufvudin suvun holvi. Kolme vuotta myöhemmin aprillipäivänä kirkko kuitenkin paloi perusteellisesti. Nykyinen kirkko onkin rakennettu uudelleen vanhoja kiviosia käyttäen alkuperäiseen muotoon. Kirkon seiniin maalattiin tarkasti vanhojen aiheiden mukaiset vihkiristit. Kellotapulikin on rakennettu uudelleen vuonna 1932 lähes entisen näköiseksi.

Rapolan muinaislinna

Rapolan harju on Suomen suurimpia muinaismuistoalueita, jossa sijaitsi koko Hämeen keskuslinnoitus. Siellä on mm. maamme suurin muinaislinna, useita rautakautisia asuinpaikkoja sekä muinaispelto, kolme uhrikiveä ja kolme kalmistoa. Lisäksi Rapolan luonnonsuojelualueet sisältävät jääkauden aikana syntyneen harjun ja kaksi suppaa eli harjuhautaa. Vihollinen saapui milloin mistäkin ilmansuunnasta. Turvapaikkaa haettiin vesistöjen varrelta vaikeapääsyisiltä korkeilta harjuilta, joilta oli hyvä näkyvyys. Kaikkiaan tällaisia linnoitettuja mäkiä on Hämeestä löydetty 20. Rapolan muinaislinnassa oli kaksi suurta hirsivallein suojattua harjuhautaa, joihin vihollisen uhatessa otettiin mukaan karja ja muu tärkeä omaisuus. Nykyisin muinaislinnasta on jäljellä hirsivarustusten tukikiveys, 13 uunimaista tulisijaa, noin 80 asuinkuoppaa ja heittokivikasoja. Varhaisimmat merkit ihmisen toiminnasta ovat 600-luvulta ja tulisijoja on käytetty vielä keskiajalla. Rapolan linnavuoren Vanajan puoleisella rinteellä on useita eri-ikäisiä asutusjäänteitä. Vanhimmat niistä ovat 2000 vuotta vanhoja. Alueella on kaksi polttohautoja sisältävää kalmistoa sekä uhrikivi, ns. kuppikivi. Kiveen koverrettuihin kuoppiin tuotiin viljaa ja maitoa hyvän sadon ja karjaonnen takaamiseksi. Kalmiston hautapaikoista on löydetty useita merkittäviä esineitä, jotka ajoittavat kalmiston 400-500-luvuille. Osa esineistä on tuontitavaraa frankkien valtakunnasta ja kaukaa idästä.

Ritvalan helkajuhlat

"Helan huutamisessa" yhdistyy pakanallinen perinne ja katoliset uskomukset. "Ritvalan vainiot ja pellot lakkaapi kasvamasta ja hetelmiä antamasta silloin kun kansa näihin kyllästyypi tahi tämän vanhan tavansa heittääpi", kertoivat kyläläiset C. A. Gottlundille, joka ensimmäisenä tallensi helkavirsiä vuonna 1824. Sittemmin Elias Lönnrot, joka paranteli koleraansa Sääksmäellä, julkaisi helkavirret Kantelettaressa.

Kyliä

Annila, Huittula, Ikkala, Itko, Jutikkala, Kalalahti, Kantala, Kasuri, Kyä, Kärjenniemi, Kärsä, Lahinen, Lantoinen, Leipiälä (Naakkala), Linnainen, Liuttula, Maatiala, Mulkue, Muntee, Mustilahti, Muti (Mutinen), Nuutala, Pappila, Partala, Pietola (Koivuporras), Poukkala, Pyörönmaa, Rapola, Ritvala, Roukko, Rytiälä, Saari, Salo, Sillantaka, Sulamäki, Talola, Tarttila, Terinen, Tyrisevä, Uittamo, Vainonniemi, Valkeakoski, Valto, Vedentaka, Voipaala, Vuorentaka, Ylenjoki Luokka: Suomen entiset kunnat

Valkeakoski

Valkeakoski on noin 20 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 km Tampereelta etelään. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuksena ja jalkapallokaupunkina. Historiallisista nähtävyyksistä kuuluisin lienee Rapolan linna.

Yleistietoja

Valkeakoski sijaitsee keskellä sydän-Hämeen sinivihreitä järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Ihminen liikkui näillä vesillä jo rautakaudella ja rakensi myöhemmin rannoille lukuisia myllyjä jauhamaan viljan jauhoiksi. Nimi Valkeakoski juontaa veneiden kulkua valaisseista rantanuotioista. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on tieliikenteen solmukohdassa; asia jota yrityselämä, mukaan lukien Euroopan suurin paperiyhtiö, osaa arvostaa. Pääkaupunkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa. Valkeakoski on todellinen paperikaupunki, sillä Suomen ensimmäinen paperitehdas, Tervasaari, perustettiin Valkeakoskelle. Tällä hetkellä UPM-Kymmenen omistama Tervasaari on Euroopan neljänneksi suurin paperitehdas. Paperipaikkakunta tunnetaan kovana urheilukaupunkina, mutta Valkeakoskella on hämmästyttävän vilkas sivistys- ja kulttuurielämä. Sääksmäki, Voipaalan muinaisen kuninkaan valtakunta, on yksi kansallisen kulttuurin kehdoista.

Urheilu

Valkeakoskella toimii jalkapalloseura FC Haka.

Aiheesta muualla

- [http://www.valkeakoski.fi/ Valkeakosken kaupunki] Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat Luokka:Suomen kaupungit

1920-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Alkoholin kieltolaki Suomessa.
- Suuri pörssiromahdus vuonna 1929 syöksee koko maailmaan suureen lamaan.
- Radiolähetystoiminta alkaa. Luokka:1900-luku Luokka:1920-luku ko:1920년대 ja:1920年代 simple:1920s