Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Ruotsin Historialliset Provinssit

Ruotsin historialliset provinssit

Historialliset maakunnat (landskap) olivat käytössä hallinnollisina yksiköinä vuoteen 1634, jolloin ne korvattiin lääneillä. Suomessa Ahvenanmaan kihlakunnasta tuli oma lääninsä 1919 ja siitä tehtiin itsehallinnollinen maakunta 1921. Muualla Suomessa maakunnat tulivat uudelleen käyttöön aluejaossa lääniuudistuksen yhteydessä vuonna 1997, jolloin muodostettiin 20 uutta maakuntaa. Nimet suomeksi, ruotsiksi ja latinaksi. Norlanti: (Norrland)
  1. Gästrikland (Gestricia)
  2. Hälsingland (Helsingia)
  3. Jämtlanti (Jämtland, Jemtia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1645)
  4. Härjedalen (Herdalia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1645)
  5. Medelpad (Medelpadia)
  6. Ångermanland (Angermannia)
  7. Länsipohja (Västerbotten; Westrobothnia)
  8. Pohjanmaa (Österbotten; Ostrobothnia)
  9. Lappi (Lappland; Laponia) (ei kuulunut Suomeen ennen vuotta 1809)
Sveanmaa: (Svealand)
  1. Södermanlanti (Sudermannia)
  2. Uplanti (Uppland, Uplandia)
  3. Vestmanlanti (Västmanland, Westmannia)
  4. Taalainmaa (Dalarna; Dalecarlia)
  5. Närke (Nericia)
  6. Värmlanti/Vermalanti (Värmland; Wermelandia)
Värmlanti Göötanmaa: (Götaland)
  1. Skoone (Skåne; Scania) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1658)
  2. Blekinge (Blechingia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1658)
  3. Hallanti (Halland; Hallandia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1645)
  4. Gotlanti (Gotland; Gotlandia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1645)
  5. Bohuslän (Bahusia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1658)
  6. Öölanti (Öland; Oelandia)
  7. Länsi-Göötanmaa (Västergötland; Westrogothia)
  8. Smoolanti (Småland, Smalandia)
  9. Itä-Göötanmaa (Östergötland; Ostrogothia)
  10. Dalsland (Dalia)
Itämaa: (Österland)
  1. Varsinais-Suomi (Egentliga Finland; Finlandia)
  2. Ahvenanmaa (Åland; Alandia)
  3. Uusimaa (Nyland; Nylandia)
  4. Satakunta (Satakunta, myös Satakunda; Finlandia Septentrionalis, myös Satakunda)
  5. Häme (Tavastland; Tavastia)
  6. Savo (Savolax, myös Savolaks; Savonia)
  7. Karjala (Karelen; Karelia)
  8. Pohjanmaa (Österbotten; Ostrobothnia)
Luokka:Ruotsi

1634

Tapahtumia


- Maakunnat lakkautetaan ja Suomi jaetaan lääneihin.

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1634년

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa (ruotsiksi Åland) on saariryhmä Itämeressä. Se muodostaa Suomeen kuuluvan demilitarisoidun itsehallinnollisen maakunnan. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 010 ja sen pääkaupunki on Maarianhamina.

Maantiede

Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden ja Itämeren pääalueen välissä. Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin. Ruotsista sen erottaa kapeimmalta kohdaltaan noin 50 km leveä, saareton ja syvä Ahvenanmeri. Varsinais-Suomen saaristoa vastaan rajana oleva Kihti (Skiftet) sen sijaan on saarekas ja kapea. Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on Orrdalsklint (132 m) Saltvikin pitäjässä. Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +5°, helmikuun -4°. Kasvillisuus yleensä rehevää, kasvisto lajirikas, siemenkasveja noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso. Ahvenanmaan nimikkolajit ovat metsäkauris, merikotka, kevätesikko, hauki ja eloperäinen kalkkikivi.

Historia

Esihistoria

Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, Ahvenanmaan korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaa kiukaisten-kulttuurin löydöt. Saarten sijainnista johtuen skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan. Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta.

Etymologinen historia

Ahvenanmaan muinaishistoria ei välttämättä olekaan niin ruotsalainen kuin luullaan. Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin tutkimusten mukaan (Finlandssvenska bebyggelsenamn) muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana "ahvena" ahven), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å. Sanan loppu -maa olisi sitten käännetty ruotsiksi -land. Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä. Tällaisia ovat hänen mukaan ehkä mm. Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).

Ruotsalaisuuden aika

Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Korsholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 rauhassa osaksi Venäjään liitettyä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa. Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata, mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana. Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta. Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä. Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Saarelaisten enemmistö on nykyisin tyytyväinen itsehallintoon. Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.

Itsehallinto

1919 Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen. Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämän edistäminen
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- postilaitos
- radio ja televisio Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verovapaan myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla. Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.

Kotiseutuoikeus

Ahvenmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.

Kunnat

Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.

- Brändö
- Eckerö
- Finström
- Föglö
- Geta
- Hammarland
- Jomala
- Kumlinge
- Kökar
- Lemland
- Lumparland
- Maarianhamina
- Saltvik
- Sottunga
- Sund
- Vårdö

Muuta


- Ahvenanmaan suomalaiset

Tunnettuja ahvenanmaalaisia


- Gustaf Erikson, laivanvarustaja
- Janne Holmén, kestävyysjuoksija

Yrityksiä ja yhdistyksiä


- Chips Abp, elintarvikealan konserni
- Viking Line Abp, laivanvarustamo
- Ålands Penningautomatförening (PAF), peli- ja raha-automaattiyhdistys

Tunnettuja urheiluseuroja


- IFK Mariehamn (jalkapallo, Veikkausliiga)

Linkkejä


- [http://www.aland.fi/ Ahvenanmaan kotisivu (ruotsiksi)]
- [http://www.aland.fi/alandfi/ Ahvenanmaa pähkinänkuoressa] Luokka:Suomen saaret Luokka:Ahvenanmaa ko:올란드 제도 ja:オーランド諸島

Länsipohja

Länsipohja (ruots. Västerbotten) on maakunta Pohjois-Ruotsissa. Länsipohjaksi kutsutaan myös Tornion- ja Muonionjoen molemmin puolin olevaa suomenkielisen väestön asuttamaa aluetta Suomen Lapissa ja Ruotsin Norrbottenissa. Länsipohja sijaitsee Pohjanlahden länsirannalla Tornionjoesta alkaen Uumajanjoen suun eteläpuolelle. Länsipohjan maakunta jakautuu Västerbottenin ja Norrbottenin lääneihin. Myös Västerbottenin läänin suomenkielinen nimi on Länsipohja. Haminan rauhassa 1809 Tornion- ja Kemijokien välinen osa Länsipohjaa jäi osaksi Suomea, sillä Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulki Tornionjoessa.

Lähteet


- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Pohjanmaa

:Pohjanmaa on myös Suomen merivoimien lippulaivan nimi. Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on Suomen historiallinen maakunta ja lääni. Se käsitti kutakuinkin nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan (ent. Vaasan rannikkoseutu), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Lappiin Sodankylän korkeudelle, etelässä Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Savo Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja maakunta-käsite lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Asutushistoria

Pohjanmaan asutus on alkanut suurten jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden väestö asettui. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin. Onkin esitetty, että Pohjanmaan aiempi nimi oli Kainuunmaa. Toistaiseksi ei tiedetä vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien. Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Lähteet


- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue
Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet
Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös


- Pirkkamiehet

Taalainmaa

Taalainmaa, ruots. Dalarna, historiallinen maakunta Sveanmaalla Keski-Ruotsissa. Pinta-ala on 29 086 km² ja asukkaita 278 000 (2001). Taalainmaa kuuluu pääosaltaan Taalainmaan lääniin ja osaksi Gävleborgin lääniin. Suurimmat kaupungit ovat Borlänge ja Falun. Taalainmaalla on vahvat kansanperinteet mm. murteissa, taiteessa, kansanpuvuissa ja kirkkojen rakentamisessa. Maakunnassa on aikaisemmin ollut myös laajaa kaivostoimintaa sekä rauta- ja terästeollisuutta, mutta nykyisin maa- ja metsätalous sekä puunjalostusteollisuus työllistävät eniten. Luokka:Ruotsi

Värmlanti

Värmlannin lääni sijaitsee läntisessä keski-Ruotsissa. Se rajoittuu idässä Taalainmaan ja Örebron lääniin, etelässä Länsi-Göötanmaan lääniin ja lännessä Norjaan. Pinta-ala on 17 583 km² ja asukkaita 276,600. Värmlannin lääni perustuu Värmlannin maakuntaan, joka erotettiin 1779 Närken ja Värmlannin maakunnasta.

Värmlannin maakunta

Värmlanti (myös Vermlanti, ruotsiksi Värmland) on maakunta Vänernin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala 18 201 km2 ja asukkaita 317 000 (2001). Värmlannin maakunnan alue käsittää Värmlandin läänin ja osan Örebron lääniä. Suurimpia kaupunkeja ovat Karlstad, Karlskoga, Kristinehamn ja Arvika. Alueen maatalous on pientilavaltaista, ja metsistä samoin kuin puunjalostuksesta valtaosa on suurten yritysten (Uddeholm, Billerud) hallussa. Bergslagenin alueen raudanjalostus on valtakunnallisesti merkittävää. Värmlanti on ollut myös monien kuuluisien kirjailijoiden, kuten Gustaf Frödingin, Selma Lagerlöfin ja Esaias Tegnérin kotiseutu.

Värmlannin historia

Värmlanti on ollut suurten muuttovirtausten maakunta. Jo 1600-luvulla sinne muutti runsaasti suomalaisia, jotka perustivat alueelle ns. suomalaismetsät. Suomenkieli säilyi alueella jopa 1900 -luvun puoleen väliin saakka. Värmlannista lähti 1800-luvun lopulla siirtolaisia Amerikkaan ja rautatietyömaille ympäri Skandinaviaa.

Läänin kunnat

Värmlannin läänin kunnat: Skandinavia
- Arvika
- Eda
- Filipstad
- Forshaga
- Grums
- Hagfors
- Hammarö
- Karlstad
- Kil
- Kristinehamn
- Munkfors
- Storfors
- Sunne
- Säffle
- Torsby
- Årjäng

Linkit

Luokka:Ruotsin läänit

Skoone

Skoone (sv: Skåne) on Ruotsin eteläisin historiallinen maakunta. Tiheästi asutun Skoonen maisemille ovat ominaisia laajat, metsättömät ja tasaiset pelto- ja laidunaukeat, jotka tuovat mieleen Keski-Euroopan. Viljavan maaperänsä ja leudon ilmastonsa ansiosta Skoone on Ruotsin tärkeimpiä maatalousalueita. Maakunnan suurin kaupunki on Malmö. Jo viikinkiajalla perustettu Lund on tunnettu yliopistokaupunki. Skoone kuului keskiajalta lähtien Tanskalle ja siirtyi Ruotsille vasta vuonna 1660 monien sotien jälkeen. Maakunnan pitkästä historiasta kertovat yhtä lailla kivikautiset megaliittihaudat, pronssikauden suuret hautakummut, viikinkien monumentit kuin keskiaikaiset kirkot, linnanrauniot ja herraskartanotkin. Skoonelaiset ovat säilyttäneet tanskaa muistuttavan murteen, jota muut ruotsalaiset usein pitävät vaikeaselkoisena. Tanskassa skoonen kieli luokitellaankin kielitieteellisesti tanskan murteeksi. Skoonessa elää myös melko voimakas kotiseututunne. Osa skoonelaisista elättelee jopa haaveita autonomiasta. Katso myös Skoonen lääni Luokka:Ruotsi

Öölanti

Öölanti on saari Ruotsissa Smoolannin rannikolla. Se on Ruotsin toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen, ja sijaitsee etelämpänä ja lähempämnä rannikkoa kuin Gotlanti. Öölantiin pääsee vuodesta 1973 alkaen autolla siltaa pitkin Kalmarista.

Maantieto


- Asukasluku: 24 628 (vuonna 2003)
- Pinta-ala: 1 342 km²
- Korkein "vuori": Högsrum 55 m
- Suurin järvi: Möckelmossen
- Pituus: 137 km
- Leveys leveimmästä kohdasta: 16 km
- Suurin taajama: Borgholm
- Elinkeinot: Kalastus, maanviljelys, kalkkikiviteollisuus, turismi

Nähtävyyksiä

Kalmari Öölannissa on kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden sekä kivikautinen kylä. Turistit tulevat saarelle usein kauniin sään, kukkean luonnon (etenkin muuttolintujen ja kämmeköiden) tai viikinkiaikaisten muinaismuistojen perässä. Alun perin 2 000 tuulimyllystä on vielä 400 jäljellä. Öölannin kalkkikiviylänkö, alvari, on UNESCOn maailmanperintökohde. Luokka:Ruotsin saaret

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa (ruotsiksi Åland) on saariryhmä Itämeressä. Se muodostaa Suomeen kuuluvan demilitarisoidun itsehallinnollisen maakunnan. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 010 ja sen pääkaupunki on Maarianhamina.

Maantiede

Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden ja Itämeren pääalueen välissä. Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin. Ruotsista sen erottaa kapeimmalta kohdaltaan noin 50 km leveä, saareton ja syvä Ahvenanmeri. Varsinais-Suomen saaristoa vastaan rajana oleva Kihti (Skiftet) sen sijaan on saarekas ja kapea. Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on Orrdalsklint (132 m) Saltvikin pitäjässä. Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +5°, helmikuun -4°. Kasvillisuus yleensä rehevää, kasvisto lajirikas, siemenkasveja noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso. Ahvenanmaan nimikkolajit ovat metsäkauris, merikotka, kevätesikko, hauki ja eloperäinen kalkkikivi.

Historia

Esihistoria

Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, Ahvenanmaan korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaa kiukaisten-kulttuurin löydöt. Saarten sijainnista johtuen skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan. Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta.

Etymologinen historia

Ahvenanmaan muinaishistoria ei välttämättä olekaan niin ruotsalainen kuin luullaan. Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin tutkimusten mukaan (Finlandssvenska bebyggelsenamn) muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana "ahvena" ahven), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å. Sanan loppu -maa olisi sitten käännetty ruotsiksi -land. Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä. Tällaisia ovat hänen mukaan ehkä mm. Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).

Ruotsalaisuuden aika

Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Korsholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 rauhassa osaksi Venäjään liitettyä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa. Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata, mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana. Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta. Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä. Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Saarelaisten enemmistö on nykyisin tyytyväinen itsehallintoon. Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.

Itsehallinto

1919 Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen. Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämän edistäminen
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- postilaitos
- radio ja televisio Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verovapaan myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla. Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.

Kotiseutuoikeus

Ahvenmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.

Kunnat

Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.

- Brändö
- Eckerö
- Finström
- Föglö
- Geta
- Hammarland
- Jomala
- Kumlinge
- Kökar
- Lemland
- Lumparland
- Maarianhamina
- Saltvik
- Sottunga
- Sund
- Vårdö

Muuta


- Ahvenanmaan suomalaiset

Tunnettuja ahvenanmaalaisia


- Gustaf Erikson, laivanvarustaja
- Janne Holmén, kestävyysjuoksija

Yrityksiä ja yhdistyksiä


- Chips Abp, elintarvikealan konserni
- Viking Line Abp, laivanvarustamo
- Ålands Penningautomatförening (PAF), peli- ja raha-automaattiyhdistys

Tunnettuja urheiluseuroja


- IFK Mariehamn (jalkapallo, Veikkausliiga)

Linkkejä


- [http://www.aland.fi/ Ahvenanmaan kotisivu (ruotsiksi)]
- [http://www.aland.fi/alandfi/ Ahvenanmaa pähkinänkuoressa] Luokka:Suomen saaret Luokka:Ahvenanmaa ko:올란드 제도 ja:オーランド諸島

Satakunta

Satakunta on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

Maakuntahallitus

Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana 2001—2004 toimi Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia (Keskusta). Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on kansanedustaja Pirkko Peltomo (SDP).

Kunnat

Luettelo Satakunnan kunnista. Kaupungit on lihavoitu.

- Eura
- Eurajoki
- Harjavalta
- Honkajoki
- Huittinen
- Jämijärvi
- Kankaanpää
- Karvia
- Kiikoinen
- Kiukainen
- Kodisjoki
- Kokemäki
- Köyliö
- Lappi
- Lavia
- Luvia
- Merikarvia
- Nakkila
- Noormarkku
- Pomarkku
- Pori
- Rauma
- Siikainen
- Säkylä
- Ulvila
- Vampula
1. tammikuuta 2005 Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa.

Pohjois-Satakunnan seutukunta

Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan. Sen asukasluku on 27 000. Seutukunnan keskus on Kankaanpää.

Porin seutukunta

Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula muodostavat Porin seutukunnan. 1. tammikuuta 2005 Kullaa liittyi Ulvilan kaupunkiin. Seutukunnan asukasluku on 139 000 ja se on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnnat.

Rauman seutukunta

Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on 69 000.

Vaakuna

Satakunnan vaakuna on pysynyt muuttumattomana varhaisista Ruotsin vallan ajoista lähtien. Satakunnan vaakunan synty voidaan liittää Juhana III:n, Suomen suurruhtinaan omaksumaan arvonimeen. Ennen Juhana oli Suomen herttuana. Hänen vaakunastaan ovat peräisin myös Varsinais-Suomen vaakunat.

Aiheesta muualla


- [http://www.satakunta.fi/ Satakuntaliitto]
- [http://www.satakylat.fi/ SataKylät ry]
- [http://www.satakuntatourist.fi/ Satakunnan matkailusivut] Luokka:Länsi-Suomen lääni Luokka:Suomen historialliset maakunnat Luokka:Suomen maakunnat

Häme

Häme on Etelä-Suomessa sijaitseva historiallinen maakunta. Hallinnollisena lääninä se käsitti koko lailla nykyiset Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat sekä Pirkanmaan itäisimmän osan ja pohjoisen Uudenmaan alueen. Eräiden lähteiden mukaan myös Satakunta olisi historiallisesti osa Hämettä, joka olisi ulottunut Suomenlahdelta Pohjanlahdelle Suomen ympärillä. Ydinalueet ovat olleet yhtäjaksoisesti asuttua kivikaudelta lähtien, mutta Keski-Suomen alue erä-Hämettä. Hämeen asukkaita kutsutaan vanhastaan hämäläisiksi. Hämeen nimi lienee balttilaista alkua. Ruotsi teki ristiretken Hämeeseen 1200-luvulla ja liitti hämäläiset katoliseen kirkkoon. Hämeestä tuli täten yksi Ruotsin ja sittemmin yksi autonomisen ja itsenäisen Suomen maakunnista. Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Savo

right right Savo on itäisen Järvi-Suomen historiallinen maakunta Karjalan ja Hämeen välissä ja Ruotsin historiallinen provinssi nimellä Savolax. Savo tunnetaan latinaksi ja joskus myös englanniksi nimellä Savonia. Nykyään Savosta puhuttaessa viitataan Etelä- ja Pohjois-Savot käsittävään alueeseen. Historiallisen Savon itärajana oli Täyssinän rauhan raja ja se ylsi Kainuusta Etelä-Karjalaan. Nykyinen Savo on osapuilleen sama kuin Savon historiallinen maakunta, jonka kaikista eteläisimmät osat tapasivat kuitenkin kuulua Etelä-Karjalaan ja kolme historiallista kuntaa, jotka kuuluivat Karjalaan – Kaavi, Rautavaara ja Säyneinen – puolestaan Savoon. Savo voidaan jakaa kahteen pääosaan, Pohjois-Savoon, joka sisältää koko entisen Kuopion läänin ja Etelä-Savoon, joka koostuu entisestä Mikkelin läänistä Itä-Hämettä lukuun ottamatta. Savon pienempiä osa-alueita ovat Ylä-Savo eli Iisalmen seutu, Keski-Savo eli Varkauden ja Pieksämäen seutu lääninrajan kumminkin puolin, Suur-Savo eli Länsi-Savo, joka on Mikkelin ympäristössä ja Itä-Savo eli Savonlinnan ympäristö. Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue ylittää laajalti maakunnan rajat. Nykyään Savo on jaettu Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntiin. Molemmat ovat osa Itä-Suomen lääniä.

Katso myös


- Savolaiset
- Savolaisen laulu
- Soisalo
- Sääminginsalo Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Pohjanmaa

:Pohjanmaa on myös Suomen merivoimien lippulaivan nimi. Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on Suomen historiallinen maakunta ja lääni. Se käsitti kutakuinkin nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan (ent. Vaasan rannikkoseutu), Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Pohjanmaa rajoittuu lännessä Pohjanlahteen, pohjoisessa Lappiin Sodankylän korkeudelle, etelässä Satakuntaan, Hämeeseen ja Savoon. Savo Vuonna 1634 Pohjanmaan historiallisen maakunnan alueesta muodostettiin Pohjanmaan lääni ja maakunta-käsite lakkautettiin hallinnollisena terminä. Vuonna 1775 Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniin ja Oulun lääniin. Laaja Pohjanmaa on omalla tavallaan yhtenäinen alue huolimatta sen alueellisista eroista. Pohjanmaan maisemaa luonnehtivat tasaiset peltoaukeat ja peltoja pirstovat joet. Pohjanmaan koillisosissa maasto kuitenkin muuttuu vaaramaisemaksi.

Asutushistoria

Pohjanmaan asutus on alkanut suurten jokien keskijuoksuilla, johon kivikauden väestö asettui. Rautakaudella Pohjanmaan asutus lienee ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin. Onkin esitetty, että Pohjanmaan aiempi nimi oli Kainuunmaa. Toistaiseksi ei tiedetä vallitseeko Pohjanmaalla selkeä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei. Rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuvien arkeologisten löytöjen määrä on toistaiseksi niukka. Siksi monet tutkijat ovat arvelleet, että Pohjanmaa autioitui 800-luvulla, muuttui eräalueeksi ja sai uuden asutuksen vasta 1000- ja 1100-luvuilta lähtien. Myös pirkkalaiset ja karjalaiset ovat jättäneet jälkiään Pohjanmaan väestöön. Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön arvellaan tulleen Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, minkä jälkeen ruotsinkielinen asutus on levinnyt rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi aina Kokkolan korkeudelle saakka. Myöhempinä aikoina on Pohjanmaalle tullut myös hämäläisiä ja savolaisia uudisasukkaita.

Lähteet


- Pieni tietosanakirja Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Mohammad al-Harbia

Mohammad al-Harbia é um professor saudita da escola secundária que foi condenado em Novembro de 2005 a 40 meses de prisão e a 750 chicotadas em público por ter discutido a Bíblia nas suas aulas e ter dado uma imagem positiva do Judaísmo aos seus alunos. Este caso originou uma condenação da intolerância religiosa na Arábia Saudita pela opinião pública internacional. A Arábia Saudita proíbe a prática de qualquer religião que não seja o Islão.

Ver também


- Arábia Saudita#Religião


- [http://washingtontimes.com/world/20051114-015138-3548r.htm Saudi jailed for discussing the Bible] Categoria:Sauditas

liczniki Pozycjonowanie online blackjack Sennik online szkoy policealne










































:: RELATED NEWS ::
Alive 1997
Alive 1997 is a 45-minute live concert by Daft Punk recorded live at Birmingham's Que Club. It features music from their Homework album, and contains the entire performance in one track. Alive 1997 was released on November 6 2001.

Track listing

# WDPK (Part 1)/Da Funk/Rollin’ & Scratc
Nuba
Nuba is a collective term used for the peoples who inhabit the Nuba Mountains, in Kordofan province, Sudan, Africa. Although the term is used to describe them as if they were a single tribe, in fact the Nuba are quite diverse, and are made up of different ethnic
Rolls-Royce Meteor
The Rolls-Royce Meteor was a British tank engine developed from the Rolls-Royce Merlin aero-engine. For tank use the Merlin had its supercharger removed and was de-rated to approx 600 bhp (447 kW). In addition, because weight-saving was not so important for a tank engine some of the Merlin's more expensive light-alloy components were replaced w
Dominion Theology
:This is a sub-article to Dominionism and Theology. See Dominion (disambiguation) for other meanings of the word Dominion. Dominion Theology is a term used by some social scientists and journalists to describe a theological form of political ideology, which they claim has influenced the Christian Right in the United S
Thymolphthalein
Thymolphthalein is an acid-base (pH) indicator. Its transition range is at approximately pH 9.3-10.5. Below this pH, it is colorless; above this pH, it is blue. Its molecular formula is C28H30O4. blue It can be used to make a
So What
:For other uses, see So What (disambiguation) So What is the third album by Joe Walsh, released in 1975 (see 1975 in music).

Track listing

all songs by Joe Walsh, except where noted #"Welcome to the Club" - 5:14 #"Falling Down" - 4:56 #"Pavanne" - 1:56 #"Time Out" (Trebandt, Walsh) - 4:28 #"All Night Laundry Mat
James Douglas (Canadian statesman)
Sir James Douglas, K.C.B, (August 15, 1803 – August 2 1877), was born of a Scottish father and Creole mother in Demerara. From 1851 to 1864 he was governor of the colony of Vancouver Island.
1858 Lincoln-Douglas Debates
The Lincoln-Douglas debates of 1858 were a series of seven debates between Abraham Lincoln and Stephen A. Douglas for an Illinois seat in the United States Senate. The debates presaged the issues that Lincoln faced in the 1860 Pr
Integration constant
In calculus, the indefinite integral of a given function (i.e. the set of all antiderivatives of the function) is always written with a constant, the constant of integration. This constant expresses an ambiguity inherent in the construction of antiderivatives. If a function f is defined on an interval and F is an antiderivative of f, then the set of all
T. O. B. A.
Theater Owners Booking Association or T.O.B.A. was the vaudeville circuit for African American performers in the 1920s and 1930s. The theaters all had white owners and collaborated in booking jazz, blues, comedians, and other performers for black audiences. The organization started in 190
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org