Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Sierra Leone

Sierra Leone

Republic of Sierra Leone
125px
(Suurempi kuva)(Suurempi kuva)
Motto: Unity - Freedom - Justice
Kuva:LocationSierraLeone.png
Virallinen kielienglanti
PääkaupunkiFreetown
PresidenttiAhmad Tejan Kabbah
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä
Sijalla 116
71 740 km²
0.2%
Väkiluku
 - Yhteensä (2000)
 - Tiheys
Sijalla 102
5 426 618
76/km2
Itsenäisyys27. huhtikuuta 1961
RahayksikköLeone
AikavyöhykeUTC 0
KansallislauluHigh We Exalt Thee, Realm of the Free
Internet-verkkotunnus .SL
Kansainvälinen suuntanumero232
Sierra Leone on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla. Maata ympäröivät Guinea pohjoisessa ja Liberia kaakossa.

Maantiede

Sierra Leonen maantiede Kuva:Sl-map.gif

Merkittävimmät luonnonvarat


- timantit
- titaani
- bauksiitti
- rautamalmi
- kulta
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- timantit
- bauksiitti Luokka:Sierra Leone ms:Sierra Leone zh-min-nan:Sierra Leone ko:시에라리온 ja:シエラレオネ

Motto

Motto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa. Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.

Katso myös

Luettelo valtioiden motoista Luokka:Kielitiede ja:モットー

Virallinen kieli

Virallinen kieli on kieli, jonka jonkin valtion tai osavaltion tai muun alueen laki määrittelee viralliseksi kieleksi. Joissakin maissa saattaa olla vahva de facto kieli, jolla lait annetaan ja yhteisiä asioita hoidetaan, mutta nämä eivät ole virallisia ellei niitä erikseen ole sellaiseksi määritelty. Noin puolella maailman maista on virallinen kieli, yksi tai useampia. Yhden virallisen kielen valtioita ovat mm. Albania, Liettua, Ranska (vaikkakin kansallisia kieliä on useampia) ja Saksa. Useita virallisia kieliä on sellaisilla mailla kuin Afganistan, Belgia, Bolivia, Etelä-Afrikka, Kanada, Paraguay, Suomi, Sveitsi ja Valko-Venäjä. Joissakin maissa, kuten Espanja, Irak ja Italia on yksi virallinen kieli, mutta joillakin tärkeillä alueilla sen rinnalla on muita virallisia kieliä. Joissakin valtioissa, muun muassa Yhdysvalloissa, ei ole virallista kieltä, mutta joissakin osavaltioissa on. Joissakin valtioissa virallista kieltä ei ole olemassa millään tasolla, tällaisia ovat esimerkiksi Australia, Luxemburg, Ruotsi ja Tuvalu. Kolonialismin ja/tai neokolonialismin seurauksena joissakin Afrikan ja Oseanian valtioissa sekä Filippiineillä viralliset kielet (usein englanti tai ranska) eivät ole yleisimmin tai aina edes yleisesti puhuttuja. Toisaalta nationalismin seurauksena Irlannissa iiri on virallinen kieli vaikka sitä puhuu vain hyvin pieni osa väestöstä suurimman osan puhuessa toissijaista virallista kieltä eli englantia. Joissakin valtioissa kieli, jota erilaisissa tilanteissa käytetään, on merkittävä poliittinen kiistakapula.

Kansainvälisten järjestöjen viralliset kielet


- Afrikan yhteistyöjärjestö - arabia, englanti, portugali ja ranska
- Amerikan maiden järjestö - englanti, espanja, portugali ja ranska
- Euroopan unioni - englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakia, slovenia, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro (1. tammikuuta 2007 myös iirista tulee virallinen kieli)
- Kaakkois-Aasian maiden järjestö - englanti
- NATO - englanti ja ranska
- Parlamenttienvälinen liitto - englanti ja ranska (Konferenssit simultaanitulkataan myös arabiaksi ja espanjaksi.)
- Kansainvälinen posti - ranska
- Yhdistyneet kansakunnat - arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä

Katso myös


- Luettelo kansainvälisistä järjestöistä
- Luettelo kielistä
- Luettelo valtioista
- Luettelo virallisista kielistä Luokka:Kielipolitiikka ko:공용어 zh-min-nan:Koaⁿ-hong gí-giân ja:公用語 nb:Offisielt språk simple:Official language

Pääkaupunki

Pääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos. Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.

Katso myös


- luettelo pääkaupungeista Luokka:Hallinto ko:수도 ja:首都 simple:Capital

Freetown

Freetown on Sierra Leonen pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Sen asukasluku on 1 070 200 (2004). Se sijaitsee Atlantin rannikolla Freetownin niemimaalla. Englannista lähetetyt vapautetut orjat perustivat kaupungin vuonna 1787. Paikalliset heimot polttivat kaupungin vuonna 1790. Nova Scotian vapautetut orjat perustivat sen uudelleen 1792. Vuosina 18081874 Freetown oli Brittiläisen Länsi-Afrikan pääkaupunkina. Sierra Leonen itsenäistyessä 1961 siitä tuli maan pääkaupunki. Luokka:Pääkaupungit Luokka:Sierra Leone ja:フリータウン

Presidentti

] Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi. Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912. Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille. Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan. Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.

Suomen tasavallan presidentti

:Pääartikkeli: Suomen presidentti. Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925. Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988. Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.

Sanan alkuperä ja muita merkityksiä

Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.

Katso myös


- Irlannin presidentti
- Italian presidentti
- Kiinan presidentti
- Kiinan tasavallan presidentti
- Ranskan presidentti
- Saksan presidentti
- Suomen presidentti
- Venäjän presidentti
- Yhdysvaltain presidentti Luokka:Politiikka Luokka:Valtionhallinto ja:大統領 simple:President

Pinta-ala

Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.

Yksiköitä

Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.

Kaavoja

Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa \sqrt, jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä. Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde

Katso myös


- luettelo valtioista pinta-alan mukaan Luokka:Geometria Luokka:suureet ja:面積 simple:Area zh-cn:面积 zh-tw:面積

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös


- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:
d_ = \frac
. Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa. Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä. Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.

Lähteet

#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus Luokka:Väestötiede als:Bevölkerungsdichte ms:Kepadatan zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō· ko:인구 밀도 ja:人口密度 th:ความหนาแน่นประชากร

Itsenäisyys

:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys) Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.

Katso myös


- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys Luokka:Politiikka

27. huhtikuuta

27. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 117. päivä (118. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 248 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Merja :- suomenruotsalainen kalenteri: Engelbrekt, Engelbert :- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana :- saamenkielinen kalenteri: Merjá :- vanhemmissa kalentereissa: Aale, Anastasius, Antamo, Antimus, Anto, Antonius, Asmund, Gratianus, Teresia

Tapahtumia


- 1906 - Painija Verner Weckman voitti Suomen ensimmäisen olympiakullan, tosin Ateenan epävirallisissa välikisoissa.
- 1940 - Heinrich Himmler määräsi Auschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
- 1941 - Toinen maailmansota: saksalaiset joukot marssivat Ateenaan.
- 1945 - Neuvostoliittolaiset ja amerikkalaiset joukot kohtasivat toisensa Elbellä.
- 1945 - Lapin sota päättyi, viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta.
- 1960 - Togo sai itsenäisyyden Ranskan valvonnasta.
- 1992 - Jugoslavian viimeiset osavaltiot, Serbia ja Montenegro muodostivat liittovaltion (vuodesta 2003 Serbia ja Montenegro).
- 1994 - Pidettiin Etelä-Afrikan ensimmäiset monirotuiset vaalit. Nelson Mandela valittiin presidentiksi.
- 2005 - Suomenkielisen Wikipedian 20 000. artikkeli valmistui. Kunnian sai feeniks.
- 2005 - Airbus A380 teki ensilentonsa.

Syntyneitä


- 1737 - Edward Gibbon, historioitsija
- 1759 - Mary Wollstonecraft, naisasianainen
- 1791 - Samuel F. B. Morse, lennättimen keksijä
- 1822 - Ulysses S. Grant, Yhdysvaltain presidentti
- 1952 - Ari Vatanen, ralliautoilija, Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän jäsen
- 1962 - Seppo Räty, keihäänheittäjä

Kuolleita


- 1521 - Portugalilainen löytöretkeilijä Fernão de Magalhães surmattiin
- 1915 - Aleksandr Skrjabin, venäläinen säveltäjä
- 1970 - Ilmari Kianto, suomalainen kirjailija

Juhlapäiviä


- Suomi: Kansallinen veteraanipäivä ---- Katso myös: kalenteri ~ 26. huhtikuuta, 28. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-27 Luokka:Suomen liputuspäivät ms:27 April ko:4월 27일 ja:4月27日 simple:April 27 th:27 เมษายน

1961

Tapahtumia


- 3. tammikuuta - Presidentti Dwight Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltain katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan.
- 7. tammikuuta - Nelipäiväisessä konferenssissa Casablancassa, viisi Afrikan maata päätti perustaa NATOn kaltaisen puolustusliiton. Maat olivat Marokko, Yhdistynyt arabitasavalta, Ghana, Guinea ja Mali.
- 20. tammikuuta - John F. Kennedy astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
- 25. tammikuuta - Uusi juntta nousi valtaan El Salvadorissa syrjäytettyään edellisen kolme kuukautta hallinneen juntan "liiasta vasemmistolaisuudesta."
- 31. tammikuuta - Yhdysvallat lähetti ensimmäisen simpanssin (nimeltään Ham) avaruuteen.
- 4. helmikuuta - Portugalin siirtomaasota alkoi Angolassa.
- 11. helmikuuta - Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa
- 15. helmikuuta - Boeing 707 putosi maahan Belgiassa, surmaten 73, mukaan lukien koko Yhdysvaltain kaunoluistelujoukkue.
- 15. helmikuuta - Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 3. maaliskuuta - Hassan II kruunattiin Marokon kuninkaaksi.
- 15. maaliskuuta - Etelä-Afrikka vetäytyi Brittiläisestä kansainyhteisöstä.
- 18. maaliskuuta - Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Eurovision laulukilpailussa Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittui kappaleella "Valoa ikkunassa" jaetulle seitsemännelle sijalle.
- 29. maaliskuuta - Yhdysvaltain Washington, DC:n asukkaat saivat perustuslain 23. lisäyksellä äänioikeuden presidentinvaaleissa.
- 12. huhtikuuta - Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon. Avaruusalus Vostok 1 kiersi maapallon kerran; lento kestää 108 minuuttia.
- 17. huhtikuuta - Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa.
- 22. huhtikuuta - Kolme de Gaullen algerianpolitiikkaa vastustavaa ranskalaiskenraalia epäonnistuivat vallankaappauksessaan.
- 24. huhtikuuta - Wasa-laiva nostettiin Tukholman satamasta.
- 27. huhtikuuta - Sierra Leone itsenäistyy.
- 5. toukokuuta - Alan Shepard on ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa Freedom 7 aluksella (tunnetaan myös nimellä Mercury 3).
- 16. toukokuuta - Sotilasvallankaappaus Etelä-Koreassa, Do Young Tsang valtaan.
- 19. toukokuuta - Venera 1 lensi ensimmäisenä luotaimena Venuksen ohi. (Tosin luotain rikkoutui, eikä lähettänyt dataa.)
- 25. toukokuuta - Apollo-ohjelma: Kennedy kertoi kongressille tavoitteestaan lähettää ihminen Kuuhun ennen vuosikymmenen päättymistä.
- 28. toukokuuta - Peter Benensonin artikkeli The Forgotten Prisoners julkaistiin useissa lehdissä. Tätä pidetään Amnesty Internationalin alkuna.
- 4. kesäkuuta - John F. Kennedyn ja Nikita Hruštševin huippukokous Wienissa. Asialistalla ovat ydinkokeet, aseistariisunta ja Saksan asema.
- 19. kesäkuuta - Kuwait itsenäistyi.
- 25. kesäkuuta - Irakin presidentti Abdul Karim Kassem ilmoitti aikovansa liittää Kuwaitin Irakiin, Kuwait pyysi apua brittijoukoilta.
- 21. heinäkuuta - Virgil "Gus" Grissom suorittaa USAn toisen avaruuslennon Mercury-kapselilla ja on vähällä hukkua laskeutumisvaiheessa.
- 1. elokuuta - Rajuilma "Maire" riehui maan etelä- ja keskiosassa.
- 13. elokuuta - Berliinin muurin rakennustyöt aloitetaan piikkilanka-aidan vetämisellä.
- 17. lokakuuta - "Pariisin taistelu": Ranskan poliisi hyökkäsi 30000 algerialaisten ulkonaliikkumiskieltoa protestoivaa mielenosoittajaa vastaan. Virallinen kuolleiden määrä on 3, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat määräksi 240.
- 18. lokakuuta - Leonard Bernsteinin West Side Story -musikaalista tehty elokuva saa ensi-iltansa.
- 19. lokakuuta - Arabiliitto otti Kuwaitin suojelukseensa, brittijoukot vetäytyvät.
- 30. lokakuuta - Neuvostoliitto räjäytti 58 megatonnin Tsar-Bomban Novaja Zemljalla. Tämä on suurin koskaan räjäytetty ydinpommi.
- 30. lokakuuta - Noottikriisi Suomessa, Neuvostoliitto vaati toimenpiteitä Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhkan torjumiseksi.
- 31. lokakuuta - Josif Stalinin ruumis poistettiin Leninin mausoleumista.
- 31. lokakuuta - Hurrikaani Hattie iski Belize Cityyn, 400 kuollutta, 65000 jäi kodittomiksi.
- 12. marraskuuta - Stalingradin nimi vaihdettiin Volgogradiksi.
- 16. marraskuuta - Britannian konservatiivihallitus ryhtyi rajoittamaan maahanmuuttoa Brittiläisen kansainyhteisön maista.
- 2. joulukuuta - Kylmä sota: Fidel Castro ilmoitti radiopuheessa omaksuneensa marxismi-leninismin ja Kuubasta tulevan kommunistisen valtion.
- 9. joulukuuta - Tanganjika sai itsenäisyyden ja julistautui tasavallaksi presidenttinään Julius Nyerere. (Yhdistyi 1964 Sansibarin kanssa Tansaniaksi).
- 10. joulukuuta - Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Albaniaan.
- 11. joulukuuta - Vietnamin sota alkoi ensimmäisen yhdysvaltalaiskopterien ja 400 sotilaan saapumisella Saigoniin.
- 15. joulukuuta - Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi Adolf Eichmannin kuolemaan rikoksistaan.
- 19. joulukuuta - Goa luovutettiin Intialle 400 vuoden Portugalin hallinnon jälkeen.
- 31. joulukuuta - Marshall-apu päättyi jaettuaan 12 miljardian dollaria apua Euroopan jälleenrakentamiseen. OEEC:sta tulee OECD.
- Allan Sandage löysi ensimmäisen kvasaarin
- Elokuussa runsaita sateita ja Kokemäenjoen vesistössä pahoja tulvia.

Syntyneitä


- 26. tammikuuta - Wayne Gretzky, jääkiekkoilija
- 17. helmikuuta - Helena Sinervo, runoilija
- 9. kesäkuuta - Michael J. Fox, näyttelijä
- 1. heinäkuuta - Diana Spencer, Walesin prinsessa († 1997)
- 28. heinäkuuta - Ruben Stiller, juontaja
- 30. heinäkuuta - Ressu Redford, muusikko
- 6. elokuuta - Simo Rantalainen, työskennellyt mm. juontajana
- 1. syyskuuta - Heikki Kujanpää, näyttelijä.
- 28. lokakuuta - Erja Häkkinen, toiminut mm. juontajana
- 31. lokakuuta - Peter Jackson, elokuvaohjaaja
- 16. joulukuuta - Bill Hicks, amerikkalainen stand-up-koomikko
- 30. joulukuuta - Ben Johnson, urheilija

Kuolleita


- 4. tammikuuta - Erwin Schrödinger, fyysikko
- 26. helmikuuta - Muhammed V, Marokon kuningas
- 2. huhtikuuta - Amos Anderson, liikemies ja mesenaatti (s. 1878)
- 9. huhtikuuta - Ahmed Zogu, Albanian pääministeri 1922–, presidentti 1925– ja kuningas Zog I 19281939.
- 13. toukokuuta - Gary Cooper, näyttelijä
- 30. toukokuuta - Rafael Leónidas Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori.
- 6. kesäkuuta - Carl Jung (s. 1875)
- 28. kesäkuuta - Yrjö Leino, poliitikko
- 30. kesäkuuta - Lee De Forest, insinööri ja elektroniputken keksijä (s. 1873)
- 2. heinäkuuta - Ernest Hemingway, kirjailja
- 1. syyskuuta - Eero Saarinen, arkkitehti
- 18. syyskuuta - Dag Hammarskjöld
- 11. lokakuuta - Chico Marx, yksi Marx-veljeksistä (s. 1887) ko:1961년 ja:1961年 simple:1961 th:พ.ศ. 2504

UTC

Koska maapallo ei pyöri tasaisesti, tähtitieteellisen vuoden pituus ei ole välttämättä tasasekunteja. Tätä varten on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä, jotka käsittelevät tämän ongelman eri tavalla. Aikajärjestelmä, jonka mukaan tähdet ovat täsmälleen kohdallaan on nimeltään UT1 (Universal Time 1), joka perustuu tähtiaikaan. Aikajärjestelmä, jonka atomikellot mittaavat on nimeltään TAI (Temps Atomique International). Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio Ranskassa (Bureau International des Poids et Mesures). Tavallisesti käytettävä aika on nimeltään UTC (Coordinated Universal Time). Tämä seuraa atomikelloaikaa, mutta kun ero tähtiaikaan on nousemassa yli 0,9:ksi sekunniksi, aikaa siirretään tasan yhden sekunnin eteenpäin (tai taaksepäin, mutta näin ei ole vielä tarvinnut tehdä) eli aikaan lisätään karkaussekunti. Tämä tehdään korkeintaan kerran vuodessa, joko vuoden vaihteessa tai keskikesällä. Tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että päivässä voi olla 86 401 sekuntia. Karkaussekunteja koordinoi IERS-organisaatio Ranskassa (International Earth Rotation and Reference Systems Service). Vuonna 2004 TAI-ajan ja UTC-ajan ero on 32 sekuntia. Vuodenvaihteessa 2004-2005 UT1-ajan ja UTC-ajan ero (UT1-UTC) oli -0.50 sekuntia eikä karkaussekuntia tarvittu. GMT (Greenwich Mean Time) on aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka on Greenwichin observatorion kohdalla oleva keskiaurinkoaika (keskiaurinko ohittaa observatorion meridiaanin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia johtuen maapallon vuotuisesta liikkeestä auringon ympäri. Nykyisin Suomessa aikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan. Esimerkiksi Suomen aika on UTC+2 ja Suomen kesäaika UTC+3.

Katso myös


- aika
- aikavyöhyke

Aiheesta muualla


- [http://www.bipm.org/en/scientific/tai/time_server.html BIPM aika-sivusto] (englanniksi)
- [http://hpiers.obspm.fr/eop-pc/ IERS Earth Orientation Center] (englanniksi)
- [http://kurp-www.hut.fi/edu/radast2004/aika.html TKK:n kurssimateriaalia] luokka:aika luokka:tähtitiede th:เวลาสากล

Verkkotunnus

Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi. Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä. Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.

ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset


- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt 16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset 8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala 1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde

Varatut tunnukset

RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]

Linkkejä


- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista luokka:Internet luokka:TCP/IP ko:최상위 도메인 ja:トップレベルドメイン th:โดเมนระดับบนสุด

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Keskinen Afrikka


- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta

Itäinen Afrikka


- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda

Pohjoinen Afrikka


- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara

Eteläinen Afrikka


- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe

Läntinen Afrikka


- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo Luokka:Mantereet Luokka:Afrikka ms:Afrika zh-min-nan:Hui-chiu ko:아프리카 ja:アフリカ simple:Africa th:ทวีปแอฟริกา

Atlantin valtameri

Atlantin valtameri on maapallon toiseksi suurin valtameri Tyynen valtameren jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Valtameren nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä ja tarkoittaa "Atlaksen merta". Atlantin valtameri ulottuu lännessä Amerikan mantereeseen ja idässä Eurooppaan ja Afrikkaan. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen Jäämeri pohjoisessa ja Draken salmi etelässä. Panaman kanava muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. Raja idässä Intian valtamerta vastaan on 20. itäinen pituuspiiri. Raja Jäämerta vastaan kulkee Grönlannista Islannin luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta Huippuvuorten eteläkärkeen ja sieltä Nordkappiin Norjassa.

Mitat


- Meren syvin kohta: Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä
- Keskisyvyys: 3 332 metriä
  - ilman sivumeriä: 3 926 metriä
- Pinta-ala: 106 400 000 km²
  - ilman sivumeriä: 82 400 000 km²
- Tilavuus: 354 700 000 km³
  - ilman sivumeriä: 323 600 000 km³

Merenpohja

km³ Merenpohjan topografian tärkein piirre on Atlantin keskiselänne. Se muodostaa suuren merenalaisen vuorijonon, joka ulottuu pohjoisesta Islannista etelään noin 58:lle eteläiselle leveysasteelle. Vuorijonon suurin leveys on noin 1 600 km. Merensyvyys vuorijonon kohdalla on useimmiten vähemmän kuin 2 700 metriä ja useat vuorenhuiput nousevat pinnan yläpuolelle saariksi. Keskiselänne jakaa Atlantin kahteen suureen altaaseen joiden keskisyvyys on 3 700 - 5 500 metriä. Poikittaiset harjanteet mantereiden ja keskiselänteen välillä jakavat meren useisiin pienempiin altaisiin. Syvän meren pohja on melko tasainen vaikka sielläkin esiintyy lukuisia merenalaisia vuoria, syvänteitä ja hautavajoamia.

Merivirrat ja ilmasto

Coriolis-ilmiön vuoksi pääasiassa tuulten kuljettamat pintamerivirrat kiertävät Pohjois-Atlantilla myötäpäivään ja Etelä-Atlantilla vastapäivään. Pohjois-Atlantilla lämmin Golf-virta kulkee Pohjois-Amerikan itärannikolta koilliseen lämmittäen Luoteis-Eurooppaa. Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä kääntyy kylmä Kanarianvirta etelään Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Pohjois-Atlantin päiväntasaajanvirta kulkee Afrikasta kohti länttä. Näiden merivirtojen väliin jää Sargassomeri. Jäämereltä etelään virtaavat kylmät Grönlannin- ja Labradorinvirrat, jotka voivat kuljettaa jäävuoria niinkin etelään kuin Bermudalle tai Madeiralle. Pohjois-Atlantin eteläosissa kehittyy hurrikaaneja yleensä heinäkuusta marraskuuhun, jotka kulkevat länteenpäin Karibianmerelle tai Pohjois-Amerikan itärannikolle. Pohjois-Atlantilla on usein myrskyjä talvisaikaan. Etelä-Atlantilla lämmin Brasilianvirta kulkee päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella. Lähellä Etelämannerta kulkeva kylmä Länsituulten virta kääntyy pohjoiseen Etelä-Afrikan länsirannikolle. Valtamerien termohaliinikierrossa Golf-virran Pohjois-Atlantille kuljettama suolapitoinen vesi vajoaa alas syvänmeren vedeksi ja virtaa hitaasti etelään läpi Atlantin Intian valtamerelle ja Tyynimerelle.

Veden ominaispiirteitä

Avomeren pintaveden suolapitoisuus on 33 - 37 promillea, vaihdellen leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Yleensä vesi on vähäsuolaisinta korkeilla leveysasteilla ja rannikoilla jokien lähettyvillä. Suolaisinta vesi on noin 25:llä pohjoisella leveysasteella. Pintavesien lämpötila vaihtelee alhaisimmillaan napa-alueitten −2 °C:sta korkeimmillaan +29 °C:een hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Suurin vuodenaikainen lämpötilanvaihtelu on keskileveysasteilla, jossa ero saattaa olla 7 - 8 °C.

Atlantin valtameren sivumeret ja osat


- Karibianmeri
- Välimeri
  - Egeanmeri
  - Tyrrhenanmeri
  - Adrianmeri
  - Joonianmeri
  - Ligurianmeri
- Meksikonlahti
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
- Mustameri
  - Asovanmeri
- Norjanmeri
- Pohjanmeri
- Skagerrak
- Itämeri
  - Pohjanlahti
    - Selkämeri
    - Perämeri
  - Suomenlahti
  - Kattegat
  - Juutinrauma ja Beltit
  - Riianlahti
- Saint Lawrencen lahti
- Sargassomeri
- Biskajanlahti
- Irlanninmeri
- Englannin kanaali
- Marmaranmeri
- Guineanlahti
- Labradorinmeri

Atlantin valtameren altaat

Keskiselänteen itäpuolella:
- Länsi-Euroopan allas
- Iberian allas
- Kanarian allas
- Kap Verden allas
- Sierra Leonen allas
- Angolan allas
- Kapin allas Keskiselänteen länsipuolella:
- Labradorin allas
- Newfoundlandin allas
- Pohjois-Amerikan allas
- Guayanan allas
- Brasilian allas
- Argentiinan allas
- Länsi-Scotian allas

Triviaa


- Nopeimmin Atlantin poikki (Ambrose Light – Lizard Point) on purjehtinut Steve Fossett miehistöineen PlayStation-katamaraanilla - aika on 4 päivää 17h 28m 6s.[http://www.sailspeedrecords.com/ratified.html]

Aiheesta muualla


- [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/zh.html CIA – The World Factbook – Atlantic Ocean] Luokka:Meret als:Atlantik zh-min-nan:Tāi-se-iûⁿ ko:대서양 ja:大西洋 simple:Atlantic Ocean th:มหาสมุทรแอตแลนติก

Liberia

Republic of Liberia
(Suurempi kuva)(Suurempi kuva)
Motto: The love of liberty brought us here.
(Vapauden rakkaus toi meidät tänne.)
Kuva:LocationLiberia.png
Virallinen kielienglanti
PääkaupunkiMonrovia
PresidenttiEllen Johnson-Sirleaf
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä
Sijalla 101
111 370 km²
1%
Väkiluku
 - Yhteensä (2003)
 - Tiheys
Sijalla 129
3 317 176
26,3/km2
Itsenäisyys
 - Julistautui

26. heinäkuuta 1847
BKT
  - Yhteensä (vuosi)
  - Asukasta kohden
Sijalla xx
xxx miljardia dollaria
xx xxx dollaria
HDI
  - Arvo (vuosi)
Sijalla xx
0,xxx
RahayksikköLiberian dollari
AikavyöhykeUTC 0
KansallislauluAll Hail, Liberia, Hail!
Internet-verkkotunnus .LR
Kansainvälinen suuntanumero231
Liberia sijaitsee Afrikan länsi-rannikolla. Sen rajanaapureita ovat Sierra Leone, Guinea ja Norsunluurannikko. Maa on kärsinyt hiljattain kaksi perättäistä sisällissotaa vuosina 1989 - 1996 sekä 1999 - 2003.

Historia

Pääartikkeli: Liberian historia Liberian pysyvästi asuttivat Amerikan vapautetut orjat 1800-luvun alussa. Tästä myös valtio on saannut nimensä. Liberia julistautui itsenäiseksi 26. heinäkuuta.

Politiikka

Pääartikkeli: Liberian politiikka Liberia on muodollisesti Afrikan vanhin demokratia. Käytännössä poliittista elämää on dominoinut aina viime aikoihin saakka vapautettujen orjien jälkeläisistä muodostunut ryhmä amerikkalais-liberialaiset. Heidän True Whig-puolueensa piti valtaa käsissään yli sadan vuoden ajan. Paikallinen afrikkalainen väestö sai äänioikeuden vasta 1960-luvulla. Silti maa säilyi yllättävän rauhallisena 1970-luvun loppuun saakka. Guinnesin ennätyskirja piti Liberiaa vuonna 1978 koko Afrikan vakaimpana valtiona. Vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen ylivalta näytti olevan siirtymässä paikallisväestöä edustavalle krahn-heimolle. Joulukuussa 1989 alkanut sisällissota katkaisi tämän kehityksen ja istuva presidentti Samuel Doe menehtyi elokuussa 1990. Sisällissota päättyi vuoden 1997 vaaleihin jossa maan presidentiksi valittiin Charles Taylor. Taylorin vastustajat ryhmittyivät LURD-armeijaksi mikä johti sisällisodan jatkumiseen jo pian Taylorin valinnan jälkeen. Vasta Taylorin vallasta luopuminen ja YK-joukkojen tulo maahan vuonna 2003 on rauhoittanut tilanteen. Maassa on käynnissä yksi YK-historian suurimmista aseistariistuntaoperaatioista. Ellen Johnson-Sirleaf valittiin presidentiksi 8. marraskuuta 2005 pidetyissä vaaleissa. Hän on Afrikan ensimmäinen nainen, joka on valittu presidentiksi.

Liberian läänit

Pääartikkeli: Liberian läänit Liberia jakautuu kolmeentoista lääniin:
- Bomi
- Bong
- Grand Bassa
- Grand Cape Mount
- Grand Gedeh
- Grand Kru
- Lofa
- Margibi
- Maryland
- Montserrado
- Nimba
- River Cess
- Sinoe

Maantiede

Sinoe Pääartikkeli: Liberian maantiede Kuva:Li-map.png

Talous

Pääartikkeli: Liberian talous

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Liberian väestöjakauma

Kulttuuri

Pääartikkeli: Liberian kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat


- rautamalmi
- timantit
- kulta
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- rauta
- kumi
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
ms:Liberia zh-min-nan:Liberia ko:라이베리아 ja:リベリア simple:Liberia

James (James and the Giant Peach)

James and the Giant Peach is a children's book by Roald Dahl, originally illustrated by Nancy Ekholm Burkert, first published in the USA in 1961 by Alfred A. Knopf, Inc. and then in London in 1967 by Allen & Unwin.

Synopsis

James Henry Trotter, an ordinary four year old boy, has had a happy life but is orphaned as a result of a bizarre and terrible accident (his parents were supposedly swallowed by a Rhino. He is sent to live with his two aunts, Spiker and Sponge, who subject him to a variety of physical and mental abuse. One day while chopping wood in the garden, James, then age seven, meets a strange man who mysteriously knows James's plight and gives him a small sack containing the ingredients for a magic potion, the consumption of which, the stranger promises, will bring James wealth, happiness, and great adventure. Unfortunately, while running back to the house to hide the sack, James trips and drops it. It bursts and its contents sink into the ground and vanish without a trace - or so it then seems. James is horrified at the loss of what seemed to be his only opportunity for escape from his wretched aunts. But things take another odd turn when a long-barren peach tree in the garden puts forth a single fruit which grows to almost twice the size of the tree. One night, James, who has been shoved out of the house, crawls inside the giant peach, where he finds a most bizarre group of friends: a giant grasshopper, centipede, spider, ladybug and several other giant insects. The peach, with the help of the centipede, breaks off the tree, rolls over and flattens James' two aunts, and into the Atlantic Ocean, where their adventures really begin.

Film version

insects A film version of the same name was released in 1996, directed and co-produced, respectively, by The Nightmare Before Christmas collaborators Henry Selick and Tim Burton. It featured a combination of live-action and stop-motion animation.

ISBN numbers


- ISBN 0375814248 (hardcover, 2002)
- ISBN 0670885770 (hardcover, 1999)
- ISBN 0786831057 (hardcover, 1996)
- ISBN 0670852511 (hardcover, 1995)
- ISBN 0613359658 (library binding, 2001)
- ISBN 0679980903 (library binding, 1996)
- ISBN 0141304677 (paperback, 2001)
- ISBN 0141311355 (paperback, 2001)
- ISBN 0141307560 (paperback, 2000)
- ISBN 0001024949 (paperback, 1997)
- ISBN 0679880909 (paperback, 1996)
- ISBN 0140382348 (paperback, 1996)
- ISBN 0140374248 (paperback, 1996)
- ISBN 0140382976 (paperback, 1996)
- ISBN 0140371567 (paperback, 1995)
- ISBN 1557344418 (paperback, 1994)
- ISBN 0140342699 (paperback, 1990) Category:1961 books Category:Roald Dahl children's books

wakacje piesni Ksigarnia Internetowa keno Aloes










































:: RELATED NEWS ::
02月15日
2月15日是阳历一年中的第46天,离全年的结束还有319天(闰年则还有320天)。

大事记


- 1764年——美国城市圣路易斯建立。
- 1906年——
02月16日
2月16日是阳历一年中的第47天,离全年的结束还有318天(闰年则还有319天)。

大事记


- 1959年——菲德尔·卡斯特罗古巴总理
- 1963年——阳历一年中的第48天,离全年的结束还有317天(闰年则还有318天)。

大事记


- 1616年——努尔哈赤即汗位,建立“大金国”,史称后金
- 1895年——阳历一年中的第49天,离全年的结束还有316天(闰年则还有317天)。

大事记


- 1685年——法国探险家拉萨尔得克萨斯州建立第一个公历一年中的第50天,离全年结束还有315天(闰年则还有316天)。

大事记


- 1878年——保加利亚人民共和国独立。
- 1907年——黄冈起义失败。
- 公历一年中的第51天,离全年结束还有314天(闰年则还有315天)。

大事记


- 1897年——大清邮政北京开办。
- 1911年——东三省发生Read More...
02月21日
2月21日是公历一年中的第52天,离全年结束还有313天(闰年则还有314天)。

大事记


- 1848年——卡尔·马克思弗里得里希·恩格斯发表公元纪年:
世纪 19世纪 | 20世纪 | 21世纪
年代
02月22日
2月22日是公历一年中的第53天,离全年结束还有312天(闰年则还有313天)。

大事记


- 1990年 - 曼德拉被释放。

出生


- 1403年 - 查理七世,法
02月23日
2月23日是公历一年中的第54天,离全年结束还有311天(闰年则还有312天)。

大事记


- 1455年——约翰内斯·古滕贝格印刷他的第一部圣经
- 1918年
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org