:: wikimiki.org ::

Sommen Taistelu

Sommen taistelu

Sommen taistelu käytiin Ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla Ison-Britannian ja Saksan välillä. Taistelu alkoi 1. heinäkuuta ja kesti noin kuukauden. Siitä tuli suurin brittien koskaan käymä taistelu.

Hyökkäyksen valmistelu

Brittien Sommessa käyttämä taktiikka oli erittäin yksinkertainen. Hyökkäystä valmisteltiin ampumalla viikon ajan lähes tauotta tykistökeskityksiä pitkin 29 kilometrin pituista rintamaa. Kun hyökkäystä valmisteltiin, yli puoli miljoonaa ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisista valittiin 13 divisioonaa. Lopuissa divisioonissa oli vain ammattisotilaita. 1. heinäkuuta kello 7.30 ammuttiin raju tulivalmistelu. Britit olivat myös kaivaneet saksalaisten taisteluhautojen alle tunneleita, jotka oli täytetty räjähteillä ja jotka sitten räjäytettiin. Nämä maanalaiset pommit tuhosivat saksalaisten asemia ja niiden nostattamat maamassat hautasivat puolustajia alleen.

Taistelutoimet

Sommen taistelu oli ensimmäisiä suuria offensiiveja, ja joka osoitti sen, mitä ensimmäisestä maailmansodasta on nykyään usein sanottu: se oli ensimmäinen motorisoitu sota ja lisäksi se käytiin uusilla aseilla, mutta vanhoilla taktiikoilla. Se on totta, sillä vähäinenkin eteneminen Sommessa lunastettiin valtavilla tappioilla.

Hyökkäykset heinäkuun aikana

:;1. heinäkuuta Kun tykistövalmistelu taukosi kesti muutaman minuutin ennen kuin hyökkäys lähti kunnolla käyntiin. Sinä aikana saksalaiset ehtivät jo valmistautua hyökkäykseen. Kun sitten hyökkäys alkoi, brittien lähinnä ylivoimaan perustuva taktiikka osoittautui tehottomaksi. Britannian sotilasjohto ei uskonut että vapaaehtoissotilaat, jotka eivät olleet saaneet kuin lyhyen peruskoulutuksen, olisivat kyenneet monimutkaisiin manoovereihin. Niinpä sotilaat rynnäköivät noin 100 metrin välein olevissa riveissä, jotka yksinkertaisesti juoksivat eteenpäin taistelukentällä. Koska raskasta tykistöä ei käytetty niin tehokkaasti kuin se olisi ollut mahdollista, joissain kohdin rintamaa saksalaisten puolustusasemat olivat vahingoittumattomat. Ensimmäisenä päivänä saatiin vallattua joitakin alueita, jotka olivat erittäin pieniä verrattuna menetettyyn 57 000 sotilaaseen joista kuolleita oli 19 000. Esimerkiksi Newfoundlandilaiset menettivät yli 90 prosenttia joukoistaan. Saksalaiset tappioiden on arveltu oleen noin 8 000 miestä. Silti hyökkäys aiheutti saksalaisten rintamaan aukkoja, mutta täydennysmiehiä oli hankala saada korvaamaan katastrofaaliset tappiot, ja muutaman päivän kuluttua saksalaisten rintama oli taas yhtä kestävä kuin taistelun alussa. Lisäksi saksalaiset tekivät monia onnistuneita vastahyökkäyksiä. :;14. heinäkuuta Lyhyen tulivalmistelun jälkeen 4 brittidivisioonaa aloittivat yllätyshyökkäyksen. Melko vähäisin tappioin vangittiin noin 4 000 saksalaista ja vallattiin Bazentin-le Petit`n kylät. :;15. heinäkuuta Vain 3 000 miehen Etelä-Afrikkalainen prikaati valtasi suurimman osan Delvillen metsästä. Prikaati jäi saarroksiin, mutta onnistui pitämään pintansa. 20. heinäkuuta prikaati jätti metsän, mutta se vallattiin pian uudestaan. :;23. heinäkuuta Britit yrittivät 23. heinäkuuta aloittaa offensiivinsa uudelleen hyökkäyksellä, jota myöhemmin kutsutaan Poziéresin kukkulan taisteluksi. Varsinkin australialaiset ja uusi-seelantilaiset joukot hyökkäsivät kohti Poziéresin kylää. 25. heinäkuuta kylä oli vallattu, mutta sitten rintamalinja juuttui paikoilleen. 1. elokuuta taistelut laantuivat lopullisesti. Sommessa oli menetetty 158 000 miestä ja muualla länsirintamalla 40 000 miestä. länsirintama

Hyökkäykset heinäkuun jälkeen

Heinäkuun hyökkäys oli täyttänyt tavoitteensa välttävästi. Kuitenkin suunnitelman mukaan hyökkäystä oli jatkettava, ja siksi taistelut jatkuivat laimentuneina marraskuuhun asti. Toinen syy oli "Concorde-ilmiö", tappiot olivat niin suuret ettei uhrauksia haluttu heittää hukkaan.

Taistelut Verdunissa

:Pääartikkeli: Verdunin taistelu Taistelut Verdunissa liittyivät suurelta osin Sommen offensiiviin, koska hyökkäyksen jatkuessa kuukausia Saksan esikuntapäällikkö kenraali Erich von Falkenhayn näki tilaisuuden muuttaa taistelu Saksan hyökkäykseksi. Von Falkenhayn uskoi että jos Ranskan armeija murtuisi, se aloittaisi dominoefektin joka ratkaisisi Saksan ja Itävalta-Unkarin sodan Ison-Britannian, Italian ja Venäjän kanssa keskusvaltojen hyväksi. 1915 käydyt suuret taistelut olivat heikentäneet Ranskan armeijaa, ja nyt saksalaiset iskivät voimalla Verdunin linnoitusalueelle. Von Falkenhayn arveli, että jos Saksa iskisi voimalla Verduniin, ranskalaiset lähettäisivät sinne paljon miehiä. Piirityksellä ja raskaalla tykistöllä heidät olisi sitten helppo tuhota puolustusasemiinsa. Von Falkenhayn päätelmät olivat realistisia, mutta pettivät kuitenkin. Verdunin taistelun aikana siellä oli yhteensä lähes 80% Ranskan armeijasta. Saksalaisten menetykset olivatkin lähes yhtä suuret kuin Ranskan armeijan.

Hyökkäykset Sommen suunnalla

Kun Verdunissa taisteltiin, Brittiarmeija joutui ottamaan suurelta osin rintamavastuun alueista jotka ennen olivat olleet ranskalaisten vastuulla. Elo-syyskuussa brittien hyökkäys Sommessa jatkui toisinaan vielä entisellä voimallaan, mutta ranskalaisten ollessa sidottuja Verdunin taisteluun, brittirintama oli satojatuhansia sotilaita heikompi. Usein hyökkäys kulutti brittien joukkoja niin paljon ettei heillä ollut enää voimia puolustaa vallattuja asemia. Loka-marraskuussa hyökkäys juuttui lopullisesti ja oli lähinnä sarja tuloksettomia hyökkäyksiä kummankin osapuolen kannalta.

Korkeiden tappioiden syitä

Brittiarmeijan kärsimät suuret tappiotkin olisi voitu välttää. Siinä missä brittien taktiikka oli vain juosta omasta asemasta saksalaisten juoksuhautoihin, ranskalaiset etenivät pieninä ryhminä, jotka antoivat tulitukea toisilleen. Niinpä ranskalaisten tappiot olivatkin paljon pienemmät. Brittien käyttämä taktiikka muistuttikin paljon ihmisaaltohyökkäystä. Tavallisessa brittien jalkaväkipataljoonassa oli noin 800 miestä, mutta vain kolmisenkymmentä paarinkantajaa. Niinpä kerralla saatiin kuljetettua vain 15 haavoittunutta, kun haaavoittuneita saattoi olla yhdessä pataljoonassa kerralla satoja. Kuolleista joka kolmas, tai ehkä jopa joka toinen, olisi saatu pelastettua, jos heidät olisi saatu hoitoon ajoissa.

Lopputulos

Sommen taistelulla ei ollut voittajia, vaan pikemminkin vain häviäjiä. Taistelun aikana niin ympärysvallat kuin Saksakin tekivät monia hyökkäyksiä, joista useimmat olivat täysin hyödyttömiä, kärsien suuria tappioita. Sen vastineeksi että taistelussa kuoli yli miljoona ihmistä, britit etenivät yhteensä vajaat 3 kilometriä.

Lähde

- Ensimmäinen maailmansota - Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä
- 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa
- Ratkaisun hetket - 100 tapahtumaa jotka muuttivat maailmaa Luokka:Taistelut Luokka:Ensimmäinen maailmansota ja:ソンムの戦い

Iso-Britannia

:Arkikielessä Iso-Britannia (tai Britannia) yleensä tarkoittaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Yhdistynyttä kuningaskuntaa Iso-Britannia on maantieteellisesti Atlantin valtameressä sijaitseva saari, Euroopan mantereesta luoteeseen. Saari on suurin Britteinsaarista ja muodostaa suurimman osan Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-alasta, noin 229 850 km². Poliittisesti saarella on kolme maata: Englanti, Skotlanti ja Wales. Ison-Britannian kuningaskunta oli olemassa vuodet 1707–1801. Se muodostettiin vuoden 1707 liittosopimuksella Englannin kuningaskunnan ja Skotlannin kuningaskunnan yhdistyessä. Vuoden 1801 liittosopimus muutti valtion nimen Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, josta tuli 1927 nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Iso-Britannia -nimeä käytetään lähes aina tarkoittamaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa. Lyhenne GB on myös jossain yhteyksissä virallinen valtiosta käytetty lyhenne. Roomalaiset kutsuivat saarelle sijainnutta provinssiaan Britanniaksi. Nimen uskotaan juontuvan kelttiheimosta. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen nimi unohtui. Satoja vuosia myöhemmin keskiajalla kelttien voittopuolisesti asumia alueita mantereella alettiin nimittää nimellä Brittany (Pikku-Britannia) ja saarta Great Britain, ranskaksi: Bretagne ja Grande Bretagne. Vuonna 1604 Skotlannin ja Englannin kuningas Jaakko (1566–1625) (James VI Skotlannissa 1567–, James I Englannissa 1603–) nimitti itseään Ison-Britannian kuninkaaksi, ehkä välttääkseen hankalaa titteliään. Arvonimestä "Ison-Britannian kuningas" tuli virallinen vuonna 1707 kuningaskuntien yhdistyessä. Vuodesta 1801 hallitsijat ovat olleet Ison-Britannian ja (Pohjois-)Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoita. Luokka:Britteinsaaret ko:그레이트브리튼 섬 ja:グレートブリテン島 simple:Great Britain

1. heinäkuuta

1. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 182. päivä (183. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 183 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Aaro, Aaron :- suomenruotsalainen kalenteri: Kasimir :- ortodoksinen kalenteri: Kosma, Kuisma, Tami :- saamenkielinen kalenteri: Áron :- vanhemmissa kalentereissa: Aron, Kojo, Theobald, Theobaldus

Tapahtumia

- 1867 - Britannian Pohjois-Amerikan säädöksellä perustettiin Kanadan kansallinen hallitus, minkä vuoksi 1. heinäkuuta on Kanadan kansallispäivä (Canada Day).
- 1962 - Burundi itsenäistyi Belgian vallasta, Burundin itsenäisyyspäivä.
- 1962 - Ruanda itsenäistyi Belgian vallasta.
- 1997 - Hong Kong palautettiin Kiinalle.
- 2004 - Avaruustutkimus: NASAn ja ESAn yhteinen vuonna 1997 matkaan laukaistu avaruusluotain Cassini-Huygens asettui Saturnusta kiertävälle radalle tutkimaan mm. Saturnuksen renkaita ja sen kuuta Titania.

Syntyneitä

- 1646 - Gottfried Wilhelm Leibniz, matemaatikko ja filosofi († 1716)
- 1804 - George Sand (Amantine Aurore Lucile Dupin), kirjailija († 1876)
- 1863 - William Stairs, viktoriaanisen aikakauden tutkimusmatkailija († 1892)
- 1872 - Louis Blériot, lensi ensimmäisenä Englannin kanaalin poikki († 1936)
- 1899 - Charles Laughton, Oscar-palkittu näyttelijä († 1962)
- 1899 - Thomas A. Dorsey, gospel-musiikin isä († 1993)
- 1902 - William Wyler, kolminkertaisesti Oscarilla palkittu elokuvaohjaaja († 1981)
- 1906 - Estée Lauder, kosmetiikka-alan pioneeri († 2004)
- 1912 - David R. Brower, useiden ympäristönsuojelujärjestöjen perustaja († 2000)
- 1916 - Olivia de Havilland, näyttelijä
- 1934 - Sydney Pollack, elokuvaohjaaja, tuottaja ja näyttelijä
- 1945 - Deborah Harry, muusikko (Blondie-yhtye)
- 1946 - Erkki Tuomioja, suomalainen poliitikko
- 1952 - Dan Aykroyd, näyttelijä
- 1961 - Walesin prinsessa Diana, († 1997)
- 1961 - Carl Lewis, amerikkalainen yleisurheilijalegenda, yhdeksänkertainen olympialaisten kultamitalisti
- 1967 - Pamela Anderson, näyttelijä
- 1976 - Patrick Kluivert, hollantilainen jalkapalloilija
- 1976 - Ruud van Nistelrooy, hollantilainen jalkapalloilija
- 1977 - Jarome Iginla, NHL:n jääkiekkoilija
- 1977 - Liv Tyler, näyttelijä ("Taru sormusten herrasta" -elokuvatrilogia)

Kuolleita

- 868 - Ali al-Hadi, shiialainen imaami
- 1277 - Baibars, Egyptin mamelukki sulttaani
- 1876 - Mihail Aleksandrovits Bakunin, venäläinen anarkistisen liikkeen perustaja
- 1894 - Allan Pinkerton, Pinkertonin etsivätoimiston (Pinkerton Agency) perustaja
- 1896 - Harriet Beecher-Stowe, kirjailija
- 1925 - Erik Satie, ranskalainen säveltäjä
- 1983 - R. Buckminster Fuller, arkkitehti ja filosofi
- 1991 - Michael Landon, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja (s. 1936)
- 1997 - Robert Mitchum, näyttelijä
- 1999 - Edward Dmytryk, elokuvaohjaaja
- 2000 - Walter Matthau, 79, amerikkalainen näyttelijä
- 2003 - Herbie Mann, jazz-huilisti
- 2004 - Marlon Brando, näyttelijä

Juhlapäiviä

- Kanada: Canada Day (aikaisemmin nimellä Dominion Day), Kanadan virallinen juhlapäivä.
- Hongkongin erityishallintoalue: Establishment Day. ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. kesäkuuta, 2. heinäkuuta Luokka:Heinäkuu -07-01 ko:7월 1일 ja:7月1日 th:1 กรกฎาคม

Taktiikka

Taktiikka tarkoittaa sodankäynnissä ja perinteisenä käsityksenä oppia taistelun voittamisesta. Taktiikan alapuolella on taistelutekniikka ja yläpuolella operaatiotaito. Taktiset joukot tai yksiköt tarkoittavat asevoimien pienimpiä yksiköitä, Suomessa yleensä maavoimissa prikaatin osia, siis pataljoonia ja siitä alempia yksiköitä. Vastaavasti prikaati kokonaisuutena on Suomessa operatiivinen yksikkö ja sen käyttötaito operaatiotaitoa. Siviilissä taktiikka tarkoittaa edellä mainitun kanssa samansuuntaista asiaa, eli joukon toimintaideaa (oppia) yleisesti tai jossakin tilanteessa, esimerkiksi neuvottelutaktiikka ja joukkueen pelitaktiikka. Termit taktiikka ja strategia menevät puhekielessä usein sekaisin.

Katso myös

- Sodankäynnin tasot Luokka:Sodankäynti ja:戦術

Divisioona

Divisioona on sotilasyksikkö, jonka vahvuus on yleensä 10 000 - 15 000 henkeä ja komentajana kenraalimajuri tai vastaavan arvoinen upseeri. Useimmissa armeijoissa divisioona koostuu rykmenteistä tai prikaateista. Divisioonat puolestaan muodostavat armeijakunnan. Suomessa divisioona oli perinteisessa jaossa pienin sotatoimiyhtymä. Se koostui yleensä kolmesta jalkaväkirykmentistä, jotka puolestaan koostuivat kolmesta pataljoonasta. Divisionaan komentajana toimi yleensä kenraalimajurin tai everstin arvoinen upseeri, rykmentin komentajina eversti tai everstiluutnantti. Nykyisessä suomalaisessa organisaatiossa suurin kiinteä yksikkö on prikaati. NATO on pääasiassa luopunut divisioonan kokoisten yksiköiden käytöstä, mitä kuitenkin saattaa olla vielä Yhdysvalloilla. Pohjoismaista Norjassa on vielä divisioonan kokoinen yksikkö, 6. Divisjon. Epäsuhtaisuus johtuu maantieteellisistä seikoista, missä yksiköt on määriteltävä toiminta-alueensa perusteella vuoristoisessa maassa. Talvisodassa Suomen armeijassa oli kaikkiaan 12 divisioonaa, jatkosodan alussa Kenttäarmeijaan perustettiin 16 divisioonaa. Toisen maailmansodan aikana jalkaväkidivisioonan määrävahvuus vaihteli, ollen 5 000 - 18 000 maasta, ajankohdasta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Talvisodan aikana divisioona koostui kolmesta jalkaväkirykmentistä, tykistörykmentistä, kevyestä osastosta, pioneeripataljoonasta sekä muista esim. viesti joukkoista. numerointi noudatti seuraavaa kaavaa. 10, divisioona sisälti jv. rykmentit 30,29,28 (divisioonan numero x3 suurin numero ja loput siitä alaspäin yhden portaissa)tykistörykmentti 10 ja kevytosasto 10 (divisioonan numero) sekä pioneeri pataljoona 20 (divisioonan numero x2). Jatkosodassa esimerkiksi rauhan ajan prikaati (kanta joukko) 7 muutui JR7:ksi ja muut divisioonan rykmentit olivat (kanta joukko +21) JR 28 sekä JR 49. Edellä mainitut rykmentit muodostivat 2. divisioonan. Myöhemmin yksi rykmentti supistetti pataljoonaksi jolloin esim. 2.D:ssä olivat JR7 ja JR 49 + pataljoona. Sotatoimiyhtymän muodostaminen divisioonasta perustui ennen klassiseen kolmijakoon, missä kolme taistelevaa komppaniaa muodosti pataljoonan tukevine ja huoltavine yksiköineen ja missä kolme taistelevaa pataljoonaa muodosti rykmentin tukevine ja huoltavine joukkoyksiköineen sekä missä kolme taistelevaa rykmenttiä muodosti divisioonan tukevine ja huoltavine joukkoyksikköineen. Prikaati sotatoimiyhtymänä perustuu siihen, että neljä taistelevaa komppaniaa tukevine ja huoltavine yksiköineen muodostaa pataljoonan ja missä neljä taistelevaa pataljoonaa muodostaa tukevine yksikköineen muodostaa prikaatin. Klassinen kolmijako on palaamassa länsimaissa joihinkin raskaasti aseistettuihin moottoroituihin yksiköihin nelijaon rinnalle. ja:師団

23. heinäkuuta

23. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 204. päivä (205. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 161 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Olga, Oili :- suomenruotsalainen kalenteri: Olga :- ortodoksinen kalenteri: Rohkima, Runo, Viljo, Tuukka :- saamenkielinen kalenteri: Oile, Olgá :- vanhemmissa kalentereissa: Apollina, Apollinar, Apollinaris, Apollonia, Arnoldus, Emma, Fredrica, Konstantia

Tapahtumia

- 1632 - Ranskan Dieppestä lähti matkaan 300 Uuden-Ranskan siirtolaista.
- 1829 - William Burt patentoi Yhdysvalloissa (ehkä) maailman ensimmäisen dokumentoidun kirjoituskoneen ("Typographer").
- 1903 - Tohtori Ernst Pfenning Chicagosta sai ensimmäisen Fordin valmistaman A-Mallin auton omistukseensa.
- 1942 - Holokausti: Treblinkan tuhoamisleiri avattiin.
- 1962 - Telstar-tietoliikennesatelliitti välitti ensimmäisen suoran Atlantin ylittäneen televisiosignaalin.
- 1972 - Yhdysvallat laukaisi Landsat 1:n, ensimmäisen maapallon luonnonvaroja kartoittaneen kaukokartoitussatelliitin.
- 1982 - Kansainvälinen valaidenpyyntikomitea päätti kieltää valaiden kaupallisen pyynnin vuosina 1985&mdash1986.

Syntyneitä

- 1626 - Sabbatai Zevi, väärä juutalainen Messias († 1676)
- 1649 - Paavi Klement XI († 1721)
- 1777 - Philipp Otto Runge, saksalainen maalari († 1810)
- 1796 - Franz Berwald, säveltäjä († 1868)
- 1876 - Aino Ackté, suomalainen oopperalaulaja († 1944)
- 1888 - Raymond Chandler, rikoskirjailija (Syvä uni ("The Big Sleep"), Pitkät jäähyväiset ("The Long Goodbye")) († 1959)
- 1892 - Haile Selassie Makonnen, Etiopian viimeinen keisari (1930—1936 ja 1941—1974) († 1975)
- 1899 - Gustav Heinemann, poliitikko, Länsi-Saksan entinen presidentti (1969—1974) († 1976)
- 1906 - Vladimir Prelog, kroatialainen kemisti, vuoden 1975 (jaetun) kemian Nobelin palkinnon saaja († 1998)
- 1942 - Myra Hindley, lasten sarjamurhaaja († 2002)
- 1965 - "Slash" (Saul Hudson), kitaristi (Guns N Roses -yhtye)
- 1971 - Alison Krauss, bluegrass-laulaja ja muusikko
- 1973 - Monica Lewinsky, Yhdysvaltain kongressin ehkä kuuluisin harjoittelija, joka tuli tunnetuksi suhteestaan Yhdysvaltain presidentti Bill Clintoniin
- 1974 - Maurice Greene, amerikkalainen yleisurheilija
- 1989 - Daniel Radcliffe, näyttelijä ("Harry Potter")

Kuolleita

- 1373 - Pyhä Birgitta, ruotsalainen katolinen profeetta, kirjailija, mystikko, pyhimys ja Birgittalaisjärjestön perustaja
- 1757 - Domenico Scarlatti, säveltäjä
- 1773 - George Edwards, brittiläinen luonnontieteilijä ja lintutieteilijä (s. 1693)
- 1885 - Ulysses S. Grant, kenraali, Yhdysvaltain 18. presidentti
- 1916 - Sir William Ramsay, kemisti ja vuoden 1904 kemian Nobelin palkinnon saaja
- 1920 - Conrad Kohrs, karjankasvattaja Montanasta ("Montanan karjakuningas")
- 1948 - D. W. Griffith, elokuvaohjaaja (ehkä kuuluisin elokuva Kansakunnan synty (1915) myötävaikutti Ku Klux Klanin uudelleensyntyyn)
- 1951 - Henri Philippe Pétain, Vichyn Ranskan johtaja
- 1955 - Cordell Hull, Yhdysvaltain entinen ulkoministeri (1933—1944) ja vuoden 1945 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 1966 - Montgomery Clift, näyttelijä
- 1983 - Georges Auric, säveltäjä (Les Six -säveltäjäryhmän jäsen)
- 1999 - Marokon kuningas Hassan II
- 2002 - William Pierce, amerikkalainen rotuerottelua ja valkoisen rodun ylivaltaa kannattanut militantti kirjailija ("The Turner Diaries"), perusti uusnatsistisen "National Alliance" -liikkeen
- 2003 - Anni Polva, kirjailija

Juhlapäiviä

- Egypti: Vallankumouksen päivä (1952).
- Libya: Vallankumouksen päivä.
- Papua-Uusi-Guinea: Remembrance Day.
- Rooman valtakunta: Neptunalia Neptunuksen (meren jumalan) kunniaksi.
- Rastafarit: Haile Selassien syntymäpäivän juhla. ---- Katso myös: kalenteri ~ 22. heinäkuuta, 24. heinäkuuta Luokka:Heinäkuu -07-23 ms:23 Julai ko:7월 23일 ja:7月23日 simple:July 23 th:23 กรกฎาคม

Länsirintama

Länsirintama tarkoittaa yleensä läntisen Euroopan sotanäyttämöä ensimmäisessä maailmansodassa tai toisessa maailmansodassa. Venäjällä länsirintama taas oli Saksan ja Itävalta-Unkarin vastainen rintama, jota muualla nimitetään itärintamaksi. Ensimmäisessä maailmansodassa länsirintama sijoittui Benelux-maista Ranskan rajoja myötäillen aina Ranskan, Saksan ja Sveitsin rajalle. Tässä sodassa ympärysvaltoihin kuuluneen Italian ja akselivaltoihin kuuluneen Itävalta-Unkari rajalinjaa Alpeilla ei yleensä lueta länsirintamaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana sota lopetettiin jouluksi ja vastapuolet söivät jouluateriankin yhdessä ja pelasivat myös jalkapalloa. Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti lännessä muun muassa Ranskaa ja pommitti Englantia. Normandian maihinnousu avasi länsirintaman uudelleen ja pakotti Saksan käymään maasotaa kahdella rintamalla. Luokka:Ensimmäinen maailmansota Luokka:Toinen maailmansota

Itävalta-Unkari

Die im Reichsrat vertretenen Königreiche und Länder und die Länder der heiligen ungarischen Stephanskrone

Kuva:Location-Austria-Hungary.png

Suurin kaupunki

Wien, 1675000 asukasta (1907)

Hallitsija

680 887 km² (1907)

48 592 000 (1907)

Itävallassa: 100 heller = 1 corona(krone)
Unkarissa: 100 filler = korona

Olemassa

1867–1918

Itävalta-Unkari oli vuosina 1867–1918 Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia. Molempien maiden hallitsijana oli sama Habsburg-suvun keisari, mutta niillä oli oma parlamentti ja sisäpolitiikka. Liiton nimen voisi kääntää: Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat. Itävalta-Unkari perustettiin kompromissinä Unkarin ylimystön ja Habsburg-hallitsijoiden välillä, yrityksenä pelastaa vanha Itävallan keisarikunta. Järjestelyssä jätettiin huomiotta vähemmistökansallisuudet, eikä se tyydyttänyt unkarilaisia, jotka halusivat suurempaa autonomiaa, eikä itävaltalaisia, jotka toivoivat liittoa muiden saksankielisten alueiden kanssa. Poliittista elämää varjostivat riidat eri kansallisuuksien välillä nousevan kansallisen heräämisen aikana. Itävalta-Unkarissa nähtiin myös nopeaa teollistumista ja talouskasvua sen olemassaolon aikana, kuten myös monia vapaamielisiä uudistuksia. Keisarikunta hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Historia

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti itselleen Itävallan keisarin arvonimen vuonna 1804. Preussin-Itävallan sodan jälkeen Saksan liitto romahti ja Saksan keisarikunta muodostettiin Ranskan-Preussin sodan (1870-1871) jälkeen Preussin ja Otto von Bismarckin johdolla Hapsburgien Itävallan jäädessä ulkopuolelle. Vuonna 1878 Itävalta valloitti Bosnia ja Hertsegovinan Ottomaanien valtakunnalta. Se liitettiin keisarikuntaan 1908 Berliinin sopimuksessa yhteishallintoon talousministeriön alaisuudessa, mikä sai jotkut pelkäämään että Itävaltalaiset suunnittelivat siitä kolmatta kuningaskuntaa Kroatian kanssa vähentämään Budapestin valtaa. Serbian noustua vuosien 1912-1913 Balkanin sodissa merkittäväksi kuningaskunnaksi Ottomaanien valtakunnan kustannuksella, syntyi Itävalta-Unkarissa serbikansallinen liike, joka kannatti serbien liittymistä Serbiaan. Tämä johti Ensimmäisen maailmansodan syttymiseen serbinationalisti Gavrilo Principin murhattua arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Itävalta julisti 28. heinäkuuta 1914 sodan Serbialle, joka johti Venäjän mobilisointiin sen ja Serbian liiton kautta, ja Saksan sodanjulistukseen Venäjälle ja Venäjän liittolaiselle Ranskalle. Itävalta-Unkarin joukot hyökkäsivät Venäjälle, mutta venäläisten vastaisku työntyi Itä-Galitsiaan. Venäjä pysäytti Preussin ja Itävallan talvihyökkäyksen Venäjän Puolaan 1914, ja eteni syvemmälle Galitsiaan vuoden 1915 alussa. Italia, vaikkakin Itävallan liittolainen, pysyi aluksi puolueettomana, mutta liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolella saadakseen alueita Itävalta-Unkarilta. Sen hyökkäykset kuitenkin torjuttiin. Kesällä 1915 Saksan-Itävallan hyökkäys ajoi Venäjän Itävallan alueilta, ja tuhosi kokonaisia Venäjän armeijakuntia. Vuonna 1916 Romania liittyi sotaan, mikä laajensi sodan rintaman ulottumaan Mustalle merelle saakka. Venäjä pysyi sen apuna vuoteen 1917, jolloin sen talous ja huolto romahtivat täysin ja ongelmat johtivat Venäjän vetäytymiseen sodasta ja helmikuun vallankumoukseen. Sodan aikana Itävalta-Unkarin armeijaa vaivasivat huollon ongelmat, huono taistelutahto ja suuret tappiot alkoivat vaikuttaa sen taistelukykyyn. Sodan edetessä armeijan komento siirtyi yhä etenevässä määrin Saksan käsiin. Hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen valtakunta hajosi Unkarin ja Tšekkoslovakian itsenäistyttyä ja keisari Kaarle luopui kruunusta ja Itävallasta tuli tasavalta. Valtakunnan alueet pilkottiin Versailles'n sopimuksissa.

Politiikka

Itävalta-Unkari luotiin kompromissina vähenevän Itävallan keisarin vaikutusvallan ja unkarilaisen ylimystön kesken helmikuussa 1867. Itävallan keisarikunta oli hallinnut vuosina 1804-1867 alueita keskitetysti, mutta keisarin vaikutusvalta väheni Italialle koetun tappion jälkeen vuoden 1859 sodassa ja Saksalle Saksan-Itävallan sodassa 1866. Itävalta pyrki tukahduttamaan unkarilaisten tyytymättömyyttä, mutta nationalistit saivat tuke Venäjältä, jolle Itävallan epävakaus oli etu. Unkarissakin syntyi vallankumous Euroopan hulluna vuotena 1848-1849. Taatakseen unkarilaisten tuen, keisari Franz Josefin oli suostuttava vaatimuksiin Unkarin historiallisen kuningaskunnan tunnustamisesta, ja hänet kruunattiin Unkarin kuninkaaksi samalla kun Unkariin perustettiin erillinen parlamentti, jolla oli oikeus säätää Pyhän Tapanin maita koskevia lakeja. Samalla unkarilaiset saivat etuoikeutetun aseman muihin merkittäviin kansallisuuksiin (romanialaiset ja slaavit) nähden. Itävalta-Unkarilla oli kolme hallitsevaa elementtiä: Unkarin hallitus, Cisleithanian itävaltalainen hallitus ja Keisarin hallinto. Unkarilla ja Itävallalla oli omat parlamentit ja pääministerit, nämä yhdisti keisarin hallinto, joka oli teoriassa absoluuttinen, mutta käytännössä rajattu. Keisarin hallinto vastasi armeijasta, laivastosta, ulkopolitiikasta ja tulliliitosta. Joillain alueilla, kuten Galicialla ja Kroatialla oli erityisasema ja oma hallintonsa.

Osat

absoluuttinen Itävalta-Unkarin hallintojärjestelmä oli jäänne feodaaliajalta, jolloin kuninkaat jakoivat maita läänityksinä alamaisilleen. Eri kuningas- ja ruhtinaskunnat yhdistettiin yhteisen hallitsijan alle, mutta jako jäi. Keisarin arvonimessä lueteltiin kaikki hänen hallitsemansa maat.
- Cisleithania
- 1. Böömi † (saksaksi Böhmen)
- 2. Bukovina ‡ (saksaksi Bokovina)
- 3. Kärnten ‡
- 4. Krain ‡ (sloveniaksi Kranjska)
- 5. Dalmatia † (saksaksi Dalmatien)
- 6. Galitsia † (saks. Galizien und Lodomerien / puolaksi Galicja / ukrainaksi Галичина (Galitšina) / romaniaksi Galiția)
- 7. Küstenland
- Görz und Gradisca⁴
- Triesten valtio
- Istria³ (saks. Istrien)
- 8. Ala-Itävalta ‡+ (Österreich unter der Enns)
- 9. Määri³ (saks. Mähren)
- 10. Salzburg ‡
- 11. Sleesia ‡ (Schlesien)
- 12. Steiermark ‡ (sloveniaksi Štajerska)
- 13. Tiroli⁴ (Tirol)
- 14. Ylä-Itävalta ‡+ (Österreich ob der Enns)
- 15. Vorarlbergin maa (osa Tirolia)
- Transleithania
- 16. Unkarin kuningaskunta (Ungarn)
- 17. Kroatia ja Slavonia (Kroatien und Slawonien) (Unkarin kuningaskunnan alaisuudessa)
- Rijekan kaupunki (unkariksi ja italiaksi Fiume) (Unkarin kuningaskunnan alaisuudessa)
- 18. Bosnia ja Hertsegovina (Bosnien-Herzegowina) (Itävallan ja Unkarin yhteishallinnossa) ----
- † kuningaskunta (Königreich)
- ‡+ arkkiherttuakunta (Erzherzogtum)
- ‡ herttuakunta (Herzogtum)
- ³ markiisikunta (Markgrafschaft)
- ⁴ suuriruhtinaskunta (Gefürstete Grafschaft)

Maantiede

Katso Itävallan ja Unkarin maantiedeosiot.

Väestöjakauma

Itävalta-Unkari oli monikielinen, ja -kulttuurinen maa.

Itävalta-Unkarin väestöjakauma
saksalaisia	24%
unkarilaisia	20%
tšekkejä	13%
puolalaisia	10%
ruteeneja	8%
romanialaisia	6%
kroaatteja	5%
slovakkeja	4%
serbejä	4%
sloveeneja	3%
italialaisia	3%

Luokka:Itävallan historia Luokka:Unkari Luokka:Euroopan entiset valtiot ko:오스트리아-헝가리 ja:オーストリア・ハンガリー帝国

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Keskusvallat

Ensimmäisessä maailmansodassa keskusvaltoihin kuuluivat Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia. Samassa liittoutumassa taisteli ententéä (L'Entente Cordiale) eli ympärysvaltoja vastaan myös Bulgaria ja Ottomaanien valtakunta. Italia ryhtyikin sotaan Pohjois-Italian saamiseksi Itävallalta ympärysvaltojen puolelle. Luokka:Ensimmäinen maailmansota ja:中央同盟国 ko:동맹국

Ympärysvallat

Ympärysvallat on ensimmäisen maailmansodan aikana keskusvaltojen (Saksan, Itävalta-Unkarin, Bulgarian ja Turkin) vihollisista käytetty nimitys. Ne ympäröivät maantieteellisesti keskusvallat. Ympärysvaltoihin kuuluivat Yhdistynyt kuningaskunta dominioineen (Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka), Ranska, Venäjä, Serbia ja myöhemmin sotaan liittyneet valtiot, mm. Italia, Portugali, Romania, Kreikka, Japani ja Yhdysvallat. Luokka:Ensimmäinen maailmansota

Luokka:Ensimmäinen maailmansota

Luokka:Maailmansodat Luokka:Historian ajanjaksoja

Hans K

Hans K är ett företag i Skene som specialiserar sig på möbeldistribution. Hans K produktutvecklar och bedriver möbeldistribution från Asien till möbel och heminredningsbutiker i norra Europa. Hans K sortiment hittar Ni i välsorterade möbel- och heminredningsbutiker.

Extern länk

- [http://www.hansk.se/ Hans K] Kategori:Svenska företag

low cost car hire pozycjonowanie milan italy hotels heavy metal zak�ady bukmacherskie

:: RELATED NEWS ::