Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Siikalatvan Seutukunta

Siikalatvan seutukunta

Siikalatvan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 175.

Kunnat


- Haapavesi (Kaupunki)
- Kestilä (Kunta)
- Piippola (Kunta)
- Pulkkila (Kunta)
- Pyhäntä (Kunta)
- Rantsila (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.siikalatva.fi/portaali/seutukunta Siikalatvan seutukunnan kotisivut] :
- [http://www.haapavesi.fi/ Haapaveden kaupungin kotisivut] :
- [http://www.kestila.fi/ Kestilän kunnan kotisivut] :
- [http://www.piippola.fi/ Piippolan kunnan kotisivut] :
- [http://www.pulkkila.fi/ Pulkkilan kunnan kotisivut] :
- [http://www.pyhanta.fi/ Pyhännän kunnan kotisivut] :
- [http://www.rantsila.fi/ Rantsilan kunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Suomen seutukunnat

Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus. Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni :
- Lapin maakunta ::#Itä-Lapin seutukunta ::#Kemi–Tornion seutukunta ::#Pohjois-Lapin seutukunta ::#Rovaniemen seutukunta ::#Torniolaakson seutukunta ::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni :
- Kainuun maakunta ::#Kajaanin seutukunta ::#Kehys-Kainuun seutukunta :
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta ::#Koillismaan seutukunta ::#Nivala–Haapajärven seutukunta ::#Oulun seutukunta ::#Oulunkaaren seutukunta ::#Raahen seutukunta ::#Siikalatvan seutukunta ::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni :
- Etelä-Savon maakunta ::#Juvan seutukunta ::#Mikkelin seutukunta ::#Pieksämäen seutukunta ::#Savonlinnan seutukunta :
- Pohjois-Karjalan maakunta ::#Joensuun seutukunta ::#Keski-Karjalan seutukunta ::#Pielisen Karjalan seutukunta :
- Pohjois-Savon maakunta ::#Koillis-Savon seutukunta ::#Kuopion seutukunta ::#Sisä-Savon seutukunta ::#Varkauden seutukunta ::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni :
- Etelä-Pohjanmaan maakunta ::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta ::#Härmänmaan seutukunta ::#Järviseudun seutukunta ::#Kuusiokuntien seutukunta ::#Seinäjoen seutukunta ::#Suupohjan seutukunta :
- Keski-Pohjanmaan maakunta ::#Kaustisen seutukunta ::#Kokkolan seutukunta :
- Keski-Suomen maakunta ::#Joutsan seutukunta ::#Jyväskylän seutukunta ::#Jämsän seutukunta ::#Keuruun seutukunta ::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta ::#Äänekosken seutukunta :
- Pirkanmaan maakunta ::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta ::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta ::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta ::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta ::#Tampereen seutukunta ::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta :
- Pohjanmaan maakunta ::#Kyrönmaan seutukunta ::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) ::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) ::#Vaasan seutukunta :
- Satakunnan maakunta ::#Pohjois-Satakunnan seutukunta ::#Porin seutukunta ::#Rauman seutukunta :
- Varsinais-Suomen maakunta ::#Loimaan seutukunta ::#Salon seutukunta ::#Turun seutukunta ::#Vakka-Suomen seutukunta ::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni :
- Etelä-Karjalan maakunta ::#Imatran seutukunta ::#Lappeenrannan seutukunta ::#Länsi-Saimaan seutukunta :
- Itä-Uudenmaan maakunta ::#Loviisan seutukunta ::#Porvoon seutukunta :
- Kanta-Hämeen maakunta ::#Forssan seutukunta ::#Hämeenlinnan seutukunta ::#Riihimäen seutukunta :
- Kymenlaakson maakunta ::#Kotka–Haminan seutukunta ::#Kouvolan seutukunta :
- Päijät-Hämeen maakunta ::#Heinolan seutukunta ::#Lahden seutukunta :
- Uudenmaan maakunta ::#Helsingin seutukunta ::#Lohjan seutukunta ::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni :
- Ahvenanmaan maakunta ::#Mariehamns stad ::#Ålands landsbygd ::#Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

SijoitusSeutukuntaMaakuntaVäkiluku 2004 (31.12.)Muutos 2004Ennuste 2030
1HelsinkiUusimaa1 224 2577 9491 444 431
2TamperePirkanmaa316 0234 205338 973
3TurkuVarsinais-Suomi296 8581 258313 269
4OuluPohjois-Pohjanmaa202 8983 758223 573
5LahtiPäijät-Häme169 386295167 994
6JyväskyläKeski-Suomi163 3901 957165 345
7PoriSatakunta138 615-87132 220
8KuopioPohjois-Savo118 050395117 700
9JoensuuPohjois-Karjala115 360302111 672
10KouvolaKymenlaakso97 563-25591 065
11HämeenlinnaKanta-Häme89 05355888 782
12VaasaPohjanmaa88 79827686 765
13Kotka–HaminaKymenlaakso87 97813481 587
14LohjaUusimaa79 22683488 224
15PorvooItä-Uusimaa73 79571685 709
16MikkeliEtelä-Savo71 846-34664 941
17LappeenrantaEtelä-Karjala69 7907268 610
18RaumaSatakunta66 924-14860 518
19SeinäjokiEtelä-Pohjanmaa64 79169262 002
20SaloVarsinais-Suomi62 92021167 671
21RovaniemiLappi62 37153158 489
22Kemi–TornioLappi61 339-25054 364
23Ylä-SavoPohjois-Savo60 677-33249 900
24KajaaniKainuu58 648-14749 869
25KokkolaKeski-Pohjanmaa52 35510348 237
26PietarsaariPohjanmaa48 54821643 649
27SavonlinnaEtelä-Savo48 087-28240 097
28ImatraEtelä-Karjala46 272-50140 972
29TammisaariUusimaa43 475-542 936
30RiihimäkiKanta-Häme43 01333743 106

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

VuosiManner-SuomiAhvenanmaaYhteensä
199486288
199586288
199686288
199783285
199883285
199983285
200083285
200179382
200279382
200379382
200477380
200574377
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.

Muutokset 01.02.1998


- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001


- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako: :
- Mariehamns stad: Maarianhamina. :
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund. :
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002


- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003


- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004


- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005


- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus] # [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net] # [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-


Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주

LAU

LAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan. Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS] Luokka:NUTS

NUTS

NUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta. NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.

Katso myös


- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista] Luokka:NUTS

Kestilä

Kestilä on Suomen kunta. Se sijaitsee Siikajoen latvavesillä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnan pinta-ala on 606,71 km², josta vesistöjä on 5,58 km². Kunta on perustettu vuonna 1867. Asukkaita 1.1.2004 yhteensä 1 723, asukastiheys 2,9 asukasta/km².

Kylät

Hyvölänranta, Järvikylä, Leiviskänranta, Mäläskä, Pihkalanranta, Väyrylänsaari

Kuuluisia kestiläläisiä


- Raimo Laukka, oopperalaulaja
- Jarmo Tinkala, harmonikansoittaja

Aiheesta muualla


- [http://www.kestila.fi/ Kestilän kunnan kotisivu] Luokka:Kestilä

Piippola

Piippola on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 1332 ihmistä ja sen pinta-ala on 465,02 km² josta 9,87 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,08 asukasta/km². Piippolassa on Suomen maarajojen mukainen keskipiste, joka sijaitsee Kestilän ja Piippolan välillä Talasnevan suoalueella. Keskipisteen merkki pystytettiin vuonna 1958 Suomen Kuvalehden avustuksella Leskelän kylään valtatie neljän varteen. Leskelä on Lamun ohella yksi Piippolan sivukylistä ja Leskelässä sijaitsee myös vuonna 2004 avattu Vaarin Miljöö. Muita matkailukohteita ovat Viitainahon kotiseutumuseo ja kirjaston Haanpää-huone. Merkittäviä vuotuisia kunnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Laulumaraton ja kotiseutujuhlat. Kunnassa on kaksi oppilaitosta, Pentti Haanpään koulu ja Piippolan käsi- ja taideteollinen oppilaitos PKTO.

Kyliä

Lamu, Leskelä, Piippola, Kangaskylä

Kuuluisia Piippolalaisia

Pentti Haanpää

Aiheesta muualla


- [http://www.piippola.fi/ Piippolan kunta]
- [http://www.piippolanvaari.net/ Piippolan Vaari]
- [http://www.pkto.net/ Piippolan käsi- ja taideteollinen oppilaitos]
- [http://www.piippola.fi/ala-aste/ Pentti Haanpään koulu]
- [http://www.maanmittauslaitos.fi/Default.asp?site=1&ID=795&DocID=2877 Suomen keskipisteet] Luokka:Piippola

Pulkkila

Pulkkila on Suomen kunta. Asutus on keskittynyt kunnan eteläosassa Lamujoen, ja pohjoisosassa Siikajoen varrelle. Asutusta Pulkkilassa on ollut vakituisesti jo vuodesta 1560. Valtatie E4 sekä RaaheIisalmi -kantatie 88 risteävät Pulkkilan keskustassa. Teiden yhtymäkohtaan on syntynyt runsaasti píenteollisuutta. Kunnasta löytyy mm. Pohjoismaiden suurin teräsputkia valmistava tehdas. Keskustan pohjoispuolelta löytyy myös Uljuan tekojärvi ja voimalaitos.

Kylät

Hyvärilä, Junnonoja, Jylhänranta, Kirkonkylä, Koskenranta, Laakkola, Launola, Lusikkaperä, Niilessaari, Pulkkila, Latva, Majanperä, Viitanen, Vorna

Linkkejä


- [http://www.pulkkila.fi/ Pulkkilan Kunta]
- [http://www.pulkkila.fi/lukio Pulkkilan Lukio]
- [http://www.pulkkila.fi/koulut Ylämäkelän Koulu]
-


Pyhäntä

Pyhäntä on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 1889 ihmistä ja sen pinta-ala on 847,29 km², josta 36,67 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,30 asukasta/km².

Kyliä

Aho (Ahokylä), Lamu, Tavastkenkä, Viitamäki

Aiheesta muualla


- [http://www.pyhanta.fi/ Pyhännän kunnan kotisivut] Luokka:Pyhäntä

Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Suomen seutukunnat

Dåve

Dåve (fr: Dave, so plaece Dauve) c' est èn ancyin ptit ban del Walonreye, rebané avou Nameur.
- Limero del posse: 5100 (vî limero 5158)
- Limero diyalectolodjike: Na 94

Istwere

a yeu a vey avou l' Guere del Vatche (1275-1278).

Santé

ospitå sikiatrike.

poker drugi dieta kopenhaska pozycjonowanie stron Sennik online










































:: RELATED NEWS ::
Густина насељености
Густина насељености представља број становника по километру квадратном. Густина насељености за све континенте осим Антарктика: #Европа - 70 становника/km2



Алкен
Алкени су органска једињења из групе незасићених угљоводоника код којих се јавља најмање једна двострука хемијска веза између атома угљеника (C=C). Алкени као и алк
Алкени
Алкени су органска једињења из групе незасићених угљоводоника код којих се јавља најмање једна двострука хемијска веза између атома угљеника (C=C). Алкени као и алк
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org