Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Södermanlannin Lääni

Södermanlannin lääni

Södermanlannin lääni (ruotsiksi Södermanlands län) on lääni Tukholman kaakkoispuolella Ruotsissa. Pinta-ala on 6 060 km2 ja asukkaita 257 000 (2001). Läänin pääkaupunki on Nyköping.

Läänin kunnat

Nyköping
- Eskilstuna
- Flen
- Gnesta
- Katrineholm
- Nyköping
- Oxelösund
- Strängnäs
- Trosa
- Vingåker Luokka: Ruotsin läänit

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat


- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Tukholma

Tukholma (ruotsiksi Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki. Varsinaisessa Tukholman kaupungissa on asukkaita noin 762 000, mutta Tukholma on levinnyt myös naapurikuntien puolelle. Suur-Tukholman alueella on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Tukholman kaupunki on osa Tukholman lääniä, jossa asuu 1 823 210 ihmistä.

Tukholman historia

Tukholma sai kaupunkioikeudet vuoden 1250 paikkeilla, mutta paikalla on ollut asutusta jo paljon aiemmin. Ensimmäiset maininnat Tukholman kaupungista on vuodelta 1252. Yleensä sanotaan että kaupungin perusti Birger-jaarli joka halusi estää vihollisten pääsyn Mälareniin. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia joiden tarkoituksena oli rajoittaa Mälarenin ja Itämeren välistä liikennettä. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyisen Vanhana kaupunkina. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna. Itse kaupungin ulkopuolella olevia alueita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. 1500-luvulla asutus levisi myös tälle ympäröivälle aluelle. 1500-luvulla Vuonna 1520 Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike ja vuonna 1521 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kuninkaallinen linna joka oli valmis vuonna 1754.

Väestö

Kaupungin noin 762 000 asukkaasta 48 prosenttia on miehiä ja 52 on naisia. Asukkaista noin 160 000 on ulkomaalaistausta (noin 21%), ja noin 70 000 asukaista eivät ole Ruotsin kansalaisia. Heistä joilla on ulkomaalaistausta noin 18% on pohjoismaista, 12% EU-maista (pl. pohjoismaat), 15% Euroopasta (pl. EU), 30% Aasiasta ja 12% Afrikasta. Työttöminä oli vuonna 2004 noin 3,7% asukkaista eli 18 723. [http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total]

Asukasmäärän kehitys


- 1400-luku noin 6 000
- 1590-luku noin 9 000
- 1670-luku noin 45 000
- 1790-luku noin 72 000
- 1880-luku noin 200 000
- 2000-luku 751.000

Suomalaiset Tukholmassa

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Reformaation yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus Tukholmassa. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa. Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista. Enemmän kun missään muussa Ruotsin kunnassa. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan henkilöt jotka ovat syntyneet Suomessa tai joilla ainakin toinen vanhempi on syntynyt Suomessa.

Maantiede

ruotsinsuomalaista Epävirallisesti Tukholman kaupunki jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholma (västerort) ja Etelä-Tukholma (söderort).

Tukholman kaupunginosia

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu 18 kaupunginosaan (stadsdelsområde) jotka päättävät itse kouluista ja muista sosialipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa kaupunginosien valtuustot (stadsdelsnämnd).

- Bromma
- Enskede-Årsta
- Farsta
- Hägersten
- Hässelby-Vällingby
- Katarina-Sofia
- Kista
- Kungsholmen
- Liljeholmen
- Maria-Gamla stan
- Norrmalm
- Rinkeby
- Skarpnäck
- Skärholmen
- Spånga-Tensta
- Vantör
- Älvsjö
- Östermalm

Talous

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Pankki ja talous-sektorit työllistävät 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Silicon Valleyn kanssa. Biotekniikka on myös yksi eniten kasvavista alueista.

Liikenne

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erintyyppisistä junista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Tukholman kaupungissa sijaitsee myös Bromman lentoasema ja kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Arlandan lentoasema. Viking Line, Silja Line ym. tarjoavat Tukholmasta laivatyhteyksiä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Tallinnaan . Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on päätetty ottaa koekäyttöön ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella 2. tammikuuta 2006. Kokeilu loppuu 31. heinäkuuta 2006. Sosialidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten ruuhkaveroa. Tukholmalaiset saavat päätää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Ruuhkaveron tavoitteena on vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana. Samalla panostetaan joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja maanalaisen vuoroja lisäämällä.

Junaliikenne

ruuhka-aika Tunnelbanan eli maanalainen koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsevat maan alla ja loput 53 sijaitsevat maan päällä. Rautatie
- Pendeltåget
- Roslagsbanan
- Saltsjöbanan Raitiovaunu
- Tvärbanan
- Nockebybanan
- Lidingöbanan
- Djurgårdslinjen (museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin)

Nähtävyydet

Tvärbanan
- Tukholman kuninkaallinen linna
- Tukholman kaupungintalo
- Tukholman vanha kaupunki
- Riksdagshuset
- Tukholman museot
- Skansen

Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrään nähden. Tukholmassa sijaitsevat korkeakoulut ja yliopistot ovat:
- Handelshögskolan i Stockholm
- Karolinska institutet, Solna
- Konstfack
- Konsthögskolan
- Kungliga Musikhögskolan, KMH
- Kungliga tekniska högskolan, KTH
- Stockholms universitet, SU
- Teaterhögskolan i Stockholm
- Södertörns högskola, SH, Flemingsberg

Politiikka

Tukholman kunnallisvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vuoden 2002 vaalit voittivat Sosiaalidemokraatit jotka saivat enemmistön Vasemmistopuolueen ja Ympäristöpuolueen avulla. Suurista puolueista Keskustapuolue on ainut jolla ei ole edustajia Tukholman kunnallisvaltuustossa.
Vuosi m kd fp sp mp s v
1998 35 6 9 3 6 29 13
2002 27 5 17 0 6 35 11

Vaalitulokset

Annetut äänet kahdessa viimeisessä kunnallisvaalissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se ).
Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä%
1998 146 79732,9 28 3206,4 9 1872,1 34 7897,8 19 5614,4 26 3475,9 114 11825,6 54 66312,3 20 4114,5
2002 121 40526,0 20 7464,4 5 9391,2 73 73615,7 9 1371,9 24 9655,3 149 87132,0 52 32511,2 8 7721,8

Urheilu

Jalkapallo ja jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja AIK.

Heraldiikka

Tukholman kunnan vaakunassa on Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien.

Aiheesta muualla


- [http://www.stockholm.se Tukholman virallinen sivusto]
- [http://www.stockholmtown.com Tukholman virallinen matkailusivusto]
- [http://www.vasamuseet.se/ Vasamuseet] Luokka:Ruotsi Luokka:Pääkaupungit Luokka:Tukholma ja:ストックホルム simple:Stockholm

Eskilstuna

Eskilstuna [˘ɛskilstʉːna] on kaupunki Ruotsissa. Sen sijainti on [http://kvaleberg.com/extensions/mapsources/index.php?params=59_22_N_16_31_E_ 59°22′ N 16°31′ E]. Kaupunkioikeudet Eskilstunalle myönnettiin 1659, ja se on nykyisin Södermanlandin maakunnan suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku on noin 60 000.

Liikenne

Eskilstuna sijaitsee Svealandsbanan-rautatien (Tukholma–Hallsberg) varrella. Eurooppatie E20 kulkee kaupungin ohitse. Eskilstuna sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Tukholmasta länteen. Viime aikoina liikenneyhteyden pääkaupungin suuntaan ovat parantuneet huomattavasti, mm. junamatka kaupunkien välillä vie vain tunnin. Eskilstunaan on muuttanut runsaasti ihmisiä, joiden työmatka suuntautuu Tukholmaan.

Historia

Eskilstunan historia ulottuu keskiaikaan saakka, jolloin kylä nimeltä Tunafors luostareineen sijaitsi Eskilstunaån-joen rannalla. Kylä ei kuitenkaan saanut kaupunkioikeuksia, sillä lähellä sijaitsi Torshalla-niminen kaupunki. Luostari tuhottiin kokonaan protestanttisen reformaation yhteydessä. Paikalle rakennettiin kuninkaallinen Eskilstunahusin linna. Kaupunkioikeudet annettiin 1659, jolloin kaupunkiin kuuluivat myös Tunafors sekä Karl Gustavs Stad joen länsirannalla. Jälkimmäinen kaupungeista oli rakennettu Kaarle X Kustaan tukeman mestariseppä Reinhold Rademacherin rautatakomoiden ympärille. Takomot tuottivat pienaseita ja tykistöä. Karl Gustavs Stad on ollut vapaakaupunki vuodesta 1771, jonne valmistajat ja käsityöläiset saivat pystyttää verovapaita työpajoja ja tehtaita. Karl Gustavs Stad yhdistettiin Eskilstunaan 1879. Eskilstuna kasvoi voimakkaasti teollisen vallankumouksen aikana, ja siitä tuli yksi Ruotsin tärkeimmistä teollisuuskaupungeista, saaden lempinimen "Stålstaden" (teräskaupunki). Aseiden lisäksi kaupungin teollisuus tuotti koneita sekä tarkkuusinstrumenttejä. Terästeollisuuden kunniaksi kaupungin vaakunassa on terästyöntekijän figuuri. Nykyisin kaupunki on tärkeä teollisuuskaupunki, jossa päämajaansa pitävät kansainvälisesti tunnetut yhtiöt kuten Volvo ja ASSA. Kaupungissa on myös yhdistetty eläintarha-huvipuisto Parken Zoo, joka on tunnettu valkoisista tiikereistään.

Linkit

[http://www.eskilstuna.se/templates/Page____16260.aspx Eskilstunan kotisivu suomeksi] Luokka:Ruotsin kaupungit

تصنيف:شهور

Category:تقويم simple:Category:Months th:Category:เดือน

wegetarianizm zakady sportowe gu Links sitemap.html poker










































:: RELATED NEWS ::


The Ice House
The Ice House Comedy Club is located at 24 Mentor Avenue in Pasadena, California. Opened in 1960 when folk music was in its prime, The Ice House was one of America's top folk clubs with acts coming from around the country to perform. In the 1970s the club's emphasis switched to comedy, providing an intimate setting where all seats are within seven rows of the stage. Among those who have recorded some of the more than 75 live albums at the club are the

Oxalacetate
Oxaloacetic acid, also known as oxosuccinic acid, is a four-carbon dicarboxylic acid appearing as an intermediate of the citric acid cycle. In vivo, oxaloacetate (the ionised form of oxaloacetic acid) is f
Divided government
In the United States, this is a government in which one party controls the White House and another party controls one or both houses of Congress. Since the United States has a two party system, being divided makes it difficult to get any legislation passed. For example, the democrats gain the presid
One Fine Spring Day
One Fine Spring Day is a Korean feature film released by Sidus and Applause Films in 2001. Directed by Heo Jin Ho (of Christmas in August), it is a portrait of a love affair from its blossoming in spring to its decline in the following spring.

Production Details


- Korean Title: 봄날은 간다
- Starring: Lee Young Ae, Yu Ji Tae,
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org