:: wikimiki.org ::

Skoonen Lääni

Skoonen lääni

Skoone eli Skoonen lääni (ruotsiksi Skåne län) on Ruotsin eteläisin maakunta ja vuodesta 1997 lääni Kristianstadin ja Malmöhusin läänien yhdistyttyä. Pinta-ala on 10 984 km2 ja asukkaita 1 130 000 (2002). Läänin pääkaupunkina Malmö. Malmössä ja Helsingborgissa ovat suurimmat satamat. Juutinrauman yli Tanskaan on vilkas lauttaliikenne. Skoone on Ruotsin tiheimmin asuttu maakunta ja toiseksi väkirikkain lääni Tukholman läänin jälkeen. Suur-Malmössä yksissään on jo yli 0,5 miljoonaa asukasta. Maakunnan käsityöllä ja taiteella on pitkät perinteet.

Maakunnan historia

Vuonna 800 Skoone liitettiin Tanskaan, johon se kuului lyhyitä väliaikoja lukuun ottamatta vuoteen 1658 asti. Skoone on tunnettu merkittävistä muinaismuistoistaan (mm. Uppåkran kylä), kuten lukuisista linnoista ja kartanoista sekä sadoista keskiaikaisista kirkoista ja muinaishaudoista.

Elinkeinot

Skoone on hedelmällistä viljelysseutua edullisen ilmaston ansiosta. Alueella on hyvin merkittävää viljan-, öljykasvien ja sokerijuurikkaan sekä vihannesten ja hedelmien viljelyä. Skoonea onkin kutsuttu paitsi Ruotsin vilja-aitaksi. Alue on tunnettu myös hevosmaakuntana, koska kesäisin maakunnassa on runsaasti hevostapahtumia.

Läänin kunnat

Lääniin kuuluu 32 kuntaa.
- Bjuv
- Bromölla
- Burlöv
- Båstad
- Eslöv
- Helsingborg
- Hässleholm
- Höganäs
- Hörby
- Höör
- Klippan
- Kristianstad
- Kävlinge
- Landskrona
- Lomma
- Lund
- Malmö
- Osby
- Perstorp
- Simrishamn
- Sjöbo
- Skurup
- Staffanstorp
- Svalöv
- Svedala
- Tomelilla
- Trelleborg
- Vellinge
- Ystad
- Åstorp
- Ängelholm
- Örkelljunga
- Östra Göinge Luokka: Ruotsin läänit

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Kristianstad

Kristianstad on kaupunki Etelä-Ruotsissa, Araslövssjön- ja Hammarsjön-järvien välissä, Skånessa. Kristianstadissa on yli 73 000 asukasta, ja pinta-ala on 1 283 neliökilometriä – laajin Skånessa.

Historiaa

Kristianstad on perustettu vuonna 1614 kantamaan Tanskan kuningas Kristian IV:n nimeä.
- 1658 liitettiin Skånen mukana Ruotsin valtakuntaan
- 1676–78 tanskalaisten piirittämä
- 1771 vallankumous
- 1775 Helgejoen uusi purkautumistie ja vedenpinnan tason aleneminen
- 1794 Wenden tykistöprikaati tulee kaupunkiin
- 1811 Pohjois-Skånen jalkaväkirykmentti
- 1847 suuri tulipalo
- 1865 liitettiin valtakunnan rautatieverkkoon

Ystävyyskaupungit

- Espoo, Suomi Luokka:Ruotsin kaupungit

Malmö

Malmön kaupunki
300px
Kaupunki	Malmö
Lääni	Skoonen lääni
Pinta-ala -	Sija 258 156 km²
Väkiluku - Yhteensä (2004) - Tiheys	Sija 3 267 171 1712,6/km²

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee lounaisessa Skånessa Etelä-Ruotsissa. Malmön ympäristössä asuu noin 250 000 asukasta.

Historia

Maantiede

Talous

Koulutus

Nähtävyyksiä

Kulttuuri

Urheilu

- Malmö FF
- Malmö Redhawks

Tunnettuja malmöläisiä

- Anita Ekberg (s. 1931, näyttelijä ja malli)
- Hjalmar Gullberg (1898–1961), runoilija, Ruotsin Akatemian jäsen)
- Zlatan Ibrahimović (s. 1981–), jalkapalloilija
- Lukas Moodysson (s. 1969–), elokuvaohjaaja
- Jan Troell (s. 1931–), elokuvaohjaaja
- Bo Widerberg (1930-1997), elokuvaohjaaja

Aiheesta muualla

Luokka:Ruotsin kaupungit

Helsingborg

Helsingborg on kaupunki Juutinrauman kapeimmalla kohdalla Malmöhusin läänissä Ruotsissa. Kaupungin maa-ala 345 km² ja väkiluku 121 179 as (31. joulukuuta 2004).

Historia

Linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, Roskilden rauhassa 1658 Tanska luovutti sen Ruotsille.

Teollisuus

Ruotsin vilkkain satamakaupunki, juna- ja autolauttayhteys (4 km) Tanskaan ja Saksaan. Kaupungissa on sähkötekn., konepaja-, telakka-, kumi-, kemian- ja makeisteollisuutta.

Tapahtumia

Jazzfestivaalit ja antiikkimessut. Luokka:Ruotsin kaupungit

Tukholman lääni

right Tukholman lääni on yksi Ruotsin 21 läänistä. Läänin asukasluku oli 1 838 882 vuonna 2002 ja sen pinta-ala on 6 490 km². Lääni koostuu osittain Upplandin ja Södermanlandin maakunnista. Tukholman lääni lasketaan monesti kokonaisuudessaan Tukholman suurkaupunkialueeksi.

Tukholman läänin kunnat

- Botkyrka
- Danderyd
- Ekerö
- Haninge
- Huddinge
- Järfälla
- Lidingö
- Nacka
- Norrtälje
- Nykvarn
- Nynäshamn
- Salem
- Sigtuna
- Sollentuna
- Solna
- Tukholma
- Sundbyberg
- Södertälje
- Tyresö
- Täby
- Upplands-Bro
- Upplands Väsby
- Vallentuna
- Vaxholm
- Värmdö
- Österåker

Aiheesta muualla

- [http://www.ab.lst.se Tukholman läänin lääninhallitus] Länstyrelsen i Stockholms län (ruotsiksi) Tukholman lääni]] ja:ストックホルム県

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Vilja

Vilja on heinäkasvien siemeniä, joita kasvatetaan ravinnoksi. Viljaa kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä, ja se antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä kehitysmaissa köyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljansyönnin osuus on pienempi mutta silti merkittävä. Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden viljely on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat yksivuotisia heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa. Viljan ravintosisällöstä suurin osa on hiilihydraattia, mutta niissä on myös merkittävä määrä proteiinia, vaikka aminohappojen koostumus ei olekaan optimaalinen. Kokojyvävilja on hyvä kuidun, eräiden hyödyllisten rasvahappojen, vitamiinien ja muiden hivenaineiden lähde. Viljalajeja, suunnilleen vuosituotannon järjestyksessä
- vehnä (Triticum sp.), lauhkean ilmaston päävilja
- riisi (Oryza sativa), trooppisen ilmaston päävilja
- maissi (Zea mays), Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan käytetyin vilja; paljon myös karjan rehuna
- sulkahirssi (Pennisetum sp.), Afrikassa ja Aasiassa
- durra (Sorghum vulgare), Afrikassa
- ruis (Secale cereale), kylmässä ilmastossa
- kaura (Avena sativa), viileässä viljastossa ja paljon myös karjan rehuna
- ohra (Hordeum vulgare), myös mallasohrana käytetty
- tefheinä (Eragrostis tef), yleinen Etiopiassa, mutta viljellään harvoin muualla
- intiaaniriisi (Zizania aquatica)
- spelttivehnä (Triticum spelta), vehnän läheinen sukulainen Luokka:Ruoka Luokka:Maanviljelys zh-min-nan:Ngó·-kok ja:穀物 ms:Bijirin simple:Corn

Sokerijuurikas

Sokerijuurikas (Beta vulgaris ssp. vulgaris Altissima Group) eli (Beta vulgaris cv. saccharifera) on juurikkaan jalostettu muoto. Parhaiden lajikkeiden juurissa on sokeripitoisuus yli 20%. Sokerijuurikkaan viljely alkoi Suomessa varsinaisesti vasta 1918. Sokerin sivutuotteina saadaan juurikkaista naatit, jotka käytetään rehuksi; juurikasleike on myös hyvää rehua. Melassia voidaan käyttää mm. alkoholiteollisuuden raaka-aineena. Luokka:Juurikkaat ja:テンサイ

Vihannekset

Vihannes on termi, jota käytetään kasvista, jota tavallisesti voidaan käyttää ihmisravintona ja joka ei ole hedelmä, pähkinä, yrtti, mauste tai vilja. Usein normaalissa kielenkäytössä vihanneksella tarkoitetaan kasvin lehtiä (esim. lehtisalaatti), vartta (esim. selleri) tai juurta (esim. porkkana). Luokka:Puutarhanhoito ms:Sayur zh-min-nan:Chhài-se ja:野菜 simple:Vegetable

Kristianstad

Historiaa

Ystävyyskaupungit

- Espoo, Suomi Luokka:Ruotsin kaupungit

Lund

Lund on kaupunki Skoonessa, Skånen läänissä eteläisessä Ruotsissa. Se on yksi Ruotsin vanhimpia kaupunkeja. Kaupungissa on yliopisto. Vuonna 2000 asukkaita oli 73 840.

Historiaa

Lund on Sigtunan ohella Ruotsin vanhin kaupunki, vaikkakin se oli tanskalainen aina vuoteen 1658 saakka. Se perustettiin noin vuonna 990, todennäköisesti siirrettynä noin viiden kilometrin päästä etelästä kuninkaallisesta käskystä. Tältä paikalta, Uppåkrasta, on löydetty merkkejä asutuksesta jotka on ajoitettu ajanlaskumme alun tienoille. Merkit viittaavat myös saman asutuksen tuhoutumiseen tulipalossa 900-luvun loppupuolella.

Lundista muualla

- [http://www.lundaportalen.se/ LundaPortalen]
- [http://www.lundsflygklubb.se/?frame_main=airfieldinfo.php Hasslandan lentokenttä] Luokka:Ruotsin kaupungit

Malmö

Malmön kaupunki
300px
Kaupunki	Malmö
Lääni	Skoonen lääni
Pinta-ala -	Sija 258 156 km²
Väkiluku - Yhteensä (2004) - Tiheys	Sija 3 267 171 1712,6/km²

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee lounaisessa Skånessa Etelä-Ruotsissa. Malmön ympäristössä asuu noin 250 000 asukasta.

Historia

Maantiede

Talous

Koulutus

Nähtävyyksiä

Kulttuuri

Urheilu

- Malmö FF
- Malmö Redhawks

Tunnettuja malmöläisiä

Aiheesta muualla

Luokka:Ruotsin kaupungit

Lostroff

Catégorie:Commune de la Moselle Lostroff est une commune française, située dans le département de la Moselle et la région Lorraine.

Géographie

Histoire

Administration

Démographie

Lieux et monuments

Personnalités liées à la commune

Voir aussi

- Communes de la Moselle

Liens externes

- [http://www.ign.fr/affiche_rubrique.asp?rbr_id=1087&CommuneId=92159 Lostroff sur le site de l'Institut Géographique National]
- [http://www.recensement.insee.fr/RP99/rp99/co_navigation.co_page?nivgeo=C&codgeo=57417&theme=ALL&typeprod=ALL&lang=FR&quelcas=LISTE Lostroff sur le site de l'Insee]
- [http://www.quid.fr/communes.html?mode=query&req=Lostroff Lostroff sur le site du Quid]
- [http://www.lion1906.com/Pages/ResultatProximiteCoord.php?RadLat1=0.852763024433494&RadLong1=0.119618079546591 Communes les plus proches de Lostroff]
- [http://www.lion1906.com/Pages/ResultatLocalisation.php?InseeVille=570417 Localisation de Lostroff sur une carte de France]
- [http://www.mapquest.com/maps/map.adp?latlongtype=decimal&latitude=48.8597222222222&longitude=6.85361111111111&zoom=8 Plan de Lostroff sur Mapquest]

accommodation in valencia pharmacy snowboard austria Sepsa death metal

:: RELATED NEWS ::

Helgardh
In Norse mythology, Helgardh, also known as Hel ("house of mists"), shares a name with the Hel who rules it. It is thronged with the shivering and shadowy spectres of those who have died ingloriously of disease or in old age. Helheim is also home to dishonourable people who have broken oaths. Helgardh is cold and low on the overall order of the universe. It lies beneath Yggdrasil's third root, near Read More...

Rational knot
In mathematics, a 2-bridge knot is a knot which can be isotoped so that the natural height function given by the z-coordinate has only two maxima and two minima as critical points. Other names for 2-bridge knots are rational knots, 4-plats, and Viergeflechte. 2-bridge links are defined similarly as above, but each component will have one min and max. 2-bridge knots were classified by Schubert in 1956. The name rational knot was c

List of awards

- Best Picture (1995– )
- Pogliaghi was an Italian racing bicycle manufacturer, based in Milan, Italy. Founded by Sante Pogliaghi in 1947, his company became one of the most sought-after bicycle frame builders. Pogliaghi himself did much of the work, but had up to six staff by the late 1970s, w

Train Stations

- Patterns E, P and S is a once a day service that operates during school days and to Perth only.
# Pattern S is a once a day service that operates during sch

Read More...