:: wikimiki.org ::
| Sodankylä |
Sodankylä
Sodankylä (pohjoissaameksi Soađegilli, koltansaameksi Syäˊđjel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 9674 ihmistä ja sen pinta-ala on 12416,81 km², josta 643,81 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,8059 asukasta/km².
Kunta on tullut kansainvälisesti tunnetuksi jokakesäisistä elokuvafestivaaleistaan (Midnight Sun Film Festival).
Sodankylässä sijaitsee myös Jääkäriprikaati.
Kyliä
Kursiivilla merkityt kylät jäivät Lokan tekoaltaan alle.
Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kirkonkylä, Lokka, Luusua, Madetkoski, Moskuvaara, Mutenia, Orajärvi, Petkula, Rajala, Riesto, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurumaa, Sompio, Syväjärvi, Torvinen, Uimaniemi, Vaalajärvi, Vaiskojärvi, Vuojärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.sodankyla.fi/ Sodankylän kunnan kotisivut]
- [http://www.msfilmfestival.fi/ Sodankylän elokuvafestivaalien sivut]
- [http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/jpr/ Jääkäriprikaati]
-
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.
Kirjakielen historiaa
Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.
Nykytilanne
Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
Linkit
- Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
- [http://www.idolphin.fi/sanastotietopankki/ Pohjoissaamen sanakirja]
- [http://www.kirjasto.oulu.fi/saamilottit/ Pohjoissaamenkielinen lintusanasto]
luokka:uralilaiset kielet
luokka:Suomen kielet
luokka:Norjan kielet
luokka:Ruotsin kielet
Koltansaame
Koltansaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Sitä puhuu Suomessa ja Venäjällä yhteensä noin 400 ihmistä. Valtaosa koltansaamen puhujista asuu Inarissa Sevettijärvellä. Koltan saamelaiset asuivat alun perin Petsamon Suonikylässä, josta heidät evakuoitiin Sevettijärvelle ja Nellimöön. Jatkosodan päätyttyä v.1945. Koltat ovat uskonnoltaan ortodokseja.
Nykytilanne
Koltansaamen kieli on saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kielen opetus
Koltansaamea opetetaan B2-kielenä yläasteilla Inarissa sekä B2- ja B3-kielenä Ivalon lukiossa. Keväällä 2005 oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon vieraan kielen koe koltansaamessa.
Katso myös
- Koltat
Linkit
- [http://www.idolphin.fi/sanastotietopankki/ Koltansaamen sanakirja]
- [http://www.kirjasto.oulu.fi/saamilottit/ Pohjois-Euroopan lintujen nimiä saamelaiskielillä, kuten koltansaameksi]
Luokka:Suomen kielet
Luokka:Venäjän kielet
Luokka:Inari
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Lapin maakunta
Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa.
Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki.
Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä.
Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.
Lapin kunnat
Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936.
Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).
Katso myös
- Pirkkamies
Linkki
- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
-
ko:라피 주
Sodankylän elokuvafestivaalit
Sodankylän elokuvafestivaalit (Midnight Sun Film Festival) perustettiin vuonna 1986 Sodankylän kunnan ja kolmen suomalaisen elokuvantekijän, Anssi Mänttärin, Aki Kaurismäen ja Mika Kaurismäen yhteistyönä. Alusta alkaen elokuvafestivaalien festivaalijohtajana on toiminut Peter von Bagh.
Sodankylän elokuvafestivaalit ovat tulleet kansainvälisesti tunnetuksi erikoisten puitteittensa ja korkeatasoisen ohjelmistonsa ansiosta (mm. orkesterin säestämät mykkäelokuvat). Festivaaleilla on vuosien varrella vieraillut useita kansainvälisesti merkittäviä ja tunnettuja elokuvantekijöitä. Elokuvia juhlilla esitetään 24 tuntia vuorokaudessa. Festivaali pidetään yleensä kesäkuun puolessa välissä, jolloin Sodankylän korkeudella eletään jo yöttömän yön aikaa.
Tapahtuman kävijämäärä on viime vuosina ollut yleensä 15 000-20 000.
Vuonna 2005 festivaaleille olleita vieraita olivat muun muassa:
- Roy Ward Baker
- Juan Pablo Rebella
- Pablo Stoll
- Jean-Pierre Dardenne & Luc Dardenne
- Hans Weingartner
- Yesim Ustaoglu
- Aku Louhimies
Aiheesta muualla
- [http://www.msfilmfestival.fi/fpage.php Sodankylän elokuvafestivaalit]
Luokka:Elokuva-alan tapahtumat
Luokka:Sodankylä
LokkaLokan allas, kutsumanimeltään Lokka, on tekojärvi Luiron yläjuoksulla Sodankylässä Lapissa. Alarajan korkeudella Lokan pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylärajan korkeudella 418 neliökilometriä. Lokan täyttö aloitettiin vuonna 1967, ja sen avulla säädellään Kemijoen vesimäärää. Lokan yhdistää Porttipahdan tekojärveen Vuotson kanava.
Luokka:Sodankylä
Luokka:Suomen järvet
Luokka:SodankyläSodankylän kuntaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Lapin maakunnan kunnat Moshe YaalonMosche Jaalon
(משה יעלון) []
(
- 1950 in Kirjat Chaim in Nord-Israel) ist ein General der israelischen Verteidigungsarmee Tzahal. Er wurde im Juli 2002 zum Generalstabschef der israelischen Armee (רמטכ"ל) ernannt.
1968 begann er seinen Dienst in der Nahal-Brigade in einem Fallschirmregiment. Er nahm am Yom-Kippur-Krieg teil und wurde danach Offizier. Nach einer Reihe von Kommando-Posten in einer Fallschirmjäger-Brigade war er in der Litani-Operation von 1978 Kommandeur der Aufklärung der Fallschirmbrigade. Er führte auch ein Kommando in der Eliteeinheit Sajeret. Von 1979-1982 kämpfte er im Libanonkrieg, zuletzt als stellvertretender Kommandeur der Fallschirmbrigade. Kurz vor Ende seiner Dienstzeit wurde er im Libanon verwundet.
Im Jahre 1986 ging er nach Kimberly in England und besuchte dort eine Generalstabsakademie. Nach Beendigung eines Politikstudiums an der Universität Haifa wurde er im Februar 1990 schließlich Kommandeur der Fallschirmjägerbrigade.
In Juni 1995 übernahm Jaalon schließlich die Leitung des Militärgeheimdienstes und wurde zum Generalmajor ernannt. Am 15. September 2000 wurde er stellvertretender Generalstabschef und zwei Jahre darauf Generalstabschef der israelischen Armee.
Voraussichtlich im Sommer 2005 wird Jaalon auf Betreiben seines Vorgängers, des amtierenden Verteidigungsministers Schaul Mofaz, sein Amt abgeben, damit wird gegen eine übliche Praxis verstoßen, das Amt um ein Jahr zu verlängern. Auf diese Weise wird Jaalon, der politisch als rechts angesehen wird, bereits vor dem angekündigten Abzug aus dem Gaza-Streifen Platz für einen Nachfolger gemacht haben. Die Entscheidung wurde (vor dem Hintergrund des Trennungsplanes) von höheren Offizieren des Generalstabs sowie beiden Seiten des politischen Spektrums äußerst negativ kommentiert und als Schwächung der nationalen Sicherheit dargestellt, zumal der Direktor des Inlandgeheimdienstes Schin Bet Awi Dichter ebenfalls bereits im Mai 2005 abgelöst werden soll.
Einige Äußerungen, die Jaalon während der Al-Aqsa-Intifada in der Öffentlichkeit gemacht hat, gelten im zeitgeschichtlichen Kontext als umstritten. So sagte er beispielsweise am 27. August 2002 der israelischen Zeitung Haaretz:
:"die palästinensische Bedrohung besitzt krebs-ähnliche Eigenschaften, die abgetrennt werden müssen. Es gibt die verschiedensten Therapiemöglichkeiten gegen Krebs. Einige sagen, es ist notwendig, Organe zu amputieren, aber im Moment verwende ich die Chemotherapie."
Weblinks
- [http://www.israel-mfa.gov.il/mfa/go.asp?MFAH0lze0 englischsprachige Biographie vom israelischen Außenministerium]
- [http://www.haaretz.com/hasen/spages/541026.html Pressebericht der Haaretz zur Ablösung Jaalons]
Jaalon, Mosche
Jaalon, Mosche
Jaalon, Mosche
Jaalon, Mosche
Jaalon, Mosche
Hotele w Rzym tapety wygaszacze gry webmaster miadyca cytaty
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Encryption
:This article is about algorithms for encryption and decryption. For an overview of cryptographic technology in general, see cryptography. For the movie, see Encrypt (movie)"
In cryptography, encryption is the process of obscuring information to make it unreadable without special knowledge. While encryption has been used to protect communications for centuries, only organizations and indi
|
|
EPR paradox
In quantum mechanics, the EPR paradox is a thought experiment which demonstrates that the result of a measurement performed on one part of a quantum system can have an instantaneous effect on the result of a measurement performed on another part, regardless of the distance separating the two parts. This runs counter to the intuition of special relativity, which states that infor
|
Encapsulation in object-oriented programming
In computer science, the principle of information hiding is the hiding of design decisions in a computer program that are most likely to change, thus protecting other parts of the program from change if the design decision is changed. Protecting a design decision involves providing a stable interface which shields the remainder of the program from the implementation (the details that are most likely to change). In modern programming languages, the principle of info
|
Encapsulation
Encapsulation may refer to:
- information hiding and separation of concerns, in software engineering, the process of enclosing programming elements inside larger, more abstract entities
- integrated circuit encapsulation, in electronics the design and manufacture of protective packages
- micro-encapsulation, means to confine material
|
Ethnologue
Ethnologue: Languages of the World is a web and print publication of SIL International (formerly known as the Summer Institute of Linguistics), a Christian linguistic service organization which studies lesser-known languages primarily to provide the speakers with native language biblical texts.
The Ethnologue contains statistics for 6,912 languages in the 15th edition, released in atoms or molecules in a liquid state (or solid state if the substance sublimes) gain sufficient energy to enter the gaseous state.
The thermal motion of a molecule must be sufficient to overcome the surface tension of the liqui
|
Esbat
Category:Wicca
Wiccans and many other Pagans celebrate the esbats, which are the full moons. The new moons are also celebrated by many groups, and some very dedicated groups also celebrate the first and last quarter. Traditionally, the Sabbats are times of celebration, while magical wo
|
|
