:: wikimiki.org ::
| Seinäjoen Seutukunta |
Seinäjoen seutukuntaSeinäjoen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 142.
Kunnat
- Ilmajoki (Kunta)
- Nurmo (Kunta)
- Seinäjoki (Kaupunki)
- Ylistaro (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.seinajoenseutu.fi/ Seinäjoen seutu]
:
- [http://www.ilmajoki.fi/ Ilmajoen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.nurmo.fi/ Nurmon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.sjk.fi/ Seinäjoen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.ylistaro.fi/ Ylistaron kunnan kotisivut]
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Åboland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
IlmajokiIlmajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 11517 ihmistä ja sen pinta-ala on 580 km², josta 2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19,371 asukasta/km².
Kunta perustettiin 1865. Jaakko Ilkka mestattiin Ilmajoella, mistä paikkakunnalla on muistomerkki.
Rengonkylässä sijaitsee Seinäjoen lentoasema.
Kylät
: Ahonkylä, Huissi, Jouppila, Kiikerinkylä, Kirkonkylä, Koskenkorva, Luoma, Munakka, Nopankylä, Peltoniemi, Peräkylä, Peurala, Pojanluoma, Rengonkylä, Röyskölä, Seittunkylä, Tuomikylä, Ujaistenkylä, Varpahaiskylä
Linkit
- [http://www.ilmajoki.fi/ Ilmajoen kunta]
- [http://www.koskenkorva.net/ Koskenkorva.net]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Ilmajoki
Seinäjoki
Seinäjoki on rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus. Seinäjoella on asukkaita 36 090 (1. heinäkuuta 2005). Seinäjoki on ollut kaupunki vuodesta 1960. Ennen sitä oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni rautatien asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin siitä on kasvanut täysiverinen kaupunki.
Seinäjoella Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa.
Seinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Peräseinäjoen kunnan ja muutaman Ilmajokeen kuuluvan kylän kanssa. Uuden Seinäjoen pinta-ala on 603 km² (ennen 134 km²).
Kaupunki tunnetaan parhaiten Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista ja pesäpallojoukkue Maila-Jusseista. Markkina-alueeltaan se on maan seitsemänneksi suurin, ja koulutustasoltaan maan kahdeksas.
Tutustumiskohteita
- Lakeuden Risti. Alvar Aallon suunnittelema kirkko hallinto- ja kulttuurikeskuksen yhteydessä; Seinäjoen maamerkki.
- Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus.
- Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
- Suojeluskuntatalo. Alvar Aallon nuoruuden suunnittelutyö, joka valmistui 1925. Talossa sijaitsevat suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museot.
- Törnävän kirkko ja museoalue
- Rautatienäyttely
Muuta
- Törnävän matkailukeskus
- Eteläpohjalaisen "se mitei oo, se teherähän" -asenteen symbolit Jouppilanvuoren tekovuori ja sillä sijaitseva talviurheilukeskus sekä Kyrkösjärven tekojärvi
- Seinäjoen kaupunginteatteri
- Kesäteatteri
- Suviyön suurravit
- Keskusliikenneasemalla kuuden tien ja viiden rautatien risteys
- Provinssirock
- Tangomarkkinat
- Vauhtiajot
Hallinto (2005-2008)
Syksyllä 2004 järjestetyissä kuntavaaleissa olivat Seinäjoki ja Peräseinäjoki ensi kertaa yhdessä.
- Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki (kesk)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Riitta Lehtola (sdp)
Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 19
- Kansallinen Kokoomus 15
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 13
- Suomen Kristillisdemokraatit 2
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1
Hallinto (2001-2004)
- Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Raimo Ristilä (kok)
Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 18
- Kansallinen Kokoomus 14
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 14
- Suomen Kristillisdemokraatit 3
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1
Elinkeinot
Viisitoista suurinta työnantajaa (työntekijämäärä)
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2334)
- Atria Oyj (1750)
- Seinäjoen kaupunki (1486)
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu (521)
- VR-yhtymä Oy (490)
- Seinäjoen seudun terveysyhtymä (484)
- Valio Oy (414)
- Suomen Posti Oy (391)
- Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE (370)
- Ilkka-Yhtymä Oyj (270)
- Asva Oy (250)
- Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (223)
- SOL-Yhtiöt (220)
- Käyttöauto Oy (214)
- Seinäjoen seurakunta (196)
Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.
Kaupunginosat
- Alakylä
- Hallila
- Heikkilä
- Huhtala
- Jouppi
- Jouppila
- Kapernaumi
- Kasperi
- Katajalaakso
- Keskusta
- Kivistö
- Kärki
- Marttila
- Pajuluoma
- Pohja
- Soukkajoki
- Törnävä
- Uppa
- Ämmälänkylä
Yliopistot ja korkeakoulut
- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Seinäjoen yliopistokeskus
- Sibelius Akatemian koulutuskeskus
- Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Seinäjoen toimipaikka
- Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö
Vuosittaisia tapahtumia
- Provinssirock[http://www.provinssirock.fi/] rock-festivaali (kesäkuu)
- Tangomarkkinat[http://www.tangomarkkinat.fi] tangofestivaali (heinäkuu)
- Vauhtiajot[http://www.vauhtiajot.fi] auto ja rock festivaali (heinä-elokuu)
Katso myös
- Seinäjoen lentoasema
- Seinäjoen rautatieasema
- Seinäjoen-Nurmon yrittäjät
Linkit
- http://www.seinajoki.fi/
- http://www.yrittajat.fi/seinajoki-nurmo
Seinäjoen-Nurmon yrittäjät
Luokka:Suomen kaupungit
-
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnatEtelä-Pohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Синоніма Славеноросская«Синоніма Славеноросская», анонімний рукописний словиик з другої пол. 17 в. (понад 5 000 слів) ділової укр. мови (з латинізмами, ц.-слов'янізмами й численними польонізмами та кальками з них), з помилками переписаний з невідомого ориґіналу й оправлений з «Граматикою» М. Смотрицького (1619) кол. бібліотеки Києво-Печерської Лаври, виданий П. Житецьким у додатку до «Очерк литературной истории малорусского наречия в 17 в.» (1889); і в укр. перекладі «Нарис літ. історії укр. мови в 17 в.», 1941) та окремо В. Німчуком («Лексис Л. Зизаінія. С. С.», 1964). Автор, що походив, мабуть, з півн. Лівобережжя, спирався на «Лексикон...» П. Беринди (його півд.зах. лексику здебільша оминав) та словник укр.-латинський А. Корецького-Сатановського й Є. Славинецького. Мову досліджували Я. Янув і В. Німчук.
Література
- Енциклопедія українознавства
Категорія:Статті які слід доробити Категорія:Stub
Категорія:Історія української мови
wadysawowo pokoje heavy metal szkoy policealne sylwester w grach Pozycjonowanie
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
大工
历史
1949年4月建校，时为大连大学工学院，李一氓先生任大连大学第一任校长。
1950年7月大连大学建制撤销，大连大学工学院独立为大连工学院，著名教育家屈伯川博士任大连工学院第一任校长。
1960年10月成为教育部直属全国重点大学。
1978年2月被重新确定为教育部直属全国重点大学。
1986年4月设立研究生院。
1988年3月更名为大连理工大学
|
大连理工
历史
1949年4月建校，时为大连大学工学院，李一氓先生任大连大学第一任校长。
1950年7月大连大学建制撤销，大连大学工学院独立为大连工学院，著名教育家屈伯川博士任大连工学院第一任校长。
1960年10月成为教育部直属全国重点大学。
1978年2月被重新确定为教育部直属全国重点大学。
1986年4月设立研究生院。
1988年3月更名为大连理工大学
|
皮影戲
皮影戏，旧称“影子戏”或“灯影戏”， 是一种民間藝術，利用灯光把兽皮或纸板做成的人物剪影照射在白色的影幕上，以表演故事的戏剧，是世界許多國家皆有的一種戲劇形式。它的表演者在幕后操纵剪影、演唱，或配以音乐。在過去電影、電視等等媒體尚未發達的年
|
正十七边形
在幾何學中，正十七邊形是有17邊的多邊形。正十七邊形的每个內角約為158.823529411765°。
1796年，高斯成功利用尺規作圖作出正十七邊形，同時發現了臺灣流傳的傀儡戲以懸絲傀儡是最主要的，
大陸以及其他地區還有許多種頪，例如:仗頭傀儡、水傀儡等。
根據出土文物與歷史資料顯示，傀儡戲是中國歷史上
|
|
琼州海峡
琼州海峡，中国政治内海，是海南岛与广东省的雷州半岛之间所夹的水道，因海南岛的别称琼州岛而得名，为中国三大海峡之一。琼州海峡东西长约80千米，南北平均宽为29.5千米，最宽处直线距离为33.5千米，
|
|
