:: wikimiki.org ::
| Ruotsin Valtiopäivät |
Ruotsin valtiopäivät
Ruotsin valtiopäivät eli Ruotsin eduskunta kokoontuu vaaleilla valittuna 349-jäsenisenä ryhmänä puhemiehen johtamana.
Ruotsiin tuli vuonna 1909 pitkän julkisen keskustelun jälkeen osittainen äänioikeus toiseen kamariin, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus lopulta 1921.
Puolueet, jotka Ruotsin valtiopäivillä ovat edustettuna (valittuna edellisissä eduskuntavaaleissa) ovat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (39,8%), moderata samlingspartiet (15,2%), Ruotsin liberaali kansanpuolue (13,3%), Ruotsin kristillisdemokraatit (9,1%), Ruotsin vasemmistopuolue (8,3%), Ruotsin keskustapuolue (6,1%) ja Ruotsin vihreä ympäristöpuolue (4,6%).
Luokka:Ruotsi
Vaalit
Vaalijärjestelmät jaetaan kahteen suureen ryhmään: enemmistojärjestelmiin ja suhteellisiin järjestelmiin, jotka molemmat ovat käytännössä saaneet monia erilaisia muotoja
Enemmistövaalit toimitetaan tavallisesti yhden henkilön vaalipiirejä käyttäen, jolloin piirejä on yhtä monta kuin valittavia edustajia, ja vaalipiirissä tulee valituksi eniten ääniä saanut ehdokas, mm. USA:ssa ja Englannissa.
Enemmistövaalit voivat tapahtua myös kaksivaiheisena. Tullakseen valituksi on ehdokkaan saatava tällöin ensimmäisessä äänestyksessä taakseen ehdoton enemmistö äänistä; jollei kukaan pysty saamaan tätä enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Suhteelliset vaalit pohjautuvat ajatukseen, että esim. eduskunnan on oltava pienoiskuva kansasta; toisin sanoen valitsijakunnan eri ryhmien on saatava voimasuhteiden mukainen edustus.
Vaalit Suomessa
Suomessa valitaan kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut kunnanvaltuustot, 200-jäseninen eduskunta, presidentti ja 14 jäsentä Euroopan parlamenttiin suorilla kansanvaaleilla. Vaalit ovat välittömiä, niissä äänestetään suoraan ehdokasta. Vaalit määrittelevät perustuslaki yleisesti, vaalilaki, kuntalaki.
Vaalin tuloksen määräämiseen käytetään Suomessa d'Hondtin menetelmää. Ensin lasketaan, kuinka monta äänestäjää on kannattanut kutakin ehdokasta, ja sen jälkeen - lasketaan yhteen puolueen tai mahdollisen vaaliliiton ehdokkaiden äänimäärät - kuinka monta ääntä yhteensä on tullut kunkin puolueen tai vaaliliiton hyväksi.
Äänien laskennan jälkeen ehdokkaille annetaan vertausluvut siten että: eniten henkilökohtaisia äänimääriä saanut saa koko puoluuen tai vaaliliiton äänimäärän, toiseksi eniten saanut saa puolet ja kolmanneksi eniten kolmasosan äänistä jne.
Tämän jälkeen ehdokkaat laitetaan vertauslukujen mukaisesti paremmuusjärjestykseen ja listan alkupäästä valitaan tulevat kansanedustajat.
Jos ehdokkaat saavat saman vertausluvun, sijoitus ratkaistaan arpomalla.
Suomen eduskunnan jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalit toimitetaan vaalipiireittäin, joita on nykyään 15. Edustaja-paikkojen (200) jaon vaalipiirien kesken suorittaa valtioneuvosto ennen kutakin vaalia piirien asukasluvun perusteella. Ahvenanmaalta valitaan vain yksi kansanedustaja, ja siten vaali toimitetaan täällä enemmistöperiaatteen mukaisesti.
Rekisteröidyillä puolueilla on oikeus ehdokkaiden asettamiseen. Puolueiden on toimitettava vaalipiireittäin salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon saavat ottaa osaa vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Jäsenäänestykseltä vältytään vain, jos kaikki nimetyt ehdokkaat mahtuvat puolueen ehdokaslistaan.
Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia, kuitenkin vähintään 14.
Myös vähintään 100-jäseninen valitsijayhdistys samasta vaalipiiristä voi asettaa ehdokaan.
Kunnanvaltuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston pienin jäsenmäärä on 13 enintään 2 000 asukkaan kunnissa ja suurin määrä on 85 yli 400 000 asukkaan kunnissa.
Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi lokakuun kolmantena sunnuntaina.
Äänioikeutettu näissä vaaleissa on 18 vuotta täyttänyt Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kunnallinen äänioikeus on myös muulla täysi-ikäisellä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan.
Kunnallisvaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskunnan vaalitkin. Vaalipiireinä ovat luonnollisesti kunnat, ja valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen (ääritapauksissa jopa kolmen) äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja.
Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
Presidentinvaali
Presidentinvaali on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaali toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi ja hän astuu toimeensa kuudeksi vuodeksi seuraavan maaliskuun 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.
Jos kukaan ehdokkaista ei yli puolta äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua uusi vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Tasavallan presidentin on perustuslain mukaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, hänen edustajantoimensa lakkaa. Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi (6+6 vuotta).
Aiemmin oli erilainen järjestely: kansa valitsi ensin 300 (tai vuodesta 1981 lähtien 301) valitsijamiestä, jotka kokoontuivat kuukauden kuluttua toimittamaan lopullisen vaalin.
Presidenttiehdokkaiden nimeämistä ei lainsäädännössä ollut järjestetty, eli puolueet saivat hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Valitsijamieskokouksessa oli aina mahdollisuus nostaa esiin ”mustia hevosia” viime hetken sovitteluihin.
Nykyään oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka listalta on viimeksi toimitetussa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä 20 000 äänioikeutetulla henkilöllä.
Vaalilain mukaan puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.
Vaalitoimitus
Varsinainen äänestäminen tapahtuu vaalipiirejä ja kuntiakin pienemmissä yksiköissä, äänestysalueissa. Alle 3 000 asukkaan kunnat muodostavat normaalisti yhden äänestysalueen, kun taas suuremmat jaetaan kunnanvaltuuston päätöksin äänestysalueisiin. Jokainen äänestää siinä äänestysalueessa, jonka sisällä hänen asuinpaikkansa on.
Ennakkoäänestys toimitetaan erikseen määrättävissä paikoissa ja jokainen äänioikeutettu voi äänestää joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Ääni-oikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Jotta kansalainen pääsisi äänestämään, on hänen nimensä oltava ao. äänestysalueen vaaliluettelossa, jonka pohjana on väestörekisterikeskuksen perustama äänioikeusrekisteri.
Käytössä oleva ns. pienoisvaalilippu ei sisällä lainkaan luetteloa ehdokkaista, vaan äänestäjä merkitsee lipussa olevaan ympyrään sen vaalipiirinsä ehdokkaan numeron, jota hän haluaa kannattaa. Sitten äänestäjä taittaa lipun, antaa sen vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pudottaa sen suljettuun vaaliuurnaan.
Äänten laskenta aloitetaan heti vaalipäivän iltana äänestyspaikkojen sulkemisen jälkeen, ja alustavat tulokset saadaan selville jo puolenyön tienoissa.
Aiheesta muualla
- [http://www.electionguide.org/ Eri puolilla käydyt ja tulevat vaalit]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Perustuslaki] valtion säädöstietopankissa Finlexissä
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714 Vaalilaki]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki] (14. luku vaalirikoksista)
Luokka:Vaalit
ja:選挙
simple:Election
1921 Tapahtumia
- 20. tammikuuta - Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
- 25. helmikuuta - Puna-armeija valtaa Georgian demokraattisen tasavallan
- 28. helmikuuta - Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
- 13. maaliskuuta - Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
- 18. maaliskuuta - Toinen Riikan rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saavat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
- 11. huhtikuuta - Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I hallitsijaksi.
- 24. huhtikuuta - Kansanäänestys Tirolissa tukee liittymistä Saksaan.
- toukokuu - Palestiinan 1921 mellakat
- 2. toukokuuta - Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
- 6. toukokuuta - Yleislakko alkoi Norjassa.
- elokuu - Yhdysvallat solmii rauhansopimuksen Saksan kanssa, päättäen ensimmäisen maaimansodan.
- 26. elokuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Münchenissä.
- 29. elokuuta - Saksaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
- 9. marraskuuta - Reykjavíkissa mellakoita.
- 1. joulukuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Wienissä.
- 16. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio muodostettiin Anglo-irlantilaisella sopimuksella.
- Tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustetaan syksyllä.
- F.W. Murnaun elokuva Nosferatu
- Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus
Syntyneitä
- 21. toukokuuta - Andrei Saharov, fyysikko, nobelvoittaja
- 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (k. 2004).
- 6. heinäkuuta - Nancy Reagan
- 19. elokuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja († 1991)
- 12. syyskuuta - Stanisław Lem, tieteiskirjailija
- 27. marraskuuta - Alexander Dubček (k. 1992)
Kuolleita
- 2. maaliskuuta - Nikola I Petrović Njegoš, Montenegron syrjäytetty kuningas
- 2. elokuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 8. elokuuta - Juhani Aho, kirjailija
- 28. marraskuuta - Abdul-Baha, Baha'in profeetta (s. 1844)
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Albert Einstein valosähköisestä ilmiöstä
- Kemia: Frederick Soddy
- Lääketiede: Ei jaettu
- Kirjallisuus: Anatole France
- Rauha: Karl Hjalmar Branting, Christian Lous Lange
ms:1921
ko:1921년
ja:1921年
simple:1921
th:พ.ศ. 2464
PuoluePoliittinen puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen. Useimmat puolueet toimivat demokraattisten pelisääntöjen mukaan, eli pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen vaaleissa valittujen edustajien kautta, ja noudattavat sisäisessä päätöksenteossaan puolueen jäsenten kesken jäsendemokratiaa.
Suomessa puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitettynä puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puoluerekisterijärjestelmä tuli voimaan 10. tammikuuta 1969, jolloin hyväksyttiin puoluelaki.
Osa puolueista on luonteeltaan kansainvälisiä, samantapaisia päämääriä ajavia puolueita on siis useissa maissa. Esimerkkeinä voitaneen mainita liberaaliset puolueet, konservatiiviset puolueet, sosialistiset puolueet, työväenpuolueet, ympäristöpuolueet, kommunistiset puolueet, uskonnolliset puolueet ja nationalistiset puolueet.
Suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa jäsenet kuuluvat puolueeseensa yleensä puolueosaston kautta. Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puolueen henkilöjäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käyttää puolueosastossa kollektiivisesti valittu puoluekokousedustaja, siis puolueen asioista päätetään edustuksellisesti ja välillisesti, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Suomessa on kuitenkin muutama puolue, joissa on käytössä suora henkilöjäsenyys.
Joissakin maissa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, eli yksi puolue käyttää valtaa (esim. Kiina ja Pohjois-Korea). Monissa yksipuoluemaissa kilpailevien puolueiden perustaminen on kielletty tai valtapuolueen kontrolloivat viranomaiset rajoittavat niiden toimintaa. Joissakin maissa puolueet on kokonaan kielletty.
Katso myös
- Luettelo Suomen puolueista
Luokka:Politiikka
Luokka:Puolueet
ko:정당
ja:政党
simple:Political party
Moderata samlingspartietModerata samlingspartiet (m, Maltillinen kokoomus, yleensä vain Moderaterna) on ruotsalainen puolue. Puolue juontaa juurensa 1800-luvulle kun Ruotsin eduskunnan konservatiiviset edustajat liittoutuivat Allmänna valmansförbundet nimen alle. Puolue perustettiin virallisesti vuonna 1904 nimellä Högerpartiet. 1960-luvulla nimi vaihdettiin nykyiseen.
Puoluejohtajia
- Ulf Adelsohn (1981-1986)
- Carl Bildt (1986-1999)
- Bo Lundgren (1999-2003)
- Fredrik Reinfeldt (2003-nykyinen)
Luokka:Ruotsalaiset puolueet
Ruotsin liberaali kansanpuolueFolkpartiet liberalerna (fp, Liberaali kansanpuolue) on ruotsalainen liberaali puolue. Puolue on perustettu vuonna 1902. Puolueen tunnuslause on "sosiaalista vastuuta ilman sosialismia".
Puolejohtajat
- Bertil Ohlin
- Gunnar Helén
- Per Ahlmark
- Ola Ullsten - Pääministerinä (1978-1979)
- Bengt Westerberg
- Maria Leissner
- Lars Leijonborg (nykyinen)
Luokka:Ruotsalaiset puolueet
Ruotsin vasemmistopuolueVänsterpartiet (v, Vasemmistopuolue) on ruotsalainen vuonna 1917 perustettu puolue. Aiemmin puolue oli kommunistinen, mutta on nykyään puolueohjelmansa mukaan "sosialistinen, feministinen puolue".
Puoluejohtajat
- 1921-1924 Zeth Höglund
- 1921-1923 Karl Kilbom
- 1924-1929 Nils Flyg
- 1929-1951 Sven Linderot
- 1951-1964 Hilding Hagberg
- 1964-1975 Carl-Henrik Hermansson
- 1975-1993 Lars Werner
- 1993-2003 Gudrun Schyman
- 2003-2004 Ulla Hoffmann
- 2004- Lars Ohly
Muualla verkossa
- [http://www.vansterpartiet.se/ Vänsterpartiet]
- [http://www2.vansterpartiet.se/finska/index.asp Vasemmistopuolue]
Luokka:Ruotsalaiset puolueet
Ruotsin vihreä ympäristöpuolueMiljöpartiet de Gröna (mp) on ruotsalainen puolue joka perustettiin vuonna 1981 ja joka pääsi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1988.
Puolueen johtajat
Puolueella ei ole puolueenjohtajaa vain kaksi språkrör, aina mies ja nainen.
- 1984-1985 Per Gahrton ja Ragnhild Pohanka
- 1985-1986 Birger Schlaug ja Ragnhild Pohanka
- 1986-1988 Birger Schlaug ja Eva Goës
- 1988-1990 Anders Nordin ja Fiona Björling
- 1990-1992 Jan Axelsson ja Margareta Gisselberg
- 1992-1999 Birger Schlaug ja Marianne Samuelsson
- 1999-2000 Birger Schlaug ja Lotta Nilsson Hedström
- 2000-2002 Matz Hammarström ja Lotta Nilsson Hedström
- 2002- Peter Eriksson ja Maria Wetterstrand
Luokka:Ruotsalaiset puolueet
Luokka:RuotsiTässä luokassa on Ruotsiin liittyviä artikkeleita.
Luokka:Euroopan unioni
Luokka:Euroopan valtiot
Luokka:Pohjoismaat
zh-min-nan:Category:Sverige
ko:분류:스웨덴
ja:Category:スウェーデン
simple:Category:Sweden
PimpriPimpri is a town near Pune in Maharashtra, India.
category:Cities and towns in Maharashtra
Comes under PCMC Limit.
and then i blew up the town with my pants
Black-Breath Gry Prague hotels albergue en madrid zakady sportowe
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Infanterie-Regiment 9
Das Infanterie Regiment Nr. 9 (oder auch, von Oktober 1934 bis Oktober 1935, „Infanterie Regiment Potsdam“) gehörte zur 23. Infanteriedivision der Wehrmacht und zeichnete sich dadurch aus, dass es die Traditionen des Ersten Garde Regimentes zu Fuß der preußischen Armee inneha
|
Joachimsthaler
Der Taler, ursprüngliche Schreibweise Thaler (Schwedisch und Norwegisch Daler, Niederländisch Daler später Daalder, portug. Dolera, engl. Dollar, tschech. Tolar, slowenisch: Tolar, weißrussisch:
|
Breschnew doktrin
Die Breschnew-Doktrin ist die Doktrin des sowjetischen Staats- und Parteichefs Leonid Breschnew, die von der "beschränkten Souveränität" der sozialistischen Staaten ausging und daraus das Recht ableitete, einzugreifen, wenn in einem dieser Staaten der Sozialismus bedroht werde.
Die Breschnew-Doktrin wurde am 12. November 1968 verkündet und der
|
|
Frederik von Gabel
Frederik von Gabel (
- 1640er in Bremen? † 21. Juni 1708 in Kopenhagen) war ein dänischer Staatsmann und Kaufmann.
Frederik von Gabel ist der Sohn von Christoffer von Gabel. Sein genauer Geburtsort ist ebensowenig bekannt wie das Geburtsjahr, war aber vermutlich in Bremen zu der Zeit, als sein Vater do
|
Ulrich Müther
Ulrich Müther (
- 21. Juli 1934)
im Ostseebad Binz (Rügen), lebt in Binz); ist ein deutscher Architekt, Bauingenieur und Bauunternehmer. Müther entwarf und baute viele Schalenbauwerke, in der Fachsprache doppelt gekrümmte Schalentragwerke g
|
|
Friedrich von Gabel
Frederik von Gabel (
- 1640er in Bremen? † 21. Juni 1708 in Kopenhagen) war ein dänischer Staatsmann und Kaufmann.
Frederik von Gabel ist der Sohn von Christoffer von Gabel. Sein genauer Geburtsort ist ebensowenig bekannt wie das Geburtsjahr, war aber vermutlich in Bremen zu der Zeit, als sein Vater do
|
|
