:: wikimiki.org ::

Ruotsalainen Kansanpuolue

Ruotsalainen kansanpuolue

Ruotsalainen kansanpuolue, lyhennettynä RKP (Svenska folkpartiet i Finland r.p., SFP) on puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään oikeistolaiseksi, pääasiassa liberalistiseksi. Muihin eduskuntapuoleisiin verrattuna RKP:n ohjelmassa kielikysymykset saavat suurta huomiota, sillä ruotsin kielen vähemmistöaseman puolustaminen on suomenruotsalaisille tärkeä asia. Monissa muissa kysymyksissä RKP on hyvin hajanainen, koska sillä on äänestäjiä pohjalaisista maanviljelijöistä helsinkiläisiin liberalisteihin. RKP on saanut eduskuntavaaleissa pääsääntöisesti noin kymmenen paikkaa, vuoden 2003 vaaleissa kahdeksan. Pienistä eduskuntapuoleista RKP on sikäli ainutlaatuinen, että se on päässyt lähes aina hallitukseen. Se on ollut mukana 41:ssä 66 hallituksesta (2005). Puolueen presidenttiehdokas on Henrik Lax.

Ajaa seuraavia asioita

- Vahva ruotsalaisuus
- Pakollinen ruotsin kielen opiskelu ja kaksikielisyys
- Vapaa markkinatalous
- Veronalennukset
- Enemmän pakolaisia
- Vähemmistöjen oikeudet

Merkittäviä henkilöitä

Nykyisiä poliitikkoja:
- Jan-Erik Enestam (puoluejohtaja, ympäristöministeri)
- Ulla-Maj Wideroos (II valtionvarainministeri)
- Henrik Lax (europarlamentin jäsen)
- Astrid Thors (kansanedustaja, entinen europarlamentin jäsen)
- Eva Biaudet (kansanedustaja, entinen peruspalveluministeri) Puolueen puheenjohtajat:
- Axel Lille (1906-1917)
- Eric von Rettig (1917-1934)
- Ernst von Born (1934-1945 ja 1955-1956)
- Ralf Törngren (1945-1955)
- Lars Erik Taxell (1956-1966)
- Jan-Magnus Jansson (1966-1973)
- Kristian Gestrin (1973-1974)
- Carl Olof Tallgren (1974-1977)
- Pär Stenbäck (1977-1985)
- Christoffer Taxell (1985-1990)
- Ole Norrback (1990-1998)
- Jan-Erik Enestam (1998-) Entisiä ministereitä:
- Gustav Björkstrand
- Leo Ehrnrooth
- Ragnar Granvik
- Carl-Olaf Homén
- Sven Högström
- Bertel Lindh
- Nils Meinander
- Torsten Nordström
- Axel Palmgren
- Hjalmar Procopé
- August Ramsay
- Henrik Ramsay
- Elisabeth Rehn
- Julius Stjernvall
- J.O. Söderhjelm
- Grels Teir
- Rolf Witting

Kannatus

- Kunnallisvaaleissa 1953 6,9 %, 2000 5,1 %
- Eduskuntavaaleissa 1945 7,9 %, 2003 4,6 %
- 1979 - 4,2 %
- 1983 - 4,6 %
- 1987 - 5,3 %
- 1991 - 5,5 %
- 1995 - 5,1 %
- 1999 - 5,1 %
- 2003 - 4,6 % RKP:n perusti Axel Lille vuonna 1906. Siihen aikaan haluttiin oma puolue suojelemaan ruotsinkielisten etuja Suomessa. Puolue kannattaa vahvasti pakollista ruotsin kielen opiskelua ja kaksikielisyyttä. RKP kannattaa markkinataloutta ja vapaata kilpailua kuten Kokoomus. Veronalennukset lisäisivät sen mielestä ihmisten motivaatiota käydä töissä. RKP ei ole vielä ottanut kantaa itse NATO-jäsenyyteen. Puolueen mukaan Suomen pitäisi ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja pakolaiskiintiötä tulisi nostaa. RKP ilmoitta pitkään olleensa etnisten, uskonnollisten ja muiden vähemmistöjen etujen ajaja. Ulkopolitiikassa puolue on kannattanut perinteisesti pohjoismaista yhteistyötä. Näkyvin henkilö on Jan-Erik Enestam, joka on ollut jo usean vuoden puoluejohtajana ja ministerinä, ensin puolustusministerinä ja nyt ympäristöministerinä. Keskusta luovutti ruotsalaisille myös toisen ministerisalkun. RKP:n kannatus on seurannut ruotsinkielisen väestönosan osuutta väestöstä.

Linkit

- [http://www.sfp.fi/fi/ Ruotsalainen kansanpuolue] Luokka:suomalaiset puolueet Luokka:Kielipolitiikka

Puolue

Poliittinen puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen. Useimmat puolueet toimivat demokraattisten pelisääntöjen mukaan, eli pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen vaaleissa valittujen edustajien kautta, ja noudattavat sisäisessä päätöksenteossaan puolueen jäsenten kesken jäsendemokratiaa. Suomessa puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitettynä puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puoluerekisterijärjestelmä tuli voimaan 10. tammikuuta 1969, jolloin hyväksyttiin puoluelaki. Osa puolueista on luonteeltaan kansainvälisiä, samantapaisia päämääriä ajavia puolueita on siis useissa maissa. Esimerkkeinä voitaneen mainita liberaaliset puolueet, konservatiiviset puolueet, sosialistiset puolueet, työväenpuolueet, ympäristöpuolueet, kommunistiset puolueet, uskonnolliset puolueet ja nationalistiset puolueet. Suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa jäsenet kuuluvat puolueeseensa yleensä puolueosaston kautta. Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puolueen henkilöjäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käyttää puolueosastossa kollektiivisesti valittu puoluekokousedustaja, siis puolueen asioista päätetään edustuksellisesti ja välillisesti, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Suomessa on kuitenkin muutama puolue, joissa on käytössä suora henkilöjäsenyys. Joissakin maissa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, eli yksi puolue käyttää valtaa (esim. Kiina ja Pohjois-Korea). Monissa yksipuoluemaissa kilpailevien puolueiden perustaminen on kielletty tai valtapuolueen kontrolloivat viranomaiset rajoittavat niiden toimintaa. Joissakin maissa puolueet on kokonaan kielletty.

Katso myös

- Luettelo Suomen puolueista Luokka:Politiikka Luokka:Puolueet ko:정당 ja:政党 simple:Political party

Vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu

Vasemmisto-oikeisto vastakkainasettelu on monien poliittisten järjestelmien keskustelussa esiintyvä poliittisten mielipiteiden jaottelu vasemmistoon ja oikeistoon, joiden nähdään edustavan jonkun kysymyksen vastakkaisia mielipiteitä. Vallitsevat assosiaatiot vaihtelevat maan ja ajan mukaan, ovat jopa ristiriitaisia, mutta vastakkainasettelu on edelleen suosittu etenkin Euroopassa.

Historia

Termit oikeisto ja vasemmisto poliittisessa merkityksessään syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestelyihin erilaisissa Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokoukseen vuonna 1791, jolloin Feuillant-ryhmä istui oikealla puolella salia ja Montagnard-ryhmä vasemmalla.

Kritiikkiä

Erityisesti libertaristit vastustavat yksioikoista oikeisto/vasemmisto-jakoa ja suosittelevat mieluummin kaksiulotteista Nolanin karttaa. Vasemmistolaisemmat taas ovat ehdottaneet Vosemin kaaviota, joka lisää vielä kolmannenkin akselin.

Liberalismi

Liberalismi on 1700-luvun valistusaatteesta lähtöisin oleva poliittinen aatejärjestelmä. Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi, mutta aate on myöhemmin laajentunut erillisiin suuntauksiin. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.

Liberalismin erilaiset painotukset

Liberalismissa on kaksi pääasiallista painotusta:
- Sosiaaliliberalismin mukaan julkinen valta on mukana takaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtion tulee hoitaa peruspalvelut kansalaisilleen, mutta muuten sen pitää olla sekaantumatta kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja ihmisyksilöiden elämään.
- Markkinaliberalismi kannattaa markkinoiden täydellistä vapauttamista ja tunnustaa vain negatiiviset vapaudet eli vapauden pakkovallasta ja väkivallasta. Markkinaliberalismin teesit kuuluvat myös libertarismiin, jota on kuvailtu radikaaliksi markkinaliberalismiksi tai markkinaliberalismin synonyymiksi.

Liberalismi-sanan erilaiset merkitykset

Anglosaksisessa keskustelussa, kuten Amerikassa, sana "liberalism" yhdistetään useimmiten sosiaaliliberalismiin ja näitä liberalisteja pidetään jopa usein vasemmistolaisina (heidät asetetaan tällöin vastakkain republikaanien ja muiden konservatiivien kanssa). Markkinoiden avoimuutta painottava suuntaus suljetaan tällöin useimmiten libertarismi-käsitteen alle. Suomessa sana "liberalismi" viittaa usein nimenomaan markkinaliberalismiin.

Liberalismin suppeus

Liberalismi ei oikeastaan ole kokonaisvaltainen aatejärjestelmä siinä mielessä, että se tarjoaisi vastaukset kaikkiin poliittisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Liberalismi lähinnä pyrkii eriyttämään yksityisen ja julkisen moraalin. Liberalismin perusajatuksena on, että valtio hoitaa korkeintaan vain sitä pienintä yhteistä tehtäväjoukkoa, jonka kaikki tai lähes kaikki hyväksyvät, ja loppu jätetään ihmisten itse päätettäväksi.

Liberalismin suhde valtioon

Valtion osuus on rajattu. Rajauksen tiukkuus riippuu siitä, mitä liberalismin haaraa noudatetaan. Sosiaaliliberalismissa julkinen valta voi jossakin määrin joustavammin saada hoidettavakseen uusia tehtäviä tai joutua luopumaan joistakin tehtävistä. Minarkismin aatejärjestelmässä valtion toimivalta taas on tiukasti määritelty minimaaliseksi. Useimpien liberaalien mielestä valtiovaltaa pitää rajoittaa perustuslailla, jossa määritellään valtion toimivalta. Monien mielestä radikaaleimman liberalismin suunnan anarkokapitalismin mukaan valtiota ei pidä olla olemassa, koska esimerkiksi perustuslailla ei voida estää valtiota loukkaamasta yksilönvapautta. Yllä on kuvattu erilaisia liberaaleja näkökulmia siitä, mitä julkinen valta voi tehdä ja mistä sen tulee pidättäytyä. Libertaristit lähtevät pelkästään negatiivisista vapauksista ja negatiivisista ihmisoikeuksista; sosiaaliliberaalien mielestä mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen ja järjestäminen julkisen vallan roolina on toivottavaa. Markkinaliberalismin tärkein piirre on sen vaatimus, että julkisen vallan ei pidä sekaantua talouteen ja yhteiskuntaan läheskään niin paljon hyvinvointivaltiot sekaantuvat.

Liberalismin suhde demokratiaan

Monet liberaalit suhtautuvat kriittisesti demokratiaan, koska näkevät sen uhkaavan yksilönvapautta. Demokraattisestikin tehty päätös on epäliberaali, jos se rajoittaa sitä yksilön päätösvaltaa omista asioistaan, joka hänelle liberalismin mukaan kuuluu. Liberalismin mukaan demokratian ei tule sallia loukkaavan yksilönvapautta ainakaan kovin paljon. Liberalismi ei kuitenkaan yleisimmässä mielessä ota kantaa demokratiaan, vaan suhtautuu kaikkiin valtiomuotoihin samalla tavalla eli vaatien yksilönvapautta.

Liberalismin suhde ammattiyhdistystoimintaan

Liberalismi sisältää yhdistymisvapauden, joten ammattiyhdistystoiminnan tulee liberalismin mukaan olla vapaata. Eräät uusliberaaleiksi kutsutut liberalismiin päin kallellaan olevat konservatiivit kuten Margaret Thatcher ovat kuitenkin rajoittaneet ammattiyhdistystoimintaa hieman enemmän kuin yhdistymisvapaus sallisi. Monet liberaalit haluavat poistaa ammattiliittojen etuoikeudet kuten työehtosopimusten yleissitovuuden eli oikeuden sopia muidenkin kuin ammattiliiton jäsenten ja sopimusosapuolten työehdoista vastoin työntekijän ja työnantajan tahtoa. Liberalismin mukaan vapaa eli yksityinen ammattiyhdistystoiminta sinänsä ei ole julkista väliintuloa, jota liberaalit vastustavat. Ammattiliitot kuitenkin usein etuoikeuksiensa avulla loukkaavat yksilönvapautta ja ajavat sosialistista politiikkaa, joka on liberalismin vastaista. 1900-luvun alusta lähtien jotkut sosiaaliliberaalit ovat kuitenkin kannattaneet ammattiliittojen kollektiivista sopimista.

Muita liberalismiin liittyviä termejä

Katso Uusliberalismi

Liberaali perinne yhteiskuntateorioissa

Filosofian saralla useiden varhaisten yhteiskuntateoreetikkojen voi sanoa olevan liberaaleja, tai ainakin käsitelleen asioita, joihin liberalismi perustuu. Thomas Hobbes oli ensimmäinen yhteiskuntateoreetikko, joka esitteli yhteiskuntasopimuksen periaatteen. Hobbesilaiset ideat sopimusteoriasta ovat kurantteja vielä nykyisellekin liberaalille perinteelle. Sen sijaan hobbesilaisessa yhteiskunnassa kansalaiset (liberalismin vastaisesti) luopuivat oikeuksistaan yksinvaltiaalle, kun taas John Locke, liberalismin ensimmäisiä yhteiskuntafilosofeja, määritti luonnolliset oikeudet (ihmisoikeudet), joihin ei saanut kajota. Lockelainen luonnonoikeusteoria on pohjana suurelle osalle liberalismia. 1700-luvulla liberaaleja luonnonoikeuksia julistettiin Amerikan ja Ranskan vallankumouksissa. Lockelaisen luonnonoikeuden mukaan ihmisellä katsotaan olevan määrätä omasta kehostaan, oikeus ottaa omistukseensa omistamatonta materiaa ja luovuttaa omaisuuttaan toiselle. Eräät luonnonoikeusteorian kannattajat kuten Murray Rothbard väittävät näistä perusaksioomista seuraavan yksilönvapauden mukaan lukien taloudellisen vapauden. Locken mukaan jokaisella on oikeus ottaa omaisuudekseen omistamatonta materiaa eli vallata sekoittamalla työtään materiaan, jos kenenkään muun asemaa ei niin tehden huononneta. Monet libertaarit kuten Murray Rothbard kannattavat luonnonoikeuksia. Murray Rothbard ei kuitenkaan kannata Locken varausta, että valtausoikeus olisi vain muiden asemaa huonontamatta. Rothbardin luonnonoikeusteoria on deontologinen moraaliteoria, jonka perusaksiooman mukaan ne teot ovat moraalisesti väärin, jotka loukkaavat toista ihmistä tai hänen työnsä tuloksia. Deontologisuutensa vuoksi teoria ei kuitenkaan tarkastele teon tuloksia, vaan itse tekoa. Monet libertaarit ovat muutenkin johdonmukaisemmin yksilönvapauden kannalla kuin Locke eivätkä kannata teleologista etiikkaa. Tunnettu libertaari filosofi Robert Nozick kirjassaan Anarchy, State and Utopia otti kuitenkin Lockea huomattavasti muistuttavan kannan valtausoikeuteen. Monet myöhemmät yhteiskuntateoreetikot lievensivät lähtökohtiaan, kuten John Stuart Mill, joka määritteli utilitarismin pohjaksi omalle moraalilleen. Individualististen moraaliteorioiden pohjana vaikuttaa vahvasti Immanuel Kantin ajatus, että ihmiset ovat itseisarvo sinällään, eikä heitä saa käyttää keinoina johonkin päämäärään. Kantilainen moraali lähtee siitä, että jos ihmisiä uhrataan yhteisön hyväksi, yhteisö ei kunnioita tarpeeksi heitä ihmisinä eikä pane arvoa sille, että ihmisillä on vain tämä yksi elämä. Kantilla oli myös vahva näkemys, ettei laki saanut suosia ketään, vaan ihmisten tuli olla tasavertaisia lain edessä. Tämä ei kuitenkaan koskenut köyhäinhoitoa, joten valtio pysyi pakottamaan paremmassa asemassa olevat yhteiskunnan jäsenet huolehtimaan heikompiosaisista.

Tunnettuja liberaaleja

- Lordi Acton
- Juan Bautista Alberdi
- Frédéric Bastiat
- Jeremy Bentham
- Isaiah Berlin
- John Bright
- James Buchanan
- Eugen von Böhm-Bawerk
- Camillo Cavour
- Anders Chydenius
- Richard Cobden
- Markiisi Condorcet
- Benjamin Constant
- Luigi Einaudi
- Milton Friedman
- Peter Forsskål
- Friedrich von Hayek
- Henry Hazlitt
- Patrick Henry
- John Hospers
- Wilhelm von Humboldt
- David Hume
- Francis Hutcheson
- Thomas Jefferson
- Immanuel Kant
- John Locke
- James Madison
- Bernard de Mandeville
- Harriet Martineau
- Giuseppe Mazzini
- Leo Mechelin
- Carl Menger
- James Mill
- John Stuart Mill
- Ludwig von Mises
- Charles de Montesquieu
- Robert Nozick
- José Ortega y Gasset
- Thomas Paine
- Karl Popper
- Richard Price
- Joseph Priestley
- Leonard Read
- David Ricardo
- Eugen Richter
- Risto Ryti
- Wilhelm Röpke
- Jean-Baptiste Say
- Adam Smith
- Herbert Spencer
- Anne Louise Germaine de Staël
- K. J. Ståhlberg
- William Graham Sumner
- Johan Rudolf Thorbecke
- Alexis de Tocqueville
- Voltaire, Jean-Marie Arouet
- Friedrich von Weiser

Linkkejä

- Nolanin kartta - testistruktuuri, jolla määrittyy henkilön poliittisen näkemyksen kaukaisuus klassiseen liberalismiin nähden
- [http://www.liberaalinuoret.fi/tekstit/liberalismi.shtml] Johdatus liberalismiin
- [http://www.mises.org/liberal/isec1.asp] Ludwig von Misesin Liberalism-kirja Luokka:Liberalismi Luokka:Poliittinen ideologia ja:自由主義 simple:Liberalism

2003

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Luíz Inácio Lula Da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
- 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista Sveitsin presidentti.
- 13. tammikuuta – Maurice Gibb kuoli sydänkohtaukseen floridalaisessa sairaalassa.
- 22. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, yhteen kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.
- 24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
- 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Teksasin yllä palatessaan lennoltaan, kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
- 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puoltavat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustavat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttävät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
- 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
- 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan Hanoissa, Vietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARS:iin maaliskuussa.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
- 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
- 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti USAn 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
- 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
- 11. maaliskuuta – YK:n alainen pysyvä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri murhattiin Belgradissa.
- 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARS:ista.
- 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
- 14. maaliskuuta – USA:n republikaanien James P. Moran Jr. jätti paikallisjohtajan virkansa kommentoituaan 3. maaliskuuta rauhanprotestissa juutalaisaktiivien ajavan USA:ta sotaan.
- 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
- 15. maaliskuuta – Keski-Afrikan tasavallassa, presidentti Patessén poissaollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen ja julisti itsensä maan presidentiksi.
- 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
- 16. maaliskuuta – Suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
- 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
- 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.
- 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitetaan.

Huhtikuu

- 9. huhtikuuta – USA:n joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.
- 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen (2.15.25).
- 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
- 16. huhtikuuta – Korkeasti radioaktiivinen RITEG-majakka joutui venäläisten vorojen uhriksi, ydinmateriaalia upotettiin Suomenlahteen.
- 21. huhtikuuta – Entisesta USA:n armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
- 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
- 30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").
- 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisen erän jälkeen 5-1.
- 16. toukokuuta – Casablancassa, Marokossa sattui useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
- 24. toukokuuta – Euroviisut Riiassa, Latviassa. Voittajana Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toisena Belgian Urban Trad ja kolmantena Venäjän t.A.T.u..
- 26. toukokuuta – Ehdotettu Euroopan perustuslaki julkistettiin.
- 27. toukokuuta – 300-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Pietarissa.
- 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
- 29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
- 31. toukokuuta – Huomattava auringonpimennys Suomessa.

Kesäkuu

- 1. kesäkuuta – Kiinassa kolmen solan padon tekojärven täyttö alkoi.
- 8. kesäkuuta – Väkivaltaisten taistelujen jälkeen sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa.
- 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyvistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
- 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
- 18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hong Kongissa protestoiden Hong Kongin lain artikkelia 23 maanpetoksesta.
- 2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
- 5. heinäkuuta – WHO julisti SARS:in nujerretuksi.
- 18. heinäkuuta – Britanniassa puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntija ja Irakin asetarkastaja Tri. David Kelly löydettiin kuolleena metsästä muutaman mailin kotoaan sen jälkeen, kun hän oli antanut haastattelun BBC:lle. Kuolinsyynä pidettiin itsemurhaa.
- 30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.

Elokuu

- 1. elokuuta – Laulajattaret Madonna ja Britney Spears vaihtoivat kohusuudelman MTV VMA-tapahtumassa.
- 2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
- 2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen. [http://news.independent.co.uk/world/environment/story.jsp?story=429802]
- 3. elokuuta – Tyrvään vanha kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
- 11. elokuuta – NATO otti Afganistanin rauhaturvaajien komennon.
- 14. elokuuta – Laajamittainen sähkökatko Yhdysvaltain itärannikolla ja Kanadassa.
- 19. elokuuta – YK:n päämajan Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n vetäytymään Irakista.
- 25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa, Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.

Syyskuu

- 10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin Tukholmassa tavaratalossa. Hän menehtyi seuraavana päivänä.
- 14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
- 14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
- 27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
- 28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen (2.04.55).

Lokakuu

- 5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
- 7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
- 12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa, Valko-Venäjällä.
- 15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
- 24. lokakuuta – Concorden viimeinen kaupallinen lento.
- 31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.

Marraskuu

- 12. marraskuuta – Irakissa Nasirijassa itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä, mukaan lukien ensimmäisen sodan italialaistappiot.
- 15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida otti vastuun.
- 17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush teki vierailun Lontooseen massiivisten protestien siivittämänä.
- 20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat Yhdistyneen kuningaskunnan]] konsulaatin.
- 20. marraskuuta – Poplaulaja [[Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
- 23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Shevardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen syytettynä vaalivilpistä.
- 24. marraskuuta – Glasgowssa korkein oikeus langetti 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille tuomittuna Lockerbien pommi-iskusta 1988.

Joulukuu

- 7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
- 13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritssä.
- 17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
- 22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
- 24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
- 24. joulukuuta – USA:n lähetystön pyynnöstä Ranska peruutti monta Air Francen lentoa Yhdysvaltoihin terroriepäiltyjen vuoksi.
- 24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETA:n yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
- 25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
- 25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
- 26. joulukuuta – Maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin lounaisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä kuoli.

Syntyneitä

- 23. toukokuuta – Dewey, ensimmäinen kloonattu peura
- 28. toukokuuta – Prometea, ensimmäinen kloonattu hevonen

Kuolleita

- 12. tammikuuta – Leopoldo Galtieri, Argentiinan diktaattori
- 24. tammikuuta – Gianni Agnelli, Fiatin johtaja
- 1. helmikuuta – Sukkulalennon STS-107 miehistö: Michael P. Anderson, David M. Brown, Kalpana Chawla, Laurel Clark, Rick D. Husband, William McCool ja Ilan Ramon
- 14. helmikuuta – Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs
- 9. maaliskuuta – Bernard Dowiyogo, entinen Naurun presidentti
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri (salamurha)
- 29. maaliskuuta – Carlo Urbani, SARS:in löytänyt WHO:n lääkäri
- 17. huhtikuuta – Tri. Robert Atkins, 72, Atkinsin dieetin kehittäjä
- 17. huhtikuuta – Antti Satuli
- 21. huhtikuuta – Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja
- 28. toukokuuta – Ilya Prigogine, Nobel-palkittu kemisti vuodelta 1977
- 3. kesäkuuta – Tamara Dernjatin (os. Hramova; s. 6. kesäkuuta 1926), yksi Metro-tyttöjen kolmesta jäsenestä.
- 12. kesäkuuta – Gregory Peck, näyttelijä
- 16. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, akateemikko ja filosofi
- 26. kesäkuuta – Denis Thatcher, Margaret Thatcherin aviomies
- 29. kesäkuuta – Katharine Hepburn, näyttelijä
- 4. heinäkuuta – Barry White, laulaja
- 4. heinäkuuta – Jaakko Lassila, pankkiiri
- 22. heinäkuuta – Uday Hussein ja Qusay Hussein, Saddam Husseinin pojat
- 23. heinäkuuta – Anni Polva, kirjailija
- 27. heinäkuuta – Bob Hope, koomikko ja näyttelijä
- 4. elokuuta – Vesa Mäkelä, näyttelijä
- 11. elokuuta – Herb Brooks, jääkiekkovalmentaja
- 15. elokuuta – Idi Amin, Ugandan diktaattori
- 16. elokuuta – Gösta Sundqvist, lauluntekijä ja laulaja
- 19. elokuuta – Sérgio Vieira de Mello, brasilialainen diplomaatti ja valtiomies (pommi-isku Bagdadissa)
- 30. elokuuta – Charles Bronson, näyttelijä
- 8. syyskuuta – Leni Riefenstahl, 101, saksalainen elokuvantekijä.
- 11. syyskuuta – Anna Lindh, Ruotsin ulkoministeri (murha)
- 12. syyskuuta – Johnny Cash, muusikko
- 28. syyskuuta – Elia Kazan, elokuvaohjaaja
- 14. lokakuuta – Lauri Jauhiainen, sanoittaja, käsikirjoittaja, säveltäjä (lyhyen sairauden jälkeen 78-vuotiaana Helsingissä, hän oli syntynyt Pielavedellä 13. kesäkuuta 1925)
- 25. lokakuuta – Veikko Hakulinen, kolminkertainen maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari (onnettomuus)
- 29. lokakuuta Franco Corelli, italialainen tenori
- 8. joulukuuta – Pekka Siitoin, suomalainen kansallissosialisti
- 13. joulukuuta – Keiko, miekkavalas

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Aleksei Aleksejevitš Abrikosov, Vitaly Lazarevitš Ginzburg ja Anthony James Leggett "suprajohteiden ja supranesteiden pioneerityöstä"
- Lääketiede: Paul Lauterbur ja sir Peter Mansfield
- Kemia: Peter Agre ja Roderick MacKinnon
- Kirjallisuus: John Maxwell Coetzee
- Rauha: Iranilainen Shirin Ebadi, "Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta"
- Lisäksi Nobel-säätiön jakama talouspalkinto: Robert F. Engle ja Clive W. J. Granger Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2003 als:2003 ms:2003 zh-min-nan:2003 nî ko:2003년 ja:2003年 simple:2003 th:พ.ศ. 2546

Henrik Lax

Rolf Henrik Richard Lax (s. 6. toukokuuta 1946, Helsinki) on Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja europarlamentaarikko. Lax toimi kansanedustajana 1987–2004 ja valittiin vuonna 2004 Euroopan parlamenttiin. Kesäkuussa 2005 RKP valitsi hänet ehdokkaakseen vuoden 2006 presidentinvaaleihin. Henrik Lax on koulutukseltaan varatuomari ja diplomiekonomi. Hän osaa jonkin verran venäjää ja suosittelee sitä myös muillekin poliitikoille. Lax opposition presidenttiehdokkaista kannattaa sekä Nato-jäsenyyttä Bjarne Kallista ja Sauli Niinistöä voimakkaammin että yhteistyötä Venäjän kanssa. Sisäpoliittisesti Lax kannattaa määrätietoisesti kaksikielisyyden säilyttämistä edellyttämällä myös suomenkielisiltä todellista kaksikielisyyttä. Hän mm. raivostui Kaapeli-Cable kyltistä, joka hänen kesämökillään ei ollut kirjoitettu ruotsiksi (Kabel). Lax harrastaa mm. purjehdusta ja osaa ajaa purjeveneen laituriin perinteisesti purjein oikein apumoottoria käyttämättä.

Linkki

- [http://www.henriklax.nu Henrik Laxin kotisivu]
- Lax, Henrik
- Lax, Henrik
- Lax, Henrik

Markkinatalous

Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. Markkinataloudessa vapaat toimijat, myyjät ja ostajat, markkinoilla solmivat kauppasopimuksia ja tekevät muutkin taloudelliset päätökset ilman valtion tai muun häirintää. Markkinatalous on hajautunutta päätöksentekoa. Tällaisia päätöksiä ovat hyödykkeiden hintojen ja muiden kauppojen ehtojen asettaminen ja tuotannosta päättäminen. Kysyntä ja tarjonta ohjaavat taloutta. Markkinataloudessa jokainen ei tuota vain omiin tarpeisiinsa, vaan henkilöt vaihtavat hyödykkeitä keskenään. Markkinatalous on tällaisten vaihtokauppojen verkosto. Markkinatalouden perusperiaatteiden yksi varhainen esittäjä oli Adam Smith, joka teoksessaan Kansojen varallisuus (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations) kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle merkantilismille. Smithin keksimä on muun muassa metaforinen näkymätön käsi, joka ohjailee kokonaisuutta vapaassa markkinataloudessa. Historiallisesti markkinat ovat vapautuneet valistusajalta lähtien, kun elinkeinonvapaus on lisääntynyt ja suojatulleja on vähennetty. Vapaan markkinatalouden vastakohtana on keskusjohtoinen talousjärjestelmä, jossa keskitetty poliittinen valta tekee taloudelliset päätökset (kts. stalinismi). Siinä keskushallinto jakaa tuotannon puitteet ja määrää tavoitteet. Kulutukseen ja investiontien suhte määritetään keskusjohtoisesti. Maailman ylivoimaisesti yleisin talousjärjestelmä on sekatalous tai puitetalous, jossa julkinen valta luo puitteet toiminnalle ja vaikuttaa talouspolitiikalla markkinamekanismin toimintaan. Valtion oikea rooli markkinataloudessa on kiistelty asia. Valtion tulee määritellä ja ylläpitää markkinoiden perussääntöjä, mutta valtion rooli talouden ohjaamisessa ja taloudellisen toiminnan tuottaman vaurauden jakamisessa on kiistellympi asia. Myös osa maailman suunnitelmatalouksista sovelsi markkinataloutta. Jugoslaviassa markkinasosialismi otettiin käyttöön 1960-luvulla, vastapainoksi Neuvostoliiton keskusjohtoiselle suunnittelulle, ja Unkarissa 1960-luvun lopussa. Se perustui yritysten julkiseen omistukseen, mutta tuotantoa ja kulutusta säätelivät markkinavoimat. Neuvostoliiton uudistushankkeet tunnettiin nimellä perestroika, kun taas Kiinassa "sosialistinen markkinatalous" oli eräs kiinalaisen talousuudistuksen pääkohteita.

Markkinatalouden rajoitukset

Sekataloudessa markkinataloutta on rajoitettu poliittisen päätösvallan keinoin. Markkinataloudelle on yleisiä rajoituksia, jotka koskevat kaikki ihmisiä ja erityisiä rajoituksia, jotka keskittyvät tiettyjen ihmisryhmien markkinoihin. Verotuksen lisäksi markkinataloutta ohjaavia toimia ovat:
- Protektionismi eli oman maan talouden suojelu ulkomaankaupan estein
- Tullit eli muiden tuotteiden sakottaminen
- Tukiaiset eli omien tuottajien tukeminen
- Markkinatalouden esteitä
- Kilpailulainsäädäntö ja muun kilpailunvastaisen toiminnan kieltävä laki
- Lakisääteiset ja valtioiden muodostamat monopolit ja kartellit
- Koulujärjestelmä
- Terveydenhuolto
- Poliisi eli sisäinen turvallisuus
- Armeija eli ulkoinen turvallisuus
- Aluepolitiikka eli julkisen rahan suuntaaminen erityisesti muuttotappioisille seuduille Erityisiin talouden osa-alueisiin liittyvät rajoitukset ovat:
- Sopimusvapautta vähentävä työlainsäädäntö, muun muassa
- Työsuojelusäännökset
- Irtisanomissuoja
- Työehtosopimusten yleissitovuus
- Minimipalkkasäännökset
- Elinkeinovapauden rajoitukset, kuten
- Tarveharkinta (esimerkiksi Suomessa apteekkeja tai kouluja ei saa perustaa kuka tahansa vaatimukset täyttävä henkilö)
- Sääntely: esimerkiksi ruokakauppoja saa pitää vain terveysviranomaisten luvalla

Markkinatalous ja hyvinvointivaltio

Hyvinvointivaltio eli sosiaalivaltio, joka takaa tietyt taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet kansalaisilleen, saattaa olla olemassa maassa yhdessä suhteellisen vapaan markkinatalouden kanssa. Kaikki yllä olevat yleiset ja erityiset rajoitukset markkinataloudelle olisi purettu, paitsi että verovaroin rahoitettaisiin ihmisille koulutus yksityisestä, normit täyttävästä koulusta, kustannettaisiin sairausvakuutus ja turvattaisiin vähimmäistoimeentulona rahaa asumiseen ja elämiseen. Joidenkin teorioiden mukaan hyvinvointivaltio on mahdollista rakentaa suhteellisen vapaan markkinatalouden rinnalle, koska valtio voi ostaa palvelut kansalaisilleen, vaikkei se niitä tuottaisikaan. Täysin vapaan markkinatalouden käsite kuitenkin sulkee pois sellaisen hyvinvointivaltion ja muun valtion, joka vähentää markkinoiden vapautta.

Muita termejä

- Markkinataloutta kutsutaan usein myös kapitalismiksi. Termiä kapitalismi käytetään marxilaisessa yhteiskuntateoriassa ja termi tarkoittaa käytännössä markkinataloutta, johon sisältyy pääomien kilpailu. Kapitalismi-sanalla on siis hieman erilainen merkitys kuin tavallisella markkinataloudella ja monet kokevatkin sen hyvin arvoväritteisenä. Marxilaisen näkemyksen mukaan kapitalismissa on kyse pääoman vallasta sekä työn riistosta. Tarkkaan ottaen kapitalismiin kuuluu tuotantovälineiden yksityinen omistusoikeus.
- Friedrich Hayek on ehdottanut yksittäisiin vapaaehtoisiin vaihtokauppoihin perustuvaa järjestelmää kutsuttavan katallaktiikaksi.

Katso myös

- Kapitalismi
- Vapaakauppa
- taloudellinen liberalismi Luokka:Talous ja:市場経済

Pakolainen

-järjestön hoitoon]] Pakolainen on paennut oman maansa epäinhimillisistä olosuhteista johonkin toiseen maahan. Suomi on yksi muutamista maista, jotka ottavat vastaan YK:n kiintiöpakolaisia jotka on osoitettu Suomeen, mutta ei vastaanota paljon muita. Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 määrittelee pakolaisen näin: "Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta." Jos tätä määritelmää luetaan tarkasti, eivät sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. Suurin osa Suomessa turvapaikanhakijoille annetuista oleskeluluvista annetaan "suojelun tarpeen vuoksi", tai "muista syistä" (paljolti perheenyhdistäminen). Varsinaisen pakolaisstatuksen saa vain kourallinen turvapaikanhakijoita vuosittain. "Suojelun tarpeen vuoksi" myönnetyn oleskeluluvan saajista suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon, toisiin taas pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan. Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 700:n ja 3 400:n välillä. Enemmistö hakemuksista hylätään. 2000-luvulla pakolaiseksi hakeutumisen syitä ovat poliittiset kriisit ja sisällissodat, ihmisoikeuksien loukkaukset, ympäristökatastrofit, ylikansoitus ja huono elintaso lähtömaassa. Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuuden syytä eivät enää Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset tutki. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi jollekin pakolaisten vastaanottoasemalle, joita pyörittää Suomen punainen risti. Elintasopakolainen-nimitystä käytetään välillä sellaisista pakolaisista, joiden ei epäillä olevan turvapaikan tarpeessa vaan jotka tulevat Suomeen sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina.

Kirjallisuutta

Korhonen ja Savola 2002: [http://www.iki.fi/karvinen/pakolaishuollosta Pakolaishuollosta eri kieli- ja kulttuuriryhmien palveluihin] Luokka:Ihmisoikeudet

Jan-Erik Enestam

Jan-Erik Enestam (s. 12.3.1947 Västanfjärdissä) on ympäristöministeri ja RKP:n puheenjohtaja. Ministerinä hän myös vastaa ulkoministeriössä pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvista asioista. Koulutukseltaan Enestam on valtiotieteen maisteri. Enestam on toiminut puolustusministerinä Ahon hallituksessa (2.1.1995–13.4.1995) vastaten lisäksi tasa-arvoasioista sosiaali- ja terveysministeriössä, sisäministerinä Lipposen I hallituksessa (13.4.1995–15.4.1999), puolustusministerinä Lipposen II hallituksessa (15.4.1999–17.4.2003) vastaten lisäksi pohjoismaisen yhteistyön ja lähialueyhteistyön asioista ulkoasiainministeriössä, sekä ympäristöministerinä Jäätteenmäen hallituksessa vastaten lisäksi pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvista asioista ulkoasiainministeriössä. Enestam jatkaa tehtävissään Vanhasen hallituksessa Jäätteenmäen hallituksen kaaduttua. Ministeripäiviä hänelle on kertynyt yli 3600.[http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=49][http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed393e-su.htm][http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=Enestam&nro=498] Jan-Erik Enestam on naimisissa Solveig Enestamin (o.s. Dahlqvist) kanssa vuodesta 1970 ja heillä on kolme lasta, Pontus (1970), Petra (1973) ja Jan-Anton (1988).[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/text.lsp?r=332&k=fi][http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/text.lsp?r=332&k=fi][http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/print.lsp?r=1514&l=fi&page=0] Enestam on esittänyt puoltavia kannanottoja Suomen liittämiseksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATOon.

Linkkejä

- [http://enestam.svenskariksdagsgruppen.fi/ Jan-Erik Enestamin kotisivut]

Lähteet

#[http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=49 Puoluejohtaja Jan-Erik "Cecco" Enestam] – Svenska folkpartiet 20.1.2005 #[http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed393e-su.htm Jan-Erik Enestam] – Eduskunta 20.1.2005 #[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=Enestam&nro=498 MIKO-ministeritietojärjestelmä] – Valtioneuvosto 23.1.2005 #[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/text.lsp?r=332&k=fi Ministerin henkilökuva – Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam] – Valtioneuvosto 20.1.2005 #[http://enestam.svenskariksdagsgruppen.fi/page/1/20.html Personporträtt / Henkilökuva] – Enestamin kotisivut 20.1.2005 #[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/print.lsp?r=1514&l=fi&page=0 Henkilötiedot – Enestam, Jan-Erik] – Valtioneuvosto 20.1.2005 Enestam, Jan-Erik

Henrik Lax

Linkki

- [http://www.henriklax.nu Henrik Laxin kotisivu]
- Lax, Henrik
- Lax, Henrik
- Lax, Henrik

Eric von Rettig

Eric von Rettig oli suomalainen poliitikko. Hän toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana ja järjestyksessään toisena puheenjohtajana. Puolueen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1917-1934, 17 vuoden ajan. Rettig, Eric von

Ralf Törngren

Ralf Johan Gustaf Törngren (s. Oulussa 1. maaliskuuta 1899 - k. 1961) oli suomalainen poliitikko. Hän oli Ruotsalaisen kansanpuolueen johjaja ja kansanedustaja ja Suomen pääministeri vuonna 1954. Vuoden 1956 presidentinvaalissa hän sai 20 ääntä. Törngren, Ralf Törngren, Ralf

Lars Erik Taxell

Lars Erik Taxell oli suomalainen poliitikko. Hän toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana ja järjestyksessään viidentenä puheenjohtajana. Puolueen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1956-1966 10 vuoden ajan. Taxell, Lars Erik

Jan-Magnus Jansson

Jan-Magnus Jansson oli suomalainen poliitikko. Hän kuului Ruotsalaiseen kansanpuolueeseen ja oli puolueen puheenjohtajaja vuosina 1966-1973. Jansson toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Sorsan I hallituksessa 1. tammikuuta 1973 - 30. syyskuuta 1974. Hän oli myös ehdolla vuoden 1982 presidentinvaalissa, jolloin pääsi toiselle kierrokselle saakka. Presidentinvaalissa Jansson sai 11 valitsijamiesääntä. Jansson, Jan-Magnus Jansson, Jan-Magnus

Kristian Gestrin

Kristian Gestrin (k. 7. huhtikuuta 1990) oli suomalainen poliitikko. Hän toimi aikanaan muun muassa varatuomarina, pankinjohtajana ja ministerinä eri hallituksissa. Gestrin kuului Ruotsalaiseen kansanpuolueeseen ja toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1973-1974. Gestrin, Kristian Gestrin, Kristian

Carl Olof Tallgren

Carl Olof Tallgren on suomalainen eläkkeellä oleva poliitikko. Hän toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana ja järjestyksessään kahdeksantena puheenjohtajana vuosina 1974-1977 kolmen vuoden ajan. Tallgren, Carl Olof

Christoffer Taxell

Ministeri Lars Evald Christoffer Taxell (s. 14. helmikuuta 1948, Turku) (rkp) on oikeustieteen kandidaatti Turun yliopistosta 1972. Hän on ollut naimisissa Rachel Nygård-Taxellin kanssa vuodesta 1974 ja heillä on kaksi lasta, Johanna (1984) ja Sofia (1988).[http://www.abo.fi/aa/aktuellt/kanslersval/taxell_cv.sht] Taxell toimi kansanedustajana vuosina 1975–1991 ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajana 1985–1990.[http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=45] Taxell on entinen opetusministeri Holkerin hallituksesta ja Sorsan IV hallituksesta (6.5.1983–13.6.1990). Oikeusministerinä hän toimi Koiviston II hallituksessa ja Sorsan III hallituksessa (26.5.1979–6.5.1983). Hänen ministerikautensa kesti yhtenäisesti 4037 päivää, eli 11 vuotta.[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=Taxell&nro=393] Nykyisin Christoffer Taxell toimii Finnair Oyj:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusten puheenjohtajana. Hän on myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Stockmann Oyj Abp:n, Boliden Bergsöe Oy:n, Sampo Oyj:n ja Nordkalk Oyj Abp:n hallitusten jäsen, sekä Åbo Akademin kansleri.[http://www.hanaholmen.fi/seminaari/hanaforum-29-11-2004-v-3.pdf]

Katso myös

- Bilderberg-ryhmä

Lähteet

# [http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=45 Usein kysyttyä] – Ruotsalainen Kansanpuolue 23.1.2005 # [http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=Taxell&nro=393 Taxell, Lars Evald Christoffer] – MIKO-ministeritietojärjestelmä 19.1.2005 # [http://www.abo.fi/aa/aktuellt/kanslersval/taxell_cv.sht Christoffer Taxell – CURRICULUM VITAE] – Åbo Akademi 4.11.2003 # [http://www.hanaholmen.fi/seminaari/hanaforum-29-11-2004-v-3.pdf Finsk-svenskt ägande - bas för global konkurrenskraft] – Hanasaari 29.11.2004 # [http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/suomi/muuta/2003_12_19_taxell_f.html Christoffer Taxell Åbo Akademin kansleriksi] – Åbo Akademi 19.12.2003 # [http://www.eva.fi/index.php?m=2&show=98 Jorma Ollila EVAn johtoon] – Elinkeinoelämän valtuuskunta 10.12.2004 Taxell, Christoffer

Ole Norrback

Ole Norrback on suomalainen poliitikko. Hän on Ruotsalaisen kansanpuolueen jäsen. Norrback toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1990-1998. Norrback toimi Suomen ulkomaankauppaministerinä 1990-luvulla. Nykyisin hän on suurlähettiläs Kreikassa. Norrback, Ole Norrback, Ole

Gustav Björkstrand

Gustav Björkstrand (synt. 25. lokakuuta 1941, Kokkolassa) on teologian tohtori, joka on toiminut Åbo Akademin rehtorina vuodesta 1997, ja hänen virkakautensa jatkuu vuoden 2005 loppuun. Hän on myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja. Hän on myös toiminut RKP:n kulttuuri- ja tiedeministerinä 1983-87 ja kansanedustajana 1987-91, Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä 1987-91 sekä useissa muissa luottamustehtävissä. Björkstrand, Gustav

Pro DM

Pro Deutsche Mitte - Initiative Pro D-Mark (kurz Pro DM) ist eine rechtskonservative Partei.

Struktur

Ihr Vorsitzender, der Euro-Gegner und Verleger Bolko Hoffmann, führt die Partei autoritär und zentralistisch. Außer vor Wahlen tritt die Partei öffentlich praktisch überhaupt nicht in Erscheinung, außer mit zum Teil aggressiv durchgeführten Unterschriftensammlungen durch bezahlte Helfer. Mitglieder beklagten im Nachhinein auch unter anderem undemokratisches Vorgehen des Parteivorsitzenden bei der Aufstellung von Kandidaten und bei der Gründung von Landesverbänden.

Inhaltliches Profil

Die Partei kämpft vor allem für die Wiedereinführung der D-Mark. Das Programm erscheint eher liberal und vermeidet die klassischen rechten Reizthemen. Es enthält hauptsächlich Allgemeinaussagen wie „Die Partei Pro Deutsche Mitte (Pro DM) setzt sich aktiv für den Tier- und Artenschutz ein.“ oder „Die Partei Pro Deutsche Mitte (Pro DM) tritt für eine Mindestrente ein." Rechte Positionen werden im Programm nur dreimal deutlich, als die Partei sich für eine starke Zuwanderungsbegrenzung ausspricht, eine schnellere Abschiebung nichtdeutscher Straftäter allgemein anstrebt und insbesondere fordert, dass ausländische Drogendealer in ihr Herkunftsland abgeschoben werden. Die Parteisatzung ist in dieser Hinsicht jedoch aussagekräftiger: „Wer nicht deutscher Staatsbürger ist, […] hat nicht das Recht an Parteiwahlen zu öffentlichen Mandatswahlen und ihren Entscheidungen teilzunehmen.“ Außerdem fordert die Partei eine massive Verschärfung der Maßnahmen zur inneren Sicherheit und eine restriktive Anti-Drogenpolitik.

Geschichte

Die Partei wurde am 24. April 1998 in Düsseldorf von Bolko Hoffmann unter dem Namen Initiative Pro D-Mark - neue liberale Partei gegründet. Bei der Bundestagswahl 1998 erreichte die Partei 0,9 % der Stimmen, bei der gleichzeitig stattfindenen Landtagswahl in Mecklenburg-Vorpommern 1,4%. 1999 erzielte sie bei der Landtagswahl von Sachsen ein Ergebnis von 2,1%. 2001 verbot sie der Partei Rechtsstaatlicher Offensive gerichtlich, das Kürzel PRO zu verwenden, da sie Verwechslungen befürchtet hatte. Im selben Jahr änderte die Partei ihren vollen Namen in Pro Deutsche Mitte - Initiative Pro D-Mark um. Da sie 2001 in Hamburg lediglich 0,2% erreichte und 2002 in Sachsen-Anhalt nur 0,4%, zog sie sich zunächst zurück und trat bei der Bundestagswahl 2002 auch nicht mehr an. Anfang 2004 traten der ehemalige Hamburger Innensenator Ronald Schill, der bei seiner ursprünglichen Partei in Ungnade gefallen war und einige weitere Bürgerschaftsabgeordnete aus seiner ehemaligen Partei, die sich mit ihm solidarisiert hatten und zusammen mit ihm in der Hamburger Bürgerschaft die Ronald-Schill-Fraktion gebildet hatten, der Pro DM bei. Diese nannte sich bei der vorgezogenen Neuwahl in Hamburg am 29. Februar 2004 Pro DM/Schill. Seiner ursprünglichen Partei verbot sie es kurz vorher, unter dem Kürzel Schill anzutreten und zwang sie auch, die Internetadresse www.schill-partei.de freizugeben. Bei dieser Wahl erreichte sie 3,1% der Stimmen, womit sie erneut an der Fünfprozenthürde scheiterte. Bei den Hamburger Bezirkswahlen, bei denen auch die 5%-Hürde gilt, schaffte sie jedoch in Harburg mit 5,2% den Einzug und ist seitdem dort mit zwei Abgeordneten vertreten. Sie strebt es an, die Bürgerschaftswahl anzufechten, da sie sich aufgrund massiver Plakatzerstörung benachteiligt sieht, zu der aus ihrer Sicht Hamburgs Bürgermeister Ole von Beust sehr viel beigetragen hat, da er in einem Radiointerview über zerstörte Schill-Plakate sagte: „...insgeheim bin ich froh um jedes, das ich nicht sehe.“

Weblinks

- [http://www.prodm-online.de/ Offizielle Homepage]
- [http://www.kas.de/db_files/dokumente/arbeitspapiere/7_dokument_dok_pdf_6380_1.pdf Artikel der Konrad Adenauer Stiftung über rechtspopulistische Parteien und die Person Schill] Kategorie:Deutsche Partei Kategorie:Düsseldorf

programy �mieszne zdj�cia Prague appartements od�ywki rozst�py

:: RELATED NEWS ::

Cinnamon-stone
Cinnamon Stone is a variety of garnet, belonging to the lime-alumina type, known also as essonite or hessonite, from the Greek hēssōn, inferior, in allusion to its being less hard and less dense than most other garnet. It has a characteristic red color, inclining to orange, much like that of hyacinth or jacinth. Indeed it was shown many years ago, by Sir A. H. Church, that many gems, especially

Ben and Me
Ben and Me was a two reel short subject produced by Disney and released theatrically on November 10, 1953. It was adapted from the children's book written by author/illustrator Robert Lawson and first published in 1939. Though both book and film deal with the relationship between a mouse a

Focus Ireland
Focus Ireland is a nonprofit organization in Ireland that provides services for homeless people. Focus Ireland was founded by Sister Stanislaus Kennedy in 1985. Its stated mission is "to advance the right of people-out-of-home to live in a place they call home through quality services, research, and advocacy". In 2003 it spent 13.8 million Euro to that end.

External links

- [http://www.focusireland.ie Focus Ireland website] Sudan, about 350km north of the capital Khartoum. It is situated on the river Nile, close to the 4th Cataract where the river divides into multiple smaller branches with large islands in between. The main purpose of the dam will be the generation of electricity. Its dimensions make it t

Robot Carnival
Robot Carnival is an Japanese anime film released in 1987. It is very akin to Disney's Fantasia in feeling and setup, in that it is a collection of seven shorts by several different directors, put together, and containing only music (albeit a few exceptions). The difference, as the title suggests, is that this feature focuses on robots, though seemingly the title takes "robots" to mean anything mechani

Cobra and Phases Group Play Voltage in the Milky Night
Cobra and Phases Group Play Voltage in the Milky Night, released in 1999, is an album by the band Stereolab.

Track listing

# "Fuses" – 3:40 # "People Do It All the Time" – 3:42 # "The Free Design" – 3:47 # "Blips, Drips and Strips" – 4:28 # "Italian Shoes Continuum" – 4:36 # "Infinity Girl" – 3:56 # "The Spiracles" – 3:40 # "Op Hop Detonation" – 3:32 # "Puncture in the Radax Permutation" – 5:48 # "Velvet Water" – 4:24 # "Blue Milk" – 11:29 # "Caleidoscopic Gaze" – 8:09 # "Strobo Acceleration" – 3:55 # "

Merowe Multi-Purpose Hydro Project
The Merowe High Dam, also known as 'Merowe Multi-Purpose Hydro Project' or 'Hamdab Dam', is a large construction project in northern Sudan, about 350km north of the capital Khartoum. It is situated on the river Nile, close to the 4th Cataract where the river divides into multiple smaller branches with large islands in between. The main purpose of the dam will be the generation of electricity. Its dimensions make it t

Nivre
Nièvre is a département in the center of France named after the Nièvre River.

History

Nièvre was one of the original 83 départements created during the French Revolution on March 4, 1790. It was created from the Read More...

Turkey trot
The turkey trot was a dance made popular in the early 1900’s. The Turkey Trot was done to fast ragtime music popular in the decade from 1900 to 1910 such as Scott Joplin's Maple Leaf Rag. It lost favor to the Foxtrot in 1914. The basic step consisted of four hopping steps sideways with the feet well apart, first on one

Crystalline Rock
:This article is about the form of solid matter. For other uses of this word, see Crystal (disambiguation). Crystal (disambiguation) A crystal is a solid in which the constituent atoms, molecules, or ions are packed in a regularly ordered, repeating pattern extending in all three s