:: wikimiki.org ::

SI-järjestelmä

SI-järjestelmä

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

Yksikköjärjestelmien historia

Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä. SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).

SI-järjestelmän perusyksiköt

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat: CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi

Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:

SI-järjestelmän nimettyjä johdannaisyksiköitä
Mitattava suure	Suureen tunnus	Yksikön nimi	Yksikön tunnus	Yksikkö muilla yksiköillä ilmaistuna
tasokulma	α	radiaani	rad
avaruuskulma	Ω	steradiaani	sr
voima	F	newton	N	kg m s^-2 (= J/m)
vääntömomentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
momentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
paine	p	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
jännitys	s	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
energia	E, W	joule	J	kg m² s^-2 (= N·m = W·s)
teho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
pätöteho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
loisteho	Q	vari	var	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
näennäisteho	S	volttiampeeri	VA	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
sähkövaraus	Q	coulombi	C	A·s
sähkövuo	Ψ	coulombi	C	A·s
jännite, sähköinen potentiaali	U	voltti	V	kg m² s^-3 A^-1 (= W/A = J/C)
resistanssi, sähköinen vastus	R	ohmi	Ω	kg m² s^-3 A^-2 (=V/A)
reaktanssi	X
impedanssi	Z
konduktanssi ("sähkönjohtavuus")	G	siemens	S	kg^-1 m^-2 s³ A² (= 1/Ω = A/V)
transkonduktanssi	g_m
suskeptanssi	B
admittanssi	Y
kapasitanssi	C	faradi	F	kg^-1 m^-2 s⁴ A² (= A·s/V)
induktanssi	L	henry	H	kg m² s^-2 A^-2 (= V·s/A)
keskinäisinduktanssi	M
permeanssi	Λ
magneettivuo, käämivuo	Φ	weber	Wb	kg m² s^-2 A^-1 (= V·s)
magneettivuon tiheys	B	tesla	T	kg s^-2 A^-1 (= Wb/m²)
taajuus	f	hertsi	Hz	1/s
lämpötila	T	celsiusaste	°C	K (lämpötilaero)
valovirta	Φ	luumen	lm	cd·sr
valaistusvoimakkuus	E	luksi	lx	cd·sr m^-2 (= lm/m²)
aktiivisuus	A	becquerel	Bq	1/s
absorboitunut annos	D	gray	Gy	(= J/kg)
ekvivalenttiannos	H	sievert	Sv	(= J/kg)

Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä

Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:

Lisäyksiköitä

SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:

Kerrannaisyksiköt

Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):

SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksikkö	Tunnus	Merkitys	Kerroin 10 potensseina
jotta	Y	kvadriljoonakertainen	·10²⁴
tsetta	Z	tuhattriljoonakertainen	·10²¹
eksa	E	triljoonakertainen	·10¹⁸
peta	P	tuhatbiljoonakertainen	·10¹⁵
tera	T	biljoonakertainen	·10¹²
giga	G	miljardikertainen	·10⁹
mega	M	miljoonakertainen	·10⁶
kilo	k	·1000, tuhatkertainen	·10³
hehto	h	·100, satakertainen	·10²
deka	da	·10, kymmenkertainen	·10¹

desi	d	·1/10 = 0,1, kymmenesosa	·10⁻¹
sentti	c	·1/100 = 0,01, sadasosa	·10⁻²
milli	m	·1/1000 = 0,001, tuhannesosa	·10⁻³
mikro	μ	miljoonasosa	·10⁻⁶
nano	n	miljardisosa	·10⁻⁹
piko	p	biljoonasosa	·10⁻¹²
femto	f	tuhannesbiljoonasosa	·10⁻¹⁵
atto	a	triljoonasosa	·10⁻¹⁸
tsepto	z	tuhannestriljoonasosa	·10⁻²¹
jokto	y	kvadriljoonasosa	·10⁻²⁴

Kirjoitussäännöt

Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua. Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi: :Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi) :Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa) :Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä) Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja: :Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä) :Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä

Aiheesta muualla

- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)] Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia Luokka:Yksiköt Luokka:Elektroniikka Luokka:Matematiikka ko:SI 단위계 ja:国際単位系 simple:SI th:หน่วยเอสไอ

1960

Tapahtumia

- tammikuu - Hätätila päättyi Keniassa, Mau Mau -kapina ohi.
- 1. tammikuuta - Kamerun itsenäistyi.
- 9. tammikuuta - Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
- 23. tammikuuta - Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestessä 10750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
- 24. tammikuuta - Suuri kansannousu Algiersissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
- 9. helmikuuta - Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
- 13. helmikuuta - Ranskan ensimmäinen ydinkoe Algeriassa.
- 29. helmikuuta - Maanjäristys tuhosi Agadirin, Marokossa.
- 6. maaliskuuta - Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
- 22. maaliskuuta - Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
- 4. huhtikuuta - Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
- 21. huhtikuuta - Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
- 27. huhtikuuta - Togo itsenäistyi.
- 1. toukokuuta - Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2 vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
- 11. toukokuuta - Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
- 16. toukokuuta - Nikita Hruštšev vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2 lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
- 22. toukokuuta - Suurin koskaan mitattu maajäristys Chilessä, 9,5 richterin asteikolla. Noin 3000 surmansa järistyksessä ja tsunamissa.
- 27. toukokuuta - Turkissa presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürsel johtamassa vallankaappauksessa.
- 4. kesäkuuta - Bodominjärven murhat Espoossa.
- 26. kesäkuuta - Madagaskar itsenäistyi.
- 26. kesäkuuta - Brittien somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
- 30. kesäkuuta - Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seuraa.
- 1. heinäkuuta - Neuvostoliiton MiGit ampuvat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
- 11. heinäkuuta - Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
- 14. heinäkuuta - YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
- 20. heinäkuuta - Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen nainen valtion johtajana.
- 25. heinäkuuta - 26. heinäkuuta- Poikkeuksellisen voimakas ukonilma eteläisessä Suomeessa. Parhaimmillaan yli 100 salamaa minuutissa.
- 6. elokuuta - Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon, Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
- 7. elokuuta - Norsunluurannikko itsenäistyi.
- 11. elokuuta - Tšad sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 13. elokuuta - Keski-Afrikan tasavalta sai itsenäisyyden.
- 15. elokuuta - Ranskan Kongo sai itsenäisyyden (Kongon tasavalta).
- 16. elokuuta - Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 17. elokuuta - Gabon itsenäistyi.
- 18. elokuuta - Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
- 19. elokuuta - Yhdysvaltalainen U-2 lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
- 19. elokuuta - Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
- 20. elokuuta - Senegal irtautui Malista ja julistautui itsenäiseksi.
- 14. syyskuuta - OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
- 22. syyskuuta - Mali itsenäistyi Ranskasta.
- 1. lokakuuta - Nigeria itsenäistyi, Nnamdi Azikiwesta ensimmäinen oma kenraalikuvernööri.
- 5. lokakuuta - Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
- 12. lokakuuta - Nikita Hruštšev otti YK:n yleiskokouksessa kengän avukseen sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
- 8. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonia vastaan.
- 13. marraskuuta - Sammy Davis, Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa 50:sta.
- 15. marraskuuta - Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
- 28. marraskuuta - Mauritania itsenäistyi Ranskasta.
- 1. joulukuuta - Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton 5 tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
- 2. joulukuuta - Canterburyn arkkipiispa Geoffrey Francis Fisher ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
- 2. joulukuuta - Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollari kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin 1000 viikossa.
- 9. joulukuuta - Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
- 13. joulukuuta - Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa, hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin valtaan.
- 15. joulukuuta - Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
- 16. joulukuuta - Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun menessä.
- 27. joulukuuta - Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa, Algeriassa.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Nigella Lawson, julkkiskokki, kirjailija
- 19. helmikuuta - Prinssi Andrew, Yorkin herttua
- 21. maaliskuuta - Ayrton Senna, F1-kuski († 1994)
- 4. huhtikuuta - Hugo Weaving, näyttelijä
- 10. toukokuuta - Bono, U2
- 18. toukokuuta - Jari Kurri
- 21. toukokuuta - Jeffrey Dahmer, sarjamurhaaja († 1994)
- 9. kesäkuuta - Eva Dahlgren, laulaja
- 22. kesäkuuta - Erin Brockovich
- 4. elokuuta - José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
- 7. elokuuta - David Duchovny, näyttelijä (Salaiset kansiot)
- 8. elokuuta - Ralf König, sarjakuvapiirtäjä
- 10. elokuuta - Antonio Banderas, näyttelijä
- 14. elokuuta - Sarah Brightman, laulaja
- 26. elokuuta - Branford Marsalis, jazzmuusikko
- 5. syyskuuta - Karita Mattila, oopperasopraano
- 9. syyskuuta - Hugh Grant, näyttelijä
- 17. syyskuuta - Damon Hill, Formula-1 vuoden 1996 maailmanmestari
- 30. lokakuuta - Diego Maradona, jalkapallotähti
- 10. marraskuuta - Neil Gaiman, sarjakuvataiteilija
- 12. marraskuuta - Ismo Alanko, muusikko

Kuolleita

- 4. tammikuuta - Albert Camus, Nobel-palkittu kirjailija
- 17. helmikuuta - Vilho Nenonen, tykistökenraali
- 2. maaliskuuta - Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
- 11. toukokuuta - John D. Rockefeller, liikemies
- 12. toukokuuta - Masa Niemi, koomikko ja näyttelijä (s. 1914)
- 9. kesäkuuta - Semjon Lavotškin, lentokonesuunnittelija
- 16. marraskuuta - Clark Gable, näyttelijä Luokka:1960 ko:1960년 ja:1960年 simple:1960 th:พ.ศ. 2503

1971

Tapahtumia

- 2. tammikuuta - Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan
- 3. tammikuuta - Ensimmäinen Lottoarvonta suoritettiin
- 25. tammikuuta - Charles Manson ja kolme "perheen" naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomitaan elinkautiseen.
- 25. tammikuuta - Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.
- 4. helmikuuta - Rolls Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus ottaa yhtiön johdettavakseen.
- 5. helmikuuta - Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
- 7. helmikuuta - Sveitsissä kansanäänetys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
- 11. helmikuuta - Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelevat Ammanissa.
- 13. helmikuuta - Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
- 15. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
- 5. maaliskuuta - Pakistanin armeija miehitti mellakoivan Itä-Pakistanin.
- 8. maaliskuuta - Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
- 10. maaliskuuta - 26. lisäys Yhdysvaltain perustuslakiin alentaa äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
- 23. maaliskuuta - Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse valtaan.
- 25. maaliskuuta - Pakistanin armeija aloittaa verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka on julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.
- 5. huhtikuuta - Tulivuori Etna purkautui.
- 7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
- 17. huhtikuuta - Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
- 19. huhtikuuta - Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistaan kiertoradalle.
- 21. huhtikuuta - Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seuraa isäänsä eli-ikäisenä presidenttinä.
- 24. huhtikuuta - Puoli miljoonaa marssii Washington DC:ssä Vietnamin sotaa vastaan.
- 26. huhtikuuta - Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
- 1. toukokuuta - Näsinneula avattiin Tampereella.
- 14. kesäkuuta - Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
- 10. heinäkuuta - Vallankaappausyritys Marokossa, 1400 kadettia valtaa kuninkaan palatsin.
- 11. heinäkuuta - Chile kansallisti kuparikaivokset
- 16. heinäkuuta - Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
- 31. heinäkuuta - Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla kuussa.
- 9. elokuuta - Intia solmii Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
- 10. elokuuta - Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5000 m:n juoksun.
- 14. elokuuta - Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
- 15. elokuuta - Brittiarmeijan joukkojen määrä Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
- 15. elokuuta - Yhdysvallat luopui kultakannasta.
- 25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota.
- 26. elokuuta – Siviilihallitus palaa Kreikkaan.
- 3. syyskuuta - Qatar itsenäistyi.
- 17. syyskuuta - Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
- 1. lokakuuta - Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
- 25. lokakuuta - Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
- 27. lokakuuta - Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
- 3. marraskuuta - The UNIX Programmer's Manual julkaistaan.
- 15. marraskuuta - Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n
- 23. marraskuuta - Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.
- 2. joulukuuta - Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
- 3. joulukuuta - Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan, Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
- 16. joulukuuta - Voiton päivä Bangladeshissa, Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
- 18. joulukuuta - Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa historiassa.
- 29. joulukuuta - Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.
- Concorden ensimmäiset koelennot
- Ursan jäsenlehti alkaa ilmestyä Tähtiaika-nimisenä.
- Lotto alkaa

Syntyneitä

- 1. helmikuuta - Jill Kelly, eroottinen näyttelijätär
- 17. helmikuuta - Denise Richards, näyttelijätär
- 20. helmikuuta - Jari Litmanen, jalkapalloilija
- 11. maaliskuuta - Johnny Knoxville
- 27. maaliskuuta - David Coulthard, Formula 1-kuski
- 9. huhtikuuta - Jacques Villeneuve
- 26. toukokuuta - Matt Stone, South Park -televisiosarjan luoja
- 20. kesäkuuta - Joose Norri, šakin suomenmestari
- 9. heinäkuuta - Marc Andreessen, Mosaic-selaimen kehittäjä ja Netscapen perustaja.
- 11. syyskuuta - Richard Ashcroft, rock-muusikko
- 20. lokakuuta - Snoop Doggy Dogg
- 29. lokakuuta - Winona Ryder, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Christina Applegate, näyttelijä
- 24. joulukuuta - Ricky Martin

Kuolleita

- 6. huhtikuuta - Igor Stravinski, säveltäjä (s. 1882)
- 21. huhtikuuta - François Duvalier, "Papa Doc", Haitin diktaattori
- 3. heinäkuuta - Jim Morrison, yhdysvaltalainen rock-muusikko
- 6. heinäkuuta - Louis Armstrong, jazzmuusikko
- 21. heinäkuuta - Yrjö Väisälä, tähtitieteilijä
- 11. syyskuuta - Nikita Hruštšev
- George Seferis, Nobel-palkinnon voittaja, runo (s. 1900) als:1971 ko:1971년 ja:1971年 simple:1971 th:พ.ศ. 2514

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Väestö

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000 Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa

Kulttuuri

Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee. Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa. Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien. Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling. Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista. Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead. Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet

- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit

Linkkejä

- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa] Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:United Kingdom zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok ko:영국 ja:イギリス simple:United Kingdom th:สหราชอาณาจักร

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran. sekunnissa Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10^-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm). Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Kilogramma

Kilogramma (tunnus kg) on SI-järjestelmän massaa ilmaiseva perusyksikkö. Kilogramma määritellään Pariisissa olevan kilogramman prototyypin avulla. Prototyyppi on iridiumin ja platinan seoksesta tehty sylinteri, jonka korkeus ja läpimitta ovat 39 millimetriä. Kilogramma on ainoa perusyksiköistä, jota ei ole saatu sidottua SI-järjestelmässä luonnonvakioihin. Tuhatta kilogrammaa kutsutaan myös nimellä tonni (tunnus t) : 1 t = 1000 kg (= 1 Mg).

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Kilogramman historia ja tulevaisuus

Kilogramma pyrittiin saamaan 1700-luvun lopulla saman painoiseksi kuin kuutiodesimetri eli litra vettä, mutta niistä ajoista lähtien tämän yksikön koko on perustettu metallisiin standardikappaleisiin. Vielä nykyäänkin käytetään 1870-luvulla valmistettua ja Pariisissa säilytettävää kilogramman prototyyppiä ja siitä otettuja kansallisia kopioita. Aika ajoin kansallisia prototyyppikappaleita verrataan alkuperäiseen. Tarkoilla mittauksialla voidaan todeta, että kuutiodesimetri painaa hieman vähemmän aikoinaan määritellyissä olosuhteissa kuin kilogramman prototyyppi. Kilogramma pyritään sitomaan tulevaisuudessa jollakin tavoin luonnonvakioihin, mutta toistaiseksi vertailumenetelmien mittaustarkkuuksissa on ollut ongelmia. Tällaista työtä tehdään, koska kilogramman prototyyppien koot ovat joidenkin mikrogrammojen verran epävarmoja. Luokka:massan yksiköt zh-min-nan:Kong-kin ko:킬로그램 ja:キログラム simple:Kilogram th:กิโลกรัม

Senttimetri

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Gramma

Gramma (tunnus g) on SI-järjestelmässä massaa ilmaiseva yksikkö. Yksi gramma on massan perusyksikön kilogramman tuhannesosa. Kuutiosenttimetri (10^-6 m³) vettä on massaltaan noin 1 g. Gramman virallinen määritelmä kuuluu: gramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen gramman prototyypin massa. Tämän määritelmän on säätänyt Yleinen paino- ja mittakonferenssi CGPM vuonna 1901. Gramma on ainoa SI-järjestelmän yksikkö, jota ei olla määritelty jonkin luonnonvakion kautta. Luokka:massan yksiköt ko:그램 ja:グラム

Metri

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Kilogramma

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Kilogramman historia ja tulevaisuus

Sekunti

:Tämä sivu käsittelee ajan yksikköä sekunti. Sivu Kulmasekunti käsittelee tasokulman yksikköä. Musiikissa sekunti on puolestaan yksi intervalleista. Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö. Sekunti on määritelmän mukaisesti 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133 -atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Sekunnin tuhannesosa on millisekunti (tunnus ms), miljoonasosa mikrosekunti (μs) ja miljardisosa nanosekunti (ns). Arkikäytössä 60 sekuntia on minuutti ja 3600 sekuntia on tunti. :60 s = 1 min :3600 s = 1 h Minuutin jakaminen 60 sekuntiin perustuu babylonialaisten käyttämään 60-järjestelmään. Luokka:Ajan yksiköt ja:秒 simple:Second

Metri

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Sekunti

Ampeeri

Ampeeri (tunnus A) on elektromagnetismin keksijän André-Marie Ampèren mukaan nimetty SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle. Määritelmän mukaisesti yhden ampeerin sähkövirta kahdessa toisistaan metrin päässä tyhjiössä samansuuntaisesti kulkevassa äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa aiheuttaa näiden johtimien välille 2x10^-7 newtonin suuruisen voiman. Pienempiä ampeerin yksiköitä ovat milliampeeri (1 mA = 1 tuhannesosa ampeeria) ja mikroampeeri (1 µA = 1 miljoonasosa ampeeria). Luokka:yksiköt ko:암페어 ja:アンペア

Perusyksikkö

Yksikkö (tarkemmin sanottuna mittayksikkö) on etenkin fysiikassa mittaamiseen tarvittava apuväline. Yksiköiden avulla voidaan mitata eri suureiden kokoja. Esim. pituuden mittaamiseksi pitää olla sovittuna jokin yleisesti tunnettu yksikkö, jotta annetulla pituuslukemalla olisi jotakin laajempaa merkitystä. Pituuden mittaamiseen sovittu yksikkö on metri (tunnus m) ja sen kerrannaisyksiköt kilometri, senttimetri, millimetri jne. (tunnukset km, cm ja mm). Näissä esimerkeissä kilo tarkoittaa tuhatkertaista, sentti sadasosaa ja milli tuhannesosaa. Mittaamiseen tarvitaan vertailukohdaksi sovitun yksikön lisäksi mittaväline tai mittalaite - pituuden tapauksessa esim. mittanauha. Mittaustoimenpiteen jälkeen voidaan siis ilmoittaa, että mies on kaksi metriä (2 m) pitkä ja se ilmaisu ymmärretään täsmällisesti toisella puolella maapalloakin. Suomessa käytettävä yksikköjärjestelmä on metrinen SI-järjestelmä. Tämän järjestelmän perusyksiköt ovat metri, kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela. Johdannaisyksiköt ovat fysiikan perusyksiköistä johdettuja yksiköitä: esim. nopeutta, joka on edetty matka tietyssä ajassa, mitataan yksiköissä metri sekunnissa (tunnus m/s) tai kilometri tunnissa (tunnus km/h). Lisäyksiköksi sanotaan yksikköjärjestelmän yksiköstä poikkeavaa, mutta käyttöön hyväksyttyä yksikköä. Lisäyksiköiden hyväksymiseen varsinaisten yksiköiden rinnalle on ollut myös vahvoja paineita historiassa pitkään jatkuneiden arkisten käytäntöjen takia. Esim. ajan mittaaminen vain sekunneissa ja sen kerrannaisina olisi epäkäytännöllistä. Siten käytetäänkin myös ajan lisäyksiköitä minuutti, tunti ja vuorokausi. Luokka:fysiikka ja:物理単位

Suure

Suure on jokin mitattava asia (lähinnä