:: wikimiki.org ::

Saturnus

Saturnus

Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Se on kaasujättiläinen ja Aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Se on nimetty roomalaisen Saturnus-jumalan mukaan. Saturnus on selvästi navoiltaan litistynyt, sen halkaisija päiväntasaajalta mitattuna on lähes 10 % suurempi kuin navalta mitattuna (120 536 km ja 108 728 km). Tämä johtuu planeetan nopeasta pyörimisestä sekä sen sisäisestä rakenteesta. Saturnus on lisäksi tiheydeltään pienin Aurinkokuntamme planeetoista: sen keskitiheys on vain 0,69 g/cm³, eli pienempi kuin vedelllä. Saturnuksen sisus on Jupiterin kaltainen: keskellä on silikaattiydin, jota ympäröi metallisen nestemäisen vedyn muodostama kerros. Lisäksi sisustassa on merkkejä erilaisista jääkiteistä. Saturnuksen ydin on erittäin kuuma, 12000 K, ja se säteilee avaruuteen enemmän lämpöä kuin mitä se saa Auringosta. Saturnuksen päivän pituus on 10 tuntia, sen vuosi on 29,5 Maan vuotta. Saturnuksen ilmakehä koostuu vedystä, heliumista ja metaanista.

Saturnuksen renkaat

Saturnuksen valtavat renkaat ovat sen kuuluisin piirre. Galileo Galilei havaitsi ne ensimmäisenä teleskoopillaan vuonna 1610, mutta hän ei ilmeisesti osannut sanoa mitä havainnosta olisi pitänyt ajatella. Hän kirjoitti "Saturnus ei ole yksin, vaan se muodostuu kolmesta kappaleesta, jotka melkein koskettavat toisiaan eivätkä koskaan liiku tai muutu toisiinsa nähden. Ne ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden, ja keskimmäinen Saturnus on noin kolme kertaa suurempi kuin laidoilla olevat renkaiden reunat." Hänen mukaansa Saturnuksella oli myös "korvat". 1612 renkaat olivat vaakatasossa Maahan nähden, jolloin ne näyttivät katoavan. Seuraavana vuonna ne ilmestyivät jälleen, mikä hämmensi Galileoa entisestään. 1610 Vasta 1655 Christiaan Huygens ratkaisi renkaiden arvoituksen käyttämällä paljon Galileon kaukoputkea voimakkaampaa teleskooppia. Giovanni Domenico Cassini päätteli 1675 että Saturnuksen rengas muodostuu useista pienemmistä renkaista, joiden välissä on aukkoja. Suurin näistä aukoista nimettiin Cassinin jaoksi. Saturnuksen renkaiden synty on yhä arvoitus. Niiden uskotaan syntyneen suurehkojen kuiden, pyrstötähtien ja meteoriittien törmäyksissä muodostuneista kappaleista, jotka ovat painovoiman vaikutuksesta jääneet kiertämään planeettaa. Renkaat erottuvat varsin vaatimattomalla nykyaikaisella teleskoopilla tai jopa laadukkailla kiikareilla. Ne kiertävät Saturnuksen päiväntasaajaa 6 630 - 120 700 km:n etäisyydellä, ja muodostuvat pii- ja rautaoksidista sekä jääkappaleista. Kappaleiden koko vaihtelee pölyhiukkasista pieneen henkilöautoon saakka.

Saturnuksen tutkiminen

Pioneer 11 oli ensimmäinen avaruusluotain, joka lensi Saturnuksen ohi vuonna 1979. Seuraavan kahden vuoden kuluessa planeetan ovat ohittanet Voyager 1 ja Voyager 2. Cassini-Huygens saapui tutkimaan Saturnusta ja sen kuuta Titania vuonna 2004.

Saturnuksen kuut

Saturnuksen kuita löydetään jatkuvasti lisää, tällä hetkellä vahvistettuja on 48. Kuiden kokonaismäärä ei tule koskaan selviämään varmuudella koska renkaiden jääkappaleet ovat kaikki teknisesti kuita ja on vaikea määritellä rajaa pikkukuun ja suuren renkaiden kappaleen välille. ^- Kuun olemassaoloa ei ole vielä varmistettu eikä sille ole annettu nimeä.
^- Kuu kiertää planeetan pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Luokka:Planeetat zh-min-nan:Thó·-chheⁿ ko:토성 ms:Zuhal ja:土星 simple:Saturn (planet) th:ดาวเสาร์

Planeetta

Planeetta on painovoiman koossapitämä kappale, jonka painovoima on riittävä pakottamaan sen melko lähelle pallon muotoa. Lämpötila planeetan keskustassa ei kuitenkaan ole riittävä käynnistämään ydinfuusiota. Aurinkoa kiertävät planeetat sekä muut kappaleet muodostavat Aurinkokunnan.

Planeettojen luokittelu

Kaasuplaneetat (esim. Jupiter), esim. koostuvat pääsääntöisesti kaasuista. Kaasukehän suunnaton paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä, ja paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Yleensä kaasuplaneetat ovat hyvin massiivisia. Kiviplaneetat (esim. Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat yleensä melko pienimassaisia kaasuplaneettoihin verrattuna. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin. Lisäksi välillä omaksi luokakseen lasketaan jääplaneetat, esim. Pluto — samaan kategoriaan tosin kuuluu myös joitain kuita, kuten Titan.

Aurinkokunnan planeetat

right # Merkurius # Venus # Maa # Mars # Jupiter # Saturnus # Uranus # Neptunus # Pluto Lisäksi on vuoden 2003 marraskuussa löydetty Sedna, joka kiertää aurinkoa 2 miljardia kilometriä Pluton rataa kauempana. NASA on kutsunut Sednaa planeetaksi, mutta jää nähtäväksi hyväksytäänkö tämä määritelmä yleisesti, sillä myöskään Pluton asema planeettana ei olisi niin varma ellei sitä olisi löydetty jo vuonna 1930. Sedna on jonkin verran Plutoa isompi planeetta/asteroidi.

Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat

Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on ilmeisesti planeettoja. Muilta tähdiltä löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi. Tällä hetkellä tunnetaan yli sata eksoplaneettaa, ja niitä löytyy kymmeniä lisää vuosittain. Luokka:Planeetat Luokka:Tähtitiede als:Planet ms:Planet zh-min-nan:He̍k-chheⁿ ko:행성 ja:惑星 simple:Planet th:ดาวเคราะห์

Aurinkokunta

Aurinkokunta on Auringon ja sitä kiertävien planeettojen, kuiden, meteoroidien, asteroidien sekä komeettojen muodostama järjestelmä. Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Aurinkokunnan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähdillä on havaittu omia eksoplaneettojen muodostamia aurinkokuntia.

Koko ja sijainti

Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin sisäpuolella. Heliosfäärin arvellaan ulottuvan 150–200 AU:n etäisyydelle Auringosta. Uloimman planeetan Pluton kiertorata on kaukaisimmillaan 49 AU:n etäisyydellä. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä. Aurinkokuntamme sijaitsee 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Se kiertää keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että Aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.

Aurinkokunnan kohteet

supernovien
- Aurinko, G2-spektriluokan tähti, joka sisältää 99,86 % koko Aurinkokunnan massasta
- yhdeksän planeettaa, jotka ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto
- planeettoja kiertävät kuut
- planeettoja kiertävä pöly ja muu pieni materiaali, josta muodostuvat kaasuplaneettojen renkaat
- asteroidit, jotka ovat pääasiassa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin radan välissä kiertäviä planeettoja pienempiä kivisiä kappaleita
- asteroidikuut, jotka ovat kookkaampia asteroideja kiertäviä pieniä asteroideja
- meteoroidit, jotka ovat alle kymmenenen metrin kokoisia kappaleita ja joita putoaa maahan meteroriitteina ja nähdään tähdenlentoina eli meteoreina
- komeetat, jotka koostuvat etupäässä jäästä ja kiertävät Aurinkoa usein hyvin elliptisillä radoilla
- Neptunuksen takaiset kohteet
- Kuiperin vyöhyke
- Oortin pilvi
- 2003 UB₃₁₃, joka löydettiin tammikuussa 2005 ja joka on Plutoa 1,5 kertaa suurempi; kohteen luokittelu planeetaksi on toistaiseksi epävarma

Aurinkokunnan synty

2003 UB₃₁₃ Aurinkokunta syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Painovoiman vaikutuksesta aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskipakoisvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista. Pyörimisen johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaariseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan mutta pyörimisen aiheuttama keskihakuvoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa materiasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinko. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä. Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset taas pilkkoivat kappaleita ja synnyttävät pölyä. Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet. Syntyteoriaan sopii joukko havaintoja. Planeetat kiertävät Aurinkoa yhdessä tasossa ja kaikki samaan suuntaan. Myös useimmat kuut kiertävät emokappaleitaan samaan suuntaan; samoin Auringon ja lähes kaikkien planeettojen ja kuiden pyörimissuunta on sama. Asteroidien löyhä rakenne saattaa viitata kasautumiseen monesta kappaleesta. Kuun kraatteroituminen ja merien synty taas kertoo suurista törmäyksistä kasautumisen loppuvaiheessa. Myös itse Kuun arvellaan syntyneen Marsin kokoisen protoplaneetan törmättyä alku-Maahan. Tietokonelaskelmat tukevat tätä väitettä: niiden mukaan Kuun synty olisi verraten epätodennäköinen tapahtuma. Useiden tähtien ympärillä on havaittu kiekkomaisia pölyrenkaita, joissa spiraali- ja rengaskuviot viittavat planeettojen painovoiman aiheuttamiin häiriöihin. Pölykiekkotähtiä ovat esimerkiksi Vega, Beta Pictoris ja Orionin suuren kaasusumun syntymäisillään olevat tähdet. Aurinkokunnan ulkopuolelta on löydetty myös lukuisia planeettoja, mikä kertoo Aurinkokunnan kaltaisen kehityksen olevan yleinen. Useimmat löydetyt eksoplaneettajärjestelmät kuitenkin ovat kovin erilaisia verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, mikä on saanut tutkijat pohtimaan, syntyvätkö kaikki planeettakunnat samalla tavalla. Eksoplaneetat on löydetty tutkimalla emotähden säteilyä tarkoilla mittareilla, jotka havaitsevat tähden liikkeitä Dopplerin ilmiön avulla: massiivinen planeetta pystyy heiluttamaan ratajaksonsa tahdissa keskustähteään. Dopplerin ilmiössä säteilyn aallonpituus muuttuu, kun kappale liikkuu havaitsijan suhteen. Joitain planeettoja on havaittu siten, että niiden kulkiessa keskustähtensä kiekon yli tähden valo himmenee hiukan säännöllisin väliajoin.

Titiuksen–Boden laki

Planeetat sijaitsevat melko säännöllisillä etäisyyksillä Auringosta. Säännön mukaan planeetan etäisyys on 0,4 AU:ta pienempi kuin kaksi kertaa edellisen sisemmän planeetan etäisyys. Planeettojen todelliset etäisyydet ja kaavasta lasketut etäisyydet tähtitieteellisinä yksiköinä 0,1 AU:n tarkkuudella: Merkuriuksen etäisyys poikkeaa suhteellisesti tarkastellen huomattavasti kaavan arvosta, mutta se on kuitenkin kaavan raja-arvo 0,4 AU. Neptunus ei sovi sarjaan lainkaan. Planeetat eivät voi kiertää mielivaltaisilla radoilla Aurinkoa, sillä muiden taivaankappaleiden painovoima voisi lingota planeetat ulkoavaruuteen. Säännönmukaisuus on havaittu vain empiirisesti, eikä kaavaa voida johtaa fysiikan lakien avulla. Kaava tunnetaan nimellä Titiuksen–Boden laki, ja se voidaan esittää myös muodossa :0,4 + 0,3 × 2ⁿ, n = -∞,0,1,2,...

Aiheesta muualla

- [http://www.michaelschultz.de/index_en.html Solar System – interaktiivinen planeetta-animaatio] (useilla kielillä, ei suomeksi)
- [http://www.solarviews.com Views of the Solar System] (useilla kielillä, ei suomeksi)

Katso myös

- Aurinko
- Eksoplaneetta
- Esiplanetaarinen kiekko Luokka:Aurinkokunta ms:Sistem suria ko:태양계 ja:太陽系 simple:Solar system zh-cn:太阳系

Jupiter

Jupiter aurinkokunnan suurin planeetta. Se Aurinkoa viidenneksi lähin planeetta ja kiertää Aurinkoa noin 5,2 kertaa niin kaukana kuin maa Auringosta. Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva kaasuplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Se on elämälle äärimmäisen vihamielinen paikka, ja kiinteää pintaa Jupiterilla ei ole. Jupiterin läpimitta on noin 11 kertaa Maan läpimittaa suurempi ja sen massa on 318 Maan massaa. Muodostuttuaan Jupiter säteili lämpöä niin runsaasti että se hehkui punaisena.

Katsaus Jupiterista

Jupiter on nopeasti pyörivä ulkoplaneetta ja jättiläisplaneetta. Jupiter näkyy hyvin pienelläkin kaukoputkella. Siinä havaitaan vaaleita ja tummia raitoja sekä Suuri punainen pilkku, joka on pyörremyrsky. Jupiterista nähdään ainoastaan sen pilvien yläosa. Jupiterin suuret kuut erottuvat kiikarilla.

Pintatietoa Jupiterista

Jupiterin pyörähdysaika akselinsa ympäri on alle 10 tuntia, ja kiertoaika Auringon ympäri lähes 12 vuotta. Jupiterin etäisyys Auringosta on noin 780 miljoonaa kilometriä eli yli viisinkertainen Maahan verrattuna. Jupiter on 2,5 kertaa massiivisempi kuin kaikki muut planeetat yhteensä; se on niin massiivinen, että Auringon ja Jupiterin yhteinen massakeskipiste on hieman Auringon pinnan ulkopuolella (1,068 × Auringon säde keskustasta mitattuna). Se on 318 kertaa Maapalloa massiivisempi, ja sen tilavuus on 1300 kertaa Maata suurempi. Jupiterin läpimitta ilmoitetaan 1 ilmakehän paineen pinna läpimittana. Painovoima Jupiterin pinnalla on 2,3 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla. Nopean pyörimisensä takia Jupiter on litistynyt noin 0,06487.

Jupiterin sisusta

Jupiter on tyypillinen jättiläisplaneetta: suurin osa sen massasta on vetyä, heliumia, metaania, vettä ja ammoniakkia. Suunnattoman paksun kaasukehän alla on tuhansien kilometrien syvyinen nesteytyneistä kaasuista muodostunut meri, sen alla valtavassa yli 4 miljoonan ilmakehän paineessa metallinkaltaiseksi aineeksi puristunut vetykerros, ja sisimpänä muutamien tuhansien kilometrien säteinen kivi- tai silikaattiydin, jonka massa on ehkä 10 -- 15 Maan massaa. Täysin varmasti tätä ei osata sanoa, jotkut väittävät tiheän ytimen massaksi jopa 45 Maan massaa. Jotkut ovat väittäneet Jupiterin supertiheässä ytimessä tapahtuvan uraanin halkeamista. Toiset ehdottavat hidasta kutistumista Jupiterin lämmönlähteeksi. Jupiterin kaasukehän atomeista noin 18% on heliumia ja 81% vetyä mikä vastaa massasta 75% vetyä ja 24 % heliumia. Tämä kaasukoostumus on sama kuin Auringossa. Jupiter pyörii navoilla 5 minuuttia hitaammin kuin päiväntasaajalla koska on kaasumainen kappale. Voidaan erottaa päiväntaasajan alueen pyöriminen, pyöriminen muualla ja sisustan pyöriminen joka mitataaan radiosäteilyn perusteella. Jupiterin sisustan magneettikenttä aiheuttaa muutoksia planeetasta tulevaan radiosäteilyyn.

Jupiterin kaasukehä

Jupiterin kaasukehä on noin 1000 kilometriä paksu. Jupiterin pilvien vaaleat raidat eli vyöhykkeet ovat nousevan virtauksen alueita ja tummemat vyöt laskevan virtauksen elueita. Vyöhykkeet ovat vöitä hieman viileämpiä koska sijaitsevat korkeammalla Jupiterin kaasukehässä ja ovat vaaleampia. Vaaleiden ja tummien raitojen leveys ja väri muuttuvat ajan mukana. Jupiterissa on nopeita tuulia jotka puhaltavat useinkin 600 km/h. Jupiterin pilvien erilaiset värit johtuvat eri lämpöisissä kaasukehän kerroksissa esiintyvistä erilaisista aineista. Jupiterin vyöhykkeiden ja vöiden pinnan suntaiset valtavan nopeat tuulet saavat energiansa Jupiterin sisustasta Jupiterin kaasukehässä on jälkiä metaanista,vesihöyrystä, ammoniakista ja silikaateista. Kasukehässä on myös hyvin pieniä määriä hiiltä, etaania, vetysulfidia, neonia, happea, fosfiinia ja rikkiä. Kaasukehän uloimmassa kerroksessa on jäätynyttä ammoniakkia kiteinä. Jupiterissa on valtavia revontulia ja ukkosia, sillä sen magneettikenttä ja kaasukehän virtaukset ovat suurempia kuin maassa. Jupiter säteilee lämpöä kaksi kertaa enemmän kuin mitä se saa Auringosta. Lämpö on jäännettä ajalta jolloin Jupiter kutistui ts, se on alkujaan kaasun kitkasta syntynyttä.

Jupiterin Suuri punainen pilkku

ammoniakki Esiintyy myös suhteellisen lyhytikäisiä korkeintaan pari vuotta kestäviä valkeita ja ruskeita tai punertavia täpliä, jotka ovat pyörremyrskyjä. Jupiterin Suuri punainen pilkku on valtava pyörremyrsky, jonka tummuusaste muuttuu aika ajoin. Pilkku on soikea ja pitkulainen leveysasteiden suunnassa. Se sijaitsee 22° eteläistä leveyttä. Aika-ajoin pilkku haalenee niin ettei sitä näi lainkaan. Pilkun mitat ovat suunnilleen 12 000 x 25 000 km. Pilkun paikassa, soikeudessa ja koossa tapahtuu vuosikymmenten saatossa muutoksia. Pilkku vaeltelee ja vaihtaa värähdellen paikkaansa eri pituusasteille. Koko vaihtelee välillä n. 24 -– 40000 km × 12 -– 14000 km. Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi eli sen pituus oli 50 000 km ja leveys 11 000 km, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa. Pilkku pyörii vastapäivään, yksi kierros tapahtuu kuudessa päivässä. Pilkut pilvet ovat 8 km ympäröivien pilvien huippujen yläpuolella. Pilkku on saatu aikaan tietokonesimulaatoissa ja samanlainen "tumma pilkku" on Neptunuksella. Pilkku syntyy ja pysyy joidenkin fysiikan lakien vuosi. Simulaatioiden mukaan pilkku imee muita ilmakehän häiriöitä.

Jupiterin magneettikenttä

Jupiterin magneettikentän etäisyys Auringon suunnalla on 3 -- 7 miljoonaa kilometriä. Se aiheuttaa voimakasta radiosäteilyä, tasaista desimetriaalloilla ja epätasaista dekametriaalloilla. osan radiosäteilystä synnyttävät Jupiterin magneettikentässä lähes valon nopeudella kiitävät elektronit. IO-kuun tulivuorenpurkaukaista vapautuu ION radalla ionosoitunutta kaasua, plasmaa, joka aiheuttaa aika-ajoin purkauksia Jupiterista tulevaan radiosäteilyyn.

Jupiterin kuut

pyörremyrsky Jupiterin suurimmat kuut ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Yhteensä niitä on löydetty jo yli 60. Galileo Galilei näki ne ensimmäisenä kaukoputkellaan vuonna 1610, ja oletti aivan oikein niiden olevan Jupiterin kiertolaisia. Seuraava kuu löytyi vasta 1900-luvun kynnyksellä. Sittemmin paremmilla havaintolaitteilla on havaittu yhä pienempiä kuita Jupiteria kiertämässä, ja varsinkin 2000-luvun alussa luetteloon on lisätty kymmenittäin pikkukuita. Jupiterilla on ohut rengas ja pieniä kuita sekä lähellä Jupiteria että kaukana Jupiterista. Jupiterin suuret kuut Io, Europa ja Ganymedes ovat 1:2:4 resonanssissa eli niiden kiertoaikojen suhde on 1:2:4. Tässä resonanssisysteemissä ovat mukana myös Amalthea ja Kallisto.

Suuret Jupiterin kuut

Jupiterin suuria kuita sanotaan galileilaisiksi kuiksi. Ganymedes ja Kallisto ovat planeetan kokoisia.

Jupiterin kuujärjestelmä kaavamaisesti

Jupiterin kuut voidaan jakaa eri ryhmiin niiden etäisyyden, radan soikeuden, radan kaltevuuden, koon jne mukaan. oletetaan Jupiterin suurten kuiden ja näitä sisempien kuiden syntyneen muodostuvaa Jupiteria ympäröivässä kaasukiekossa. Lähellä Jupiteria säännöllisillä radoilla kiertävät kuut ovat eräänlaisia pienoisaurinkokuntia ja sisin suurista kuista, Io, saattaa olla niin tiheä sen takia, että muodostuttuaan kirkkaana hehkunut Jupiter haihdutti Iosta kaikki kevyet helposti haihtuvat aineet pois. Jupiterin suuret kuut ja pienistä kuista suurin, Amalthea, ovat keskenään rataresonansissa 1:2:4. #Jupiterin säännölliset kuut ## Neljä pientä kuuta, etäisyys alle 200000 km Jupiterin keskipisteestä, läpimitta alle 200 km, radan kaltevuus alle puoli astetta. ##Neljä suurta galileilaista kuuta, joiden etäisyys on 400 000 -- 2 000 000 km. #Jupiterin epäsäännölliset kuut ##Themisto kiertää Jupiteria galileilaisten ja seuraavan ryhmän kuiden välissä. ##The Himalia-ryhmä Tämän tiukan ryhmittymän etäisyys Jupiterista on 11 -- 12 000 000 km. ##Carpo Ananke-ryhmän sisäosissa. ##Ananke-ryhmä etäisyys 21 276 000 km Jupiterista kallistuma 149 astetta. ##Carme-ryhmä Etäisyys Jupiterista 23 404 000 km, kallistuma 165 astetta. ##Pasiphaë-ryhmä Hajanainen ryhmä, joka kattaa kaikki uloimmat Jupiterin kuut.

Jupiterin rengas

Jupiterin heikko rengas tulee pääosin kuista Adrasteia ja Metis irtoavasta pölystä. Rengas näkyy vain avaruusluoteinten ottamissa kuvissa. Pöly on savunkaltaista ja irtoaa kuusta meteoriittien iskuista. Kaksi lisärengasta on irronnut kuista Thebe ja Amalthea. Jupiterilla on myös kaukainen rengas. Rengashiukkasten läpimitta on vain muutama mikroni. Halo on harva rengas, jonka hiukkaset liikkuvat kohti planeettaa. Renkaat ovat hyvin tummia, niiden albedo on vain 0,05 AU. Päärenkaan massa on 10¹³ kilogrammaa.

Jupiterin vaikutus aurinkokuntaan

Jupiterilla on mahtava vetovoima ja se on Auringon jälkeen Aurinkokunnan toiseksi merkittävin kappale. Jupiterin radalla kiertää monia ns. troijalaisia asteroideja jotka sijaitsevat Jupiterin kiertoradalla noin 60% Jupiterin edessä ja takana. Jupiter on siepannut osan komeetoista kymmeniä komeettoja käsittävään Jupiterin komeettaperheeseen. Jupiter on aiheuttanut vetovoimallaan asteroidivyöhykkeeseen alueita joissa asteroideja ei ole lainkaan. Arvellaan kaukaisessa Aurinkokunan menneisyydessä Jupiterin estäneen suuren planeetan synnyn asteroidivyöhykkeelle. Jupiterin arvellaan singonneen valtavat määrät komeettoja oortin pilveen. On myös spakulaatioita, joiden mukaan Maan vesi olis saanut alkunsa Jupiterin vetovoimallaan sinkoamista komeetoista. Jos pieni kapaple kuten komeetta ohittaa läheltä suuren kappaleen, pieni kappale voi sinkoutua suurella nopeudella kauas avaruuteen. Todennäköisesti Jupiterin sijainnin ja suuren massan vuoksi planeetta imee komeettoja ja asteroideja itseensä muita planeettoja enemmän. On arveltu, että Maahan törmäisisi ilman Jupiterin "vetoapua" kilometrin läpimitaltaan oleva asteroidi joka 50. vuosi. Toisaalta se, että Jupiterin massainen planeetta on estänyt suuren planeetan synnyn asteroidivyöhykkeelle, on saattanut edistää evoluutiota Maassa. Nimittäin muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein tapahtuva joukkotuho pyyhkii pois lajeja ja antaa tilaa uusille lajeille, vauhdittaen näin evoluutiota. Esimerkiksi dinosaurukset eivät suuren kokonsa vuosi tarvinneet älykkyytä ja sopeutuivat hyvin vain kuumiin oloihin.

Jupiterin synty

Jupiter lienee syntynyt aikaisemmin kuin maa ehkä 3 -- 10 miljoonassa vuodessa. Yleensä ollaan sitä mieltä, että Jupiter syntyi jäästä ja kivestä koostuneen planeetan kasvettua niin suureksi että se pystyi keräämään kaasua alkuaurinkoa ympäröivästä esiplanetaarisesta kaasu- ja pölykiekosta. Jupiterin kiinteistä aineista koostuvan ytimen massa olisi silloin vähintään 10 maan massaa. Jotkut tutkijat ovat väittäneet Jupiterin kutistuneen muutamassa sadassa vuodessa tiheän aurinkoa ympäröivän kaasukiekon häiriöstä. Nykyisten siirtymisteorioitten (migraatioteorioitten) kannattajat uskovat Jupiterin siirtyneen radallaan 0,45 AU 100000:ssa vuodessa. Siirtyminen on johtunut Jupiterin ja ympäröivän kaasu- ja pikkuplaneettakiekon välisestä vuorovaikutuksesta. Alkukaurinkosumun kaasukiekossa liikkunut Jupiter on saattanut singota pikkuplaneetoja radoilla, joissa ne törmäävät Maahan, ja kiihdyttänyt siten maan syntyä.

Shoemaker-Levy 9:n törmäys

Yli kaksikymmentä komeetta Shoemaker-Levy 9:n kappaletta iskeytyi Jupiterin eteläiselle puoliskolle 16.–22. heinäkuuta 1994. Tapahtuma oli ensimmäinen kahden Aurinkokunnan kappaleen välinen törmäys, josta voitiin tehdä suoria havaintoja.

Jupiteria tutkineita avaruusluotaimia

Runsaasti tietoja on saatu amerikkalaisilla avaruusluotaimilla, jotka ovat tutkineen Jupiteria. Pioneer 10 ja 11 lensivät Jupiterin ohi 1970-luvulla. Näiden luotainten antama kuvanlaatu oli kuitenkin 1970-luvun luotainten tapaan äärimmäisen huono. Hyviä kuvia antoivat vasta Voyager 1 ja 2 1980-luvun alussa. 1990-luvulla Jupiterin kuusta antoi tarkkoja kuvia Galileo-luotain jonka suurtehoantenni ei avautunut lähdössä. Tällöin ei saatu lähetettyä planeetasta suurta tietomäärää. Jupiterin kaasukehään onnistuttiin syöksemään iskeytymisluotain joka lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan suuressa paineessa.

Jupiteria muistuttavaat planeetat muilla tähdillä

Monet spektrimittauksista havaitut muiden tähtien planeetat ovat suurin piirtein Jupiterin tyyppisiä kaasuplaneettoja.

Jupiterin massa

Jupiterin massaa (lyhennetään esim. M_J tai MJ ) käytetään mittayksikkönä mitattaessa esim ruskeiden kääpiöiden ja eksoplaneettojen massoja. Jupiterin massa on 1,899
- 10²⁷ kg eli MJ = 317,8 Maan massaa, tai MJ = 0,0009545 Auringon massaa. Auringon massa on 1047,7 Jupiterin massaa. Eksoplaneettoja mitattaesssa käytetään myös Saturnuksen massaa joka on 5,6846
- 10²⁶ kg 95,162 Maan massaa, eli melko tarkkaan 0,3 Jupiterin massaa. Kolmannen vertailuplaneetan, Neptunuksen massa on 1,0243
- 10²⁶ kg eli 17,147 Maan massaa tai 0,054 Jupiterin massaa. Jupiter on 18.53 kertaa Neptunusta massiivisempi.

Katso myös

- Jättiläisplaneetta
- Saturnus

Aiheesta muualla

- http://www.astronetti.com/planeetat/jupiter.htm
- http://www.gfdl.noaa.gov/~gw/ Luokka:Jupiter als:Jupiter (Planet) ms:Musytari ko:목성 ja:木星 simple:Jupiter (planet) th:ดาวพฤหัสบดี

1610

Tapahtumia

- Messier 42 löydetään

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1600-luku ms:1610 ko:1610년

Christiaan Huygens

Christiaan Huygens (s. 14. huhtikuuta 1629, Haag - k. 8. heinäkuuta 1695, Haag) oli hollantilainen luonnontieteilijä, joka harjoitti muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa ja astronomiaa. Hän kuului Englannin ja Ranskan tiedeakatemioihin. Huygensin merkittävimpiä saavutuksia oli Huygensin periaate, jolla hän selitti aaltoliikkeen etenemistä. Hän ymmärsi tiettävästi ensimmäisenä valon olevan aaltoliikettä. Hän myös selvitti Saturnuksen renkaiden koostuvan kivimateriaalista, löysi Titanin, Saturnuksen kuun, 25. maaliskuuta 1655 ja keksi myös heilurin periaatteen: heilurin nopeus riippuu sen pituudesta. Hän myös kirjoitti todennäköisyyslaskennan oppikirjan, joka julkaistiin 1657 sekä patentoi taskukellon vuonna 1675. Hänen mukaansa on nimetty osa Orionin tähtisumusta, asteroidi 2801 Huygens sekä vuonna 1997 lähetetyn Saturnusta tutkivan Cassini-Huygens-luotaimen Titan-kuun pinnalle 14. tammikuuta 2005 laskeutunut luotain. Huygens, Christiaan Huygens, Christiaan Huygens, Christiaan ko:크리스티안 호이겐스 ja:クリスティアーン・ホイヘンス

1675

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1675 ko:1675년

Pioneer 11

Pioneer 11 on Pioneer 10:nen sisaralus, sekä ensimmäinen avaruusalus, joka ohitti Saturnuksen. Se laukaistiin 5. huhtikuuta 1973. Luotain ohitti Jupiterin 2. joulukuuta 1974 ja Saturnuksen 1. syyskuuta 1979. Siihen menetettiin yhteys marraskuussa 1995.

Katso myös

- Pioneer 10 (pääartikkeli)
- Heliosfääri Luokka:Avaruusluotaimet Luokka:Miehittämättömät avaruuslennot ko:파이어니어 11호

Avaruusluotain

Avaruusluotain on maasta avaruuteen laukaistu tutkimuslaite, joka sisältää yleensä useita mittalaitteita, sensoreita. Avaruusluotain on miehittämätön avaruusalus, jota ohjataan maassa olevassa lennonohjauskeskuksesta. Kun avaruusluotain laukaistaan avaruuteen, saa se raketilta tarpeeksi suuren pakonopeuden pystyäkseen poistumaan Maan painovoimakentästä. Avaruusluotaimet lähetetään yleensä tutkimaan yhtä tai muutamaa tiettyä kohdetta avaruudessa, joista tiedemiehet haluavat lisää tietoa. Planeettoja tutkivat luotaimet asettuvat monesti planeettaa kiertävälle radalle satelliittien tapaan, josta ne voivat sopivalla radalla ollessaan tutkia laajaa aluetta planeetan pinnasta. Luotaimet saattavat myös sisältää laskeutujan, joka - luotaimen saavutettua kohteensa - irtoaa luotaimesta ja laskeutuu tutkittavan kohteen pinnalle. Tällöin pinnalle laskeutunut tutkimuslaite voi välittää tietoa kiertoradalle jääneeseen luotaimeen, joka edelleen välittää tiedon Maahan. Laskeutujan oma radiolähetin ei yleensä ole tarpeeksi voimakas välittämään tietoa suoraan Maahan. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Saturnusta ja sen kuuta Titania tutkimaan lähetetty Cassini-Huygens. Myös Marsiin lähetetyt kulkijat Spirit ja Opportunity voivat viestiä Maahan jo aikaisemmin Marsin kiertoradalla lähetetyn Mars Global Surveyor kiertolaisen kautta.

Luettelo avaruusluotaimista

Kuu

- Chandrayaan 1 (ISRO), laukaisu 2007
- Chang'e-1 (CH-1), Kiinan suunnittelema kuuluotain, joka laukaistaan vuonna 2007
- Clementine (USA), laukaisu 25. tammikuuta 1994
- Luna-luotaimet (Neuvostoliitto)
- Lunar Orbiter-luotaimet (NASA), v. 1966-1967
- Lunar Prospector (NASA), laukaisu 7. tammikuuta 1998
- Ranger 1-9 1960-luvulla (NASA)
- SMART-1 (ESA)
- Surveyor 1-7 1960-luvulla (NASA)

Mars

- Mars 1 (Neuvostoliitto)
- Mars 96 (Neuvostoliitto)
- Mars Express (ESA ja brittiläinen Beagle 2-laskeutuja)
- Mars Exploration Rover (NASA)
- Mars Global Surveyor (NASA)
- Mars Odyssey (NASA)
- Mars Pathfinder (NASA)
- Mars Reconnaissance Orbiter (NASA)
- Phobos-1 ja Phobos-2 (Neuvostoliitto)
- Viking 1 (NASA)
- Viking 2 (NASA)
- Kaikkiaan liki 30 avaruuslentoa kohti Marsia

Venus

- Magellan - Venus
- Venera-luotaimet, Neuvostoliitto (1961-1983)
- Venus Express - ESAn Venus-luotain (2005)

Merkurius

- BepiColombo - ESA Merkurius-luotain (2012)
- MESSENGER - NASAn Merkurius-luotain (2004)

Ulompi Aurinkokunta

- Cassini-Huygens - NASAn Saturnus-luotain
- Deep Space 1 - NASAn testiluotain
- Galileo - Jupiter
- NEAR Shoemaker - NASAn asteroidiluotain
- Pioneer 10 - Jupiter
- Pioneer 11 - Jupiter ja Saturnus
- Ulysses - ESAn ja NASAn aurinkoluotain
- Voyager 1 - Jupiter ja Saturnus
- Voyager 2 - Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus

Komeettaluotaimet

- CONTOUR-luotaimen tavoite oli tutkia kolme komeettaa, mutta se tuhoutui kantoraketin räjähdettyä.
- Deep Impact - Nasan luotain, joka sisälsi ohjuksen, joka törmäsi onnistuneesti komeettaan.
- Giotto - ESAn Halleyn komeettaa tutkinut luotain
- ICE - (ent. nimi ISEE-3) tutki Halleyn komeettaa sekä komeetta Giacobini-Zinneria.
- Rosetta - ESAn komeettaluotain (2004), kohde 67P/Churyumov-Gerasimenko
- Sakigake - Japanin Halleyn komeetta
- Stardust - NASAn luotain, joka kerää "tähtipölyä"
- Suisei - Halleyn komeetta Luokka:Avaruusluotaimet

Voyager 1

Voyager 1 -avaruusluotain on 815 kg painava miehittämätön Aurinkokunnan ulkoplaneettoja ja tähtienvälistä avaruutta tutkimaan 5. syyskuuta 1977 lähetetty luotain, joka on vielä tällä hetkellä (2005) toimintakuntoinen. Se on Maasta kauimpana oleva ihmisen tekemä laite. Voyager 1 on matkannut Aurinkokunnan vaikutusalueen (katso heliosfääri) ulkopuolelle, tähtienväliseen avaruuteen. Voyager-avaruusohjelman toinen avaruusluotain oli Voyager 1:n kanssa identtinen Voyager 2. 14 miljardin kilometrin etäisyydellä (95 AU:ta) Auringosta Voyager 1 on saavuttanut hidastuneen aurinkotuulen alueen eli heliovaipan, mikä on terminaatiošokin jälkeinen Aurinkokunnan alue joka merkitsee siirtymää Aurinkokunnasta tähtienväliseen avaruuteen. Tältä etäisyydeltä Voyager 1:n radiosignaalilta kestää yli 13 tuntia saapua Jet Propulsion Laboratoryn ohjauskeskukseensa. Luotain on hyperbolisella radalla ja on saavuttanut pakonopeuden, mikä merkitsee sitä, että luotain ei enää palaa Aurinkokuntaan. Aivan kuin Pioneer 10, käytöstä poistettu Pioneer 11 ja sisarluotain Voyager 2, Voyager 1:sta on tulossa tähtienvälinen luotain. Voyager 1:n tehtävänä oli Jupiterin ja Saturnuksen sekä niiden kuiden ja rengasjärjestelmien tutkiminen, nykyinen tehtävä on heliopaussin havaitseminen ja aurinkotuulen sekä tähtienvälisen aineen hiukkasmittaus. Kummassakin Voyager-luotaimessa on voimanlähteenä kolme radioisotoopin hajoamisen tuottamasta lämpösäteilystä virtaa tuottavaa generaattoria (ns. RTG-generaattori), jotka ovat suuresti ylittäneet lasketun käyttöikänsä ja niiden oletetaan tuottavan riittävästä virtaa Maan kanssa viestivää radiolähetintä varten noin vuoteen 2020 asti.

Lentosuunnitelma ja laukaisu

aurinkotuulen Voyager 1 suunniteltiin aluksi Mariner-avaruusohjelman Mariner 11 -luotaimeksi. Se suunnitelmiin hyödyntämään aikansa uutta tekniikkaa, planeettojen painovoiman linkovaikutusta. Sattumalta planeettojenvälisten luotainten kehitys osui yhteen kerran 175 vuodessa tapahtuvan planeettojen keskinäisestä asemasta johtuvan "Suuren planetaarisen kiertomatkan" (Planetary Grand Tour) kanssa, millä tarkoitettiin toisiaan seuraavien planeettojen painovoimien linkovaikutusten sarjaa, mikä mahdollistaisi ainoastaan minimaalista polttoainemäärä kurssinkorjauksiin käyttäen yksittäisen avaruusluotaimen vierailla kaikilla neljällä Aurinkokunnan kaasujättiläisplaneetoilla: Jupiterilla, Saturnuksella, Uranuksella ja Neptunuksella. Identtiset Voyager 1 ja Voyager 2 -luotaimet suunniteltiin Suurta planettarista kiertomatkaa silmälläpitäen ja niiden laukaisut ajoitettiin niin, että haluttaessa voitaisiin toteuttaa tuo matka. NASA laukaisi Voyager 1:n matkaan 5. syyskuuta 1977 Cape Canaveralista Titan IIIE Centaur kantoraketilla, hieman sisaraluksensa Voyager 2:n jälkeen. Vaikka Voyager 1 lähti sisaraluksensa jälkeen, se lähetettiin nopeammalle radalle, niin että se saavuttaisi Jupiterin ja Saturnuksen ennen sisaralustaan. Lähdössä Titan IIIE kantoraketin toisen vaiheen poltto jäi noin sekunnin ajan vajaaksi ja jätti vastaavan määrän polttoainetta käyttämättä. Lennonjohto epäili että Voyager 1 ei saavuttaisi Jupiteria, mutta kantoraketin seuraavassa vaiheessa oli riittävästi polttoainetta kompensoimaan edellisen vaiheen lyhyeksi jäänyt poltto.

Jupiterin ohilento

Saturnuksen Voyager 1 aloitti Jupiterin valokuvaamisen tammikuussa 1979. Se oli lähimpänä Jupiteria 5. maaliskuuta 1979, 349 000 kilometrin päässä planeetan keskipisteestä. Lähietäisyys mahdollisti suuremman havaintotarkkuuden. Suurin osa kuita, rengasjärjestelmiä, magneettikenttiä ja säteilyä koskevista havainnoista tehtiinkin ohilentoa edeltävänä ja seuraavana vuorokautena. Planeetan valokuvas päättyi huhtikuussa. Kumpikin Voyager-luotain teki tärkeitä uusia havaintoja Jupiterista ja sen kiertolaisista. Yllättävin niistä oli Io-kuun tuliperäinen toiminta, mitä ei ollut aikaisemmin havaittu Maasta tai Pioneer 10 ja Pioneer 11 -luotaimien ohilennoilla.

Saturnuksen ohilento

Pioneer 11 Jupiterin painovoiman aiheuttama linkovaikutus toimi suunnitellusti ja luotain suuntasi Saturnukseen, minkä ohilento tapahtui 12. marraskuuta 1980 124 000 kilometrin etäisyydellä planeetan pilvikerrostuman yläosasta. Luotain havaitsi Saturnuksen renkaiden monimutkaisen rakenteen ja tutki Saturnuksen ja sen Titan-kuun kaasukehää. Koska Titanilla havaittiin paksu kaasukehä, päätti Voyagerin lennonjohto Jet Propulsion Laboratoryssa ohjata luotaimen Titanin läheltä tapahtuvalle ohilennolle ja keskeyttää "Suuren planetaarisen kiertomatkan". (Suuren planetaarisen kiertomatkan jatkamisesta katso Uranuksen ja Neptunuksen osioita Suuren kiertomatkan suorittaneen Voyager 2 -luotaimen artikkelissa) Titanin ohilennon aiheuttama painovoiman lisälinkovaikutus vei Voyager 1:n planeetojen kiertoratatason ulkopuolelle, mikä päätti sen planeettojentutkimusvaiheen. On arvioitu että kummallakin Voyager-luotaimellka olisi riittävästi virtaa ainakin joidenkin mittalaitteiden käyttämiseksi vuoteen 2020 asti.

Heliopaussi

2020] ::Katso myös: heliosfääri Voyager 1:n suunnatessa tähtienväliseen avaruuteen sen mittalaitteet jatkavat Aurinkokunnan tarkkailua; JPL:n tiedemiehet käyttävät plasma-aaltotutkimuslaitteita Voyager 1ja Voyager 2 luotaimissa tutkiakseen heliopaussia. Voyager 1:n aurinkotuuli-ilmaisin lopetti toimintansa vuonna 1990, eikä sen tarkkaa asemaa suhteessa heliosfääriin tiedetä. Kuitenkin toukokuussa 2005 Nasa ilmoitti lehdistötiedotteessaan, että tutkijat olivat saavutettaneet konsensuksen siitä, että Voyager 1 oli nyt heliovaipassa [http://www.nasa.gov/vision/universe/solarsystem/voyager_agu.html].

Kuljettu matka

Maaliskuussa 2005 luotain oli noin 14,2 miljardin kilometrin (95 AU:n) päässä Maasta, mikä tekee siitä kaikkein kauimpana Maasta olevan ihmisen tekemän laitteen. Voyager 1 loittonee Aurinkokunnasta noin 3,6 AU:ta vuodessa (noin 17,2 km/s), eli nopeammin kuin Voyager 2. Voyager 1 ei suuntaa mitään tiettyä tähteä kohti, mutta vaikka luotain suuntaisi kohti lähintä tähteä, Alfa Centauria, matkaan kuluisi noin 80 000 vuotta.

Aiheesta muualla

- [http://voyager.jpl.nasa.gov Nasan Voyagersivusto]
- [http://voyager.jpl.nasa.gov/spacecraft/spacecraftlife.html Voyager Spacecraft Lifetime]
- [http://www.cnn.com/2005/TECH/space/05/25/voyager.space/index.html CNN: NASA: Voyager I enters solar system's final frontier] - 25.5.2005
- [http://www.heavens-above.com/solar-escape.asp Spacecraft Escaping the Solar System] - luotaimen tämänhetkinen sijainti ja kaaviokuvia
- [http://voyager.jpl.nasa.gov/mission/weekly-reports/ Viikkoraportti] Luokka:Avaruusluotaimet Luokka:Miehittämättömät avaruuslennot ko:보이저 1호

Voyager 2

Voyager 2 on avaruusluotain, joka laukaistiin vuonna 1977. Alun perin luotaimen piti olla Mariner-avaruusohjelman Mariner 12. Voyager 2 on identtinen Voyager 1-luotaimen (eli "Mariner 11") kanssa. Voyager 2 seurasi kuitenkin hieman erilaista rataa ohittaessaan Saturnuksen, eikä tehnyt Titanin ohilentoa kuten Voyager 1, vaan käytti hyväkseen Saturnuksen painovoiman linkovaikutusta matkatakseen Uranukselle ja Neptunukselle. Siitä tuli ensimmäinen ja tähän asti ainoa avaruusluotain, joka on vieraillut noilla planeetoilla, ja ensimmmäinen avaruusluotain, joka on tehnyt "Suuren planetaarisen kiertomatkan" (Planetary Grand Tour) vieraillessaan Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen luona johtuen noiden neljän planeetan harvinaisesta keskinäisestä asemasta, mikä toistuu vain joka 175 vuosi [http://voyager.jpl.nasa.gov/science/planetary.html].

Voyager 2:n lento

Neptunukselle

Laukaisu

- 20. elokuuta, 1977 - laukaisu Cape Canaveralista, Floridasta Titan IIIE Centaur kantoraketilla.

Jupiter

- 9. heinäkuuta, 1979 - Jupiterin ohilento.

Saturnus

- 25. elokuuta, 1981 - Saturnuksen ohilento. Saturnuksen Ollessaan Saturnuksen takana (Maasta katsottuna) Voyager 2 suoritti tutkamittauksia Saturnuksen ulommasta kaasukehästä selvittääkseen sen lämpötilan ja tiheyden vaihteluita. Voyager 2 havaitsi, että kaasukehän yläosissa (70 millibaaria) Saturnuksen lämpötila oli 70 Kelviniä, kun taas mittauksien alimmilla tasoilla (1200 millibaaria) lämpötila nousi 143 Kelviniin. Pohjoisnavan havaittiin olevan 10 Kelviniä kylmempi, vaikka tämä saattaa olla kausivaihteluista johtuvaa.

Uranus

Saturnuksen
- 24. tammikuuta, 1986 - Uranuksen ohilento. Voyager 2 havaitsi 10 ennestään tuntematonta kuuta, tutki Uranuksen ainutlaatuista kaasukehää (Uranuksen akselin kaltevuus on 97,77°) ja sen rengasjärjestelmää.

Neptunus

- 26. elokuuta, 1989 - Neptunuksen ohilento. Neptunuksen Koska Neptunus oli viimeinen planeetoista joilla Voyager 2 voisi vierailla, niin päätettiin tehdä Triton-kuun ohilento läheltä välittämättä sen vaikutuksesta luotaimen radan muuttumiseen, samoin kuin Voyager 1 teki tutkiessaan Saturnusta ja sen kuuta Titania. Luotain havaitsi myös Suuren tumman pilkun ("Great Dark Spot") Neptunuksen eteläisellä pallonpuoliskolla, mikä muistutti Jupiterin vastaavaa ulkonäöltään ja kooltaan. Pilkku näytti muuttuvan luotaimen ohittaessa sen. Pilkun ei ajatella olevan myrsky kuten Jupiterissa, vaan reikä Neptunuksen kaasukehässä aivan kuten maapallolla on reikä otsonikehässä. Hubblen avaruuskaukoputki kuvasi vuonna 1994 Neptunusta, eikä kuvissa nähty enää pilkkua, vaikka saman kaltainen pilkku oli ilmestynyt planeetan pohjoiselle pallonpuoliskolle.

Aurinkokunnasta poistuminen

Koska luotaimen planeettatutkimusvaihe on ohi, se pyrkii nyt hankkimaan Nasaa kiinnostavaa tietoa siitä, missä Aurinkokunta loppuu (katso heliosfääri) ja millaiset olosuhteet vallitsevat Aurinkokunnan ulkopuolisessa tähtienvälisessä avaruudessa. 11.1.2005 luotain oli noin 75,4 AU:n päässä maasta ja loittonee Aurinkokunnasta noin 3,3 AU:a vuodessa (noin 15 km/s). Luotain on jo lähes poistunut Aurinkokunnasta. Voyager 2:n oletetaan jatkavan tietojen lähettämistä aina 2030-luvulle.

Aiheesta muualla

- [http://voyager.jpl.nasa.gov Nasan Voyagersivusto]
- [http://voyager.jpl.nasa.gov/spacecraft/spacecraftlife.html Voyager Spacecraft Lifetime]
- [http://www.heavens-above.com/solar-escape.asp Spacecraft Escaping the Solar System] - luotaimen tämänhetkinen sijainti ja kaaviokuvia
- [http://voyager.jpl.nasa.gov/mission/weekly-reports/ Viikkoraportti] ko:보이저 2호 Luokka:Avaruusluotaimet Luokka:Miehittämättömät avaruuslennot

Titan (kuu)

Titan on Saturnuksen suurin kuu. Sen löysi hollantilainen Christiaan Huygens 25. maaliskuuta 1655. Titan on suurempi kun Merkurius-planeetta ja se on aurinkokunnan toiseksi suurin kuu Ganymedeksen jälkeen. Titan on aurinkokunnan ainoa kuu, jolla on tiheä ilmakehä. Titanin ilmakehän löysi Gerard Kuiper vuonna 1944. Ilmakehä koostuu typestä, metaanista ja vähäisessä määrin joistakin muista aineista kuten etaanista. Alle 160 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä typpeä ja metaania on kumpaakin yhtä paljon. Toposfäärissä metaanin määrä kasvaa tasaisesti alaspäin mennessä. Kahdenkymmenen kilometrin korkeudella on metaanipilviä ja pinnan tuntumassa leijuu metaanin lisäksi myös etaanisumua. Kuuta peittää vesijään ja hiilivetyjään seos. Jään seassa on hiekan tai saven karkeuksista mineraaliainesta. Pinnasta otetuissa valokuvissa näkyy vaaleita ja tummia alueita. Vaaleiden aluiden oletetaan kohoavan tummia, ilmeisesti nesteen peittämiä tasankoja korkeammalle. Erityyppisten alueiden rajalla, rantaviivalla, leviää paikoin joenuomia ja suistoja muistuttavia maastonpiirteitä. Lisäksi pinnalla on tummia lyhyitä kanavanpätkiä, joiden muodostumista metaanilähteistä pidetään todennäköisempänä alkuperänä kuin metaanisateita. Vaaleat harjanteet vaikuttavat puolestaan kuoren läpi purkautuneelta vesijäältä. Pinnan lämpötila on Huygens-luotaimen mittausten perusteella arvioitu 93,8 kelvinin (noin -180 °C) lämpöiseksi. Titan-kuu kiinnostaa tutkijoita erityisesti, koska sen uskotaan jossain määrin muistuttavan alkuaikojen Maata. Jopa elämän esiintymistä pidetään mahdollisena runsaan hiilivetyaineksen pohjalta.

Titanin tutkiminen

Maanpäällisillä kaukoputkilla on nähty Titanin pinnan värivaihtelut. Luotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 1970- ja 1980-luvulla tutkivat ohikulkumatkallaan Titanin ilmakehää. Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnusta kiertävälle radalle heinäkuussa 2004. Cassini tutkii Saturnusta, sen renkaita ja kuita sekä erityisesti Titania mm. tutkalla. Huygens-luotain suunniteltiin yksinomaan Titanin tutkimiseen. Cassini lähetti sen kohti Titania 25. joulukuuta 2004. Luotain laskeutui onnistuneesti Titanin pinnalle 14. tammikuuta 2005. Huygens tutki pudotessaan mm. ilmakehän koostumusta. Se selvisi laskeutumisesta ja pystyi lähettämään takaisin tietoa Titanin pinnan olosuhteista. Ilmakehän tuulia pyrittiin havaitsemaan mittaamalla tarkasti Huygensin laskeutumista. Maapallon laajuinen radioteleskooppien havaintoverkko seurasi luotaimen lähettämää merkkisignaalia. Pitkäkantainterferometrialla yhdistetyistä suuntamittauksista luotaimen reitti onnistuttiin määrittämään kilometrin tarkkuudella.

Lähteet

- ESA [http://www.esa.int http://ww.esa.int/] Luokka:Kuut zh-min-nan:Titan (oē-chheⁿ) ko:티탄 (위성) ja:タイタン (衛星)

2004

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320.
- 20. helmikuuta – konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
- 22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
- 22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi isoimman kaupungin Cap-Haïtienin.
- 24. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 571 ihmistä Marokossa.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan entinen ministeri Clare Short paljasti brittien MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin puheluita.
- 26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan, päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
- 29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista, Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USA:n joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Suomessa väkevien alkoholijuomien vero laski 40 prosenttia.
- 1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
- 1. maaliskuuta – Mohammed Bahr al-Uloumista tuli Irakin presidentti.
- 1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
- 3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
- 10. maaliskuuta – Viisi brittiä, joita pidettiin Afganistanin sodan päättymisestä asti Yhdysvaltain Guantanamon vankileirillä, vapautettiin.
- 11. maaliskuuta – Madridissa tapahtui Espanjan historian tuhoisin terrori-isku. 190 kuoli.
- 14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
- 14. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaaleissa Vladimir Putin valittiin toiselle kaudelle.
- 15. maaliskuuta – Astronomit kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
- 15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä Espanjan joukot Irakista.
- 19. maaliskuuta – Äänekosken bussionnettomuus.
- 20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidenttiä Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
- 20. maaliskuuta – Tuhansia mielenosoituksia Irakin sodan 1-vuotispäivänä.
- 22. maaliskuuta – Kaksi suomalaista liikemiestä joutui murhatuksi Irakissa.
- 22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin Sheikki Ahmed Yassinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
- 25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muhammad Gaddafin.
- 28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.
- 31. maaliskuuta – Neljä yhdysvaltalaista urakoitsijaa tapettiin Irakissa ja heidän ruuminsa silvottiin ja poltettiin.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta – Pommiräjähdys madridilaisessa asuinhuoneistossa tappoi viisi poliisin saartamaa, maaliskuun 11.:n pommi-iskuista epäiltyä, sekä poliisimiehen.
- 4. huhtikuuta – Shiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Taisteluissa kuoli satoja.
- 17. huhtikuuta – Israelin helikopterit ampuivat ohjuksia saattueeseen Gazan kaistalla, surmaten Hamasin johtajan, Abdel Aziz al-Rantissin.
- 19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
- 20. huhtikuuta – Tony Blair julisti Yhdistyneen kuningaskunnan järjestävän kansanäänestyksen Euroopan perustuslaista.
- 21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden jälkeen.
- 22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Pohjois-Korean Ryongchonissa, surmaten 161. 1300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
- 25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänetys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
- 28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
- 6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
- 9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmad Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyn stadionilla pommilla.
- 12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
- 14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
- 17. toukokuuta – Ezzedine Salim, Irakin väliaikaisneuvoston sen hetkinen puhemies kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
- 19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
- 22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa, Espanjassa.
- 23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.

Kesäkuu

- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa juhlittiin Normandiassa.
- 8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
- 8. kesäkuuta –10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa, USA:ssa.
- 10. kesäkuuta –13. kesäkuuta – Europarlamenttivaalit Euroopan unionissa.
- 11. kesäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnuksen kuun, Phoeben lähelle.
- 12. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Jalkapallon euroopanmestaruuskilpailut Portugalissa. Loppuottelussa Kreikka voitti Portugalin 1-0.
- 21. kesäkuuta – SpaceShipOne, ensimmäinen yksityinen avaruusalus, saavutti avaruuden.
- 21. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Wimbledonin tennisturnaus Lontoossa. Roger Federer ja Maria Sharapova (Marija Šarapova) voittivat kaksinpelit.
- 28. kesäkuuta – Miehitysvallat siirsivät hallinnon Irakin väliaikaishallitukselle.
- 30. kesäkuuta – Oikeudenkäynti Irakin entistä presidenttiä, Saddam Husseinia vastaan alkoi.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta – Cassini-Huygens saapui Saturnukselle.
- 4. heinäkuuta – Freedom Towerin rakennustyöt alkoivat New York Cityssa.
- 6. heinäkuuta – Yhdysvaltain demokraattipuoleen senaattori John Kerry valitsi senaattori John Edwardsin varapresidenttiehdokkaakseen USA:n presidentinvaaleihin.
- 7. heinäkuuta – LZW-pakkausalgoritmin patenttien voimassaolo päättyi viimeisenä Kanadassa.
- 12. heinäkuuta – Pedro Santana Lopes nousi virkaansa Portugalin pääministerinä.
- 23. heinäkuuta – Netervajoen yli johtava Stari Most -silta avattiin Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
- 25. heinäkuuta – Lance Armstrong teki historiaa voittamalla kuudennen kerran peräkkäin Tour de Francen.
- 30. heinäkuuta – Kaasuräjähdys tappoi 18 Belgiassa ja 120 loukkaantui.
- 31. heinäkuuta – F1-kuljettaja Kimi Räikkönen ja malli Jenni Dahlman avioituivat Hämeenlinnassa sijaitsevassa Vanajanlinnassa.

Elokuu

- 1. elokuuta – Ostoskeskustulipalo tappoi 464 Asunciónissa, Paraguayssa.
- 3. elokuuta – Vapaudenpatsas avattiin kunnostustöiden jälkeen.
- 3. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi pidätti 12 terroriepäiltyä.
- 4. elokuuta – Gibraltarissa juhlittiin 300-vuotista brittivaltaa.
- 6. elokuuta – YK:n raportti, joka syytti Sudanin hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurissa, julkaistiin.
- 12. elokuuta – Ruotsin väkiluku ylitti yhdeksän miljoonaa (kello 14:58 paikallista aikaa).
- 13. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Ateenassa.
- 13. elokuuta – Raskaita taisteluita Irakissa puolalaisten ja yhdysvaltain joukkojen sekä Moqtada al-Sadrin kannattajien välillä. Shiiajohtaja Moqtada al-Sadr vaati Irakin väliaikaishallituksen eroa. Maaöljyn hinta nousi ennätyslukemiin: 46,58 dollaria/tynnyri.
- 14. elokuuta – Burundin hutukapinallisten FNL-ryhmä tappoi 160 Gatumban pakolaisleirillä.
- 14. elokuuta – Hurrikaani Charley iski Floridan rannikolle. Hirmumyrsky katkaisi sähköt yli miljoonalta ihmiseltä ja aiheutti arviolta miljardin dollarin vahingot. Ainakin 7 kuollutta.
- 14. elokuuta – Länsi-Afganistanissa Heratin alueella aseistautuneet ryhmät nousivat kapinaan alueen kuvernööriä, Ismail Khania vastaan ja taistelivat Shindandin lentotukikohdan hallinnasta.
- 15. elokuuta – Venezuelalaiset äänestivät presidentti Hugo Chávezin kohtalosta.
- 16. elokuuta – Hugo Chávez julistettiin vaalien voittajaksi 58 %:n kannatuksella (äänestysprosentti 95). Oppositio kiisti tuloksen.
- 17. elokuuta – Kansainväliset vaalitarkkailijat, heidän joukossaan Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, hyväksyivät Venezuelan äänestystuloksen.
- 20. elokuuta – Kontiolahdella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 22. elokuuta – Aseistetut ryöstäjät veivät Edvard Munchin maalaukset "Huuto" ja "Madonna" sekä muita maalauksia Oslon Munch-museosta.
- 24. elokuuta – Tu-134- ja Tu-154-lentokoneet putosivat Venäjällä lähdettyään Domodedovon lentokentältä Moskovasta; yhteensä 89 kuoli. Koneiden hylyistä löytyi jälkiä räjähdysaineesta.
- 29. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten päättäjäiset pidettiin Ateenassa.
- 29. elokuuta – 200 000 osoitti mieltään presidentti George W. Bushia vastaan New York Cityssä republikaanien puoluekokouksen alla.
- 9., 16., 19., 23. ja 30. elokuuta – 50 000 - 85 000 ihmistä osoitti mieltään työttömyysturvan leikkauksia vastaan Saksassa, pääasiassa maan itäosissa.
- 31. elokuuta – Kaksi itsemurhahyökkäystä busseihin Beer Shevassa, Israelissa; 16 kuoli ja 60 loukkaantui. Hamas otti vastuun iskuista.
- 31. elokuuta – Nainen räjäytti itsensä metroasemalla Pohjois-Moskovassa. 10 kuoli ja 50 loukkaantui.

Syyskuu

- 1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: aseistettu joukko otti 1 500 ihmistä panttivangeiksi koulussa Beslanissa, Pohjois-Ossetiassa. Kaappaajat vaativat Venäjää vapauttamaan tšetšeenivangit sekä Tšetšenian itsenäisyyttä.
- 1. syyskuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjä putosi noin kello 12:30. Kone oli siirtolennolla Hallista Kauhavalle. Ohjaaja löytyi menehtyneenä.
- 3. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: kaappajien hallussa olleessa koulussa räjähti pommi, minkä jälkeen osa panttivangeista pakeni. Kaappaajien avattua tulen panttivankeja kohti erikoisjoukot rynnäköivät kouluun. Ainakin 322 kuoli, joista 156 lapsia.
- 3.–4. syyskuuta – Hurrikaani Frances iski Floridaan. Surmattuaan kaksi ihmistä Bahamalla, se tappoi 10 Floridassa, 2 Georgiassa ja yhden Etelä-Carolinassa.
- 4. syyskuuta – Irakissa, Kirkukissa 17 kuoli ja 20 loukkaantui itsemurha-autopommi-iskussa poliisikoulun edustalla. Ainakin 14 kuolleista oli poliiseja.
- 6. syyskuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton joutui nelinkertaiseen sydämen ohitusleikkaukseen.
- 7. syyskuuta–9. syyskuuta – Hurrikaani Ivan kulki Karibian läpi surmaten 5 Venezuelassa, 4 Dominikaanisessa tasavallassa, yhden Tobagossa ja 17 Grenadalla.
- 18. syyskuuta – Britney Spears vihittiin Kevin Federlisen kanssa.
- 19. syyskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan päättymisestä oli kulunut 60 vuotta. Tampereella avattiin jatkosotaa käsittelevä näyttely.
- 20. syyskuuta – Wikipedian artikkelien määrä ylitti miljoonan.
- 23. syyskuuta – St. Helens -tulivuori alkoi näyttää elonmerkkejä.

Lokakuu

- 4. lokakuuta – SpaceShipOne-avaruusalus voitti Ansari X-Prize -palkinnon.
- 9. lokakuuta – Afganistanissa vaalit, useat pienemmät puolueet boikotoivat, mutta epäselvyyksiä ei havaittu.
- 8. lokakuuta – Itsemurhapommittajat räjäyttivät kaksi pommia Egyptin Tabassa, surmaten 34, pääasiassa israelilaisia turisteja ja egyptiläisiä työläisiä.
- 10. lokakuuta – Abdullahi Yusuf valittiin Somalian uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi.
- 14. lokakuuta – Suomenkielinen Wikipedia saavutti 10 000 artikkelin rajan.
- 17. lokakuuta – Valko-Venäjällä presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja.
- 22. lokakuuta – Venäjän duuma hyväksyi äänin 334–73 Kioton ilmastosopimuksen.
- 24. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit.

Marraskuu

- 2. marraskuuta – Yhdysvaltojen presidentinvaalit. George W. Bush oli republikaanien ehdokas varapresidenttiehdokkaanaan Dick Cheney. Demokraattien ehdokas oli puolestaan John Kerry.
- 21. marraskuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros, tuloksesta epäselvyyksiä ja ns. Oranssi vallankumous alkoi seuraavana päivänä.
- 23. marraskuuta – Suosikkisarjojen Frendit ja Sinkkuelämää viimeiset jaksot esitettiin Suomessa. Frendit keräsi 842 000 katsojaa ja Sinkkuelämää 795 000 katsojaa.

Joulukuu

- 22. joulukuuta – Rafael-myrsky riehui eri puolilla Suomea.
- 26. joulukuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros uusittiin.
- 26. joulukuuta – Yli 200 000 ihmistä kuoli Intian valtamerellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin.

Muuta

- Dingon ensilevytyksestä 20 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin uusi kokoelmalevy ja DVD. Dingo aloitti 20-vuotisjuhlakiertueen uudella kokoonpanolla.

Syntyneitä

- 21. tammikuuta – Ingrid Alexandra, Norjan kruununprinssi Haakonin ja kruununprinsessa Mette-Maritin tytär

Kuolleita

- 16. tammikuuta – Kalevi Sorsa, valtiomies
- 20. tammikuuta – Erkki Reenpää, kirjankustantaja
- 28. tammikuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (s. 1921)
- 14. helmikuuta – Marco Pantani, italialainen pyöräilijä
- 26. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali
- 16. maaliskuuta – Eino Partanen, kauppaedustaja, sanoittaja ja säveltäjä (s. 27. heinäkuuta 1915)
- 21. maaliskuuta – Ahmed Yassin, Hamasin uskonnollinen johtaja (salamurhattiin)
- 28. maaliskuuta – Sir Peter Ustinov, näyttelijä
- 13. huhtikuuta – Aarne Saarinen, poliitikko
- 17. huhtikuuta – Abdel Aziz al-Rantissi, Hamasin johtaja (salamurhattiin)
- 9. toukokuuta – Ahmad Kadyrov, Tšetšenian presidentti
- 18. toukokuuta – Jussi Linnamo, professori, ministeri ja pankkitarkastusviraston johtaja
- 2. kesäkuuta – Nicolai Ghiaurov, bulgarialainen oopperalaulaja
- 3. kesäkuuta – Tomas "Quorthon" Forsberg, ruotsalaisen Black metal -yhtye Bathoryn laulaja
- 5. kesäkuuta – Ronald Reagan, Yhdysvaltain 40. presidentti
- 10. kesäkuuta – Ray Charles, muusikko (s. 1930)
- 21. kesäkuuta – Eila Sylvia Kivikk`aho, runoilija
- 1. heinäkuuta – Marlon Brando, amerikkalainen näyttelijä (s. 1924)
- 6. heinäkuuta – Thomas Klestil, Itävallan presidentti
- 22. heinäkuuta – Jerry Goldsmith, monien elokuvien musiikin säveltäjä
- 3. elokuuta – Henri Cartier-Bresson, valokuvaaja
- 6. elokuuta – Rick James, funk-laulaja (s. 1948)
- 8. elokuuta – Fay Wray, näyttelijätär
- 26. elokuuta – Laura Branigan, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1957)
- 11. syyskuuta – Petros VII, Aleksandrian ortodoksinen patriarkka
- 15. syyskuuta – Johnny Ramone, The Ramonesin kitaristi
- 18. syyskuuta – Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 29. syyskuuta – Christer Petterson, ruotsalainen Olof Palmen murhasta epäilty
- 29. syyskuuta – Matti Vanhala, entinen Suomen Pankin pääjohtaja
- 1. lokakuuta – Jukka Rusi, tiedottaja-toimittaja
- 1. lokakuuta – Richard Avedon, valokuvaaja
- 3. lokakuuta – Janet Leigh, näyttelijä
- 9. lokakuuta – Jacques Derrida, filosofi
- 10. lokakuuta – Christopher Reeve, näyttelijä (Teräsmies)
- 23. lokakuuta – Robert Merrill, yhdysvaltalainen oopperalaulaja
- 25. lokakuuta – John Peel, radiotoimittaja
- 27. lokakuuta – Paulo Sérgio de Oliveira Silva (Serginho), brasilialainen jalkapalloilija
- 2. marraskuuta – Theo Van Gogh, hollantilainen elokuvaohjaaja
- 2. marraskuuta – Sheikki Zayed bin Sultan Al Nahayan, Abu Dhabin emiiri
- 3. marraskuuta – Sergei Zholtok, venäläinen jääkiekkoilija
- 5. marraskuuta – Onni Oja, taiteilija ja professori
- 11. marraskuuta – Jasser Arafat, PLO:n johtaja
- 19. marraskuuta – Pentti Viherluoto, säveltäjä ja muusikko
- 8. joulukuuta – Darrell "Dimebag" Abbot, yhdysvaltalainen kitaristi
- 11. joulukuuta – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen yleisurheiluvalmentaja
- 19. joulukuuta – Renata Tebaldi, italialainen oopperalaulaja
- 26. joulukuuta – Aki Sirkesalo, laulaja
- 28. joulukuuta – Susan Sontag, amerikkalainen kirjailija ja aktivisti Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2004 als:2004 roa-rup:2004 ms:2004 zh-min-nan:2004 nî ko:2004년 ja:2004年 simple:2004 th:พ.ศ. 2547

Luokka:Planeetat

Luokka:Tähtitiede

Flower Travellin' Band

Flower Travellin' Band were an esoteric Japanese classic rock/metal outfit. Influences range from Black Sabbath through King Crimson (they did an early cover of 21st Century Schizoid Man that lacked the brass - for better or for worse). They were probably among the most musically advanced and unique of the Japanese metal movement at the time - Joe, their singer, sounded like Judas Priest's Rob Halford years before the band were even signed. All of the musicians involved were top-notch as well.

Discography

- Anywhere (1970)
- Satori (1971) -- More of an ambient jam band sound.
- Made In Japan (1972) -- More fully structure