:: wikimiki.org ::

Saddam Hussein

Saddam Hussein

Saddam Hussein 'Abd al-Majid al-Tikriti (arabiaksi: صدام حسين عبدالمجيد التكريتي) (s. 28. huhtikuuta 1937 Al-Awjan kylässä,Tikritissä) toimi Irakin presidenttinä 1979–2003 sekä Irakin pääministerinä vuosina 1979–1991 ja 1994–2003. Vaikka häntä pidettiin länsimaissa yleisesti autoritaarisena diktaattorina, arabimaailman suhtautuminen oli huomattavan ristiriitaista. Toisaalta häntä ihailtiin pan-arabismin tukemisesta, Irakin taloudellisista uudistuksista ja kansainvälisen painostuksen uhmaamisesta. Toisaalta Baath-puolueen käyttämät menettelytavat, vähemmistöryhmien kohtelu sekä kielto harjoittaa monia islamilaisia tapoja toivat hänelle poliittisia vihamiehiä. Huhtikuussa 2003 Yhdysvaltain johtama liittoutuma syrjäytti hänet Irakin sodan jälkeen. Saddam Hussein onnistui pakoilemaan liittoutuman joukkoja, kunnes 14. joulukuuta 2003 kurdijoukot saivat hänet kiinni kotikaupungissaan Tikritissä.

Oikeudenkäynti

Tikrit 30. kesäkuuta 2004 Hussein luovutettiin juridisesti uuden Irakin hallinnon toimivaltaan. Husseinia vastaan on luettu syytteet mm. sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan oikeudenkäynnissä, joka alkoi 1. heinäkuuta. Tarkalleen syytteitä on 12. Saddam Hussein kiistänee tuomioistuimen (The Iraqi Special Tribunal for Crimes Against Humanity) tuomiovallan, koska se on Yhdysvaltain johtaman miehitysvallan 10. joulukuuta 2003 perustama ylimääräinen tuomioistuin, minkä perustaminen ei perustu sopimukseen Irakin valtion kanssa. Rikosten tapahtuessa Saddam Hussein on ollut rikosoikeudellista immuniteettia Irakin lain mukaan nauttiva valtionpäämies ja Irak on ollut kansainvälisoikeudellisesti tunnustettu valtio. Saddam Husseinia voidaan syyttää rikoksista Baath -puolueen vallankaappauksen 17. heinäkuuta 1968 ja Yhdysvaltain presidentin ilmoituksen pääasiallisen taistelutoiminnan loppumisesta 1, toukokuuta 2003 välisistä teoista.

Muualla verkossa

- [http://www.iraq-ist.org/en/press/releases/0024e.htm The Iraqi Special Tribunal for Crimes Against Humanity]

Dujailin verilöyly 1982

Saddam Husseinia vastaan tehdyn murhayrityksen jälkeen tehtiin Al Dujailin shiiakylään Bagdadin pohjoispuolella kostohyökkäys, missä kuoli 143 kyläläistä. Tästä teosta ovat syytettyinä presidentti Saddam Hussein Al-Majeed, Barzan Ebraheem Al-Hassan [http://www.talkingproud.us/ImagesIntlrelationships/IraqWatch2005/Trials/BarzanA.jpg], varapresidentti Taha Yasin Ramadhan [http://www.talkingproud.us/ImagesIntlrelationships/IraqWatch2005/Trials/TahaA.jpg], vallankumouksellisen Alturah -oikeuden puheenjohtaja Awad Hamed Al-Bander [http://www.talkingproud.us/ImagesIntlrelationships/IraqWatch2005/Trials/AwadA.jpg], Abd Allah Kadhem Ruaid, Ali Daeem Ali, Mohammed Azawi Ali ja Mizher Abdulah Rawed. [http://www.iraq-ist.org/en/press/releases/0024e.htm]

Muualla verkossa

- [http://www.guardian.co.uk/Iraq/Story/0,2763,1588287,00.html The Guardian Unlimited]

Halabjan kylän asukkaiden kaasuttaminen kuoliaiksi 1988

Irakin armeija kaasutti perjantaina 16. maaliskuuta 1988 kuoliaiksi 3 200 - 5 000 kurdia kielletyillä taistelukaasuilla Halabjan kylässä. 7 000 - 10 000:n arveltiin loukkaantuneen. Operaatioon osallistui noin 20 lentokonetta, mm. Irakin ilmavoimien MiG- ja Miragé-hävittäjiä kello 11 aikoihin paikallista aikaa. Kaasujen joukossa oli asiantuntijoiden mukaan sinappikaasua, hermokaasuja sariini ja tabuni, XV ja mahdollisesti syanidia. Hyökkäyksen arvellaan suoritetun kemikaali-Alina tunnetun Ali Hassan al-Majid:n toimesta.

Muualla verkossa

- [http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/march/16/newsid_4304000/4304853.stm BBC]
- [http://www.state.gov/r/pa/ei/rls/18714.htm Yhdysvaltain ulkoasiainhallinto]

Hyökkäyssota Kuwaitia vastaan ja sen miehitys

Irak valloitti Kuwaitin, mistä seurasi Persianlahden sota.

Etelä-Irakin shiiojen vastaiset toimet

Persianlahden sodan lopussa Yhdysvaltain presidentti Bush (vanhempi) kehoitti Etelä-Irakin shiioja kapinaan, mutta ei kukistanut Saddam Husseinin hallintoa. Näin kapinaan nousseet shiiat jäivät Saddam Husseinin ja tasavaltalaiskaartin kostotoimien uhreiksi. Hussein, Saddam Hussein, Saddam Hussein, Saddam ms:Saddam Hussein ko:사담 후세인 ja:サッダーム・フセイン simple:Saddam Hussein th:ซัดดัม ฮุสเซน

28. huhtikuuta

28. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 118. päivä (119. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 247 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Ilpo, Tuure, Ilppo :- suomenruotsalainen kalenteri: Ture :- ortodoksinen kalenteri: Jason, Maksima :- saamenkielinen kalenteri: Duvre :- vanhemmissa kalentereissa: Adelward, Armo, Teodora, Theodora, Theodorus, Thure, Tore, Vitalis

Tapahtumia

- 1686 - Isaac Newtonin teos Principia Mathematica julkaistiin.
- 1788 - Maryland allekirjoitti seitsemäntenä osavaltiona Yhdysvaltain perustuslain.
- 1789 - Bountyn kapina: kapina HMAV Bountylla. Kapteeni William Bligh ja 18 merimiestä hylättiin merelle ja miehistö purjehti Pitcairn-saarelle.
- 1920 - Azerbaidžan liitettiin Neuvostoliittoon.
- 1936 - Farukista tuli Egyptin kuningas.
- 1943 - Toinen maailmansota: maihinnousun harjoitteluoperaatiossa (koodinimeltään "Tiger") 749 sotilasta sai surmansa saksalaisten sukellusveneiden yllätettyä harjoitteluosastot.
- 1947 - Thor Heyerdahl lähti viiden muun seikkailijan kanssa matkaan Kon-Tiki-lautalla.
- 1952 - Dwight D. Eisenhower erosi NATOn ylipäällikön virasta ottaakseen vastaan Yhdysvaltain presidentin tehtävät.
- 1952 - Yhdysvaltain joukkojen toisen maailmansodan jälkeinen Japanin-miehitys päättyi.
- 1969 - Ranskan presidentti Charles de Gaulle erosi hävittyään kansanäänestyksen uudistuksista.
- 1986 - Neuvostoliitto myönsi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapahtuneen.
- 1996 - Martin Bryant surmasi 35 ja haavoitti 18 Port Arthurissa, Tasmaniassa.
- 2001 - Miljonääri Dennis Titosta tuli maailman ensimmäinen "avaruusturisti".
- 2003 - Applen iTunes-musiikkipalvelu käynnistyi ja myi ensimmäisen viikon aikana yli miljoona kappaletta.
- 2004 - Branko Crvenkovskista Makedonian tasavallan presidentti.

Syntyneitä

- 1442 - Edward IV, Englannin kuningas († 1483)
- 1676 - Fredrik I, Ruotsin kuningas (vuosina 1720—1751)
- 1758 - James Monroe, Yhdysvaltain viides presidentti (vuosina 1817—1825) († 1831)
- 1878 - Lionel Barrymore, näyttelijä († 1954)
- 1889 - António de Oliveira Salazar, Portugalin pääministeri, diktaattori († 1970)
- 1896 - Charlie Rivel, espanjalainen klovni
- 1906 - Kurt Gödel, matemaatikko
- 1908 - Oskar Schindler, liike- ja teollisuusmies
- 1923 - Horst Eberhard Richter, saksalainen psykoanalyytikko
- 1928 - Yves Klein, ranskalainen taidemaalari
- 1937 - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti (vuosina 1979—2003)
- 1948 - Terry Pratchett, brittiläinen tieteiskirjailija
- 1950 - Jay Leno, amerikkalainen tv-persoona
- 1974 - Penélope Cruz, näyttelijätär

Kuolleita

- 1721 - Mary Read, englantilaissyntyinen sotilas ja merirosvo
- 1813 - Mihail Kutuzov, Venäjän keisarillisen armeijan kenttämarsalkka
- 1918 - Gavrilo Princip, salamurhaaja
- 1945 - Benito Mussolini (Italian diktaattori 1922—1945) ja Clara Petacci hirtettiin
- 1978 - Sardar Mohammed Daoud, Afganistanin presidentti (s. 1909)
- 1989 - Esa Pakarinen, näyttelijä ja muusikko
- 1992 - Francis Bacon, irlantilainen taidemaalari
- 2002 - Aleksandr Lebed, venäläinen kenraali
- 2002 - Ruth Handler, Mattel-yhtiön johtaja ja Barbie-nuken luoja (s. 1916)
- 2003 - Juha Tiainen, moukarinheiton olympiavoittaja ---- Katso myös: kalenteri ~ 27. huhtikuuta, 29. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-28 ms:28 April ko:4월 28일 ja:4月28日 simple:April 28 th:28 เมษายน

1937

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 23. tammikuuta - 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 31. tammikuuta - Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta.
- 8. helmikuuta - Falangistit valtasivat Málagan.
- 16. helmikuuta - Wallace Carothers sai patentin nylonille.
- 10. maaliskuuta - Paavi Pius XI:n natsismin tuomitseva ensyklika julkaistiin Saksassa.
- 1. huhtikuuta - Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 26. huhtikuuta - Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta - Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta - Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa, Yhdysvalloissa.
- 27. toukokuuta - Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 1. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 7. heinäkuuta - Kiinan—Japanin sota (1937—1945) alkoi — Marco Polon sillan välikohtaus
- 21. heinäkuuta - Éamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta - IRA:n pommi-isku kuningasta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta - Falangistit tulittavat tykein Madridia.
- 21. syyskuuta - George Allen & Unwin, Ltd. julkaisi J. R. R. Tolkienin Hobitin.
- 21. lokakuuta - Falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 5. marraskuuta - Tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 teloitettiin.
- 9. marraskuuta - Japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 13. joulukuuta - Nanjingin taistelu päättyi. Valtauksen jälkeisessä joukkomurhassa teloitettiin 250 000 siviiliä ja vankia kolmen kuukauden aikana.
- Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa. Laji kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä

- 6. tammikuuta - Harri Holkeri, valtioneuvos
- 21. helmikuuta - Harald V, Norjan kuningas 1991–
- 6. maaliskuuta - Valentina Tereškova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 30. maaliskuuta - Warren Beatty, näyttelijä/ohjaaja
- 5. huhtikuuta - Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 22. huhtikuuta - Jack Nicholson, näyttelijä
- 28. huhtikuuta - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti
- 15. toukokuuta - Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. kesäkuuta - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 12. heinäkuuta - Bill Cosby, näyttelijä
- 8. elokuuta - Dustin Hoffman, näyttelijä
- 18. elokuuta - Robert Redford, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 21. joulukuuta - Jane Fonda, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Anthony Hopkins, näyttelijä

Kuolleita

- 15. maaliskuuta - H. P. Lovecraft, kirjailija
- 17. maaliskuuta - Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 21. huhtikuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 23. toukokuuta - John D. Rockefeller, teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Alfred Adler, psykologi
- 2. heinäkuuta - Amelia Earhart, lentäjä (katosi)
- 20. heinäkuuta - Guglielmo Marconi, keksijä (s. 1874)
- 19. lokakuuta - Ernest Rutherford, ydinfysiikan isä, Nobel-voittaja 1908
- 15. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 21. joulukuuta - Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinto 1929 Luokka:1937 ms:1937 ko:1937년 ja:1937年 simple:1937 th:พ.ศ. 2480

Irak

Irak on tasavalta Lähi-idässä. Irakin naapurimaita ovat Saudi-Arabia, Turkki, Kuwait, Syyria, Jordania ja Iran. Väkiluku on noin 24 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 neliökilometria. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa asuu noin 4 958 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakautuu kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on shiiamuslimeja, mutta sunniarabeja on noin kuudennes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita.

Historia

Pääartikkeli: Irakin historia Irak sijaitsee Mesopotamian vanhalla kulttuuriseudulla jossa ovat sijainneet Sumerian, Assyrian ja Babylonian sivilisaatiot. On puhuttu myös Kaksoisvirtain maasta. Sittemmin alue on kuulunut mm. Persiaan, Aleksanteri Suuren valtakuntaan ja Roomaan. Arabit tulivat sinne jo 600-luvulla, pian islamin synnyn jälkeen. Mongolit hävittivät maata 1200-luvulla ja osmanit valloittivat sen vuonna 1534. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Irak oli Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa. Siitä muodostettiin itsenäinen mutta epävakaa kuningaskunta 1950-luvulla, mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen maasta tuli tasavalta. Viimeisin presidentti Saddam Hussein nousi valtaan Baath-puolueen avulla. Hänet syrjäytettiin vuonna 2003 Irakin sodassa, kun Yhdysvaltain johtama liittouma miehitti maan. Entinen diktaattori vangittiin 14. joulukuuta 2003 kotikaupungissaan Tikritissä sijainneesta piilopaikasta. Saddam Husseinin valtakaudella Irak kävi Neuvostoliiton, lännen ja useiden arabimaiden tukemana pitkällisen sodan Irania vastaan 1980-1988. Se miehitti maakunnakseen väittämänsä Kuwaitin 1990 ja joutui sen vuoksi kauppasaartoon ja lopulta ensimmäiseen Persianlahden sotaan. Sodan jälkeen YK:n talouspakotteet jatkuivat ja Irakia vaadittiin tuhoamaan joukkotuhoaseensa ja ohjuksensa. Etnisistä ryhmistä erityisesti kurdit ja suoarabit joutuivat Saddam Husseinin valtakaudella vainotuiksi. Keväällä 2003 Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti toisen Persianlahden sodan hyökkäämällä Irakiin tavoitteenaan joukkotuhoaseiden löytäminen ja tuhoaminen. Liittouma saavutti nopean sotilaallisen voiton ja miehitti Bagdadin, mutta joukkotuhoaseita ei löytynyt. Husseinin kukistumiseen ja vangitsemisen sekä Irakin sodan muodollisen päättymisen jälkeen Irakissa on esiintynyt paikoin voimakastakin vastarintaa miehitysjoukkoja vastaan ja laajoja levottomuuksia. Toukokuusta 2003 maata hallitsi Yhdysvaltain nimittämän siviilihallinnon johtaja L. Paul Bremer ja siirtymäkauden neuvosto. Valta siirtyi muodollisesti Iyad Allawin johtamalle väliaikaishallitukselle 28. kesäkuuta 2004. Väliaikaisena presidenttinä toimii šeikki Ghazi Mashal Ajil al-Yawer. Perustuslakia säätävän kokouksen vaalit järjestettin tammikuussa 2005. Maassa oli elokuussa 2005 edelleen yli 150 000 Yhdysvaltain johtaman koalition sotilasta (138 000 yhdysvaltalaista, 9000 brittiä sekä lukuisia muita kansallisuuksia.) Hyökkäykset koalition miehitysjoukkoja ja Irakin uusia turvallisuusjoukkoja vastaan ovat jatkuneet kiivaina.

Politiikka

Pääartikkeli: Irakin politiikka Vuodesta 1979 vuoteen 2003 Irakia hallitsi presidentti Saddam Husseinin johtama Baath-puolue. Baath oli noussut valtaan jo 1968, mutta Hussein muutti maan diktatuuriksi. Yksikamarisen, 250-paikkaisen parlamentin jäsenet valittiin neljän vuoden välein. Vain Baath-puolueen jäsenet saivat asettua ehdokkaaksi. Keväällä 2003 alkoi Irakin sota, jossa Yhdysvaltain johtama liittouma valloitti maan muutamassa viikossa. Tällöin kenties näkyvimmäksi poliitikoksi nousi tiedotusministeri Muhammad Saeed al-Sahhaf. Huhtikuusta 2003 alkaen maa oli Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkojen miehitysvallan alla. Hallintoa johti L. Paul Bremer. Irakilaisista koottiin väliaikainen hallintoneuvosto, jossa oli kuukausittain vaihtuvat puheenjohtaja. Neuvosto nimitti ministerit ja muut virkamiehet. 28. heinäkuuta 2004 valta luovutettiin takaisin irakilaisille, mutta miehittäjillä on edelleen sananvaltaa monissa asioissa. Vallanluovutuksen yhteydessä väliaikaiseksi presidentiksi tuli šeikki Ghazi al-Yawer ja väliaikaiseksi pääministeriksi Iyad Allawi. Väliaikaisen perustuslain mukaan toimeenpanovaltaa johtaa kolmihenkinen neuvosto. Valintajärjestelmä on rakennettu takaamaan, että kaikki Irakin kansallisuudet tulevat edustetuiksi neuvostossa. Ennen perustuslain voimaantuloa voimassaolleita lakeja ei kuitenkaan saa muuttaa ja koska miehitysjoukot ovat maassa nyt YK:n hyväksyminä, ne voivat pysyä maassa määräämättömän ajan. Vaaleissa 2005 30. tammikuuta valittiin 275 jäseninen parlamentti. Suurimmmaksi ryhmäksi nousi 48 prosentin ääniosuudella Yhtynyt Irakin liitto joka koostui pääosin shiialaisista poliittisista ryhmistä (mm. SCIRI- ja Dawa-puolueet). Toiseksi tuli kurdipuolueiden (ennen kaikkea KDP ja PUK) muodostama Kudistanin liitto joka sai 26% äänistä. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä oli Iyad Allawin johtama "Irak-lista" joka sai 14% äänistä. Parlamentin puhemieheksi valittiin 2. huhtikuuta sunni Hajem al-Hassanin ja varapuhemiehiksi shiia Hussain al-Shahristani ja kurdi Arif Tayfor. Parlamentti nimitti Irakin presidentiksi kurdipoliitikko Jalal Talabanin ja pääministeriksi Yhtynyttä Irakin liitoa edustavan Dawa-puolueen johtajan Ibrahim Jaafarin. Irakin perustuslaki hyväksyttiin 15.lokakuuta, 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä. Sen mukaan Irakista tulee islamilainen, demokraattinen liittotasavalta.

Osat

15.lokakuuta Pääartikkeli: Irakin osat Irakissa on 18 maakuntaa. Maakuntia ovat:
- Al Anbar
- Al Basrah
- Al Karbala
- Al Muthanna
- Al Qadisyah
- An Najaf
- Arbil
- As Sulaymaniyah
- At Ta'mim
- Babil
- Baghdad
- Dahuk
- Dhi Qar
- Diyala
- Maysan
- Ninawa
- Salah ad Din
- Wasit

Maantiede

Wasit Pääartikkeli: Irakin maantiede Irakissa keskilämpötila on tammikuussa kymmenen Celsiusastetta, heinäkuussa peräti 34°C. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelystä Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kotimaiseen käyttöön menevä vilja, sekä taatelit joita riittää vientiinkin. Irakin korkein huippu on maan pohjoisossa, lähellä Turkin-vastaista rajaa sijaitseva 3607 metriä korkea Zagrosvuori.

Talous

Pääartikkeli: Irakin talous Irakin talous on perustunut pitkälti öljynviennistä saataviin tuloihin.

Väestö

Pääartikkeli: Irakin väestö Irakin valtakieli on arabia, pohjoisosissa puhutaan kurdia. Molemmat ovat virallisia kieliä. Valtauskonto on islam (sunnilaisuus ja shiialaisuus ovat molemmat yleisiä), mutta maassa vallitsee uskonnonvapaus. Pieni vähemmistö harjoittaa kristinuskoa. Noin kolme neljännestä Irakin väestöstä on arabeja ja viidennes lähinnä Pohjois-Irakissa asuvia kurdeja. Uskonnollisesti enemmistö arabeista on shiia-muslimeja ja enemmistö kurdeista sunneja. Shiiat ovat enemmistönä maan eteläosissa, keskiosissa sunniarabit ja pohjoisessa kurdit. Maassa on lukuisia pienempiä vähemmistöjä kuten kristityt assyrialaiset, turkinsukuista kieltä puhuvat turkmeenit, iranilaiset, mandealaiset ja armenialaiset.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Irakin kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- fosfaatti
- rikki

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy Luokka:Irak ms:Iraq zh-min-nan:Iraq ko:이라크 ja:イラク simple:Iraq th:ประเทศอิรัก

Presidentti

] Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi. Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912. Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille. Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan. Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.

Suomen tasavallan presidentti

:Pääartikkeli: Suomen presidentti. Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925. Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988. Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.

Sanan alkuperä ja muita merkityksiä

Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.

Katso myös

- Irlannin presidentti
- Italian presidentti
- Kiinan presidentti
- Kiinan tasavallan presidentti
- Ranskan presidentti
- Saksan presidentti
- Suomen presidentti
- Venäjän presidentti
- Yhdysvaltain presidentti Luokka:Politiikka Luokka:Valtionhallinto ja:大統領 simple:President

1979

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja

Kuolleita

- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä

Elokuvia

- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis als:1979 ko:1979년 ja:1979年 simple:1979 th:พ.ศ. 2522

1979

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Elokuvia

Nobelin palkinnot

1991

Tapahtumia

Tammikuu

- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.

Helmikuu

- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.

Maaliskuu

- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.

Toukokuu

- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.

Kesäkuu

- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.

Elokuu

- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.

Syyskuu

- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.

Lokakuu

- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.

Marraskuu

- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.

Joulukuu

- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.

Musiikki

1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal

Syntyneitä

- ...

Kuolleita

- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali Luokka:1990-luku Luokka:1991 als:1991 ko:1991년 ja:1991年 simple:1991 th:พ.ศ. 2534

Diktaattori

Diktaattori (latinasta sanelija)on itsevaltiaan tavoin hallitseva maan johtaja, jonka hallintoon liittyy joskus totalitaristisia ja poikkeuksetta autoritaarisia piirteitä. Diktaattori ei yleensä ottaen hyväksy minkäänlaista poliittista oppositiota. Valtiota, jota hän hallitsee kutsutaan diktatuuriksi. Termi on nykyisessä käyttötarkoituksessaan hyvin väljästi määritelty ja se kantaa negatiivista painolastia ihmisten yhdistäessä diktaattoreihin brutaalisuuden ja sortovallan.

Rooman diktaattori

:Pääartikkeli: Rooman diktaattori Rooman tasavallassa diktaattori oli virka, joka uskottiin luotettavalle roomalaiselle, joka otti hetkellisen vastuun valtakunnasta, etenkin sotatilanteessa. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta, jonka jälkeen senaatti saattoi jatkaa toimikautta toiset kuusi kuukautta. Diktaattorijärjestelmään turvauduttiin esimerkiksi puunilaissodissa. Tuolloin diktaattori ei merkinnyt hirmuhallitsijaa. Nykyaikana samaa käytäntöä on sovellettu Puolassa, etenkin jatkuvien kansannousujen yhteydessä. Yksi ihminen otti viranomaisvastuun levottomuuksien puhjetessa ja joissain tapauksissa tätä henkilöä kutsuttiin diktaattoriksi. Käytännössä todelliset diktaattorit eivät kutsu itseään siksi.

Diktaattori nykyaikana

Nykyaikana termiä "diktaattori" käytetään kuvaamaan johtajaa, jolla on ylen määrin henkilökohtaista valtaa. Sitä voidaan verrata muinaiseen määritelmään tyrannista, mutta tyrannian synonyymi se ei ole. Nykyaikainen diktaattorivalta eli diktatuuri on kehittynyt keskiajan jälkeen modernin kansallisvaltion ja nationalismin yhteydessä. On määritelmäkysymys, missä vaiheessa moderni diktatuuri on syntynyt. Ensimmäisenä uudenaikaisena diktaattorina on pidetty joskus Oliver Cromwellia, joskus Napoleon Bonapartea. Diktaattorit kuuluvat ennen kaikkea 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Diktaattoreiksi on luonnehdittu hyvin monenlaisia johtajia aina laillisesti valtaanpantujen hallitusten ministereistä, kuten Antonio Salazar ja Engelbert Dollfuss, epävirallisiin armeijan komentajiin, kuten Manuel Noriega, ja lopulta stratokraatteihin, kuten Francisco Franco ja Augusto Pinochet. Nykymääritelmässään "diktatuuri" yhdistetään väkivaltaan ja sortoon. Tyypillisinä esimerkkeinä pidetäänkin Adolf Hitlerin, Josif Stalinin ja Mao Zedongin diktatuureja, jotka olivat vastuussa miljoonien ihmisten surmaamisesta. Termi assosioidaan myös megalomaniaan. Monet diktaattorit kehittävät itselleen massiivisen henkilökultin ja myöntävät itselleen hienolta kalskahtavia titteleitä ja kunniamerkkejä. Esimerkiksi Idi Amin, Ugandan diktaattori oli ollut brittiarmeijan luutnantti ennen maan itsenäistymistä 1962. Noustuaan diktaattoriksi hän nimitti itsensä "hänen korkeutensa, elinikäinen presidentti, sotamarsalkka Al Hadji Tri. Idi Amin, VC, DSO, MC, Kaikkien maan eläinten ja merien kalojen herra, sekä Britti-imperiumin valloittaja Afrikassa yleisesti ja etenkin Ugandassa". Joissakin tapauksissa vähäpätöisen sosiaalisen taustan omaava diktaattori on julistautunut monarkiksi: esimerkiksi Napoleon Bonaparte otti Ranskan keisarin arvonimen. Jean-Bedél Bokassa julistautui "Keski-Afrikan keisariksi" 1970-luvulla. Yhdysside diktaattorin ja armeijan välillä on hyvin yleinen. Monet diktaattorit pukeutuvat nimenomaan sotilasunivormuun korostaakseen yhteyttään aseelliseen mahtiin. Joissakin tapauksissa tämä on luonnollista, esimerkiksi Espanjan diktaattori Franco oli armeijan kenraaliluutnantti ennen valtaannousuaan ja Noriega vastaavasti Panaman asevoimien komentaja. Yhteys on sinänsä luonnollinen, sillä esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa suurin osa vallankaappauksista on ollut armeijan tekemiä. Joissain tapauksissa yhteys on ainoastaan jälkikäteen luotu, esimerkiksi Stalin nimitti itse itsensä Neuvostoliiton generalissimukseksi eli ylipäälliköksi ilman mitään varsinaista sotilastaustaa.

Diktatuurityyppejä

Useimmat diktaattorit asettuvat valtaan vallankaappauksella tai vallankumouksella. Monissa tapauksissa tämä on heikon hallituksen syytä köyhissä tai muuten epävakaissa valtioissa; tällaisissa tapauksissa on aika helppoa organisoituneelle armeijaryhmälle ottaa valta. Tämä lähes stereotyyppinen skenaario on tunnettu sotilasdiktatuurina. Kaikki diktaattorit eivät kuitenkaan asetu valtaan laittomilla keinoilla; Salazar ja Dollfuss olivat talous professoreita, jotka lain keinoin asetettiin Portugalin pääministeriksi ja Itävallan kansleriksi. Yksi kuuluisimmista diktaattoreista, Hitler, sai vallan laillisesti demokraattisesti valitun presidentti Paul von Hindenburgin kuoltua. Yksi suurimmista diktatuurien heikkouksista, esimerkiksi Salazarin, Dollfussin ja Francon malliin, on se, että ne nojaavat ratkaisevasti henkilökohtaiseen johtajuuteen eivätkä ideologiaan, tai selviin perustuslaillisiin sääntöihin. Lisäksi diktaattori ei välttämättä halua nimetä selvää seuraajaa, tai kun seuraaja on nimetty, diktaattori ei välttämättä salli hänelle oman uran luomista. Tuloksena on, että diktaattorin kuolema usein horjuttaa valtarakenteita. "Yksipuoluejärjestelmä"-diktatuuri yrittää korjata tämän heikkouden keskittämällä vallan enemmän tai vähemmän ideologisesti homogeeniselle puolueelle, usein siinä määrin että muut puolueet määrätään laittomiksi. Kuuluisimpia monopolistisia puolueita ovat Kansallissosialistinen Saksan työväenpuolue, Fasistipuolue ja Kommunistinen puolue monissa eri maissa. Marxilais-leniniläisen teorian mukaan diktatuuri voi olla kollektiivinen, kokonaista yhteiskuntaluokkaa edustava (katso proletariaatin diktatuuri). Muut diktatuurit luovat perhediktatuurin, jossa usein yksi perheenjäsenistä (usein poika) perii vallan diktaattorin kuoleman jälkeen. Esimerkkejä tästä ovat Oliver Cromwell ja Robert Cromwell Englannissa, Chiang Kai-Shek ja Chiang Ching-kuo Taiwanissa ja Kim Il-Sung ja Kim Jong-Il Pohjois-Koreassa. Tämäntyyppiset diktatuurit kestävät harvoin kauemmin kuin kaksi sukupolvea. Usein diktaattori on kokematon hallitsija ja joutuu usein kilpailijoiden toimenpiteiden uhriksi, jotka on hiljennetty aikaisemmassa diktatuurissa. Joissakin tapauksissa, kuten Juan Carlos I Espanjassa ja Chiang Ching-kuo Taiwanissa, diktaattorin seuraaja voi tehdä liikkeen kohti demokratiaa tekemällä demokraattisia uudistuksia. Kaikkein vaikeimmin määriteltävä diktatuurin muoto on niin sanottu kuninkaallinen diktatuuri. Tällaisissa tapauksissa monarkki, keisari tai vastaava käyttää valtaa hyväkseen samaan tapaan kuin moderni diktaattori. On kuitenkin vaikea erottaa tätä ja absoluuttista kuninkaanvaltaa toisistaan. Esimerkki edellä mainitusta nykymaailmassa on Saudi-Arabia, jonka kuningas käyttää ylintä lainsäädännöllistä, oikeudellista ja toimeenpanovaltaa. Monet diktaattorit ovat huolehtivaisia omasta julkisuuskuvastaan ja näkevät suurta vaivaa kuvatakseen itsensä pystyvinä, sankarillisina ja hyväntahtoisina hallitsijoina. Useissa tapauksissa tämän toteuttamiseen käytetään tehokasta propagandakoneistoa ja usein lähes uskonnollisia mittakaavoja saavuttavaa henkilökulttia. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa fasistisen Italian koululaisten toistelema iskulause "Mussolini on aina oikeassa." Useimmiten tällaiset henkilökultit näyttävät ulkopuolisista hyvin silmiinpistävältä, esimerkkeinä esimerkiksi Saddam Husseinin entisen hallinnon pystyttämät diktaattorin monumentaaliset omakuvat ja Pohjois-Korean Kim Il Sungin ja Kim Jong Iliin liitetyt naivistiset pyhimyskertomukset.

Sivistynyt diktaattori?

"Sivistynyt diktaattori" on klassisen "valistuneen despootin" modernimpi versio, joka tarkoittaa epädemokraattista johtajaa joka käyttää poliittista voimaansa ihmisten hyväksi, ei pelkästään omien etujensa ajamiseen. Kuten monet poliittiset luokitukset, tämä termi kärsii sen subjektiivisuudesta. Johtajat kuten Franco, Pinochet, Mustafa Atatürk, Anwar Sadat ja Fidel Castro on luokiteltu sivistyneiksi diktaattoreiksi, mutta kaikissa näissä tapauksissa riippuu mielipiteestä, kuinka "sivistyneitä" he olivat tai ovat. Tarpeetonta sanoa on, että useimmat diktatuurit kutsuvat itseään sivistyneiksi ja usein näkevät demokraattiset järjestelmät sekavina, tehottomina ja korruptoituneina.

Nykyisiä diktaattoreja

- Fidel Castro, Kuuba
- Kim Jong Il, Pohjois-Korea
- Robert Mugabe, Zimbabwe
- Saparmurat Niyazov, Turkmenistan
- Muammar Gaddafi, Libya

Historiallisia tunnettuja diktaattoreja

- Sani Abacha, Nigeria
- Idi Amin, Uganda
- Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavalta
- Nicolae Ceauşescu, Romania
- Tšiang Kai-šek, Kiina
- Oliver Cromwell, Englanti
- Anastasio Somoza Debayle, Nicaragua
- François Duvalier, Jean-Claude Duvalier, Haiti
- Francisco Franco, Espanja
- Miguel Primo de Rivera, Espanja
- Leopoldo Galtieri, Argentiina
- Adolf Hitler, Saksa
- Enver Hoxha, Albania
- Saddam Hussein, Irak
- Ajatollah Khomeini, Iran
- Ferdinand Marcos, Filippiinit
- Slobodan Milošević, Jugoslavia
- Ho Tši Minh, Vietnam
- Joseph Mobutu, Zaire
- Efraín Ríos Montt, Guatemala
- Benito Mussolini, Italia
- Manuel Noriega, Panama
- Juan Perón, Argentiina
- Augusto Pinochet, Chile
- Milton Obote, Uganda
- Mohammad Reza Pahlavi, Iranin Shaahi
- Pol Pot, Kambodža
- Antonio López de Santa Anna, Meksiko
- Josif Stalin, Neuvostoliitto
- Suharto, Indonesia
- Kim Il Sung, Pohjois-Korea
- Alfredo Stroessner, Paraguay
- Charles Taylor, Liberia
- Josip Broz Tito, Jugoslavia
- Mao Zedong, Kiina
- Kemal Atatürk, Turkki

Linkit

- [http://arthuredelstein.org/worlddictators/ The World's Dictators in 2004]
- [http://www.lamantiini.com/dporssi/index.php Diktaattoripörssi], huumorisävytteinen sivusto diktaattoreista Luokka:Valtionhallinto Luokka:Diktaattorit

2003

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Luíz Inácio Lula Da Silvasta tuli