Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Seutukunta

Seutukunta

Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus. Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni :
- Lapin maakunta ::#Itä-Lapin seutukunta ::#Kemi–Tornion seutukunta ::#Pohjois-Lapin seutukunta ::#Rovaniemen seutukunta ::#Torniolaakson seutukunta ::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni :
- Kainuun maakunta ::#Kajaanin seutukunta ::#Kehys-Kainuun seutukunta :
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta ::#Koillismaan seutukunta ::#Nivala–Haapajärven seutukunta ::#Oulun seutukunta ::#Oulunkaaren seutukunta ::#Raahen seutukunta ::#Siikalatvan seutukunta ::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni :
- Etelä-Savon maakunta ::#Juvan seutukunta ::#Mikkelin seutukunta ::#Pieksämäen seutukunta ::#Savonlinnan seutukunta :
- Pohjois-Karjalan maakunta ::#Joensuun seutukunta ::#Keski-Karjalan seutukunta ::#Pielisen Karjalan seutukunta :
- Pohjois-Savon maakunta ::#Koillis-Savon seutukunta ::#Kuopion seutukunta ::#Sisä-Savon seutukunta ::#Varkauden seutukunta ::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni :
- Etelä-Pohjanmaan maakunta ::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta ::#Härmänmaan seutukunta ::#Järviseudun seutukunta ::#Kuusiokuntien seutukunta ::#Seinäjoen seutukunta ::#Suupohjan seutukunta :
- Keski-Pohjanmaan maakunta ::#Kaustisen seutukunta ::#Kokkolan seutukunta :
- Keski-Suomen maakunta ::#Joutsan seutukunta ::#Jyväskylän seutukunta ::#Jämsän seutukunta ::#Keuruun seutukunta ::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta ::#Äänekosken seutukunta :
- Pirkanmaan maakunta ::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta ::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta ::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta ::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta ::#Tampereen seutukunta ::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta :
- Pohjanmaan maakunta ::#Kyrönmaan seutukunta ::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) ::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) ::#Vaasan seutukunta :
- Satakunnan maakunta ::#Pohjois-Satakunnan seutukunta ::#Porin seutukunta ::#Rauman seutukunta :
- Varsinais-Suomen maakunta ::#Loimaan seutukunta ::#Salon seutukunta ::#Turun seutukunta ::#Vakka-Suomen seutukunta ::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni :
- Etelä-Karjalan maakunta ::#Imatran seutukunta ::#Lappeenrannan seutukunta ::#Länsi-Saimaan seutukunta :
- Itä-Uudenmaan maakunta ::#Loviisan seutukunta ::#Porvoon seutukunta :
- Kanta-Hämeen maakunta ::#Forssan seutukunta ::#Hämeenlinnan seutukunta ::#Riihimäen seutukunta :
- Kymenlaakson maakunta ::#Kotka–Haminan seutukunta ::#Kouvolan seutukunta :
- Päijät-Hämeen maakunta ::#Heinolan seutukunta ::#Lahden seutukunta :
- Uudenmaan maakunta ::#Helsingin seutukunta ::#Lohjan seutukunta ::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni :
- Ahvenanmaan maakunta ::#Mariehamns stad ::#Ålands landsbygd ::#Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

SijoitusSeutukuntaMaakuntaVäkiluku 2004 (31.12.)Muutos 2004Ennuste 2030
1HelsinkiUusimaa1 224 2577 9491 444 431
2TamperePirkanmaa316 0234 205338 973
3TurkuVarsinais-Suomi296 8581 258313 269
4OuluPohjois-Pohjanmaa202 8983 758223 573
5LahtiPäijät-Häme169 386295167 994
6JyväskyläKeski-Suomi163 3901 957165 345
7PoriSatakunta138 615-87132 220
8KuopioPohjois-Savo118 050395117 700
9JoensuuPohjois-Karjala115 360302111 672
10KouvolaKymenlaakso97 563-25591 065
11HämeenlinnaKanta-Häme89 05355888 782
12VaasaPohjanmaa88 79827686 765
13Kotka–HaminaKymenlaakso87 97813481 587
14LohjaUusimaa79 22683488 224
15PorvooItä-Uusimaa73 79571685 709
16MikkeliEtelä-Savo71 846-34664 941
17LappeenrantaEtelä-Karjala69 7907268 610
18RaumaSatakunta66 924-14860 518
19SeinäjokiEtelä-Pohjanmaa64 79169262 002
20SaloVarsinais-Suomi62 92021167 671
21RovaniemiLappi62 37153158 489
22Kemi–TornioLappi61 339-25054 364
23Ylä-SavoPohjois-Savo60 677-33249 900
24KajaaniKainuu58 648-14749 869
25KokkolaKeski-Pohjanmaa52 35510348 237
26PietarsaariPohjanmaa48 54821643 649
27SavonlinnaEtelä-Savo48 087-28240 097
28ImatraEtelä-Karjala46 272-50140 972
29TammisaariUusimaa43 475-542 936
30RiihimäkiKanta-Häme43 01333743 106

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

VuosiManner-SuomiAhvenanmaaYhteensä
199486288
199586288
199686288
199783285
199883285
199983285
200083285
200179382
200279382
200379382
200477380
200574377
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.

Muutokset 01.02.1998


- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001


- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako: :
- Mariehamns stad: Maarianhamina. :
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund. :
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002


- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003


- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004


- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005


- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus] # [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net] # [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-

Maakunta

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia. Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni). Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.

Historialliset maakunnat

Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.

Nykyiset maakunnat

Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä. Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].

Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin

1998

    Lapin lääni

  1. Lappi (Lappland)

    Oulun lääni

  2. Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
  3. Kainuu (Kajanaland)

    Itä-Suomen lääni

  4. Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
  5. Pohjois-Savo (Norra Savolax)
  6. Etelä-Savo (Södra Savolax)

    Länsi-Suomen lääni

  7. Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
  8. Pohjanmaa (Österbotten)
  9. Pirkanmaa (Birkaland)
  10. Satakunta (Satakunda)
  11. Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
  12. Keski-Suomi (Mellersta Finland)
  13. Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)

    Etelä-Suomen lääni

  14. Etelä-Karjala (Södra Karelen)
  15. Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
  16. Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
  17. Uusimaa (Nyland)
  18. Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
  19. Kymenlaakso (Kymmenedalen)

    Ahvenanmaa

  20. Ahvenanmaa (Åland)

Väestö ja päähallintopaikat

NimiPäähallintopaikkaVäkiluku (2003)Ennuste 2030
AhvenanmaaMaarianhamina26 347kuva:Green up.png27 388
Etelä-KarjalaLappeenranta136 301kuva:Red down.png127 435
Etelä-PohjanmaaSeinäjoki193 954kuva:Red down.png172 261
Etelä-SavoMikkeli162 296kuva:Red down.png140 304
Itä-UusimaaPorvoo91 689kuva:Green up.png104 736
KainuuKajaani86 573kuva:Red down.png68 621
Kanta-HämeHämeenlinna166 648kuva:Red down.png165 548
Keski-PohjanmaaKokkola70 584kuva:Red down.png62 870
Keski-SuomiJyväskylä266 082kuva:Red down.png257 426
KymenlaaksoKotka185 662kuva:Red down.png172 652
LappiRovaniemi186 917kuva:Red down.png162 300
PirkanmaaTampere457 317kuva:Green up.png475 749
PohjanmaaVaasa173 111kuva:Red down.png161 064
Pohjois-KarjalaJoensuu169 129kuva:Red down.png144 720
Pohjois-PohjanmaaOulu371 931kuva:Red down.png369 268
Pohjois-SavoKuopio251 356kuva:Red down.png220 154
Päijät-HämeLahti198 434kuva:Red down.png193 330
SatakuntaPori234 777kuva:Red down.png214 599
UusimaaHelsinki1 338 180kuva:Green up.png1 575 591
Varsinais-SuomiTurku452 444kuva:Green up.png474 547

Katso myös


- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland

Aiheesta muualla


- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot] Maakunnat

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö kuvaa itseään sanoin hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta.

Ulkomaalaisvirasto

Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia, että maahanmuutto on hallittua ja kansainvälistä suojelua annetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Lääninhallitukset

Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, arvioivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista.

Rekisterihallinto

Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 36 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto – Julha sekä holhousrekisteri.

Kihlakunnat

Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2003 oli noin 6 227.

Poliisitoimi

Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi.

Pelastustoimi

Pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja Suomen meripelastustoimi on Euroopan paras.

Avustukset kunnille

Kuntien yleisellä valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Tavoitteeseen pyritään kansallisen aluekehittämisrahoituksen suuntaamisella pääasiassa maakunnan liittojen käyttöön alueiden elinkeinoelämän kehittämiseen, aluekeskuksiin, osaamiskeskuksiin, kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin, Kainuun hallintokokeiluun ja seutuyhteistyöhön sekä EU-ohjelmien määrärahojen täysimääräisellä hyödyntämisellä ja siten edistämällä EU-ohjelmissa asetettuja tavoitteita. Määrärahoilla tuetaan myös hallituksen politiikkaohjelmien toteutusta. Luokka:Ministeriöt

1994

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta - USA:n, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA voimaan.
- 16. tammikuuta - Suomessa ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
- 17. tammikuuta - Raju maanjäristys Los Angelesissa tappoi 50 ihmistä 17. tammikuuta. Noin 3 000 ihmistä loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.

Helmikuu


- 6. helmikuuta - Martti Ahtisaari valitaan Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
- Ennätysmäisen voimakas kylmyysaalto iskee Yhdysvaltoihin. Ainakin 140 ihmistä kuolee erilaisista kovaan pakkaseen ja runsaaseen lumentuloon liittyvistä syistä.
- Helsingin suurpommituksista tulee kuluneeksi 50 vuotta.
- Riitta Uosukainen valitaan eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi.

Maaliskuu


- 4. maaliskuuta - Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
- 13. maaliskuuta - Linux 1.0 julkaistaan.
- 17. maaliskuuta - Lahden 43 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyy vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
- Oikeisto voittaa Italian parlamenttivaalit. Yhtenä voittajista on Silvio Berlusconi.

Huhtikuu


- 6. huhtikuuta - Ruandan presidentti Habyarimanajaa kuljettanut kone ammutaan alas Kigalissa.
- 7. huhtikuuta - Hutut aloittavat Tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
- 8. huhtikuuta - Yhdysvaltalainen rockmuusikko Kurt Cobain löydetään kuolleena kotoaan.
- 26. huhtikuuta - Etelä-Afrikassa ensimmäiset monirotuiset vaalit.
- Jokerit voittaa jääkiekon suomenmestaruuden.

Toukokuu


- 1. toukokuuta - Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna kuolee ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
- 6. toukokuuta - Englannin kanaalin alittava Britannian ja Ranskan välinen kanaalin tunneli avataan.
- 9. toukokuuta - Nelson Mandelasta tulee Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.

Kesäkuu


- 2. kesäkuuta - Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkaa Helsingissä Kalastajatorpalla.
- 11. kesäkuuta - Ruotsin vuosisadan pahin veriteko Falunissa. Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampuu seitsemän ihmistä.
- 12. kesäkuuta - Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhataan kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytetään murhista, mutta hänet vapautetaan myöhemmin.

Heinäkuu


- 8. heinäkuuta - Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuolee sydänkohtaukseen.
- 16.-22. heinäkuuta - Suuresta komeetasta Shoemaker-Levy 9:stä hajonneet kappalaleet törmäävät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
- 25. heinäkuuta - Israel ja Jordania antavat Washingtonin julistuksen, joka päättää maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. (Rauhansopimus 26. lokakuuta)
- Brasilia voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden.

Elokuu


- 15. elokuuta - terroristi "Shakaali" (Ilich Ramirez Sanchez) pidätetään Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
- Helsingissä yleisurheilun EM-kisat.
- Yhdysvalloissa Saugertiesin kaupungissa järjestetään legendaarisen Woodstock 1969 -konsertin muistolle Woodstock 1994 -konsertti.
- Maanjäristys Algeriassa vaatii 171 uhria.
- Kahdentoista hengen joukko tekee Helsingissä benji-hypyn maailmanennätyksen suorittamalla yhteishypyn saman köyden varassa.
- Pyhän Laurin kirkko Vantaalla viettää 500-vuotisjuhliansa.
- Sauli Niinistö valitaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi.
- Konsta Hietanen voittaa Tenavatähti-kilpailun.

Syyskuu


- 8. syyskuuta - 132 kuolee lento-onnettomuudessa Pittsburghissa, Yhdysvalloissa Boeing 737 koneen pudotessa.
- 19. syyskuuta - Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäyttää sotilasjuntan syrjäyttäminen ja palauttaa valtaan demokraattisesti valitin presidentti Jean-Bertrand Aristiden
- 28. syyskuuta - Autolautta Estonia uppoaa Itämerellä.

Lokakuu


- 16. lokakuuta - Suomessa järjestetään kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta saa 56,9% äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
- 21. lokakuuta - USA ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupaa jäädytttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorit. Vastineeksi USA lupaa toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesi(ydin)reaktoria. Sopimusta täytäntöönpanemaan USA perustaa vuonna 1995 KEDO nimisen kansainvälisen järjestön.
- 29. lokakuuta 26-vuotias mies tulittaa kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.
- Neljäkymmentäkahdeksan Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydetään kuolleena Sveitsistä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
- Norjassa kaksi 6-vuotiasta pahoinpitelee 5-vuotiaan tytön tajuttomaksi. Tyttö paleltuu kuoliaaksi. Tapahtuma synnytti Norjassa keskustelun TV-väkivallasta. Poikien iän vuoksi tapauksessa ei ryhdytty oikeustoimiin vaan tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten käsiteltäväksi.
- Äärioikeistolainen Vapauspuolue menestyy hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa.

Marraskuu


- 3. marraskuuta - Red Hat Linux 1.0 julkaistaan.
- 13. marraskuuta - Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyy kyllä-äänten voittoon. Kyllä 52,2% - Ei 46,8% - Tyhjiä n. 1%.
- 28. marraskuuta - Ei-äänet voittavat Norjan EU-kansanäänestyksessä.
- Michael Schumacherista tulee ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
- Eduskunta hyväksyy Suomen EU-jäsenyyden. Jaa 152 - Ei 45 - Tyhjiä 1 - Poissa 1.
- Puolueet valitsevat Suomen ensimmäiset 16 edustajaa EU-parlamenttiin.

Joulukuu


- 11. joulukuuta - Venäjän presidentti Boris Jeltsin määrää joukot Tšetšeniaan.
- 19. joulukuuta - Meksikon peson päästäminen kellumaan johtaa talouskriisiin, peson arvo romahtaa 3:1 suhteesta dollariin 10:1 suhteeseen. USA pelastaa lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
- Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuolee neljä ja loukkaantuu 21. Ampujat aloittivat tulituksen kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon.
- Air Francen matkustajakoneen kaappaus päättyy tulitaisteluun Marseillen lentokentällä Ranskassa kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen. Kaikki neljä kaapparia kuolee ja 13 matkustajaa, kolme miehistön jäsentä ja yhdeksän poliisia loukkaantuu.

Muuta


- Linux 1.0 julkaistaan.
- MS-DOSin viimeinen versio, 6.22 julkaistaan
- Dingon ensilevytyksestä 10 vuotta, jonka kunniaksi julkaistaan albumi uusia kappaleita. Kesän jälkeen Dingo jää jälleen telakalle.

Syntyneitä


- 23. helmikuuta - Dakota Fanning, näyttelijätär

Kuolleita


- 26. helmikuuta - Bill Hicks, amerikkalainen stand-up-koomikko
- 9. maaliskuuta - Charles Bukowski, kirjailija ja runoilija
- 5. huhtikuuta - Kurt Cobain, Nirvanan laulaja, tekee itsemurhan.
- 22. huhtikuuta - Richard Nixon, Yhdysvaltain 37. presidentti
- 30. huhtikuuta - Roland Ratzenberger, Formula 1-kuljettaja
- 1. toukokuuta - Ayrton Senna, kilpa-ajaja.
- 19. toukokuuta - Jacques Ellul, ranskalainen teknologian filosofi ja teologi.
- 23. toukokuuta - George de Godzinsky - säveltäjä ja kapelimestari (s. 1914)
- 29. toukokuuta - Erich Honecker, Itä-Saksan entinen johtaja, maanpaossa Chilessä.
- 8. heinäkuuta - Kim Il Sung - Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja
- 19. elokuuta - Linus Pauling, kemisti, Nobelin palkinto kemiassa 1954 ja rauhanpalkinto 1962.
- 20. lokakuuta - Burt Lancaster, näyttelijä. Luokka:1990-luku Luokka:1994 als:1994 zh-min-nan:1994 nî ko:1994년 ja:1994年 simple:1994 th:พ.ศ. 2537

Tilastokeskus

Tilastokeskus on 4. lokakuuta 1865 perustettu Suomen valtion laitos, jonka tarkoitus on toimia tietopalveluna ja tarjota tilastoja ja tilastotieteen asiantuntemusta yhteiskunnan tarpeisiin. Tilastokeskuksen juuret ulottuvat 1700-luvun puoliväliin, sillä vuonna 1748 perustettiin Ruotsin taulustolaitos, ja jo seuraavana vuonna (1749) laadittiin Suomen ensimmäinen väestötilasto. Väestötilasto on maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto. Merkittävä virstanpylväs oli myös vuodesta 1879 ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja, joka kokoaa merkittävimpiä vuositilastoja samojen kansien väliin. Vuonna 1971 Tilastollinen päätoimisto muutti nimensä Tilastokeskukseksi. Tilastokeskuksen internetsivuilta löytyvät Suomi lukuina ja Maailma numeroina -palvelut tarjoavat tärkeimpiä kotimaan tilastoja ja kansainvälisiä vertailuja ilmaispalveluna havainnollisessa muodossa. Tilastokeskus tarjoaa myöskin erilaisia maksullisia tilastopalveluita. Hallinnollisesti Tilastokeskus on valtiovarainministeriön alainen virasto. Henkilöstömäärä on runsaat 1 000, josta 200 on tilastohaastattelijoita. Tilastokeskuksen päätoimitilat sijaitsevat Helsingin Sörnäisissä. Lisäksi keskuksella on aluepalvelutoimistot Tampereella, Turussa, Oulussa ja Seinäjoella.

Linkkejä


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Tilastotiede Luokka:Hallinto Luokka:Valtionhallinto

Euroopan unioni

:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia. europium Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja. Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude). :Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit

Tilastotietoja

Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta. 1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.

Euroopan yhdentymisen historia

Perussopimukset

Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava. Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
  - Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
  - Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
  - Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
  - Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
  - Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
  - Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
- 2001 Nizzan sopimus
  - Nizzan sopimuksen keskeisimmät uudistukset koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimus antoi unionille on valmiudet laajentumiseen.
- 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus

Hiili- ja teräsyhteisö

Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 – Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:hon 1946, mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja Neuvostoliitto otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, minkä vuoksi luotiin Yhdysvaltojen ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu. Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC): Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. :Katso myös Euroopan neuvosto

Talousyhteisö, atomienergiayhteisö

Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen. Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnet'n ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois, mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt. Katso myös rakennerahasto.

Talousarviosopimus

Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:
- Maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa).
- Tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
- Tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (ALV). Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta (BKT). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988, että käyttöön otetaan neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella. Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot BKT:n perusteella) ja antavat ne komission käyttöön.

Euroopan unionin lainsäädäntö ja toimielimet

Euroopan unionin toimielimet

Euroopan unionilla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki. Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä, parlamentin enemmistön tuesta riippuvainen hallitus. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.
- Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan jäsenvaltioissa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.
- Euroopan unionin neuvosto eli Ministerineuvosto on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa. Neuvostossa on ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa maatalousministeri ja talousasioissa valtiovarainministeri.
  - Ministerineuvoston kokoontuessa valtion- tai hallitusten päämies tasolla kutsutaan sitä Eurooppa-neuvostoksi. Näissä tavallisesti neljä kertaa vuodessa tapahtuvissa huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta.
- Euroopan komissio vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (puheenjohtaja José Durão Barroso).
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 25 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas.
- Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto.
- EU:n lukuisat erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Näitä virastoja on ympäri EU:ta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva EU:n kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Suomeen.

Euroopan unionin lainsäädäntö

Euroopan unionin lainsäädäntö eli acquis tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa. Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla: # perustamissopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus) # perustamissopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus) # Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset

Päätöksenteko

Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa. Euroopan komission tehtävänä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu neuvostossa ja parlamentissa. Myös muilla toimielimillä on osansa, esimerkiksi talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Päätöksenteko tapahtuu yhteispäätösmenettelyssä, kuulemismenettelyssä tai hyväksyntämenettelyssä riippuen siitä minkä perussopimuksen artiklan alaista asiaa käsitellään. Tärkein ero menettelyjen välillä liittyy parlamentin ja neuvoston vuorovaikutukseen. Kuulemismenettelyssä parlamentti antaa vain lausunnon kun yhteispäätösmenettelyssä parlamentti osallistuu päätöksentekoon neuvoston kanssa.

Euroopan unionin toimialat

Perussopimukset siirtävät toimivaltaa jäsenmailta Euroopan unionille mm. seuraavilla toimialoilla:
- I Pilari - Euroopan yhteisö
  - Talous- ja rahaliitto
  - Sisämarkkinat
  - Kauppapolitiikka
  - Maatalous- ja kalastuspolitiikka
  - Alue- ja rakennepolitiikka
  - Kilpailupolitiikka
  - Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
  - Ympäristö
  - Energia
  - Koulutus
  - Kehitystyö
- II Pilari - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- III Pilari - Oikeus ja sisäasiat

Vertailu muihin talousalueisiin/maihin

Luvut vuodelta 2003. Väritys: Syaani suurimmalle arvolle ja vihreä pienimmälle arvolle vertailujoukossa.
Lähde: CIA World Factbook 2004, IMF WEO Database
1 Member of NAFTA

Kirjallisuutta


- Reijo Kemppinen, 2002, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi.pdf Suomi Euroopan unionissa - perusteos], ISBN 951-37-3675-X
- Tero Erkkilä ja Teija Tiilikainen, 2004, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/ImgLib/7/82/avain_suomi.pdf Avain EU-käsitteisiin], ISBN 951-724-460-6

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/index_fi.htm EUROPA - Euroopan unionin portaali]
- [http://www.makupalat.fi/unioni.htm Makupalojen EU-linkit]
- [http://www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä]
- [http://euabc.com/index.phtml?action=set_country&country_id=23 EUABC.com] EU sanakirja Internetin käyttäjille
- [http://euobserver.com EUobserver] - EU aiheisia uutisia englanniksi

Ajankohtaista


- Kesäkuussa 2005 sekä Ranska että Alankomaat hylkäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen luonnoksen.
- Lokakuussa 2005 aloitettiin jäsenyysneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa. Luokka:Eurooppa Luokka:Euroopan unioni fiu-vro:Õuruupa Liit ms:Kesatuan Eropah zh-min-nan:Europa Liân-bêng ko:유럽 연합 ja:欧州連合 simple:European Union th:สหภาพยุโรป

Lapin lääni

Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa. Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki. Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä. Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.

Lapin kunnat

Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936. Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).

Katso myös


- Pirkkamies

Linkki


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
- ko:라피 주

Itä-Lapin seutukunta

Itä-Lapin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 194.

Kunnat


- Kemijärvi (Kaupunki)
- Pelkosenniemi (Kunta)
- Posio (Kunta)
- Salla (Kunta)
- Savukoski (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.plappi.fi/kuntayhtymat/ita_lapin_kuntayhtyma/ Itä-Lapin kuntayhtymä] :
- [http://www.kemijarvi.fi/ Kemijärven kaupungin kotisivut] :
- [http://www.pelkosenniemi.fi/ Pelkosenniemen kunnan kotisivut] :
- [http://www.posio.fi/ Posion kunnan kotisivut] :
- [http://www.salla.fi/ Sallan kunnan kotisivut] :
- [http://www.savukoski.fi/ Savukosken kunnan kotisivut] Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat

Pohjois-Lapin seutukunta

Pohjois-Lapin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu kolme kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 197.

Kunnat


- Inari (Kunta)
- Sodankylä (Kunta)
- Utsjoki (kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.plappi.fi/ Pohjois- ja Itä-Lappi] :
- [http://www.inari.fi/ Inarin kunnan kotisivut] :
- [http://www.sodankyla.fi/ Sodankylän kunnan kotisivut] :
- [http://www.utsjoki.fi/ Utsjoen kunnan kotisivut] Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat

Rovaniemen seutukunta

Rovaniemen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu kolme kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 191.

Kunnat


- Ranua (Kunta)
- Rovaniemen maalaiskunta (Kunta)
- Rovaniemi (Kaupunki)

Aiheesta muualla


- [http://seutu.rovaniemi.fi Rovaniemen seutu] :
- [http://www.ranua.fi/ Ranuan kunnan kotisivut] :
- [http://www.rovaniemenmaalaiskunta.fi/ Rovaniemen maalaiskunnan kotisivut] :
- [http://www.rovaniemi.fi/ Rovaniemen kaupungin kotisivut] Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat

Tunturi-Lapin seutukunta

Tunturi-Lapin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 196.

Kunnat


- Enontekiö (Kunta)
- Kittilä (Kunta)
- Kolari (Kunta)
- Muonio (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.enontekio.fi/ Enontekiön kunnan kotisivut]
- [http://www.kittila.fi/ Kittilän kunnan kotisivut]
- [http://www.kolari.fi/ Kolarin kunnan kotisivut]
- [http://www.muonio.fi/ Muonion kunnan kotisivut] Tunturi-Lapin kunta Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat

Kainuun maakunta

__NOTOC__ Kainuu (ruots. Kajanaland) on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki on Kajaani.

Yleistä

Kainuussa on 86 011 asukasta (09/2004), ja väkimäärä vähenee koko ajan poismuuton seurauksena, noin 100 asukkaalla kuukaudessa. Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 95 prosenttia on metsää. Ilmasto on mantereinen. Kainuussa asui myös etelämpää tulleita riistamaiden hyödyntäjiä. Riistan lisäksi Kainuun terva oli merkittävä vientituote 1800-luvun lopulle asti. Kainuun asutti Pietari Brahe 1500-luvulla antamalla muuttajille kymmenen vuoden verovapauden. Kainuu täytyi asuttaa suomalaisilla, koska oli uhkana venäläisten muuttamiseen alueelle idästä ja pohjoisesta. Kajaaninjoen saaressa ollut Kajaanin linna ei kuulunut kaupunkiin, vaan oli Ruotsin valtion erillinen puolustuslinnoitus. Kainuuseen muuttaneet olivat pääasiassa peräisin Savosta. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen ja muita elinkeinoja ei juuri ole olemassa. Poismuutto alueelta voidaan katsoa siis "korjausliikkeeksi" satoja vuosia sitten tehdylle asuttamiselle. Sama ilmiö on Pohjois-Karjalassa, joka asutettiin sotien jälkeen. 1. tammikuuta 2005 Kainuussa alkoi kahdeksan vuotta kestävä maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin vuoden 2004 kuntavaalien yhteydessä valitulle maakuntavaltuustolle. Ensimmäiseksi Kainuun maakuntajohtajaksi maakuntavaltuusto valitsi 31. tammikuuta 2005 terveystieteiden tohtori Hannu Leskisen.

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kymmenen kuntaa, joista kaksi kaupunkeja. Seuraavassa Kainuun maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä:

- Hyrynsalmi
- Kajaani
-
- Kuhmo
-
- Paltamo
- Puolanka
- Ristijärvi
- Sotkamo
- Suomussalmi
- Vaala
- Vuolijoki

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Kainuun maakunnassa oli kaksi seutukuntaa:
- Kajaanin seutukunta
- Kehys-Kainuun seutukunta

Aiheesta muualla


- [http://www.kainuu.fi/ Kainuun maakunnan kotisivut] Luokka:Suomen maakunnat

Kajaanin seutukunta

Kajaanin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 182.

Kunnat


- Kajaani (Kaupunki)
- Paltamo (Kunta)
- Ristijärvi (Kunta)
- Sotkamo (Kunta)
- Vaala (Kunta)
- Vuolijoki (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
- [http://www.paltamo.fi/ Paltamon kunnan kotisivut]
- [http://www.ristijarvi.fi/ Ristijärven kunnan kotisivut]
- [http://www.sotkamo.fi/ Sotkamon kunnan kotisivut]
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
- [http://www.vuolijoki.fi/ Vuolijoen kunnan kotisivut] Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

__NOTOC__ Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki ja samalla maakunnan suurin kaupunki on Oulu. Maakunta rajautuu lännessä Perämereen, pohjoisessa Lapin maakuntaan, idässä Venäjän federaatioon, kaakossa Kainuun maakuntaan, sekä etelässä Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakunnassa oli vuonna 2004 asukkaita 374 928 ja sen pinta-ala on noin 37 120 neliökilometriä, josta järviä on noin 1800 neliökilometriä. Asukastiheys on noin 10,5 asukasta neliökilometrillä.

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 40 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Seuraavassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä: (ps. Ranua Lapin läänissä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan murrealueeseen.)

- Alavieska
- Haapajärvi
-
- Haapavesi
-
- Hailuoto
- Haukipudas
- Ii
- Kalajoki
-
- Kempele
- Kestilä
- Kiiminki
- Kuivaniemi
- Kuusamo
-
- Kärsämäki
- Liminka
- Lumijoki
- Merijärvi
- Muhos
- Nivala
-
- Oulainen
-
- Oulu
-
- Oulunsalo
- Piippola
- Pudasjärvi
-
- Pulkkila
- Pyhäjoki
- Pyhäjärvi
-
- Pyhäntä
- Raahe
-
- Rantsila
- Reisjärvi
- Ruukki
- Sievi
- Siikajoki
- Taivalkoski
- Tyrnävä
- Utajärvi
- Vihanti
- Yli-Ii
- Ylikiiminki
- Ylivieska
-

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjaanmaan maakunnassa oli seitsemän seutukuntaa:
- Koillismaan seutukunta
- Nivala-Haapajärven seutukunta
- Oulun seutukunta
- Oulunkaaren seutukunta
- Raahen seutukunta
- Siikalatvan seutukunta
- Ylivieskan seutukunta

Aiheesta muualla


- [http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaa

Koillismaan seutukunta

__NOTOC__ Koillismaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kaksi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 178.

Kunnat


- Kuusamo (Kaupunki, viereisellä kartalla numero 1)
- Taivalkoski (Kunta, kartalla numero 2)

Yleistä

Koillismaan seutukunnan tärkeimmät elinkeinot ovat matkailun lisäksi maa- ja metsätalous sekä puu-, metalli-, elintarvike-, tietotekniikka- ja käsityöteollisuus. Seutukunnan tärkeimmät kulkuyhteydet ovat valtatie 20 Oulusta Kuusamoon ja valtatie 5 Kajaanista Kuusamoon sekä reittilentoliikenteen kenttä Kuusamossa. Maantieteellisesti seutukunta on Oulun läänin koillisosassa. Sen pohjoispuolella on Itä-Lapin seutukunta, länsipuolella Oulunkaaren seutukunta ja eteläpuolella Kehys-Kainuun seutukunta. Itärajana on Venäjän valtion raja.

Tavoite 1 -ohjelma

Koillismaan seutukunnan tavoite 1 -ohjelman visio on, että Koillismaa olisi alue, jonka asukkailla olisi mahdollisuus toimeentuloon ja korkeatasoisiin palveluihin luonnonläheisessä ympäristössä. Suurimpana tavoitteena on työllisyyden parantaminen Koilllismaalla vuoteen 2006 mennessä niin, että työllisen työvoiman määrä nousee kokonaisuudessaan 1500 hengellä, osaamisen taso ja työvoiman laatu nousevat sekä yrittäminen lisääntyy. Tavoitteen on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa on omat kehittämistoimenpiteensä ja hankkeensa. Ryhmät ovat yritystoiminan kehittäminen, osaamisen tason nostaminen sekä maaseudun kehittäminen.

Tilastoja

Kunta Kuntanumero Maapinta-ala Vesipinta-ala Pinta-ala yhteensä Väkiluku Asukastiheys
Kuusamo 305 5 003,50 km²   801,04 km² 5 804,54 km² 17 193 3,44 asukasta/km²
Taivalkoski 832 2 456,62 km²   200,88 km² 2 657,50 km²  4 779 1,95 asukasta/km²
Yhteensä 178 (
- )		 7 460,12 km² 1 001,92 km² 8 462,04 km² 21 972 2,95 asukasta/km²
Pinta-ala- ja väkilukutietoja Koillismaan seutukunnan kunnista. (
- ) = Seutukunnan numero. Tiedot ovat ajalta 31.12.2004.

Aiheesta muualla


- [http://kehittamiskeskus.koillismaa.fi/seutukunta_index.html Koillismaan seutukunta] :
- [http://www.kuusamo.fi/ Kuusamon kaupungin kotisivut] :
- [http://www.taivalkoski.fi/ Taivalkosken kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Oulun seutukunta

Oulun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kymmenen kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 171.

Kunnat


- Hailuoto (Kunta)
- Haukipudas (Kunta)
- Kempele (Kunta)
- Kiiminki (Kunta)
- Liminka (Kunta)
- Lumijoki (Kunta)
- Muhos (Kunta)
- Oulu (Kaupunki)
- Oulunsalo (Kunta)
- Tyrnävä (Kunta) Seutukunnan alueella on asukkaita yhteensä noin 200 000.

Aiheesta muualla


- [http://www.oulu.ouka.fi/seutu/ Oulun seudun kunnat yhteistyössä]
- : [http://www.hailuoto.fi/ Hailuodon kunnan kotisivut]
- : [http://www.haukipudas.fi/ Haukiputaan kunnan kotisivut]
- : [http://www.kempele.fi/ Kempeleen kunnan kotisivut]
- : [http://www.kiiminki.fi/ Kiimingin kunnan kotisivut]
- : [http://www.liminka.fi/ Limingan kunnan kotisivut]
- : [http://www.lumijoki.fi/ Lumijoen kunnan kotisivut]
- : [http://www.muhos.fi/ Muhoksen kunnan kotisivut]
- : [http://www.ouka.fi/ Oulun kaupungin kotisivut]
- : [http://www.oulunsalo.fi/ Oulunsalon kunnan kotisivut]
- : [http://www.tyrnava.fi/ Tyrnävän kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Raahen seutukunta

Raahen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 174.

Kunnat


- Pyhäjoki (Kunta)
- Raahe (Kaupunki)
- Ruukki (Kunta)
- Siikajoki (Kunta)
- Vihanti (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.raahenseutukunta.fi/index.asp Raahen seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.pyhajoki.fi/ Pyhäjoen kunnan kotisivut] :
- [http://raahe.fi/ Raahen kaupungin kotisivut] :
- [http://www.ruukki.fi/ Ruukin kunnan kotisivut] :
- [http://www.siikajoki.fi/ Siikajoen kunnan kotisivut] :
- [http://www.vihanti.fi/ Vihannin kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Ylivieskan seutukunta

Ylivieskan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 177.

Kunnat


- Alavieska (Kunta)
- Kalajoki (Kaupunki)
- Merijärvi (Kunta)
- Oulainen (Kaupunki)
- Sievi (Kunta)
- Ylivieska (Kaupunki)

Aiheesta muualla


- [http://www.ysk.fi/ Ylivieskan seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.alavieska.fi Alavieskan kunnan kotisivut] :
- [http://www.kalajoki.fi Kalajoen kaupungin kotisivut] :
- [http://www.merijarvi.fi Merijärven kunnan kotisivut] :
- [http://www.oulainen.fi Oulaisten kaupunkin kotisivut] :
- [http://www.sievi.fi Sievin kunnan kotisivut] :
- [http://www2.ylivieska.fi Ylivieskan kaupungin kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
- Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Juvan seutukunta

Juvan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä-Savon maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 102.

Kunnat


- Joroinen (Kunta)
- Juva (Kunta)
- Puumala (Kunta)
- Rantasalmi (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.rajupusu.fi/ Juvan seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.joroinen.fi/ Joroisten kunnan kotisivut] :
- [http://www.juva.fi/ Juvan kunnan kotisivut] :
- [http://www.puumala.fi/ Puumalan kunnan kotisivut] :
- [http://www.rantasalmi.fi/ Rantasalmen kunnan kotisivut] Luokka:Etelä-Savon maakunnan seutukunnat

Mikkelin seutukunta

Mikkelin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä-Savon maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 101.

Kunnat


- Haukivuori (Kunta)
- Hirvensalmi (Kunta)
- Kangasniemi (Kunta)
- Mikkeli (Kaupunki)
- Mäntyharju (Kunta)
- Pertunmaa (Kunta)
- Ristiina (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.haukivuori.fi/ Haukivuoren kunnan kotisivut]
- [http://www.hirvensalmi.fi/ Hirvensalmen kunnan kotisivut]
- [http://www.kangasniemi.fi/ Kangasniemen kunnan kotisivut]
- [http://www.mikkeli.fi/ Mikkelin kaupungin kotisivut]
- [http://www.mantyharju.fi/ Mäntyharjun kunnan kotisivut]
- [http://www.pertunmaa.fi/ Pertunmaan kunnan kotisivut]
- [http://www.ristiina.fi/ Ristiinan kunnan kotisivut] Luokka:Etelä-Savon maakunnan seutukunnat

Savonlinnan seutukunta

Savonlinnan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä-Savon maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 103.

Kunnat


- Enonkoski (Kunta)
- Heinävesi (Kunta)
- Kerimäki (Kunta)
- Punkaharju (Kunta)
- Savonlinna (Kaupunki)
- Savonranta (Kunta)
- Sulkava (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.savonlinnaseutu.fi/ Savonlinnan seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.enonkoski.fi/ Enonkosken kunnan kotisivut] :
- [http://www.heinavesi.fi/ Heinäveden kunnan kotisivut] :
- [http://www.kerimaki.fi/ Kerimäen kunnan kotisivut] :
- [http://www.punkaharju.fi/ Punkaharjun kunnan kotisivut] :
- [http://www.savonlinna.fi/ Savonlinnan kaupungin kotisivut] :
- [http://www.savonranta.fi/ Savonrannan kunnan kotisivut] :
- [http://www.sulkava.fi/ Sulkavan kunnan kotisivut] Luokka:Etelä-Savon maakunnan seutukunnat

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala (ruotsiksi Norra Karelen) on Itä-Suomen lääniin kuuluva maakunta. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen valtion osasta vanhaa historiallista Karjalaa. Pohjois-Karjala on harvaan asuttu ja muusta Suomesta katsottuna melko syrjässä. Maakunta asutettiin sodan jälkeen aluepoliittisin perustein, mutta jo pitkän aikaa alueelle aikoinaan muuttaneet ja heidän lapsensa ovat muuttaneet alueelta pois etelämpänä oleviin kasvukeskuksiin. Maakunta on saanut kyseenalaista kunniaa olemalla työttömyysvertailuissa johdossa Kainuun ja Lapin kanssa vuodesta toiseen.

Kunnat

Pohjois-Karjala jakaantuu 16 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Eno
- Ilomantsi
- Joensuu, johon Kiihtelysvaara ja Tuupovaara liitettiin 1. tammikuuta 2005
- Juuka
- Kesälahti
- Kitee
- Kontiolahti
- Lieksa
- Liperi
- Nurmes
- Outokumpu
- Polvijärvi
- Pyhäselkä
- Rääkkylä
- Tohmajärvi, johon Värtsilä liitettiin 1. tammikuuta 2005
- Valtimo

Aiheesta muualla


- [http://www.pohjois-karjala.fi Pohjois-Karjalan Liitto] Luokka:Karjala Luokka:Suomen maakunnat

Joensuun seutukunta

Joensuun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalan maakunnassa. Siihen kuuluu kahdeksan kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 122.

Kunnat


- Eno (Kunta)
- Ilomantsi (Kunta)
- Joensuu (Kaupunki)
- Kontiolahti (Kunta)
- Liperi (Kunta)
- Outokumpu (Kaupunki)
- Polvijärvi (Kunta)
- Pyhäselkä (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.josek.fi/ Joensuun seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.eno.fi Enon kunnan kotisivut] :
- [http://www.ilomantsi.fi Ilomantsin kunnan kotisivut] :
- [http://www.jns.fi Joensuun kaupungin kotisivut] :
- [http://www.kontiolahti.fi Kontiolahden kunnan kotisivut] :
- [http://www.liperi.fi Liperin kunnan kotisivut] :
- [http://www.outokummunkaupunki.fi Outokummun kaupungin kotisivut] :
- [http://www.polvijarvi.fi/ Polvijärven kunnan kotisivut] :
- [http://www.pyhaselka.fi/ Pyhäselän kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Karjalan maakunnan seutukunnat

Pielisen Karjalan seutukunta

Pielisen Karjalan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalan maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 125.

Kunnat


- Juuka (Kunta)
- Lieksa (Kaupunki)
- Nurmes (Kaupunki)
- Valtimo (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.juuka.fi/ Juuan kunnan kotisivut]
- [http://www.lieksa.fi/ Lieksan ka