:: wikimiki.org ::

Säynätsalo

Säynätsalo

Säynätsalo on Jyväskylän eteläisin kaupunginosa. Asukkaita 1 651 (1995). Sillä ei ole yhteistä rajaa emäkaupungin kanssa, vaan väliin jää osa Muuramen kuntaa. Säynätsaloon kuuluu Säynätsalon ja Lehtisaaren saaret, osa Muuratsalon saarta sekä kaistale maata Päijänteen rannalta. Säynätsalo on muotoutunut alueen tehtaiden ympärille. Tehdasyhdyskunta perustettiin 1897 kun Johan Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan. Vuonna 1924 Säynätsalo erosi omaksi kunnakseen Muuramesta, alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993. Säynätsalon rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta. Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi maankäyttöä ja rakennustoimintaa teettämällä asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia nimekkäillä suunnittelijoilla, mm. arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Kansainvälisesti tunnettuja kohteita ovat Aallon Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo 1950-luvulta. Lönnin arkkitehtuuria on saarten alueella runsaasti ja hän suunnitteli asemakaavojen lisäksi omakotitalojen tyyppipiirustuksia ja julkisia rakennuksia 1920-luvulla, mm. Hoitokoti Hannala ja Isosauna. Alueen luonto Päijänteen ranta-alueineen on erityisen kaunista ja Säynätsalo tunnetaankin Jyväskylän saaristokaupunginosana.

Nähtävyyksiä

Louhunsalmen riippusilta (178 m), tiilikirkko (A. Lindgren ja B. Liljequist, 1926), kunnantalo (A. Aa lto, 1952), Wäinö Aaltosen veistokset "Mies mieheltä" (1948) ja "Tanssijatar".

Linkkejä

- [http://www.jyvaskyla.fi/saynatsalo/index.htm Säynätsalon kotisivut] Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Jyväskylä

Jyväskylä

Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004. Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia. Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa. Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.

Maantiede

Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km. Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka. Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.

Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801. Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. 1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin. 1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia. Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä. 1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot. Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.

Kaupunkikuva

Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi. Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa. Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.

Tutustumiskohteita

- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi

Urheiluseuroja

Jaguaarit JJK Jyp Kiri Kirittäret

Muuta

- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari

Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.

Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista: Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen

Ystävyyskaupungit

- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)

Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö. Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin. Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.

Linkkejä

- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Jyväskylä

Päijänne

Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Sen pinta-ala on 1 080 km², Inarijärvi on hieman Päijännettä pienempi ja Saimaa suurempi. Päijänne on Suomen syvin järvi, Päijänteen syvin kohta 95,3 metriä on mitattu Jyväskylän eteläpuolella Toivakan kunnassa sijaitsevan Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Päijänne kuuluu Kymijoen vesistöön. Järvi laskee eteläpäästään Kalkkisten koskea Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa.

Vedenlaatu

Päijänteen veden laatu on hyvä, eteläisellä Päijänteellä erinomainen, sitä voikin juoda sellaisenaan. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960-1985, jonka jälkeen Päijänteen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen silloisen Metsä-Botnian sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus Päijänne puhtaaksi -kansalaisliikkeellä, joka keräsi 140 000 nimen addressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijänne-tunnelia pitkin Helsinkiin.

Kansallispuisto

Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuiston ydinalue on Kelventeen etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50-800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.

Kanavat

Päijänteestä on kanavayhteyksiä 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen Keiteleelle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa etelään Lahden Vesijärvelle sekä 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin Heinolan Ruotsalainen-järvelle. Kalkkisiin rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964. Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edeneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta ns. Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä ns. Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi Saimaan kanavan kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.

Veneily

Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta Vesijärveltä aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon Pielavedelle saakka. Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö on vuorovuosin etelässä Padasjoella ja pohjoisessa Jyväskylän saaristokaupunginosa Säynätsalon edustalla. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.

Lisätietoa

- [http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ksu.htm Päijänteen vedenkorkeuden seuranta]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet] Luokka:Suomen järvet

1897

Tapahtumia

- Friedrich Loeffler osoitti suu- ja sorkkataudin olevan viruksen aiheuttama.
- Ensimmäinen sionistikongressi Baselissa

Syntyneitä

- Alexandre Piankoff, egyptologi

Kuolleita

- 12. toukokuuta - Minna Canth, kirjailija Luokka:1897 ms:1897 ko:1897년 simple:1897 th:พ.ศ. 2440

Luokka:Suomen entiset kunnat

Artikkeleja Suomen entisistä kunnista, joita syystä tai toisesta ei enää ole olemassa. :Katso myös luettelo Suomen entisistä kunnista
-

Luokka:Jyväskylä

Jyväskylän kaupunkiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Keski-Suomen maakunnan kunnat

Category:Myrtales

Category:Myrtales Category:Magnoliopsida

online casinos diety Nurkowanie slots wagi elektroniczne

:: RELATED NEWS ::

Available Seat Miles
Available seat miles (ASM) is a measure of an airline flight's carrying capacity. It is equal to the number of seats available multiplied by the number of miles flown. This measures an airlines capacity capability. For example, a transport configured to fly 100 seats flying 100 miles would give the carrier 10,000 ASMs for that particular flight. The ASM is used to calculate:
- The Cost Per Available Seat Mile (CASM), a commonly used unit cost used to compare airlines. The cost, expressed in cents to operate each seat mile offered which is de