Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Ruusujen Sota

Ruusujen sota

Ruusujen sota tai Ruusujen sodat on yhteisnimitys vuosina 1455-1487 käydyille monimutkaisille taisteluille Englannin kruunusta Lancasterin ja Yorkin sukujen välillä. Molemmat suvut olivat Plantagenetin suvun haaroja, joiden juuret uloittuivat Edvard III:een. Nimitys Ruusujen sota on keksitty jälkikäteen, ja se tulee sukujen tunnusmerkeistä: Lancasterin punaisesta ja Yorkin valkoisesta ruususta. Lancaster-sukua kannatettiin pääosin maan pohjois- ja länsiosissa, kun taas York-suvun kannatus oli suurinta etelässä ja idässä. Ruusujen sota oli tärkeimpiä tekijöitä aatelisten vallan heikentymisessä - syystä että ylhäisaatelisia kuoli taisteluissa suuret määrät - mikä valmisti maata tulevan Tudor-suvun keskitetylle valtiolle.

Taisteluita


- St. Albansin taistelu, 1455. Sodan ensimmäinen taistelu, joka syttyy kun sijaishallitsija Rikhard, Yorkin herttua ei suostu luopumaan vallasta kuningas Henrik VI:n parannuttua mielisairaudesta. Yorkilaiset voittavat.
- Wakefieldin taistelu, 1460. Lancasterilaiset voittavat, Yorkin herttua Rikhard kaatuu.
- Towtonin taistelu, 1461. Suuri taistelu, johon osallistuu jopa 100.000 miestä. Yorkilaiset voittavat Rikhardin pojan Edvard IV:n johdolla. Henrik VI pakenee ja joutuu myöhemmin vangiksi.
- Barnetin taistelu, 1471. Edvard IV palaa maanpaosta, lyö lancasterilaiset ja lopettaa Henrik VI:n lyhytaikaisen uuden valtakauden. Henrik VI teloitetaan.
- Bosworthin taistelu, 1485. Henrik Tudor lyö Edvard IV:n veljen, vallan kyseenalaisesti ottaneen Rikhard III:n, tulee kuninkaaksi ja aloittaa Tudor-hallitsijasuvun. Ruusujen sota käytännössä päättyy.

Avainhenkilöitä


- Henrik VI (Lancasterilainen)
- Kuningatar Margareeta (Lancasterilainen, Henrik VI:n vaimo)
- Warwickin Jaarli (kannatti ensin yorkilaisia, myöhemmin lancasterilaisia)
- Rikhard, Yorkin herttua (Yorkilainen, hallitsijana Henrik VI:n mielisairauden ajan)
- Edvard IV (Yorkilainen)
- Edvard V (Yorkilainen)
- Rikhard III (Yorkilainen)
- Henrik Tudor (Lancasterilainen)

Sukupuu

Alla on yksinkertaistettu sukupuu Lancaster- ja York-suvuista. Kuva: WarRosesFamilyTree.png Luokka:Englannin historia ja:薔薇戦争

1455

Tapahtumia


- 23. helmikuuta - Johann Gutenberg painoi ensimmäisen Raamatun
- 8. huhtikuuta - Calixtus III nimitettiin paaviksi
- Ruusujen sota Englannissa alkoi

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 24. maaliskuuta - Paavi Nikolaus V Luokka:1400-luku ko:1455년

1487

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 10. syyskuuta: Julius III, paavi

Kuolleita


- Luokka:1400-luku ko:1487년

Englanti

:Englanti viittaa joko maahan tai kieleen. Tässä käsitellään maata, kieli käsitellään artikkelissa englannin kieli.
England
englannin kieli englannin kieli
(Lisätietoja) (Lisätietoja)
Kuninkaallinen Motto: Dieu et mon droit
(ranskaa, tarkoittaa: Jumala ja oikeuteni)
ranskaa
Virallinen kieliEi ole, käytännössä englanti
PääkaupunkiLontoo
Pinta-ala
 - Yhteensä
Sijalla 1
130 395 km²
Väkiluku
 - Yhteensä (2001)
 - Tiheys
Sijalla 1
49 138 831
377/km2
Yhdistyminen800-luvulla
RahayksikköEnglannin punta
AikavyöhykeUTC +0 (Kesäaika UTC +1)
KansallislauluEpävirallisia:
God Save the Queen
Land of Hope and Glory
Jerusalem
Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ison-Britannian saarta. Arkisesti sanalla viitataan myös koko valtioon, mikä on kuitenkin väärin ja saattaa suututtaa muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista kotoisin olevia ihmisiä. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Historia

Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi "Englannin kuningas" syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri (hallitsi 871-899). Joskus Englannin historia aloitetaan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066, ehkä siitä syystä, että tällöin päästään aloittamaan ajasta viimeisen onnistuneen valloituksen jälkeen. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta ei voida sanoa hänen perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassaolevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat vain vähemmistön (joskin vallassaolevan sellaisen) Englannissa. Nykyaikaisemmassa historiankirjoituksessa Englannin historiaa aletaan usein tarkastella jo ajalta ennen kuin siitä muodostui Englanti, tarkastellen kelttien ja gallialaisten valloituksia sekä Julius Caesarin ja myöhempien roomalaisten valloituksia.

Politiikka

Englanti lakkasi olemasta poliittisena yksikkönä vuoden 1707 unionisopimuksen myötä Ison-Britannian kuningaskunnan syntyessä. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa, jättäen Englannin ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionissa ilman edustavaa elintä. Eräät tahot ovat kaivanneet Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labour-puolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa. Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa. Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.

Paikallishallinto

Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin (katso Englannin läänit), jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (Greater London) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona. Luokka:Englanti ms:England zh-min-nan:England ko:잉글랜드 ja:イングランド simple:England th:แคว้นอังกฤษ

Tudor-suku

; vasemmalta oikealle: Espanjan Filip II, Maria I, Henrik VIII, Edvard VI, Elisabet I]] Tudor-suku (kymriksi Twdwr) on viisi monarkkia käsittävä, alun perin Walesistä kotoisin oleva suku, joka hallitsi Englantia vuodesta 1485 vuoteen 1603. Kolme tärkeintä hallitsijaa (Henrik VII, Henrik VIII ja Elisabet I) vaikuttivat jokainen merkittävästi Englannin viemiseen takapajuisesta keskiaikaisesta kuningaskunnasta voimakkaksi renessanssivaltakunnaksi, joka pian hallitsisi oli puolta maailmaa. Tudorien dynastia päättyi Elisabet I:n kuoltua lapsettomana. Häntä seurasi valtaistuimelle Skotlannin Jaakko VI, Henrik VII:n perillinen tyttärensä Margaret Tudorin kautta. Jaakosta tuli Englannin ensimmäinen Stuart-sukuinen hallitsija.

Tudorien aikakausi

Usein Tudorien aikakaudella viitataan historiallisesti vuosiin 14851558, erityisesti Englannin historiasta puhuttaessa, sillä Elisabet I:n valtakausi 15581603 lasketaan yleensä omaksi aikakaudekseen.

Tudor-hallitsijat

Viisi Tudor-sukuista Englannin hallitsijaa olivat:
- Kuningas Henrik VII (1485-1509)
- hänen poikansa kuningas Henrik VIII (1509-1547)
- hänen poikansa kuningas Edvard VI (1547-1553)
- hänen vanhempi sisarpuolensa kuningatar Maria I (1553-1558)
- hänen nuorempi sisarpuolensa kuningatar Elisabet I (1558-1603) Henrik VII:n tyttärentyttärentytär Lady Jane Grey toimi lisäksi kuningattarena yhdeksän päivän ajan vuonna 1553 ennen kuin Maria syrjäytti hänet.

Tudorien sukupuu

700px
Edeltäjä:
York-suku
Englannin hallitsijasuvut
1485 - 1603
Seuraaja:
Stuart-suku
Luokka:Suvut Luokka:Englannin historia ja:テューダー朝

1455

Tapahtumia


- 23. helmikuuta - Johann Gutenberg painoi ensimmäisen Raamatun
- 8. huhtikuuta - Calixtus III nimitettiin paaviksi
- Ruusujen sota Englannissa alkoi

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 24. maaliskuuta - Paavi Nikolaus V Luokka:1400-luku ko:1455년

Englannin Henrik VI

Henrik VI (6. joulukuuta, 142121. toukokuuta, 1471) oli Englannin kuningas vuosina 14221461 ja uudelleen vuosina 14701471. Hän oli edellisen kuninkaan Henrik V:n poika, ja viimeinen Lancaster-sukuinen hallitsija. Isä-Henrik V oli käytännössä saanut Ranskan valtaansa, mutta Englannin ote Ranskasta alkoi heikentyä, kun Ranskan armeija valtasi Jeanne d'Arcin innoittamana kaupunkejaan takaisin. Vallan lujittamiseksi Henrik VI päätettiin kruunata Ranskan kuninkaaksi, kuten Henrik V:n solmimassa Troyesin sopimuksessa oli sovittu. Se tapahtui vuonna 1431 Notre Damessa, ja oli ainoa kerta kun Englannin ja Ranskan kuningaskunnat de jure-yhdistyivät saman kuninkaan alaisuuteen. Käytännössä Englannin ote Ranskasta heikkeni edelleen, eikä Henrik VI vuoden 1432 jälkeen enää käynyt maassa. Vuonna 1453 Henrik VI tuli hulluksi, ja tarvittiin uusi hallitsija. Asemassa oli juridisesti vahvimmin kiinni Henrik VI:n poika Edvard, mutta johtava aatelisto suosi Yorkin herttuaa Rikhardia, joka sitten hallitsikin vuoteen 1455, kunnes Henrik tuli yht'äkkiä järkiinsä. Rikhard ei suostunut luopumaan vallasta, vaan marssi St. Albansiin taistelemaan Henrikin ja kuningatar-Margareetan joukkoja vastaan. Tästä taistelusta, jonka Yorkin Rikhard voitti, alkoivat ns. Ruusujen sodat. Tämän jälkeen taisteluonni vaihteli puolin ja toisin, kunnes lopulta kuningatar Margareta tappoi Yorkin Rikhardin Wakefieldin taistelussa vuonna 1461. Samana vuonna aatelisto kuitenkin kruunasi Rikhardin pojan Edvardin kuningas Edvard IV:ksi, jolloin maassa oli kaksi kuningasta. Seurasi suuri Towtonin taistelu (1461), jonka Lancasterin joukot hävisivät. Margareta pakeni Skotlantiin ja Henrik VI päätyi vangiksi Toweriin. Vuonna 1470 Henrik pääsi vielä kerran vallansyrjään kiinni, kun Margaretan ja Warwicikin Jaarlin vastahyökkäys karkoitti Edvard IV:n. Edvard IV palasi 1471 sotajoukon kanssa, tappoi Warwickin Jaarlin ja Henrik VI:n pojan Edvardin sekä vangitsi ja mestasi Henrik VI:n. Henrik VI:tä ei ole pidetty erityisenä sotilaallisena tai poliittisena johtajana, mutta sen sijaan uskonnon ja sivistyksen tukijana. Hän perusti Englannin arvostetuimman sisäoppilaitoksen Etonin.
Edeltäjä:
Henrik V
Englannin kuningas
1422–1461 (1470-1471)
Seuraaja:
Edvard IV
Luokka:Englannin hallitsijat ja:ヘンリー6世 (イングランド王)

1460

Tapahtumia


- portugalilaiset löysivät Kap Verden saaret

Syntyneitä


- Johann von Staupitz, teologi

Kuolleita


- 20. syyskuuta: Gilles Binchois, säveltäjä Luokka:1400-luku ko:1460년

1461

Tapahtumia


- 29. maaliskuuta: Towtonin taistelu. Edvard Yorkilainen kukisti kuningatar Margaretin (Margaret Anjoulaisen) päästäkseen Englannin kuninkaaksi
- Osmanit valtasivat Bysantin valtakunnan viimeisetkin rippeet, kun Trebizondin keisarikunta kukistui
- Sarajevo perustettiin

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1400-luku ko:1461년

1471

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 21. toukokuuta: Albrecht Dürer, taidemaalari

Kuolleita


- 22. maaliskuuta: Paavali II, paavi Luokka:1400-luku ko:1471년

1485

Tapahtumia


- Ruusujen sota päättyi

Syntyneitä


- Hernán Cortés, espanjalainen löytöretkeilijä
- Nikolaus von Amsdorf, teologi

Kuolleita

Luokka:1400-luku ko:1485년 simple:1485

Englannin Henrik VII

Henrik VII (28. tammikuuta 145721. huhtikuuta 1509) oli Englannin kuningas vuosina 14851509. Hän oli Tudor-suvun ensimmäinen kuningas. Henrik VII:n perinnöllinen oikeus kruunuun oli heikko, hän oli äidin puolelta Juhana Gauntin kautta sukua Edvard III:lle, mikä ei ollut legitiimi vallanperimyslinja. Kun kruunuun paremmin oikeutetut kuolivat, tuli Henrikistä kuitenkin vakavasti otettava kruununperijä Lancasterin suvun puolelta. Hän sai kruunun voitettuaan edellisen kuninkaan Rikhard III:n Bosworthin taistelussa. Vahvistaakseen hataraa asemaansa Henrik VII meni naimisiin Yorkin Elisabetin, Edvard IV:n tyttären kanssa. Näin hän yhdisti kilpailevat York- ja Lancaster-suvut Tudor-suvun alle.
Edeltäjä:
Rikhard III
Englannin kuningas
1485–1509
Seuraaja:
Henrik VIII
Luokka:Englannin hallitsijat ja:ヘンリー7世 (イングランド王) simple:Henry VII of England

Tudor-suku

; vasemmalta oikealle: Espanjan Filip II, Maria I, Henrik VIII, Edvard VI, Elisabet I]] Tudor-suku (kymriksi Twdwr) on viisi monarkkia käsittävä, alun perin Walesistä kotoisin oleva suku, joka hallitsi Englantia vuodesta 1485 vuoteen 1603. Kolme tärkeintä hallitsijaa (Henrik VII, Henrik VIII ja Elisabet I) vaikuttivat jokainen merkittävästi Englannin viemiseen takapajuisesta keskiaikaisesta kuningaskunnasta voimakkaksi renessanssivaltakunnaksi, joka pian hallitsisi oli puolta maailmaa. Tudorien dynastia päättyi Elisabet I:n kuoltua lapsettomana. Häntä seurasi valtaistuimelle Skotlannin Jaakko VI, Henrik VII:n perillinen tyttärensä Margaret Tudorin kautta. Jaakosta tuli Englannin ensimmäinen Stuart-sukuinen hallitsija.

Tudorien aikakausi

Usein Tudorien aikakaudella viitataan historiallisesti vuosiin 14851558, erityisesti Englannin historiasta puhuttaessa, sillä Elisabet I:n valtakausi 15581603 lasketaan yleensä omaksi aikakaudekseen.

Tudor-hallitsijat

Viisi Tudor-sukuista Englannin hallitsijaa olivat:
- Kuningas Henrik VII (1485-1509)
- hänen poikansa kuningas Henrik VIII (1509-1547)
- hänen poikansa kuningas Edvard VI (1547-1553)
- hänen vanhempi sisarpuolensa kuningatar Maria I (1553-1558)
- hänen nuorempi sisarpuolensa kuningatar Elisabet I (1558-1603) Henrik VII:n tyttärentyttärentytär Lady Jane Grey toimi lisäksi kuningattarena yhdeksän päivän ajan vuonna 1553 ennen kuin Maria syrjäytti hänet.

Tudorien sukupuu

700px
Edeltäjä:
York-suku
Englannin hallitsijasuvut
1485 - 1603
Seuraaja:
Stuart-suku
Luokka:Suvut Luokka:Englannin historia ja:テューダー朝

Englannin Henrik VI

Henrik VI (6. joulukuuta, 142121. toukokuuta, 1471) oli Englannin kuningas vuosina 14221461 ja uudelleen vuosina 14701471. Hän oli edellisen kuninkaan Henrik V:n poika, ja viimeinen Lancaster-sukuinen hallitsija. Isä-Henrik V oli käytännössä saanut Ranskan valtaansa, mutta Englannin ote Ranskasta alkoi heikentyä, kun Ranskan armeija valtasi Jeanne d'Arcin innoittamana kaupunkejaan takaisin. Vallan lujittamiseksi Henrik VI päätettiin kruunata Ranskan kuninkaaksi, kuten Henrik V:n solmimassa Troyesin sopimuksessa oli sovittu. Se tapahtui vuonna 1431 Notre Damessa, ja oli ainoa kerta kun Englannin ja Ranskan kuningaskunnat de jure-yhdistyivät saman kuninkaan alaisuuteen. Käytännössä Englannin ote Ranskasta heikkeni edelleen, eikä Henrik VI vuoden 1432 jälkeen enää käynyt maassa. Vuonna 1453 Henrik VI tuli hulluksi, ja tarvittiin uusi hallitsija. Asemassa oli juridisesti vahvimmin kiinni Henrik VI:n poika Edvard, mutta johtava aatelisto suosi Yorkin herttuaa Rikhardia, joka sitten hallitsikin vuoteen 1455, kunnes Henrik tuli yht'äkkiä järkiinsä. Rikhard ei suostunut luopumaan vallasta, vaan marssi St. Albansiin taistelemaan Henrikin ja kuningatar-Margareetan joukkoja vastaan. Tästä taistelusta, jonka Yorkin Rikhard voitti, alkoivat ns. Ruusujen sodat. Tämän jälkeen taisteluonni vaihteli puolin ja toisin, kunnes lopulta kuningatar Margareta tappoi Yorkin Rikhardin Wakefieldin taistelussa vuonna 1461. Samana vuonna aatelisto kuitenkin kruunasi Rikhardin pojan Edvardin kuningas Edvard IV:ksi, jolloin maassa oli kaksi kuningasta. Seurasi suuri Towtonin taistelu (1461), jonka Lancasterin joukot hävisivät. Margareta pakeni Skotlantiin ja Henrik VI päätyi vangiksi Toweriin. Vuonna 1470 Henrik pääsi vielä kerran vallansyrjään kiinni, kun Margaretan ja Warwicikin Jaarlin vastahyökkäys karkoitti Edvard IV:n. Edvard IV palasi 1471 sotajoukon kanssa, tappoi Warwickin Jaarlin ja Henrik VI:n pojan Edvardin sekä vangitsi ja mestasi Henrik VI:n. Henrik VI:tä ei ole pidetty erityisenä sotilaallisena tai poliittisena johtajana, mutta sen sijaan uskonnon ja sivistyksen tukijana. Hän perusti Englannin arvostetuimman sisäoppilaitoksen Etonin.
Edeltäjä:
Henrik V
Englannin kuningas
1422–1461 (1470-1471)
Seuraaja:
Edvard IV
Luokka:Englannin hallitsijat ja:ヘンリー6世 (イングランド王)

Englannin Edvard V

Edvard V (4. marraskuuta 14701483?) oli Englannin kuningas vuonna 1483, joskaan häntä ei ehditty kruunata. Edellisen kuninkaan, Edvard V:n isän Edvard IV:n kuollessa, sijaishallitsijaksi tuli Edvard IV:n veli Rikhard III. Hän sulki 12-vuotiaan Edvard V:n ja tämän 9-vuotiaan veljen Rikhardin Toweriin, eikä näitä nähty sen koommin. Rikhard III otti vallan itselleen, ja yleisesti hänen uskotaan murhanneen prinssit, joskaan mitään suoranaisia todisteita ei ole löytynyt. Vuonna 1674 työmiehet löysivät Towerista kahden lapsen luut, joiden on epäilty kuuluneen Edvard V:lle ja Rikhardille. Luiden alkuperää ei ole kyetty varmistamaan.
Edeltäjä:
Edvard IV
Englannin kuningas
1483
Seuraaja:
Rikhard III
Luokka:Englannin hallitsijat ja:エドワード5世 (イングランド王)

Englannin Rikhard III

Rikhard III (2. lokakuuta 145222. elokuuta 1485) oli Englannin kuningas vuodesta 1483 kuolemaansa asti. Hän oli Yorkin suvun viimeinen kuningas. Kun kuningas Edvard IV, Rikhard III:n veli, kuoli, tuli Rikhard III:sta sijaishallitsija. Varsinainen hallitsija vallanperimysjärjestyksen mukaan oli Edvard IV:n alaikäinen poika Edvard V. Rikhard III kuitenkin vangitutti 12-vuotiaan Edvardin ja hänen 9-vuotiaan Rikhard-veljensä Toweriin ja otti vallan itselleen. Pian veljekset katosivat, ja Rikhard III:sta syytettiin murhasta. Syntyi kapina jonka lopuksi Rikhard III kaatui Bosworthin taistelussa, jossa vastapuolella oli Henrik Tudor, myöhemmin Englannin kuningas Henrik VII. Bosworthin taistelussa Rikhard III Shakespearen mukaan lausahti lentävän lauseen "hevonen, hevonen, valtakunta hevosesta!". Rikhard III:n kuoleman katsotaan päättäneen Lancaster (Tudor)- ja York-sukujen välisen monikymmenvuotisen Ruusujen sodan. Rikhard III on tunnettu ehkä parhaiten Shakespearen näytelmästä Rikhard III, jossa hänet esitetään hirviönä. On kiistelty siitä, missä määrin hänestä annettu kuva hirmuhallitsijana on totta, ja missä määrin Tudor-suvun lietsomaa propagandaa tätä kilpailevan York-suvun viimeistä hallitsijaa kohtaan. Lopullisia todisteita siitä, että juuri Rikhard murhautti pienet prinssit Towerissa, ei ole, ja jotkut ovatkin kehitelleet vaihtoehtoista teoriaa, jonka mukaan murhaaja olisikin ollut esimerkiksi Henrik VII Tudor. Aihetodisteet Rikhard III:n syyllisyyden puolesta lienevät kuitenkin vahvat.
Edeltäjä:
Edvard V
Englannin kuningas
1483–1485
Seuraaja:
Henrik VII
Luokka:Englannin hallitsijat ja:リチャード3世 (イングランド王)

Luokka:Englannin historia

Englannin historia Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan historia

גבעות הכורכר

גבעות הכורכר הן רצועה של גבעות בודדות או של רכסי גבעות הבנויות מסלע הכורכר. וביניהם עמקים המכוסים אדמת סחף. רוב גבעות הכורכר נמצאות ממזרח לרצועת החולות. לחלק מגבעות הכורכר מדרונות תלולים, ולעיתים חלקם העליון בנוי מקירות של סלעים גבוהים וחזקים הנקראים מצוקים,-מצוקי הכורכר. הכורכר עשוי משברי צדפים וגרגרי חול שהתאבנו והתקשו בתהליך ממושך. בסלע הכורכר, כמו בקרקע החול המים מחלחלים במהירות לכן גדלים עליו רק מינים מעטים של צמחים. קטגוריה:גאולוגיה קטגוריה:ארץ ישראל

gry sportowe tablice finanse free poker last minute egipt










































:: RELATED NEWS ::
Fanny, West Virginia
Fanny is an unincorporated community in Wyoming County, West Virginia, USA.

External links

Category:Geography of West Virginia Category:Unincorporated communities in West Virginia Category:Wyoming County, West Virginia
The Chocolate Room
:For the 1971 film, see Willy Wonka & the Chocolate Factory. :For the 2005 film, see Charlie and the Chocolate Factory (film). :For the 2005 video game, see Charlie and the Chocolate Factory (video game) Charlie and the Chocolate Factory is a electoral division in the state of Queensland, Australia. The electorate covers the inner eastern suburbs of Brisbane. It is bounded on the north and the west by the Brisbane River and covers the suburbs of

Zweites Buch
The Zweites Buch ("Second Book") is a transcript of Adolf Hitler's unfiltered thoughts on a number of topics that was never edited. An English version is available online [http://www.adolfhitler.ws/lib/books/zweites/zweites.htm Zweites Buch]

A Sequel to Mein Kampf

After the Nazi party's poor showing in the 1928 elections, Hitler believed the reason for the loss was that the public did not fully under
Homeotic genes
A homeobox is a stretch of DNA sequence found in genes involved in the regulation of the development (morphogenesis) of animals, fungi and plants. Genes that have a homeobox are called homeobox genes and form the homeobox gene family. A homeobox is about 180 base pairs long; it encodes
Lee Hoi-chang
Lee Hoi-chang (born June 2, 1935) is a South Korean politician. He was born to an elite family in Seoheung, Hwanghae province, but he grew up in the South after his father, a public prosecutor, got a new posting. Like his father, Lee studied law and became a judge at the age of 25, having graduated from the Seoul National University. He went on to be
Utility regulatory commission
A Utility Regulatory Commission is a governing body that regulates the rates and services of a utility. : See also: Public Utilities Commission, Public Service Commission, Utilities Commission The utility that is being regulated, may be owned by the consumers that it servers, a mutual utility, like a
Wikipedia:Articles for deletion/Punk Metal