:: wikimiki.org ::
| Sardinia |
Sardinia
Sardinia (italiaksi Sardegna, sardiniaksi Sardinnia) on Välimeren toiseksi suurin saari Italian länsipuolella ja Korsikan saaren eteläpuolella. Sardinia on Italian autonominen alue. Sen pääkaupunki on Cagliari.
Sardinia on pinta-alaltaan 24 090 km² ja sillä asuu 1,65 miljoonaa ihmistä. Foinikialaiset kutsuivat saarta "Ichnusaksi" ja kreikkalaiset "Sandalyoniksi" sen jalan jäljen muodon takia.
kreikka
Sardiniassa puhutaan italian lisäksi sen sukulaiskieltä sardiniaa (sardua). Vaikka italia on syrjäyttänyt sardinian virallisissa yhteyksissä ja sardinian asema hiipuu nuorten keskuudessa, sen asema erityisesti Cagliarin seudulla on vielä vahva. Saaren pohjoisosissa puhuttu murre ei ole sardiniaa, vaan korsikan kielen muoto. Algheron kaupungissa on vanhastaan puhuttu myös katalaanin kieltä.
Sardinian sää on pääasiassa välimerellinen. Kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Sardinia on kärsinyt kuivuudesta useita vuosia, mikä joidenkin mukaan johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Sardinian talous perustuu turismiin, teollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Sardinia saa yhä suuremmassa määrin tuloja viininviljelystä. Saarella on myös kulta- ja hopeakaivoksia.
Luokka:Italian alueet
Luokka:Italian saaret
ja:サルデーニャ島
Sardinian kieliSardin kieli (sardu) on hyvin vanhakantainen romaaninen kieli, jota puhutaan Sardiniassa. Sardinialla on neljä päämurretta: sassarin, logudorin, galluurin ja kampidaanin murteet. Ne poikkeavat toisistaan varsin paljon, mikä on vaikeuttanut sardinian kielen standardointia. Sassarin ja galluurin puhujat eivät edes pidä omia murteitaan sardinian kielenä; galluuri onkin pikemminkin korsikan kielen murre. Logudori poikkeaa italiasta eniten ja on puhujamäärältään suurin; toisaalta kampidaania puhutaan Sardinian pääkaupungissa Cagliarissa, mikä on omiaan nostamaan sen arvostusta.
Sardinian murteita käytetään kaunokirjallisuudessa, radiolähetyksissä ja paikalliskulttuurin tarkoituksiin, mutta kouluopetus on Sardiniassa yksinomaan italiankielistä.
Linkkejä
- [http://sc.wikipedia.org/wiki/ Sardinkielinen Wikipedia]
Luokka:Kielet
Luokka:Italian kielet
ja:サルデーニャ語
Välimeri
Välimeri on Atlantista Euroopan ja Afrikan väliin pistävä meri, jonka pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa km2. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat Tyrrhenan-, Ligurian-, Egean-, Joonian- ja Adrianmeri.
Välimeren syvin kohta on 5 120 m ja se sijaitsee Joonianmeressä. Atlantista Välimeren erottaa Gibraltarin salmi, idässä taas Mustastamerestä Dardanellit ja Bosporin salmi, joiden väliin jää osaksi Välimerta luettava Marmaranmeri. Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä sillä antiikin aikoina sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet.
Välimeren rannikkovaltiot ovat myötäpäivään tarkasteltuna Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Malta, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Kypros, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko.
Luokka:Meret
zh-min-nan:Tē-tiong-hái
ko:지중해
ja:地中海
th:ทะเลเมดิเตอร์เรเนียน
Italia
Italia on eteläeurooppalainen valtio. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 58 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta, Slovenia sekä kääpiövaltiot San Marino, Vatikaani ja Maltan ritarikunta.
Italian pääkaupunki on Rooma. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia.
Italiassa puhutaan pääasiassa italiaa. Tärkein uskontokunta on katolisuus.
Italia on EU:n ja NATOn perustajajäsen.
Italian tämänhetkinen pääministeri on Silvio Berlusconi ja presidentti Carlo Azeglio Ciampi.
Historia
Antiikin aikana Apenniinien niemimaa oli muinaisen Rooman valtakunnan sydänalueita. Ennen roomalaisia Italiaa asuttivat muun muassa etruskit. Vuonna 476 jakautuneen Rooman imperiumin länsiosa hajosi lopullisesti, ja yli tuhat vuotta alue oli jakautunut pieniin ruhtinaskuntiin, ja osaa aluetta hallitsivat aika ajoin myös muun muassa Bysantti ja Espanja. Myös viikingeillä oli keskiajalla Etelä-Italiassa ja Sisiliassa kuningaskunta.
Nykyinen Italia syntyi 1850–1870-luvuilla pala palalta. Sardinian kuningaskunta valloitti Itävalta–Unkarilta Ranskan tuella Lombardian (Milanon ympäristön) 1859, ja Giuseppe Garibaldin johtama vapaaehtoisjoukko, joka toimi ilman Sardinian kuninkaan virallista lupaa, valloitti sitten Sisilian ja Napolin kuningaskunnan sekä pääosan paavin hallitsemasta Kirkkovaltiosta 1859–1860. Rooman pohjoispuoliset ruhtinaskunnat liittyivät Sardinian kuningaskuntaan kansanäänestyksissä 1860, ja Italian valtio perustettiin. Torino, jo Sardinian kuningaskunnan pääkaupunki, tuli Italian valtion ensimmäiseksi pääkaupungiksi. Saksan–Itävallan sotaan osallistumalla Italia valtasi Itävallalta Venetsian maakunnan 1866. Kun Roomaa ympäröivää Kirkkovaltion osaa suojelevat ranskalaisjoukot poistuivat 1870 Ranskan–Saksan sodan tähden, myös Rooma ja ympäröivä alue liitettiin Italiaan.
Itsenäinen Italia pyrki sitten suurvaltojen joukkoon, mutta jäi vähän samaan tapaan kuin Saksa, Ranska ja Britannia nykyään "pieneksi suurvallaksi". Se sai hankittua joitakin siirtomaita Afrikasta, muun muassa eteläosan nykyisestä Somaliasta, Eritrean ja Libyan. Etiopian valloitusyritys 1895–1896 päättyi kuitenkin sotilaalliseen katastrofiin ja kiusalliseen arvovaltatappioon. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Italia oli liitossa Saksan ja Itävalta–Unkarin kanssa (kolmiliitto).
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Italia jäi kuitenkin aluksi puolueettomaksi, sillä muut jättivät sopimusvelvoitteensa täyttämättä eivätkä ilmoittaneet Italialle ajoissa sotaan ryhtymisestä. Myöhemmin Italia liittyi sotaan ympärysvaltojen puolella näiden luvattua Italialle Itävalta–Unkariin kuuluvia alueita. Rauhanteossa osa Italialle luvatuista alueista liiettiin kuitenkin Jugoslaviaan, mikä johti tyytymättömyyden kasvuun. Tätä käyttivät hyväkseen Benito Mussolinin johtamat fasistit, jotka muodostivat Italiasta yksipuoluediktatuurin.
Mussolini valloitti Etiopian 1936, mutta ei kyennyt rauhoittamaan maata. Albaniasta tehtiin myös Italian satelliittivaltio ja se liitettin osaksi Italiaa huhtikuussa 1939. Yhdessä Hitlerin johtaman Saksan kanssa Mussolini pyrki hallitsemaan Eurooppaa; tosin Saksan huomattavasti suuremman sotilaallisen voiman takia Italia joutui pikku hiljaa Saksan satelliittivaltioksi. Toisen maailmansodan Italia aloitti julistamalla sodan Ranskalle ja Iso-Britannille 10. kesäkuuta 1940 ja osallistumalla Ranskaan tehtävään hyökkäykseen. Lokakuussa 1940 aloitettu hyökkäys Kreikkaan tuotti kiusallisia tappioita, mutta kääntyi lopulta Saksan tuella voitoksi. Pohjois-Afrikassa Italia pyrki valloittamaan briteiltä Egyptin. Lopulta kuitenkin Britannia tunkeutui Italiaan 1943, mikä pakotti pian Italian vaihtamaan puolta. Saksa miehitti Italian pohjoisosan, ja vuosina 1943–1945 maassa käydyt liittoutuneiden ja Saksan väliset taistelut tuottivat suurta vahinkoa. Rauhanteossa Italia menetti kaikki siirtomaansa ja pieniä alueita Euroopasta.
Sodan jälkeen Italian valtiomuoto muutettiin 1946 kuningaskunnasta tasavallaksi.
Politiikka
Maaliskuun 1994 parlamenttivaaleissa ylivoimainen voittaja oli vaaliliitoksi perustettu Vapauden liitto (Polo della Libertá), jonka muodostivat mediamoguli Silvio Berlusconin perustama Eteenpäin Italia (Forza Italia, FI), äärioikeistolainen Kansallisliitto (Alleanza Nazionale, AN) ja Pohjois-Italialle itsehallintoa vaatinut Pohjoisen liitto (Lega Nord, LN). Berlusconi muodosti oikeistolaisen koalitiohallituksen, johon edellä mainitut puolueet osallistuivat. Hallitus kaatui jo joulukuussa 1994 Berlusconiin kohdistuneiden lahjusepäilyjen takia.
Vuoden 2001 vaaleissa Berlusconin johtama "Vapauksien talo" (Casa delle Libertà) -koalitio selvityi voittajaksi, ja Berlusconi sai muodostaa toisen hallituksensa. Forza Italia sai maan parlamentin ylähuoneesta, senaatista (Senato della Repubblica), 82 paikkaa 315:stä ja alahuoneesta, edustajainhuoneesta (Camera dei Deputati), 189 paikkaa 630:stä.
Suurin oppositiovoima on keskustavasemmistolainen "Oliivipuu" (Uniti nell'Ulivo) -koalitio, jonka suurin puolue on sosiaalidemokraattinen "Vasemmistodemokraatit" (Democratici di Sinistra). Suhteellisen vaalitavan ansiosta parlamentissa on edustettuina myös lukuisia pienempiä ryhmiä.
Berlusconia vastaan käyty lahjusoikeudenkäynti keskeytettiin kesäkuussa 2003, kun parlamentti äänesti uudesta laista, joka takasi oikeudellisen koskemattomuuden poliitikoille ja tuomareille. Heinäkuun alussa 2003 Berlusconi aiheutti kohua maailmalla sanomalla häntä arvostelleelle saksalaiselle europarlamentaarikolle, Martin Schulzille, että tämä sopisi hyvin tekeillä olevaan italialaiselokuvaan keskitysleirin vartijan rooliin.
Vuoden 2003 paikallisvaaleissa ja 2004 eurovaaleissa Berlusconin johtama hallituskoalitio on kärsinyt tappioita.
Aluejako
Pääartikkeli: Italian alueet
Italia jakautuu hallinnollisesti 20 alueeseen (regione), jotka jakautuvat edelleen maakuntiin (provincia) ja nämä kuntiin (comune). Maakunnat on useimmiten nimetty hallintopaikkakuntansa mukaan.
Italian alueet:
Tähdellä merkityillä alueilla on itsehallinnollinen asema
Maantiede
Italian alueet
Italian alueet
Italia sijaitsee Etelä-Euroopassa, Apenniinien niemimaalla, joka on lähes koko Välimeren pituinen kapeahko, samannimisen vuoriston hallitsema niemimaa. Italia rajoittuu pohjoisessa Alppien vuoristoon sekä Sveitsin ja Itävallan valtioihin, koillisessa Sloveniaan, luoteessa Ranskaan, idässä Adrianmereen, lännessä Ligurianmereen ja Tyrrhenanmereen, etelässä Joonianmereen sekä Maltan ja Sisilian kanaaleihin. Apenniinien niemimaan lisäksi Italiaan kuuluu useita saaria, muun muassa Sisilia ja Sardinia, Välimeren suurimmat saaret sekä Elba, Capri, Ischia, Panteleria ja tuliperäiset Liparisaaret. Sisilian saarella sijaitsee Euroopan korkein tulivuori Etna. Napolin kaupungin edustalla on Vesuviuksen tulivuori. Italia tunnetaan ulkomuotonsa vuoksi "Saapasmaana".
Talous
Italiassa on muun muassa öljy-, maakaasu-, rautamalmi-, kivihiili-, elohopea-, rikki-, suola- ja marmoriesiintymiä, mutta kaikkiaan luonnonrikkauksia on vain vähän. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on 40 %, ja se työllistää 32 % työikäisestä väestöstä. Teollisuuskeskukset keskittyvät maan pohjoisosaan, mikä johtuu hyvistä markkinointiyhteyksistä Keski- ja Länsi-Eurooppaan, alppijokien vesivoimasta ja maataloudesta saatavista raaka-aineista. Italiassa tuotetaan kone- ja konepajateollisuuden perinteisiä tuotteita kuten laivoja, moottoriajoneuvoja, konttorikoneita, elektroniikkaa, maatalouskoneita ja rautatiekalustoa. Automerkeistä kuuluisimmat ovat torinolainen FIAT ja Ferrari. Lisäksi Italiassa on muun muassa teräs-, elintarvike-, tupakka-, huonekalu- ja kemianteollisuutta.
Italia, erityisesti Milano, on tunnettu muodin kotimaana, ja italialaiset asusteet ja kengät ovatkin maailmankuuluja. Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet ja moottoriajoneuvot, tekstiilit, kengät ja kemianteollisuuden tuotteet sekä viinit, oliiviöljy, hedelmät ja vihannekset. Huomattavimmat kauppasatamat ovat Genova, Augusta, Trieste, Venetsia ja Taranto. Kansainvälisiä lentoasemia on 25. Italiassa käy joka vuosi yli 50 miljoonaa turistia.
Alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on enää kolme prosenttia, ja sen piirissä työskentelee kahdeksan prosenttia työvoimasta. Maanviljely keskittyy Pohjois-Italian alangolle, jossa viljellään muun muassa vehnää, maissia, sokerijuurikasta ja riisiä. Alueella tuotetaan myös merkittävästi rehua ja maitotaloustuotteita. Keski- ja Etelä-Italiassa kasvatetaan etupäässä lampaita ja vuohia. Italia on maailman suurin viinirypäleiden ja viinin tuottaja. Maan eteläosassa viljellään sitrushedelmiä, tomaatteja ja oliiveita. Pohjoisen Friulissa ja Lombardiassa viljellään silkkiäispuita, mutta niiden kasvatus on vähentynyt keinokuitujen käytön yleistyessä. Rannikolla muun muassa sardiinien, sardellien ja tonnikalan kalastus on tärkeä elinkeino.
Ennen Euroopan yhteiseen valuuttaan, euroon, siirtymistä Italian rahayksikkö oli Italian liira (ITL, ₤ ), 1 000 liiraa oli noin kolme markkaa eli 50 senttiä.
Kielet
Italian virallinen kieli on italia, mutta vielä 100–200 vuotta sitten sitä osasi vain murto-osa kansasta. Italian kielen loi suurelta osin Dante Alighieri toscanalaismurteiden perusteella 1300-luvulla. Vasta Mussolini vakiinnutti Italian kielen valta-aseman.
Paikallisesti virallinen asema Italiassa on saksalla (Etelä-Tiroli, 280 000 puhujaa) ja ranskalla (Aostan laakso, 115 000 puhujaa, joista osa puhuu pikemminkin läheistä frankoprovensaalia). Vain Italiassa käytettyjä paikallisia kieliä ovat friuli (550 000 puhujaa), ladino (35 000 puhujaa) ja sardinia (miljoona puhujaa). Katalaania Italiassa puhuu noin 20 000 puhujaa ja oksitaania noin 50 000 puhujaa. Jo keskiajalla Italiaan on muuttanut paljon albaniankielistä väestöä (100 000 puhujaa) ja jo historiallisista ajoista Sisiliassa ja Etelä-Italiassa on puhuttu paljon kreikkaa (nykyisin 11 000 puhujaa). Itärajalla puhutaan myös naapurimaiden kieliä: kroatiaa (2 000 puhujaa) ja sloveniaa (75 000 puhujaa).
Näiden vakiintuineiden kielten lisäksi Italiassa on paljon maahanmuuttajia, joilla on omat kielensä. Lisäksi Italiassa on romaneja, joilla on oma kielensä.
Historiallisesti tunnettuja Italian niemimaalla puhuttuja kieliä ovat latina ja etruskien kieli.
Merkittävimmät luonnonvarat
- elohopea
- potaska
- marmori
- rikki
- kivihiili
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- tekstiilit
- autot
- viini
Katso myös
- Italian taide
- Italian maatalous
- Italialainen keittiö
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=43.484032,12.077433&spn=14.152961,32.431641&z=12&t=h&hl=en Italia Google Mapsissa]
Luokka:Italia
als:Italien
ms:Itali
zh-min-nan:Italia
ko:이탈리아
ja:イタリア
simple:Italy
th:ประเทศอิตาลี
fiu-vro:Itaalia
Korsikaright
Korsika on Ranskalle kuuluva saari Välimeressä Italiasta länteen ja Italialle kuuluvan Sardinian saaren pohjoispuolella. Korsika listataan usein yhtenä Ranskan hallintoalueista, vaikka tarkkaan ottaen sen asema on vuodesta 1991 alkaen ollut collectivité territoriale. Korsika koostuu kahdesta departementista: Corse-du-Sud ja Haute-Corse. Hallinnollisesti ja taloudellisesti Korsika luetaan kuuluvaksi manner-Ranskaan, vaikka onkin saari.
Korsikalla on 260,196 asukasta (1999). Osa Korsikan asukkaista puhuu korsikan kieltä.
Maantiede
korsikan kieltä
Korsika on välimeren neljänneksi suurin saari Sisilian, Sardinian ja Kyproksen jälkeen. Korsikan pinta-ala on 8 682 km². Korsika on vuoristoinen ja sen korkein vuori Monte Cintu kohoaa 2 710 metrin korkeuteen.
Tärkeimmät kaupungit
- Ajaccio (Aiacciu), asukkaita: 52 880 (1999)
- Bastia (Bastia), asukkaita: n 50 000
- Corte (Corti), asukkaita: 6 693
- Sartene (Sartè)
Korsikan politiikka
Korsikalla on useita ryhmiä, jotka ajavat saarelle itsenäisyyttä tai laajempaa autonomista asemaa, jonka haluttaisiin vahvistavan korsikan kielen asemaa, paikallishallinnon merkitystä ja verotusoikeutta. Ranskan keskusjohto ei pitkään suhtautunut suopeasti näihin vaatimuksiin peläten paikallishallinnon vahvistamisen uhkaavan Ranskan yhtenäisyyttä. 1970-luvulta alkaen saarella alkoi esiintyä väkivaltaisuuksia ja pommi-iskuja. Korsikan erityishallinnon asemaa on sittemmin vahvistettu vuosina 1982, 1991 ja 2002. 6. heinäkuuta 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä korsikalaiset hylkäsivät niukasti viimeisimmän ehdotuksen Korsikan hallintouudistuksesta.
Muuta
- Napoleon Bonaparte on syntynyt Korsikalla.
Luokka:Ranska
ja:コルシカ島
CagliariCagliari (sardiksi Casteddu, kirjaimellisesti linna) on Sardinian saaren pääkaupunki Italiassa. Kaupungissa on noin 165 000 asukasta ja Cagliarin seudulla yhteensä 300 000, mukaan lukien lähiöt Elmas, Pirri, Selargius, Monserrato, Quartucciu ja Quartu Sant'Elena.
Italia
Historia
Kaupunki kuului nimellä Karalis foinikialaisten kauppasiirtokuntien ketjuun 600-luvulla eaa. Muun saaren mukana se siirtyi ensin Karthagon ja myöhemmin Rooman haltuun vuonnna 238 eaa.
1000-luvulla Pisan tasavalta valloitti alueen ja jälleenrakensi kaupungin. Pisalaiset rakensivat suureksi osaksi Castellon (sardiksi Casteddu 'e susu) aluetta nykyisinkin ympäröivät linnoitukset, erityisesti jäljellä olevat kaksi Giovanni Capulan suunnittelemaa kalkkikivitornia ovat huomionarvoisia.
Linkkejä
- [http://www.italianvisits.com/sardegna/cagliari/ ItalianVisits.com]
- [http://www.comune.cagliari.it/ Cagliarin kaupunki]
Luokka:Sardinia
Luokka:Italian kaupungit
ja:カリャリ
nb:Cagliari
Kreikka
Kreikka (virallisesti Helleenien tasavalta) on valtio Etelä-Euroopassa Balkanin eteläkärjessä. Sen naapurimaat ovat Albania, Makedonian tasavalta, Bulgaria ja Turkki. Kreikan väkiluku on noin 10,6 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 neliökilometriä. Kreikan pääkaupunki on Ateena.
Historia
Kreikan historiaa on käsitelty seuraavissa artikkeleissa:
- Antiikin Kreikka (700 eaa.—27 jaa.)
- Rooman valtakunta (27 jaa.— n. 400)
- Bysantin valtakunta (n. 400—1453)
- Kreikan uudempi historia (n. 1453-)
Politiikka
Valtion päämies on presidentti Károlos Papoúlias (2004-). Hallituksen pääministeri on Kostas Karamanlis (2003-). Johtava puolue maassa on Nea Demokratia (oikeisto).
Hallinnollinen jako
Kreikassa on 13 hallinnollista aluetta, periferiaa tai kehää, jotka jaetaan edelleen 51 prefektuuriin (nomoi, yksikkö: nomos), ja yhteen autonomiseen alueeseen Athos-vuoreen, joka on luostarivaltio Kreikan alaisuudessa.
- Attika
- Peloponnesos
- Keski-Makedonia
- Länsi-Makedonia
- Itä-Makedonia ja Traakia
- Epeiros
- Kreeta
- Pohjois-Egean saaret
- Etelä-Egean saaret
- Thessalia
- Jooniansaaret
- Länsi-Kreikka
- Keski-Kreikka
Nomoit jakaantuvat edelleen 147 eparkhiaan, jotka jaetaan 1033 kuntaan. Kunnista 133 on kaupunkeja (demoi) ja 900 maalaiskuntia (konotetes). Ennen vuotta 1999 kuntatason yksikköjä oli 5775 ja 12817 kylähallintoa (oikosmoi).
Maantiede
Kreikan maantiede
Kreikkaan kuuluu Balkanin niemimaan (eli turkiksi vuorien niemimaa) eteläosa, Aigeianmeren saaret, Kreeta ja Joonian saaret. Kreikan rannikko on kallioista ja meren rikkiuurtamaa. Lännestä pistävä Korintin- ja idästä pistävä Aiginanlahti erottavat Peloponnesoksen niemimaan melkein kokonaan muusta mantereesta. Niiden välisenä siltana on kapea Korintin kannas.
Kreikan sisämaa on vuorista. Suurin vuorijono on Pindos, korkeimmat vuorenhuiput Olympos (2985 m) ja Parnassos (2459 m). Kreikan joet ovat vähäiset. Maritzan, Struman ja Vardarin alajuoksut ovat Kreikan alueella, Vistritza, Peneios, Arta, Akeloos ja Eurotas ovat kokonaan Kreikan jokia.
Kreikan ilmasto Välimeren ilmastoa. Pahimpana haittana on kesien kuivuus. Vuoden keskilämpö on Ateenassa +23,6° C.
Talous
BKT asukasta kohden 12 777 USD (2002). Todellinen kasvu vuonna 2002 3,4 %, inflaatio 3,6 %. Työttöminä oli samana vuonna peräti 11,7 % väestöstä. Valuutta on euro, aikaisemmin drakma.
Kreikka on Euroopan köyhimpiä maita. Kreikka on maatalousmaa joka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Maataloutta tärkeämmän elinkeinon eli teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vientituotteita ovat mm. oliiviöljy, oliivit ja viini. Matkailu on myös huomattava tulonlähde.
Väestöjakauma
Asukkaita Kreikassa on 10,56 milj. (2001 laskenta).
Vuosittainen väestönkasvu 0,2 % 1995-2001 ja -0,1 % 1998-2015.
Asukastiheys 81/km². Kaupungeissa asuu 60 % väestöstä.
Kreikka on hyvin homogeeninen valtio ja enemmistö sen asukkaista pitää itseään etnisinä kreikkalaisina. Maassa on kuitenkin pieniä määriä turkkilaisia, pomakkeja, romaneja, vlaheja, slaaveja sekä albanialaisia. Suurin osa maan vähemmistöistä elää Pohjois-Kreikan alueella. Albanialaisista suurin osa oleskelee maan suurimmissa kaupungeissa laittomasti (arvioitu määrä n. 300,000), mutta Pohjois-Kreikassa asuu myös albaniaa äidinkielenään puhuvia yhteisöjä, jotka ovat ortodokseja ja Kreikan kansalaisia.
Yli 95 prosenttia Kreikan väestöstä on kastettu kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Kreikassa on myös yhden prosentin suuruinen turkkia puhuva muslimivähemmistö, sekä pieniä määriä katolilais- ja juutalaisyhteisöjä.
Kulttuuri
Kreikan kulttuuria on käsitelty seuraavissa artikkeleissa:
- Antiikin Kreikan kulttuuri (700 eaa.–400 jaa.)
- Bysanttilainen kulttuuri (n. 400–1453)
- Uudempi Kreikan kulttuuri (n. 1453-)
Merkittävimmät luonnonvarat
- bauksiitti
- ligniitti
- marmori
- öljy
Merkittävimmät vientituotteet
- matkailu
- tekstiilit
Linkit
- [http://maps.google.com/maps?ll=38.289937,21.423340&spn=7.655076,16.215820&z=11&t=h&hl=en Kreikka Google Mapsissa]
Luokka:Kreikka
roa-rup:Gârţii
ms:Yunani
zh-min-nan:Hi-lia̍p
ko:그리스
ja:ギリシャ
simple:Greece
th:ประเทศกรีซ
fiu-vro:Kriika
Italian kieli
Italia (italiano) on latinasta kehittynyt romaaninen kieli, jota puhuu noin 70 miljoonaa ihmistä. Valtaosa puhujista asuu Italiassa.
Historia
Italian kirjakielen perusteet loi suurelta osin Dante Alighieri. Hän sekoitti omaan toscanalaismurteeseensa eteläisiä murteita, erityisesti Sisiliasta.
Luokitus
Alueellinen sijoittuminen
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, sekä Sveitsissä Ticinon ja Grigionin alueilla. Se on myös toisena virallisena kielenä Vatikaanissa ja joillakin alueilla Istrian maakunnassa Sloveniassa ja Kroatiassa. Kieltä käyttäviä vähemmistöryhmiä on erityisesti Luxemburgissa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Australiassa. Myös Italian naapurimaissa Maltalla ja Albaniassa kieltä puhutaan. Sitä puhutaan myös vähemmissä määrin entisissä Italian siirtomaissa Afrikassa kuten Somaliassa, Libyassa ja Eritreassa.
Virallinen asema
Italia on virallinen kieli Italiassa, San Marinossa, Sveitsissä ja Vatikaanissa. Se on myös virallisena kielenä Istrian maakunnassa Kroatiassa ja Koperin, Piranin ja Izolan kunnissa Sloveniassa.
Äänteet
Vokaalit
- a [a]
- é [e]
- è [ɛ]
- i [i]
- ó [o]
- ò [ɔ]
- u [u]
Konsonantit
- b [b]
- c [k] tai [ʧ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- ch [k] (ennen e- tai i-kirjainta)
- d [d]
- f [f]
- g [g] tai [ʤ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gh [g] (ennen e- tai i-kirjainta)
- gli [ʎ]
- gn [ɲ]
- l [l]
- m [m]
- n [n]
- p [p]
- qu [kw]
- r [r]
- s [s] tai [z]
- sc [ʃ] (ennen e- tai i-kirjainta)
- t [t]
- v [v]
- z [ts] tai [ʣ]
Kirjoitusjärjestelmä
Italiaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Sen aakkosissa on 21 kirjainta:
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v z
Näistä h-kirjainta ei lausuta koskaan. Se esiintyy mykkänä joidenkin avere-verbin muotojen alussa (ho, hai, ha, hanno) ja eräissä huudahduksissa vokaalien välissä (ah, ahi, ehi, jne.). Lisäksi sillä ilmaistaan c- ja g-kirjaimen lausumista "kovana" ([k], [g]), kun ne muutoin lausuttaisiin affrikaattoina ([ʧ] ja [ʤ]) e- tai i-kirjaimen edellä.
Myös muita kuin edellä lueteltuja kirjaimia käytetään lainasanoissa: wafer, wurstel, xenofobia, xilofono, yogurt.
Erikoistapauksissa sanapaino merkitään kirjoittamalla aksenttimerkki vokaalin yläpuolelle. Painon merkkinä käytetään tavallisesti graavia aksenttia (`): gravità, così, tutù. Kuitenkin e- ja o-kirjaimen kanssa käytetään joko akuuttia tai graavia aksenttia sen mukaan onko vokaali väljä vai suppea: perché - è, rósa - avrò.
Kirjainten nimet
- a a
- b bi
- c ci
- d di
- e é
- f effe
- g gi
- h acca
- i i
- j i lunga ('pitkä i') tai jay [dʒeɪ] kuten englannissa
- k cappa
- l elle
- m emme
- n enne
- o ò
- p pi
- q qu
- r erre
- s esse
- t ti
- u u
- v vu
- w doppia vu
- x ics
- y ipsilon
- z zeta
Esimerkkejä
- Ciao – Moi (epämuodollinen tervehdys)
- Buongiorno – Hyvää huomenta / Hyvää päivää (aamupäivällä)
- Buona sera – Hyvää päivää (iltapäivällä) / Hyvää iltaa
- Arrivederci / ArrivederLa – Näkemiin (sinuttelu / teitittely)
- Ci vediamo – Nähdään
- Sì / No – Kyllä / Ei
- Grazie – Kiitos
- Scusa / Scusi – Anteeksi (sinuttelu / teitittely)
- Per favore – Ole hyvä / Olkaa hyvä (pyydettäessä)
- Prego – Ole hyvä / Olkaa hyvä (esimerkiksi vastatessa kiitokseen)
- Parli / Parla...? – Puhutko (sinuttelu) / Puhutteko (teitittely)...?
- finlandese – suomea
- italiano – italiaa
- inglese – englantia
Linkkejä
- Wikipedia. Pagina principale – italiankielinen Wikipedia
- [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=ita Ethnologuen tiedot italiasta]
Luokka:Italian kielet
Luokka:Sveitsin kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
Luokka:Slovenian kielet
Luokka:Argentiinan kielet
Luokka:San Marinon kielet
Luokka:Vatikaanin kielet
als:Italienische Sprache
ko:이탈리아어
ja:イタリア語
Sardinian kieliSardin kieli (sardu) on hyvin vanhakantainen romaaninen kieli, jota puhutaan Sardiniassa. Sardinialla on neljä päämurretta: sassarin, logudorin, galluurin ja kampidaanin murteet. Ne poikkeavat toisistaan varsin paljon, mikä on vaikeuttanut sardinian kielen standardointia. Sassarin ja galluurin puhujat eivät edes pidä omia murteitaan sardinian kielenä; galluuri onkin pikemminkin korsikan kielen murre. Logudori poikkeaa italiasta eniten ja on puhujamäärältään suurin; toisaalta kampidaania puhutaan Sardinian pääkaupungissa Cagliarissa, mikä on omiaan nostamaan sen arvostusta.
Sardinian murteita käytetään kaunokirjallisuudessa, radiolähetyksissä ja paikalliskulttuurin tarkoituksiin, mutta kouluopetus on Sardiniassa yksinomaan italiankielistä.
Linkkejä
- [http://sc.wikipedia.org/wiki/ Sardinkielinen Wikipedia]
Luokka:Kielet
Luokka:Italian kielet
ja:サルデーニャ語
Katalaani
Katalaani (català) on kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään ja jota puhutaan Espanjassa (Katalonian ja Valencian maakunnat, El Carxe Murcian maakunnassa sekä Baleaarien ja Pityuusien saaret Mallorca, Menorca, Ibiza - katalaaniksi Eivissa - ja Formentera), Ranskassa, Andorrassa sekä Algheron kaupungissa Sardiniassa. Katalaaninkielisistä maista ja alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Els Països Catalans.
Valencian maakunnan asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja paikalliset autonomiset maakuntahallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin täysin kiistattomasti saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavastiotettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin varsinaisen Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.
Historia
Alueellinen sijoittuminen
Murteet
Katalaanin kielen murteet jakautuvat kahteen pääryhmään, itäkatalaaniin ja länsikatalaaniin, jotka puolestaan jaotellaan seuraavasti:
Itä-katalaani
- baleaari (alue: Baleaarit)
- keski-katalaani (yleisin katalaanin murre; alueet: Barcelona, Girona, Tarragona)
- Roussillonin murre (alue: Pyreneet)
Länsi-katalaani
- luoteis-katalaani (alueet: Lleida, Tarragona)
- Valencian murre (alueet: Alicante, Castellón, Valencia)
Huomaa, että valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, valenciàa, mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Baleaarien, erityisesti Mallorcan katalaania taas usein nimitettään myös nimellä mallorquí.
Äänteet
Vokaalit
a, e, i, o, u
Konsonantit
b, c, ç, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, q, r, s, t, v, w, x, z
Digrafit
gu, gü, ig, ix, ll, l·l, ny, qu, rr, ss, tg, tj, tm, tx
Kielioppi
Katalaani erottuu muista romaanisista kielistä erityisesti erikoisen analyyttisen perfektinsä ansiosta. Tämä muodostetaan asettamalla verbin eteen anar-verbin ("mennä") preesensmuoto - niinpä esimerkiksi vaig menjar tarkoittaa "olen syönyt". Muissa romaanisissa kielissä tällaiset rakenteet viittaavat yleensä tulevaisuuteen, kuten espanjan voy a comer. Tälläkin on katalaanissa on analogiansa: vaig a menjar tarkoittaa kyllä katalaaniksikin "lähden syömään" (joka siis viittaa ainakin implisiittisesti tulevaisuuteen, koska en ole vielä syönyt), mutta kannattaa huomata, että jos prepositio a pudotetaan pois, saamme menneeseen aikaan viittaavan rakenteen.
Sellaiset päätteillä muodostettavat perfektimuodot kuin esim. espanjan hablé "olen puhunut" eivät ole katalaanille täysin vieraita, mutteivät ne ole luontevaa puhekieltä kaikissa murteissa. Hablé kääntyy katalaaniksi sekä Valenciassa, Barcelonassa että Palma de Mallorcassa luontevimmin muodossa vaig parlar. Muoto parlí on myös olemassa, mutta puhekieltä se on vain Valenciassa ja Baleaareilla. Kirjakielessä se on muodollisempi kuin vaig parlar, eikä se ole yksinomainen eikä välttämätön edes niissä murteissa, joissa se on elävää kieltä. Sama puhuja voi samassa lauseessa ja rinnakkain käyttää molempia muotoja.
Katalaanissa ei tunneta espanjan ser vs. estar -vastakkainasettelua. Sieltä löytyvät kyllä samannäköiset olla-verbit ésser ja éstar, mutta ero on muualla: katalaanissa ensimmäinen viittaa kerralliseen, jälkimmäinen toistuvaan olemiseen - sama ero on esim. venäjän verbeillä byt´ ja byvat´.
Määräiset artikkelit ovat katalaanissa maskuliini el (monikko els) ja feminiini la (monikko les - kuuluisa Las Ramblasin kävelykatu Barcelonassa on siis kataloniaksi nimrltään Les Rambles). Murteissa ja katalaanin aiemmissa historiallisissa vaiheissa artikkelista voi esiintyä muitakin muotoja, kuten lo (esim. kuuluisa historiallinen ritariromaani Tirant lo Blanc). Nykykatalaanissa lo-artikkelia saatetaan käyttää espanjan tapaan neutraalin adjektiivin substantivoimiseen, mutta normatiivinen kielioppi pitää tätä virheenä. Baleaareilla esiintyy sellaisia muotoja kuin esim. sos ja so: amb sos amics "ystävien kanssa", kirjak. amb els amics.
Määräisiä artikkeleita käytetään kataloniassa aivan normaalisti henkilönnimien edellä: kuuluisan sopraano Montserrat Caballén katalaania puhuva ystävä käyttäisi sopraanosta aivan varmasti nimeä la Montse. Maskuliini artikkeli muuttuu etunimen edessä usein muotoon en, esim. en Joan "Jussi". Selkeä ero espanjaan (mutta yhtäläisyys italiaan) on määräisen artikkelin käyttö omistuspronominien edellä silloinkin kun jäljessä tulee substantiivi: kat. el meu temible adversari "pelottava vastustajani", mutta esp. mi temible adversario.
Sanasto
Sanastoltaan katalaani muistuttaa eräiltä osin enemmän ranskaa kuin espanjaa, vrt. esim.:
"syödä" - menjar, ra. manger (lat. manducare "pureskella"), mutta esp. comer (lat. com-edere "syödä yhdessä")
"löytää" - trobar, ra. trouver, esp. encontrar
"puhua" - parlar, ra. parler, esp. hablar
Se on myös säilyttänyt sanoja, jotka espanjassa ovat vanhentuneet, esim. vegada "kerta" (nykyespanjassa vez).
Esimerkkejä
- La cuina és just a davant del menjador. Keittiö on juuri ennen ruokasalia.
- Està casada i té una filla, l'Emma. Hän on naimisissa ja hänellä on tytär, Emma.
- És rossa i té els ulls blaus Hänellä on vaaleat hiukset ja siniset silmät.
- Vaig a fer un volt amb la bicileta. Lähden pyörälenkille. (Vaig fer... tarkoittaisi "lähdin, olen lähtenyt...")
Tunnettuja puhujia
Antoni Gaudí arkkitehti, Salvador Dalí taidemaalari
Linkit
- [http://www.gencat.net Generalitat de Catalunya]
- [http://www6.gencat.net/llengcat/ Llengua catalana]
- Katalaaninkielinen Wikipedia
Luokka:Espanjan kielet
Luokka:Italian kielet
Luokka:Ranskan kielet
Luokka:Andorran kielet
Luokka:Katalonia
ko:카탈루냐어
ja:カタルーニャ語
simple:Catalan language
Kulta
Kulta (lat. aurum) on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa. Kulta ei reagoi useimpien kemikaalien kanssa, mutta kuningasvesi ja kloori pystyvät syövyttämään sitä. Kulta on muutenkin äärimmäisen epäreaktiivinen, joten sitä käytetään tästä syystä (kauniin ulkomuotonsa ohella) koruihin, hammaspaikkoihin, ja aiemmin myös proteeseihin. Hyvän sähkönjohtavuuden ja korrosoitumattomuuden takia kultaa käytetään myös elektroniikkateollisuudessa mm. liitin- ja kytkinpinnoissa. Kullan kemiallinen merkki Au tulee sen latinankielisestä nimestä Aurum.
Valmistus
Kulta esiintyy luonnossa sekä metallisena, että yhdisteenä. Se voidaan puhdistaa syanidi-, klooraus- tai amalgaamiprosessilla.
- Syanidiprosessissa kulta reagoi natriumsyanidiliuoksessa muodostaen natriumsyanoauraattia, joka pelkistetään elektrolyyttisesti.
- Kloorausprosessissa malmi reagoi kloorin kanssa korkeassa lämpötilassa muodostaen kultakloridia (AuCl3). Liuos pelkistetään vetysulfidilla, jolloin saadaan kultasulfidia, joka voidaan puhdistaa sulattamalla.
- Amalgaamiprosessissa kulta liuotetaan lietteestä amalgaamiin (elohopeaan) ja erotetaan tislaamalla.
Kullan hinta annetaan usein dollaria /Troy unssi (99,98% Au). (Troy oz = troy unssi = 31,1034768 grammaa. Tavallinen unssi on vain 29,6856 g.)
Kultalajit
- punakulta
- keltakulta
- viherkulta
- valkokulta
valkokulta
Merkittävimmät esiintymisalueet
Venezuela
Kaivostoiminta Suomessa
Suomessa on yksi toiminnassa oleva kultakaivos Sodankylässä, mutta muiden kaivosten avaamista selvitellään mm. Kittilässä, Orivedellä, Ilomantsissa, Raahessa ja Huittisissa. Uusien kaivosten kannattavuuden mahdollistaa rikastusmenetelmien kehittyminen.
Katso myös
- jaksollinen järjestelmä
- alkemia
- katinkulta
- kultakuume
Aheesta muualla
- [http://www.kultahippu.fi/ Kultahippu - tietoja kullasta ja kullankaivuusta]
Luokka:Alkuaineet
Luokka:luonnonvarat
ms:Emas
ja:金
simple:Gold
th:ทองคำ
Luokka:Italian alueetItalian alueita käsitteleviä artikkeleja.
Alueet
ja:Category:イタリアの州
ko:Category:이탈리아의 주
Sybaris
Sybaris (en grec ancien Subaris), cité de la Grande Grèce, fut une colonie fondée par des Achéens de Milet, au sud de l'Italie (Basilicate actuelle), vers 720 av. J.-C. Elle est située sur le golfe de Tarente, dans un site protégé par les embouchures de deux fleuves : le Crathis (actuel Crati) et le Sybaris (actuel Coscile). À leur arrivée, il existait une population d'indigènes qui furent massacrés par les belliqueux Achéens.
Ce fut la cité la plus puissante de la Grande Grèce. Elle aurait regroupé jusqu'à 300 000 citoyens, ce qui était considérable à l'époque. Dynamique et expansionniste, elle fonda au début du , les colonies de Marcellina et Skydros (Sciro). En 680, elle fonda Métaponte et en 675 Poseidonia (Paestum). Elle domina jusqu'à quatre peuples et vingt-cinq cités.
Le luxe des sybarites était proverbial. Sa richesse était assurée par la vaste plaine alluviale et fertile qu'elle dominait, par le rôle stratégique qu'elle tenait dans le commerce méditerranéen de l'époque archaïque, et par les liens étroits qu'elle conservait avec la cité de Milet. Sybaris était réputée pour sa somptuosité, ses lieux de plaisirs, et la mollesse de ses habitants :
- Les gourmets de Sybaris inventèrent une assiette à poissons, plate et large avec des poissons peints sur le fond, pour mieux déguster les vrais.
- La légende raconte qu'un riche citoyen de Sybaris, du nom de Smindyrides, se rendit en voyage à Athènes avec une suite de 1 000 personnes.
Vers le milieu du , Sybaris à la tête d'une ligue de cités d'origine achéenne, dont Crotone et Métaponte, détruisit Syris qui était une colonie fondée par les Ioniens originaires de Colophon. La légende raconte qu'ils égorgèrent cinquante jeunes gens qui, pendant l'attaque de la ville, étreignaient la statue de Minerve. Ils égorgèrent aussi la prêtresse de la déesse, couverte de ses voiles rituels, au milieu des autels.
En 511, elle déclara la guerre à Crotone qui avait refusé d'extrader et de lui remettre des sybarites qu'elle avait bannis. Crotone prit alors la tête d'une ligue de cités et vainquit Sybaris en 510. La ville fut prise, détruite et rasée par les Crotoniates, qui détournèrent le cours du fleuve Crati pour qu'il passe sur les ruines.
Les rescapés trouvèrent refuge à Poseidonia et à Laüs qu'ils fondèrent.
Catégorie:Cité grecque
mieszne filmy kreatyna wakacje jastrzbia gra wagi Zamwienia publiczne
|
|
|
|
|
