:: wikimiki.org ::

Ruotsin Kuningas

Ruotsin kuningas

Ruotsi on kuningaskunta, jonka nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Vuonna 1974 voimaan tulleen uuden perustuslain jälkeen Ruotsin kuningas on ollut nimellinen valtionpäämies sekä kansakunnan yhtenäisyyden ja perinteiden elävä symboli vailla todellista valtaa.

Historia

Islantilaisten saagojen mukaan Ruotsia hallitsi monen vuosisadan ajan Yngling-suku. Todellisuudessa Ruotsi ei kuitenkaan liene muodostanut yhtenäistä kuningaskuntaa ennen 1100- tai 1200-lukua, vaan oli jakautunut moniin eri alueisiin. Snorre Sturlassonin Heimskringlassa luettelemista kuninkaista ensimmäinen olisi ollut viikinkijumala Odin, joten näihin varhaisiin kuningasluetteloihin ei ole paljoa luottamista. 800-luvun puolivälissä Keski-Ruotsissa hallitsi Björn-niminen kuningas, joka mainitaan Ansgarin elämäkerrassa. Seuraava kuningas, josta on olemassa jonkinlaisia tietoja, on Erik Voittoisa (Segersäll), joka hallitsi Upplannissa 900-luvun lopulla. Ennen 1200-lukua ei yleensä tarkalleen tiedetä, missä, milloin ja kuinka kauan jokin kuningas hallitsi.

Viikinkikuninkaat

- Björn (800-luvun puoliväli)
- Eerik Voittoisa (Erik Segersäll) (970-luku - noin 995)

Ensimmäiset kristityt kuninkaat

- Olavi Sylikuningas (Olof Skötkonung) (noin 955 - noin 1022)
- Anund Jakob
- Emund Vanha (Emund gamle) Anund Jakob oli Olavi Sylikuninkaan poika, joka oli kuningas noin 1022-1050. Emund oli Olavin avioliiton ulkopuolella saama poika. Hän oli kuningas noin 1050-1060.

Stenkilin suku

- Stenkil
- Erik Stenkilsson
- Erik hedningen (Eerik Pakana)
- Halsten
- Håkan röde (Haakon Punainen)
- Inge den äldre (Inge vanhempi)
- Blot-Sven (Uhri-Sven)
- Inge den yngre (Inge nuorempi)
- Filip
- Inge den yngre (toiseen kertaan)
- Ragvald Knaphövde (Ragvald Tuittupää)
- Magnus Nielsen Stenkil oli Länsi-Götanmaan jaarlin Ragnvaldin poika. Hän oli kuningas vuoteen 1066, jolloin alkoi valtataistelu Stenkilin pojan Eerikin ja Eerik Pakanan välillä. Kumpikin kuolivat vuonna 1067. Kirkkohistorioitsija Adam Bremeniläinen mainitsee, että Stenkilin kuoltua Ruotsin kuninkaana olisi ollut Stenkilin poika Halsten. Myös venäläinen Anund Gårdske mainitaan kuninkaana. Tämän jälkeen kuninkaaksi tuli Haakon Punainen (Håkan Röde), joka hallitsi jonkin aikaa yhdessä Stenkilin pojan Ingen kanssa. Inge mainitaan paavin kirjeessä kuninkaana vuonna 1079. Pakanallinen reaktio sai aikaan sen, että Inge syrjäytettiin Sveanmaalla ja Blot-Svenistä tuli kuningas. Inge mainitaan vuonna 1081 vain Länsigöötanmaan kuninkaana. Blot-Sven oli Ruotsin viimeinen pakanakuningas. Inge palasi Sveanmaalle ja syrjäytti Blot-Svenin noin 1087. Tällöin ilmeisesti tuhottiin Uppsalassa ollut pakanatemppeli. Inge kuoli noin vuonna 1110 ja hänen veljenpojistaan Filipistä ja Inge nuoremmasta tuli kuninkaita. Filip kuoli 1118 ja Inge 1120-luvulla. Ragvald Knaphövde mainitaan Länsigöötanmaan kuninkaana 1120-luvulla. Magnus Nilsen (1106-1134) oli tanskalainen prinssi, joka oli Inge vanhemman lapsenlapsi. Hänet valittiin kuninkaaksi Göötanmaalla mutta ei Sveanmaalla. Sverker vanhempi karkoitti hänet Ruotsista noin 1130.

Pfalzilainen suku

Kaarle X Kustaa oli Pfaltzin kreivin poika ja Kustaa II Aadolfin sisarenpoika. Hän nousi valtaistuimelle serkkunsa Kristiinan luovuttua kruunusta.
- Kaarle X Kustaa (1654-1660)
- Kaarle XI (1660-1697)
- Kaarle XII (1697-1718)
- Ulrika Eleonora (1719-1720)
- Frederik I (1720-1751)

Holstein-Gottorp-suku

Hattujen sodan jälkeen 1743 Ruotsin valtiopäivät valitsi kruununperilliseksi Holstein-Gottorpin suvun Aadolf Fredrikin saadakseen lievemmät rauhanehdot Venäjän kanssa. Aadolf Fredrik oli etäistä sukua sekä Pfalzilaiselle kuningassuvulle että Venäjän keisarinna Elisabetille.
- Adolf Frederik (1750-1771)
- Kustaa III (1771-1792)
- Kustaa IV Aadolf (1792-1809)
- Kaarle XIII (1809-1818)

Bernadotte-suku

- Kaarle XIV Juhana 1818-1844
- Oskar I 1844-1859
- Kaarle XV 1859-1872
- Oskar II 1872-1907
- Kustaa V 1907-1950
- Kustaa VI Adolf 1950-1973
- Kaarle XVI Kustaa 1973-
- Luokka:Luettelot hallitsijoista ko:스웨덴 국왕 연대표 ja:スウェーデン君主一覧

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Kuningaskunta

Monarkia on valtiomuoto, jossa yksinvaltias on valtion pää. Erona tasavaltaan on useimmiten se, että monarkiassa kuninkuus peritään vanhemmilta, kun tasavallassa presidentit ovat vallassa vain tietyn kauden ja äänestetään uudelleen. Monarkiaksi kutsutaan joskus myös itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa. Myös useissa kuningaskunnissa kuningas valittiin aluksi äänestämällä, mutta asema muuttui sittemmin perinnölliseksi tarkan kruununperintäjärjestyksen mukaan. Kuningassuvut muodostivat dynastioita, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia. Nykyisin periytyvää valtaa pidetään ehdottomasti avoimen yhteiskunnan periaatteiden vastaisena. Siksi esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa kuninkaallisten rooli on lähinnä seremoniallinen ja kuningashuonetta ylläpidetään vain perinteiden vuoksi, kulttuurihistoriallisista syistä. Erotuksena vanhanaikaisista kuningaskunnista, demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemian valtioita, joissa kuningas on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetään perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.

Kruununperimys

Kruununperimys vaihtelee kuningaskunnasta toiseen. Perustuslaillisissa kuningaskunnissa se on yleensä kirjattu parlamentin säätämään perustuslakiin. Perinteinen kruununperimys on ollut vanhimmalle pojalle, sitten nuoremmille sisaruksille, myös tytöille, ikäjärjestyksessä. Ennen epäselvyydet kruununperimyksessä johtivat usein sotiin eri kruununtavoittelijoiden kesken. Nykyisin mm. Ruotsissa on tasa-arvon nimissä kruununperimystä muutettu siten, että kruununperijä on vanhin perillinen, sukupuolestaan riippumatta. Joissain maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on silti voimassa kruununperimys, joka määrää monarkin tunnustamaan tiettyä uskoa, ja kieltää avioliiton väärän uskonnokunnan edustajan kanssa.

Nykyiset monarkiat

(katso myös Luettelo valtioista hallintojärjestelmän mukaan) Monarkistiset valtiot (2004) ovat:
- Alankomaat, Alankomaiden Antillit ja Aruba
- Andorra (ruhtinaskunta)
- Antigua ja Barbuda
-
- Australia, Ashmore- ja Cartiersaaret, Joulusaari, Kookossaaret, Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret, Norfolkinsaari ja Northern Territory.
-
- Bahama
-
- Bahrain
- Barbados
-
- Belgia
- Belize
-
- Bhutan (kuningaskunnan perinteinen nimitys "Druk Gyalpo")
- Brunei (sulttaanikunta)
- Espanja
- Grenada
-
- Jamaika
-
- Japani (hallitsijan titteli: "天皇", käännetään usein keisariksi)
- Jordania
- Kambodža
- Kanada
-
- Kuwait (emiirikunta)
- Lesotho
- Liechtenstein (ruhtinaskunta)
- Luxembourg (suurherttuakunta)
- Malesia (virallinen nimitys on "Seri Paduka Baginda Yang di-Pertuan Agong", korkein hallitsija)
- Marokko
- Monaco (ruhtinaskunta)
- Nepal
- Norja, Bouvet'nsaari, Jan Mayen ja Huippuvuoret
- Oman (sulttaanikunta)
- Papua-Uusi-Guinea
-
- Qatar (emiirikunta)
- Saint Kitts ja Nevis
-
- Saint Lucia
-
- Saint Vincent ja Grenadiinit
-
- Samoa (virallinen nimitys on "päällikkö," perinteinen nimitys on "o le Ao o le Malo")
- Saudi-Arabia
- Salomonsaaret
-
- Swazimaa
- Ruotsi
- Tanska, Grönlanti ja Färsaaret
- Thaimaa
- Tonga
- Tuvalu
-
- Uusi-Seelanti, Cookinsaaret ja Niue
-
- Yhdistyneet Arabiemiraatit (johtaja on monarkki ja liittovaltion presidentti)
- Yhdistynyt kuningaskunta, Anguilla, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, British Indian Ocean Territory, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ja Turks- ja Caicossaaret
- Vatikaanivaltio (paavikunta)
- Kaikkien Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvien maiden virallinen hallitsija on Ison-Britannian monarkki, jolla tosin on erilaisia arvonimiä eri maissa. Tiibetin maanpaossa oleva hallitus on virallisesti Tenzin Gyatson, 14:nnen dalai-laman, johtama monarkia.

Erikoisuuksia

Liittovaltion osat voivat olla kuningaskuntia, vaikka itse valtio ei ole. Esimerkkinä Yhdistyneet arabiemiraatit. Malesiassa kansan kuningas valitaan viiden vuoden kaudelle yhdeksän sulttaanin toimesta (ja joukosta), jotka ovat Malesian niemimaan kuningaskuntien perinnöllisiä hallitsijoita. Paavi on uskonnollisen asemansa katolisen kirkon päänä lisäksi Vatikaanivaltion monarkki. Hänet valitaan yleensä kardinaalien joukosta, eikä kruununperimystä ole käytössä. 1400–1500-luvuilla joillain paaveilla oli lapsia, joille he jättivät paavin viran. Andorrassa on kaksi ruhtinaskumppania, joista toinen on Espanjan Urgellin piispa ja toinen Ranskan hallitsija – nykyisin presidentti Jacques Chirac. Tapa jossa itsenäisen valtion pää on toisen valtion demokraattisesti valittu edustaja lienee ainutlaatuinen historiassa. Luokka:Monarkia

Kuningas

Kuningas on monarkiassa valtion päämies. Nykyisin se on useimmissa maissa lähinnä vain seremoniaalinen virka ja tehtävät koostuvat suurelta osin edustustehtävistä. Kuninkaat hallitsevat koko eliniän ja virka periytyy yleensä vanhimmalle lapselle. Germaaninen sana 'konung' sekä slaavilainen 'knjaz' periytyvät alkujaan 'Kván/Kvinna/Queen-jumalattarelle omistettua' tarkoittavasta pappisvirasta.

Katso myös

- kuningatar Luokka:Monarkia

Kaarle XVI Kustaa

Kaarle XVI Kustaa, (syntymänimeltään Carl Gustaf Folke Hubertus, ruotsiksi Carl XVI Gustaf) (s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973. Kaarle XVI Kustaan vanhemmat ovat Ruotsin prinssi Kustaa Adolf (1906–1947) ja Saxe-Coburg-Gothan suvun Sibylla (1908–1972). Hänen isoisänsä oli kuningas Kustaa VI Adolf (1882–1973). Syntyessään hän sai Jämtlandin herttuan arvonimen. Hän nousi Ruotsin valtaistuimelle 19. syyskuuta 1973, mutta perustuslaillinen uudistus 1974 vei häneltä käytännöllisesti katsoen kaiken vallan, ja kuninkaasta tuli vain maan keulakuva. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisia liputuspäivä. Hän meni naimisiin Silvia Sommerlathin kanssa 19. kesäkuuta 1976, jolloin Silviasta tuli Ruotsin kuningatar. Kuningas asuu Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella, hän harrastaa metsästystä ja autoilua ja on Ruotsin laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali. Kansainvälisesti tunnetuin Kaarle XVI Kustaan edustustehtävä on Nobel-palkintojen jako, hän jakaa myös Polar Music Prize -palkinnon Tukholmassa vuosittain toukokuussa.

Perijät

# Kruununprinsessa Victoria, Länsi-Göötanmaan herttuatar (s. 1977) # Prinssi Carl Philip, Värmlandin herttua (s. 1979) # Prinsessa Madeleine, Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar (s. 1982) Prinssi Carl Philip oli syntyessään kruununperijä. Perustuslain muutos 1. tammikuuta 1980 kuitenkin vei häneltä kruununperijän aseman. Kruunun perii hallitsijan 1. jälkeläinen sukupuolesta riippumatta. Luokka:Ruotsin kuninkaat ko:스웨덴의 카를 16세 구스타프 ja:カール16世グスタフ (スウェーデン王)

Ansgar

Ansgar (8. syyskuuta? 801 – 3. helmikuuta 865) eli Ansgarius oli Hampurin-Bremenin arkkipiispa. Hampurin piispanistuimella oli erityinen tehtävä viedä kristinuskoa pohjoiseen ja Ansgar tuli tunnetuksi Pohjolan apostolina. Ansgar oli syntynyt Amiensissä. 14-vuotiaana hän tuli munkiksi Corveyn benediktiiniluostariin. Ansgar teki lähetystyötä Tanskassa 826-827. Kun ruotsalaisten edustajat pyysivät frankkien kuningasta Ludvig Hurskasta lähettämään Ruotsiin kristinuskon julistajia, tämä lähetti Ansgarin. Ansgar saapui avustajansa Witmarin kanssa Birkaan 829. Sinne perustettiin 831 pieni seurakunta, jota pidetään Ruotsin ensimmäisenä. Ansgarista tuli 831 Hampurin ensimmäinen piispa. Hampurin ja sittemmin Hampurin-Bremenin arkkipiispana hän johti Pohjoismaihin suuntautuvaa lähetystyötä. Hän kuoli Bremenissä vuonna 865. Rimbert, Ansgarin seuraaja arkkipiispana, kirjoitti Ansgarin elämäkerran "Vita Ansgari." Hampurissa on Ansgarille omistettu patsas ja Birkassa kiviristi. Paavi Nikolaus I kanonisoi Ansgarin, josta tuli Tanskan ja Skandinavian suojeluspyhimys. Luokka:Pyhimykset

1200-luku

Tärkeitä tapahtumia

- Tšingis-kaani luo mongolien suurvallan.
- Mongolit valloittavat Afganistanin.
- Suomeen syntyy ensimmäinen kaupunki, Turku
- Malin imperiumi perustetaan.
- Neljäs–kahdeksas ristiretki Islamia vastaan.
- Marco Polo matkustaa Kiinaan.
- Norjalaiset luovuttavat Mansaaren Skotlannille.
- Njálsin saaga kirjoitetaan

Merkittäviä henkilöitä

- Tšingis-kaani
- Albertus Magnus, saksalainen filosofi ja teologi
- Franciscus Assisilainen, Fransiskaanien perustaja
- Roger Bacon
- Johannes Bonaventura
- Petrus Peregrinus
- Robert Grosseteste
- Ranskan Ludvig IX, kuningas ja ristiretkeläinen
- Frederick II, Pyhä Rooman keisari
- Dante Alighieri
- Kublai-kaani, Yuan-dynastian perustaja Kiinassa.
- Aleksanteri Nevski, Novgorodin ja Vladimirin suuriruhtinas ko:13세기 ja:13世紀 simple:13th century th:คริสต์ศตวรรษที่ 13

970-luku

Vuosisadat: 800-luku - 900-luku - 1000-luku ----

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Eerik Voittoisasta tuli Ruotsin kuningas 970-luku: 970, 971, 972, 973, 974, 975, 976, 977, 978, 979 (ks. ajan merkitseminen)

995

Tapahtumia

- Olavi Sylikuninkaasta tulee Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:995년

Olavi Sylikuningas

Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan poika ja Ruotsin kuningas noin vuodesta 995 vuoteen 1022. Hän oli Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas. Olavi oli myös ensimmäinen, jonka varmuudella tiedetään olleen kuningas sekä Sveanmaalla että Götanmaalla. Nykyisen käsityksen mukaan Olavin vankinta tukialuetta olisi ollut Götanmaa. On tosin epäselvää, mitä "kuningas" vielä tässä historian vaiheessa tarkoittaa. Mistään kovin yhtenäisestä Ruotsin kuningaskunnasta ei voi vielä puhua Olavi Sylikuninkaan aikana eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Hän oli myös ensimmäinen kuningas joka antoi lyödä omia rahoja Sigtunassa. Adam Bremeniläisen mukaan Olavi meni naimisiin slaavilaisen ruhtinaan tyttären Estridin kanssa. Oman tyttärensä Ingegerdin Olavi antoi vaimoksi Kiovan suuriruhtinaalle Jaroslaville. Snorre Sturlassonin mukaan Olavi ja Sven Kaksiparta liittoutuivat Norjan kuningasta Olav Tryggvasonia vastaan. Myyttisessä Svolderin meritaistelussa Olavi ja Sven löivät norjalaiset. Lisänimi "Sylikuningas" lienee väärä suomennos. Skötkonung-nimen alkuperäiseksi on merkitykseksi on tulkittu skattkonung, mikä tarkoittaisi raha- tai verokuningasta. Nimi voisi viitata Olavin lyöttämiin hopearahoihin tai siihen, että hän olisi maksanut veroa Tanskan Sven Kaksiparralle ja Knuut Suurelle. luokka:Ruotsin kuninkaat Luokka:1000-luku

1022

Tapahtumia

- Olavi Sylikuningas kuoli ja häntä seurasi valtaistuimelle Anund Jakob.
- Al-Muizz ibn Badisryhtyi hallitsemaan Ifriqiyaa omasta päätöksestään.

Syntyneitä

- Harald Godwininpoika (arvio)

Kuolleita

- Olavi Sylikuningas, Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas
- Zhenzong (真宗), Kiinan keisari ko:1022년

1022

Tapahtumia

- Olavi Sylikuningas kuoli ja häntä seurasi valtaistuimelle Anund Jakob.
- Al-Muizz ibn Badisryhtyi hallitsemaan Ifriqiyaa omasta päätöksestään.

Syntyneitä

- Harald Godwininpoika (arvio)

Kuolleita

- Olavi Sylikuningas, Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas
- Zhenzong (真宗), Kiinan keisari ko:1022년

1050

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1050년

1050

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1050년

1060

Tapahtumia

- Filip I:stä tuli Ranskan kuningas
- Robert Guiscard valloitti Calabrian

Syntyneitä

Kuolleita

- 4. elokuuta - Henrik I, Ranskan kuningas ko:1060년

1066

Tapahtumia

n sotaretkeä Englantiin vuonna 1066.]]
- 6. tammikuuta - Harold Godwinson kruunataan Englannin kuninkaaksi.
- maaliskuu - Halleyn komeetta ohitti Maan. Komeetta on luultavasti kuvattu Bayeuxin seinävaatteessa.
- syyskuu - Harald Hadråde nousee maihin Yorkshiressä.
- 25. syyskuuta - Stamfordin sillan taistelu, Englannin kuningas Harold Godwinson lyö Norjan kuninkaan Harald Hadråden.
- 28. syyskuuta - Vilhelm Valloittaja nousee maihin Englannissa.
- 14. lokakuuta - Hastingsin taistelu, Vilhelm Valloittajan joukot lyövät Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin.
- 25. joulukuuta - Vilhelm Valloittaja kruunataan Englannin kuninkaaksi.

Syntyneitä

Kuolleita

- 5. tammikuuta - Englannin kuningas Edvard Tunnustaja.
- 25. syyskuuta - Norjan kuningas Harald Hadråde.
- 25. syyskuuta - Northumbrian jaarli Tostig Godwinson.
- 14. lokakuuta - Englannin kuningas Harold Godwinson. ko:1066년 simple:1066

1067

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1067년

1079

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1079년

1118

Tapahtumia

- 24. tammikuuta — Gelasius II valittiin paaviksi
- Temppeliherrain ritarikunta perustetaan

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1118년

1120-luku

Vuosisadat: 1000-luku - 1100-luku - 1200-luku ----

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- 1120-luku: 1120, 1121, 1122, 1123, 1124, 1125, 1126, 1127, 1128, 1129 (ks. ajan merkitseminen) ko:1120년대

1106

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1106년

1134

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1134년

Sverkerin suku

Sverkerin suvuksi kutsutaan sukua jonka jäseniä oli Ruotsin kuninkaina 1100- ja 1200-luvulla. Suku on saanut nimensä sen kantaisästä Sverker vanhemmasta. Sverkerit taistelivat vallasta Eerikin suvun kanssa. Suvun valta-aluetta oli erityisesti Itä-Göötanmaa ja he saivat usein apua Tanskasta käsin. Sukuun kuuluvat kuninkaat:
- Sverker vanhempi (kuninkaana 1130-luku - noin 1156)
- Kaarle Sverkerinpoika (1160 - 1167)
- Sverker Kaarlenpoika (1196-1208)
- Juhana Sverkerinpoika (1216-1222) Katso myös Bjälbo-suku Luokka:Suvut

Birger-jaarli

Birger Maununpoika (Birger Magnusson ) (1210 - 21. lokakuuta, 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248. Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (joista käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua ilman perillistä, vuonna 1250, Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Ingeborg Eriksdotter kuoli vuonna 1254. Birger meni uusiin naimisiin Tanskan leskikuningattaren Mechtildin kanssa vuonna 1261. Birger jaarlin kuoleman jälkeen hänen toinen poikansa Maunu kaappasi vallan Valdemarilta. Jaarli Birger teki 1238 tai 1249 laajan sotaretken Hämeeseen (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena Varsinais-Suomi ja Häme liitettiin pysyvästi Ruotsin valtakuntaan. Tämän seurauksena alueelle rakennettiiin linnoitus, joka sai nimekseen Hämeen linna. Nykykäsityksen mukaan linna on kuitenkin hieman Birgeriä nuorempi. Birger-jaarli tunnetaan Tukholman perustajana. Hän rakennutti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholmin kirkossa on Birger Jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884. Birger oli myös maineikas lainsäätäjä, hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli). Birgeristä tuli Ruotsin viimeinen jaarli, tästä lähtien alettiin sen tilalla käyttää arvonimeä herttua.

Katso myös

- Bjälbo-suku

Aiheesta muualla

- Jan Guillou'n romaani Arnin perintö kertoo Birger Jaarlin elämästä. ISBN 952-471-166-4 Luokka:Ruotsin historia Luokka:Keskiajan henkilöt

Sverker vanhempi

Sverker vanhempi (Sverker den äldre) oli Ruotsin kuningas noin 1130—1156. Hän oli ehkä aiemman kuninkaan, Blot-Svenin pojanpoika. Sverker on Sverkerien suvun perustaja. Sverker murhattiin, kun hän oli menossa joulukirkkoon vuonna 1156. Luokka:Ruotsin kuninkaat

1156

Tapahtumia

- 20. tammikuuta (tai 19.) – Legendan mukaan köyliöläinen talonpoika Lalli surmaa kirveellä piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Lalli on ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen, joka voidaan liittää johonkin tapahtumaan.
- Eerik Pyhästä tulee Ruotsin kuningas.

Syntyneitä

Kuolleita

- Piispa Henrik.
- Sverker vanhempi, Ruotsin kuningas. ko:1156년

Eerik Pyhä

Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) oli Ruotsin kuningas noin 1156-1160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi. Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua. Vaimokseen Eerik sai tanskalaisen ylhäisönaisen Kristiinan, joka oli Ingen, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan tyttärentytär. Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän tradition mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. Kertomuksella lienee historiallinen juuri, vaikkakin on epätodennäköistä että kyseessä oli sen paremmin varsinainen ristiretki kuin organisoitu tavoitteellinen valloitusretkikään. Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa vuonna 1160. Hänestä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva Paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä. Luokka:Ruotsin kuninkaat Luokka:Pyhimykset ko:에리크 9세

1156

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Piispa Henrik.
- Sverker vanhempi, Ruotsin kuningas. ko:1156년

Mullum-Mullum Creek

Mullum-Mullum Creek is an environmentally-sensitive area in the east of Melbourne (Australia). The creek begins in the Yarra ranges and eventually flows into the Yarra River. The creek, as well as being home to endangered platypuses, supports the eco-system of the surrounding valley. The problems affecting the region are residential development and the construction of a new freeway named EastLink. Under political pressure, the premier of Victoria, Steve Bracks, decided to build two 1.5km tunnels under the sensitive area. However, this was not good enough according to some residents who wanted a 3km tunnel to go under the entire area.

SYLWESTER liczniki ebay sylwester w g�rach blackjack

:: RELATED NEWS ::

Inkubation
Inkubation, lat. incubare = ausbrüten, hat verschiedene Bedeutungen:
- (biologisch)
- Bebrütung von z.B. Vogeleiern mit Wärme bis Jungtiere schlüpfen
- Anzüchtung beispielsweise von Zellkulturen oder Bakterienkulturen in einem Wärmeschrank (Inkubator)
- Einwirken lassen von Enzymen, Antikörpern etc. auf ein Sub

Digitale Auflösung
Bit-Genauigkeit ist ein Maß für die Genauigkeit von digitalen Meß- oder Rechenoperationen. Eine Genauigkeit von 8 Bit, also 1 Byte entspricht beispielsweise einer Genauigkeit von 1/(2^8) = 1/256 oder 0,390625%-Schritten. Das ist insbesondere beim Wandeln von Analog-Signal zum Digital-Wert wichtig, wenn

Vikariat
Der Begriff Vikariat
- bezeichnet die räumliche Unterteilung einer Diözese in der katholischen Kirche: Vikariat (katholisch)
- bezeichnet die praktische Ausbildungszeit für Pfarrer und Pfarrerinnen in der evangelischen Kirche, die 2 1/2 Jahre beträgt: Vikariat (evangelisch)

Gilbert (Einheit)
Das Gilbert (Gb) ist eine ungesetzliche, veraltete CGS-Einheit der magnetischen Spannung U_m (magnetomotorische Kraft F_m = magnetische Feldstärke H x Weg s) im cgs-System, benannt nach dem englischen Arzt und Physiker William Gilbert.
Sie ist definiert durch die Arbeit, um das magnetische Potenzial eines positiven Einheitspols um 1 erg zu erhöhen. 1 Gb =

Wikipedia:Löschkandidaten/DDR-URV/Lehre von den primären und sekundären Qualitäten
Die Lehre von den primären und sekundären Qualitäten bezeichnet eine Unterscheidung von zwei Arten der Qualitäten:
- erstens solchen, die den Dingen angehören und damit unabhängig von der Erkenntnisfähigkeit des Menschen existieren (primäre Qualitäten);
- zweitens solchen, die lediglich Resultat der Tätigkeit der menschlichen Sinnesorgane sein und außerhalb derselben keine Existenz haben sollen (sekundäre Qualitäten)

Zum Ursprung dieser Lehre

Der Ursprung

Umberto II. (Italien)
Umberto II. Nicola Tomaso Giovanni (
- 15. September 1904 in Racconigi; † 18. März 1983 in Genf) war der letzte König von Italien und italienischer Marschall.

Leben

italienischer Marschall Umberto wurde als Sohn von Vi

Ørestad
]] Seit 1992 entsteht im Süden der dänischen Hauptstadt Kopenhagen auf der Insel Amager der neue Stadtteil Ørestad nach dem New Town-Prinzip. Ørestad liegt auf dem Gebiet der Kommune Kopenhagen, unmittelbar an der Grenze zur Kommune

Symbionese Liberation Army
Die Symbionese Liberation Army (SLA) war eine terroristische Gruppe in den USA, die sich selbst als Befreiungsarmee - vergleichbar mit Robin Hood - sah. Sie führte mehrere gewalttätige Aktionen durch, u. a. Banküberfälle, Entführungen und Morde. Die SLA existierte zwei Jahre lang. Gegründet wurde sie 1973 von Studenten und politischen Aktivisten. Anführer war Donald DeFreeze, weitere Mitglieder waren William Wolfe und das Ehepaar Harris. Das Logo der SLA war eine siebenköpfige gewundene S

Ruotsin kuningas

Historia

Viikinkikuninkaat

Ensimmäiset kristityt kuninkaat

Stenkilin suku

Sverkerin ja Eerikin suvut

Bjälbo-suku

Kalmarin unioni

Vasa-suku

Pfalzilainen suku

Holstein-Gottorp-suku

Bernadotte-suku

Ruotsi

Historia

Politiikka

Sisäpolitiikka

Kansainväliset suhteet

Läänit

Maantiede

Väestö

Talous

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Aiheesta muualla

Kuningaskunta

Kruununperimys

Nykyiset monarkiat

Erikoisuuksia

Kuningas

Katso myös

Kaarle XVI Kustaa

Perijät

Ansgar

1200-luku

Tärkeitä tapahtumia

Merkittäviä henkilöitä

970-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

995

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Olavi Sylikuningas

1022

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1022

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1050

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1050

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1060

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1066

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1067

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1079

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1118

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1120-luku