Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Suomen Puolustusvoimat

Suomen Puolustusvoimat

Puolustusvoimat on sotilaallinen organisaatio, jonka tehtävänä on puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta. Puolustusvoimat pyrkii tekemään hyökkäämisen Suomea vastaan kannattamattomaksi ylläpitämällä uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä. Puolustusvoimat jaetaan kolmeen puolustushaaraan:
- Maavoimat. Aselajit muodostavat maavoimien kokonaisuuden.
- Merivoimat eli laivasto ja rannikkojoukot.
- Ilmavoimat Sisäasiainministeriön alainen rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin konfliktin uhatessa. Puolustusvoimat perustuu Suomessa niin sanotulle kaaderijärjestelmälle, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua sotilasopetuslaitoksissa koulutettua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Viime vuosina asetekniikan kehittyessä ja kaluston vanhetessa on myös joukkojen kokoonpanoon tullut muutoksia. Aikaisemmin jopa 750 000 miehen reserviä on jatkuvasti vähennetty ja vuonna 2008 tarkoituksena on ylläpitää enää noin 350 000 hengen joukkoja.

Katso myös


- Suomen asevelvollisuus
- Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
- Suomen puolustusvoimien sotilasarvot
- Puolustusvoimain komentaja
- Puolustuspolitiikka

Linkkejä


- [http://www.mil.fi/ Puolustusvoimat] Luokka:Armeijat Luokka:Puolustusvoimat Luokka:Viranomaiset

Suomen maavoimat

Suomen maavoimat eli Suomen armeija muodostaa suurimman osan Suomen puolustusvoimista. Maavoimat on yksi Suomen kolmesta puolustushaarasta. Muut ovat merivoimat ja ilmavoimat. Maavoimat jakautuu aselajeihin, jotka Suomessa ovat:
- Jalkaväki
- Kenttätykistö
- Ilmatorjunta
- Pioneeri
- Viesti
- Huolto

Organisaatio

Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen, jotka ovat vastuussa puolustuksen suunnittelusta ja valmistelusta. Maanpuolustusalueet jakautuvat edelleen sotilaslääneihin, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa kutsuntojen järjestäminen ja sodanajan joukkojen kokoaminen.

Läntinen maanpuolustusalue


- Helsingin ilmatorjuntarykmentti, Tuusula
- Hämeen rykmentti, Lahti
- Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki
- Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki
- Panssariprikaati, Parolannummi
- Pionerirykmentti, Keuruu
- Porin Prikaati, Säkylä
- Tykistöprikaati, Niinisalo
- Viestirykmentti, Riihimäki

Itäinen maanpuolustusalue


- Karjalan Prikaati, Vekaranjärvi
- Maasotakoulu, Lappeenranta
- Pohjois-Karjalan Prikaati, Kontioranta
- Reserviupseerikoulu, Hamina
- Savon Prikaati, Mikkeli

Pohjoinen maanpuolustusalue


- Jääkäriprikaati, Sodankylä
- Kainuun Prikaati, Kajaani
- Lapin Ilmatorjuntarykmentti, Rovaniemi Helikopteri- ja erikoisjoukkoja kouluttava Utin jääkärirykmentti on suoraan Pääesikunnan alainen. Uudenmaan Prikaati on vuodesta 1998 lähtien kuulunut Suomen merivoimiin.

Lähteet


- Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "[http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/sotatalous/ Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)]", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään maavoimia yleisestä teknologian tulevaisuusnäkökulmasta toisessa osassa luvussa 6 otsikolla "Maavoimien asejärjestelmät"

Aiheesta muualla


- [http://www.mil.fi/maavoimat Maavoimien kotisivut] Luokka:Armeijat Maavoimat Maavoimat

Suomen merivoimat

Suomen merivoimiin kuuluvat rannikkojoukot ja laivasto. Merivoimat on yksi Suomen kolmesta puolustushaarasta.

Merivoimien tehtävät


- Vastaa valtakunnallisesta merivalvonnasta ja meritiedustelusta
- Turvaa valtakunnan alueellisen koskemattomuuden merialueella tarvittaessa voimakeinoja käyttäen yhteistoiminnassa ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa
- Vastaa valtakunnan meriyhteyksien turvaamisesta ja johtaa meriliikenteen suojaamisen
- Torjuu merialueen kautta suuntautuvat hyökkäykset yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen kanssa
- Pitää yllä korkeaa valmiutta, kehittää merivoimien taktiikkaa ja taisteluvälineitä sekä vastaa niiden huollosta
- Kouluttaa merivoimien tarvitseman henkilöstön ja tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta
- Antaa lain edellyttämää virka-apua muille viranomaisille
- Osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön
- Huolehtii Suomen meri- ja rannikkoalueiden suojaamisesta.

Merivoimien joukko-osastot

Merivoimien joukko-osastoja ovat:
- Suomenlahden Meripuolustusalue (Upinniemi, Kirkkonummi)
- Saaristomeren Meripuolustusalue (Turku)
- Kotkan rannikkoalue (Kotka)
- Merisotakoulu (Suomenlinna, Helsinki)
- Merivoimien varikko (Turku)
- Merivoimien tutkimuslaitos (Espoo ja Turku)
- Uudenmaan Prikaati (Dragsvik, Tammisaari) Uudenmaan Prikaati on Suomen ainoa joukko-osasto, jossa varusmiespalveluksen voi suorittaa ruotsiksi. Merivoimien esikunta sijaitsee Helsingissä vuoden 2007 heinäkuuhun saakka, jolloin se siirretään Turkuun, Heikkilän kasarmialueelle.

Merivoimien aluksia

Entisiä aluksia


- Panssarilaiva Ilmarinen
- Koululaiva Suomen Joutsen
- Sukellusvene Vesikko

Nykyisiä aluksia

Vesikko
- Miinalaiva Pohjanmaa
- Hämeenmaa-luokan miinalaivat (Uusimaa ja Hämeenmaa)
- Helsinki-luokan ohjusveneet (Helsinki, Kotka, Oulu, Turku)
- Rauma-luokan ohjusveneet (Rauma, Raahe, Porvoo, Naantali)
- Hamina-luokan ohjusveneet (Hamina, Tornio, Hanko, neljäs alus valmistuu vuonna 2006)

Lähteet


- Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa "[http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/sotatalous/ Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)]", joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään merivoimia toisessa osassa luvussa 7 otsikolla "Meripuolustuksen asejärjestelmät"

Katso myös


- Puolustusvoimat

Aiheesta muualla


- [http://www.mil.fi/merivoimat/ Merivoimat] Luokka:Armeijat Merivoimat Merivoimat

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö kuvaa itseään sanoin hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta.

Ulkomaalaisvirasto

Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia, että maahanmuutto on hallittua ja kansainvälistä suojelua annetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Lääninhallitukset

Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, arvioivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista.

Rekisterihallinto

Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 36 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto – Julha sekä holhousrekisteri.

Kihlakunnat

Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2003 oli noin 6 227.

Poliisitoimi

Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi.

Pelastustoimi

Pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja Suomen meripelastustoimi on Euroopan paras.

Avustukset kunnille

Kuntien yleisellä valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Tavoitteeseen pyritään kansallisen aluekehittämisrahoituksen suuntaamisella pääasiassa maakunnan liittojen käyttöön alueiden elinkeinoelämän kehittämiseen, aluekeskuksiin, osaamiskeskuksiin, kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin, Kainuun hallintokokeiluun ja seutuyhteistyöhön sekä EU-ohjelmien määrärahojen täysimääräisellä hyödyntämisellä ja siten edistämällä EU-ohjelmissa asetettuja tavoitteita. Määrärahoilla tuetaan myös hallituksen politiikkaohjelmien toteutusta. Luokka:Ministeriöt

Suomen asevelvollisuus

Suomessa asevelvollisuus tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana suomalaiset miehet ovat velvollisia olemaan maanpuolustusorganisaation käytössä. Asevelvollisuudesta määrää asevelvollisuuslaki. Kysymyksessä on osa perustuslain 127§:n määräämää maanpuolustusvelvollisuutta, joka taas koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on Puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä yleisen asevelvollisuuden avulla, joka alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta, ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Jokainen 18 vuotta täyttänyt mies käsketään kutsuntoihin, jotka ovat värväyksen ensimmäinen askel. Henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi anoa aina 29 ikävuoteen asti. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina. Palveluksen voi suorittaa varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen kautta. Vuosittain noin 50 asevelvollista kieltäytyy asepalveluksesta kokonaan. Heitä kutsutaan totaalikieltäytyjiksi. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset ovat vapautettuja palveluksesta rauhan aikana.

Varusmiespalvelus

Aseellinen palvelus

Aseellinen varusmiespalvelus on 180, 270 tai 362 vuorokauden mittainen. Miehistötehtäviin koulutettavat palvelevat pääsääntöisesti 180 vuorokautta. Erityistehtäviin koulutettavat varusmiehet palvelevat 270 tai 362 vuorokautta (kuten esim. BECE-kuljettajiksi). Aliupseereiksi ja reserviupseereiksi koulutettavat 362 vuorokautta.

Aseeton palvelus

Jos asevelvollisen vakaumus estää aseiden käytön, asevelvollinen voi suorittaa palveluksensa aseettomana. Aseeton varusmiespalvelus kestää 11 kuukautta. Aseeton palvelus tarkoittaa kuitenkin ainoastaan vapautusta aseellisesta palvelusta rauhan aikana.

Reservipalvelus

Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä ja reserviläisiä voidaan lain mukaan kutsua kertausharjoituksiin määräajaksi. Enimmäismäärä kertausharjoituksia, mikä on pakko käskettäessä suorittaa, on:
- Miehistö 40 vrk
- Erikoiskoulutettu miehistö 75 vrk
- Upseerit ja aliupseerit 100 vrk

Siviilipalvelus

:Pääartikkeli: siviilipalvelus. Siviilipalvelus on Suomessa rauhan aikana varusmiespalvelukselle vaihtoehtoinen tapa suorittaa asevelvollisuuden palvelusosa. Siviilipalveluksen voi suorittaa henkilö, jonka uskonnollinen tai eettinen vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen. Siviilipalveluksen pituus on tällä hetkellä (vuonna 2005) 395 vuorokautta eli noin 13 kuukautta, joka on yli kaksi kertaa pidempään kuin lyhyin armeijan palvelusaika. Siviilipalvelus koostuu kahdesta osasta: noin kuukauden pituisesta koulutusjaksosta ja noin vuoden pituisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan koulutuskeskuksessa, joka tällä hetkellä sijaitsee Lapinjärvellä. Työpalvelu suoritetaan esimerkiksi valtion tai kunnan laitoksessa tai elimessä, evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Muun muassa Amnesty International katsoo nykyisen siviilipalveksen pituuden olevan rangaistuksenomainen. Suomea on aiheesta arvostelleet myös YK:n ihmisoikeustoimikunnta julkilausumassaan vuonna 1998, Euroopan neuvoston ministerikomitea julkilausumassaan vuonna 1998 ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu raportissaan vuonna 2004. YK:n ihmisoikeuskomitea pahoitteli vuonna 2004 julkaistussa raportissaan sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä.

Totaalikieltäytyminen

Asevelvollinen, joka kieltäytyy suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta, tuomitaan kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tätä rangaistusta kutsutaan totaalikieltäytymiseksi. Sekä varusmies- ja siviilipalveluksesta kieltäytyvät tuomitaan asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, siviilipalveluksensa kieltäytymällä keskeyttävät siviilipalvelusrikoksesta. Vankeusrangaistus on kummassakin rikoksessa sama: puolet suorittamatta jääneestä siviilipalvelusajasta. Amnesty International pitää suomalaisia siviilipalveluksesta kieltäytyviä totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja on vaatinut heidän vapauttamistaan.

Reservinkieltäytyminen

Varusmiespalveluksen suorittanut reserviläinen voi kieltäytyä aseellisesta palveluksesta. Tällöin hänen on suoritettava viikon mittainen täydennyspalvelusjakso. Täydennyspalveluksesta kieltäytyminen johtaa sakkorangaistukseen ja uuteen täydennyspalvelumääräykseen, josta kieltäytyminen johtaa jälleen sakkoihin ja niin edelleen. Tällainen rangaistusten ketjuttaminen on Suomen lainsäädännössä harvinaista.

Vapautus terveydellisestä syystä

Asevelvollinen voidaan vapauttaa palveluksesta terveydellisistä (joko fyysisistä tai psykologisista) syistä joko pysyvästi tai rauhan ajaksi. Ajoittain tätä vapautusta haetaan ilman selvää lääketieteellistä perustetta; julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan vapautuksia myönnetään kaikille sitä tarpeeksi ponnekkaasti hakeville ja sellaisille, joiden ammatti tai elämäntilanne ei salli asepalveluksen suorittamista.

Asevelvollisuudesta vapautetut erityisryhmät

Jehovan todistajat

Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvat saavat lykkäystä armeijaan astumisesta, kunnes täyttävät 28 vuotta. Uskontokuntaan kuuluminen on todistettava joka toinen vuosi korkeintaan kaksi kuukautta vanhalla todistuksella. Mikäli lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin vielä olemassa, vapautetaan asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.

Ahvenanmaalaiset

Koska Ahvenanmaa on ollut 1920-luvun alusta alkaen demilitarisoitu alue, ei asevelvollisuus kosketa siellä pysyvästi asuvia. He voivat kuitenkin halutessaan suorittaa asepalveluksen aivan normaalisti (tavallisesti ruotsinkielisessä Nylands Brigadissa), joskin käytännössä vain harvat niin tekevät.

Mielipiteitä yleisestä asevelvollisuudesta

Puolesta

Yleistä asevelvollisuutta puolustetaan useilla argumenteilla. Sitä perustellaan muun muassa sen suhteellisella edullisuudella palkka-armeijaan verrattuna, suuren ja harvaanasutun maan vaatimalla suurehkolla kenttäarmeijalla, maanpuolustustahdon ylläpidolla, armeijan "läpinäkyvyyden" demokraattisena vakauttajana sekä sosiaalisella kasvattavalla vaikutuksella.

Vastaan

Aikaisemmin uskottiin, että oli mahdotonta osoittaa tarpeeksi rahaa palkka-armeijan ylläpitoon ja NATOon ei voitu liittyä Neuvostoliiton vastustuksen takia. Asevelvollisuusarmeijaa on säännöllisesti kritisoitu viime aikoina mm. siksi, että se on pakollinen vain miehille ja on epäilty, että massa-armeija sopisi huonosti nykypäivän turvallisuusuhkiin. Myös kustannuksista on esitetty erilaisia laskelmia. Toistaiseksi eduskunta on kuitenkin pitänyt voimassa nykyisenlaisen järjestelmän. Katso myös: Puolustusvoimat. Luokka:Puolustusvoimat

Aiheesta muualla


- [http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi/ Aseistakieltäytyjäliitto]
- [http://www2.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=27&aid=356 Ruotuväki. Kenraali Gustav Hägglund painottaa isänmaan puolustamisen tärkeyttä]
- [http://web.archive.org/web/
- /http://www.helsinki.fi/~kkilpine/sivari.html Siviilipalveluksen muutokset 1959-1969]
- [http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmieheksi/pdf/VM04.pdf Varusmieheksi 2004 - opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle] Luokka:Maanpuolustus

Suomen suuriruhtinaskunnan armeija

Vuosina 1809--1917 Suomi oli autonominen osa Keisarillista Venäjää Suomen suuriruhtinaskuntana. Vuosina 1881-1901 Suuriruhtinaskunnalla oli oma armeija "Suomen vanha sotaväki".

Armeija

Porvoon maapäivillä uusi hallitsija, Venäjän keisari Aleksanteri I asetti ruoturasitteen toteuttamisen siitä alkaen jäihin. Aatelissäädyn uskollisuuden varmistamiseksi tosin upseereille taattiin heidän virkatalonsa, vaikkeivat enää tehneet palvelusta. Siitä pitäen Suomen asevoimat olivat pienet ja yleensä rakentuivat palkka-armeijaperiaatteelle. Tällöin niitä voitiin yhdistää Venäjän asevoimiin ja käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella, mitä lainsäädäntö ei olisi sallinut "omalle armeijalle". Napoleonin sotien aikana vuonna 1812 muodostettiin kolme 1200 miehen rykmenttiä ja Haminaan perustettiin Topografiakunta, joka vuodesta 1821 järjestettiin kadettikouluksi. 1. Jääkärirykmentin alaisia olivat Turun ja Hämeenlinnan pataljoonat, 2. Jääkärirykmentin alaisia Heinolan ja Kuopion pataljoonat, 3. Jääkärirykmentti käsitti ainoastaan Viipurin pataljoonan. Viipurin pataljoona sijoitettiin 1½ vuodeksi Pietariin suorittamaan vahtipalvelusta keisarin palatsissa. Vuonna 1819 vahvennettiin jääkärirykmentit jalkaväkirykmenteiksi ja Suomen opetuspataljoona siirtyi Helsinkiin. Vuonna 1819 Suomessa olivat seuraavat sotaväen joukot:
- I Jalkaväkirykmentti
  - 1. Turun pataljoona
  - 2. Vaasan pataljoona
- II Jalkaväkirykmentti
  - 3. Hämeenlinnan pataljoona
  - 4. Heinolan pataljoona
- Suomen jääkärirykmentti
  - 5. Viipurin pataljoona
  - 6. Kuopion pataljoona
- Helsingin opetuspataljoona
- Suomen kadettikoulu 1827 sotaväki järjestettiin uudelleen:
- I prikaati
  - 1. Turun tarkk'ampujapataljoona
  - 2. Vaasan tarkk'ampujapataljoona
- II prikaati
  - 3. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona
  - 4. Heinolan tarkk'ampujapataljoona
- III prikaati
  - 5. Kuopion tarkk'ampujapataljoona
  - 6. Viipurin tarkk'ampujapataljoona
- Helsingin opetustarkk'ampujapataljoona
- Suomen kadettikoulu Pataljoonassa oli neljä sadan miehen komppaniaa. Yhdessä joukot muodostivat divisioonan.

Suomen kaarti

Heinäkuussa 1829 sai Anders Edvard Ramsayn johtama opetuspataljoona nuoren kaartin arvonimen ja siitä tuli Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona, Suomen Kaarti. Muut joukot hajotettiin 21. toukokuuta 1830 paitsi saman vuonna perustettu 1. Suomen meriekipaasi, laivaton meriväen joukko. Suomen kaarti osallistui kaartin joukkojen etujoukkona muiden venäläisten osastojen mukana kukistamaan Puolan kapinaa vuosina 1830–1831.

Krimin sota

Suomen Krenatööritarkk'ampujapataljoona perustettiin 1846. Krimin sodan aikana perustettiin 1854-1855 yhdeksän pataljoonaa, joiden kunkin vahvuudeksi määrättiin 600 miestä. Sotaväki värvättiin Ruotsin vallan ajan ruotulaitoksen mukaan. Ruotupataljoonat hajotettiin sodan jälkeen ja Krenatööritarkk'ampujapataljoona nimettiin 1860 Suomen opetustarkk'ampujapataljoonaksi, kunnes se hajotettiin 1867 Suomen kaarti kunnostautui vielä Turkin sodassa eritoten Gornyi Dubnjakin taistelussa 1877 ja sai palattuaan vanhan kaartin arvonimen.

Asevelvollisuus

1800-luvun lopussa asevelvollisuus nähtiin tehokkaaksi menetelmäksi armeijan pitämiseen. Vuonna 1878 sääti Aleksanteri II asevelvollisuuden saatettavaksi voimaan koko valtakunnassa. Suomessa perustettiin autonomian turvin oma armeija joka erotettiin Venäjän armeijasta. Sotaministeriö ei tätä hyväksynyt ja koko järjestelyä pidettiin sen taholta väliaikaisena. Armeija koostui suomalaisista ja ylipäällikkönä oli keisari, ja Suomessa kenraalikuvernööri. Armeijan kooksi määriteltiin 5600 miestä. Suomalaisena sotaväen päällikkönä toimi kenraali Georg Edvard Ramsay. Pataljoonat perustettiin läänien pääkaupunkeihin 1880–1881 ja ne olivat täydessä vahvuudessa 1883. Tällöin sotaväki koostui seuraavista yksiköistä:
- Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- Suomen 1. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- Suomen 2. Turun Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 5. Kuopion Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 6. Mikkelin Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 8. Viipurin Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen Rakuunarykmentti (Lappeenranta, vuodesta 1890)
- Suomen Kadettikoulu (Hamina) Yhdessä pataljoonassa oli neljä komppaniaa, rakuunarykmentti koostui kuudesta eskadroonasta. Lisäksi perustettiin 32 reservikomppaniaa. Suurin osa asevelvollisista palveli kolmena kesänä 90 päivää reservikomppaniassa. Pääsy kolmen vuoden palvelukseen vakinaisessa armeijassa johti usein valtion virkaan postissa tai rautateillä ja sosiaaliseen nousuun. Tarkk’ampujapataljoonat ja rakuunarykmentti lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella 1901, Haminan kadettikoulu 24. huhtikuuta 1903 ja kaartin pataljoona 8. elokuuta 1905. Suomalaisia ei saatu Venäjän armeijaankaan, vaan kutsuntalakot aiheuttivat suomalaisten asevelvollisuuden lopettamisen ja asevoimat korvattiin rahallisella korvauksella, ns. sotilasmiljoonilla. Katso myös: Jääkäriliike

Linkkejä


- [http://www.eskoff.net/arvomerk.htm Arvomerkit 1800-luvun lopussa] luokka:Suomen suuriruhtinaskunta

Puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikka on Suomessa määritetty kattamaan maanpuolustuksen tehtäviä ja yleisjärjestelyjä koskevaa päätöksentekoa ja poliittista ohjausta. Lisäksi siihen luetaan osallistuminen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitäviin sotilaallisiin toimiin. [1] On huomattava, että eri maat määrittelevät puolustuspolitiikan eri tavoin johtuen pääasiallisesti erilaisista historiallisista kokemuksista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen tai englantilainen käsitteistö ei noudata mannereurooppalaista tai pohjoismaista käytäntöä, koska tarvetta oman maa-alan konkreettiseen puolustamiseen ei siellä ole ollut pitkään aikaan. Englanninkielessä puolustuspolitiikka (defence policy) onkin jo kauan tarkoittanut yleisesti sotilaspolitiikkaa ja puolustus on voitu suorittaa kaukana kotimaasta ja myös hyökkäyksellisin keinoin "kansallisten etujen puolustamisena". [2] (lisättävä euroopan unionin käyttämä määritelmä)

Puolustuspoliittinen päätöksenteko Suomessa

Sodanjälkeisessä Suomessa puolustuspoliittinen päätöksenteko on ollut vahvasti hallituksen ja eduskunnan käsissä. Perusratkaisuja valmisteltiin ensin vuosina 1945-1949 toimineessa puolustusrevisiokomiteassa, johon kuului kansanedustajia, upseereita ja eräitä vasemmistopuolueiden yliedustusta tasapainottaneita jäseniä. Puolustusneuvosto aloitti toimintansa vuonna 1958 ja sai merkittävän roolin kokonaismaanpuolustuksen toimintojen johdossa. Sen jäseninä oli keskeisiä ministereitä, upseereita ja muutamia muita puolustusvalmistelujen kannalta tärkeitä henkilöitä. [2] Puolustusvoimien rahoitusongelmat ja voimistunut puolustuskritiikki antoivat aiheen parlamentaaristen puolustuskomiteoiden käytölle maanpuolustuksen kehittämisohjelmien linjaukseen. Lähes kaikkien puolueiden edustus takasi valmistelutyön laajapohjaisuuden ja myötävaikutti eduskunnan sitoutumiseen komiteoiden esityksiin. Komiteoiden suosittelemat rahoitusohjelmat eivät kuitenkaan toteutuneet täysimääräisinä, eivätkä kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä puolustuskomiteoiden taipumukseen puuttua turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. [2] Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea vuonna 1981 jäi sarjan viimeiseksi. Sitten kokeiltiin puolustuspoliittisia toimikuntia, joilla ei ollut parlamentaaristen puolustuskomiteoiden kaltaista poliittista painoa. Vuonna 1995 valtaan noussut laajapohjainen hallituskokoonpano ei enää antanut puolustuspoliittista valmistelua pois käsistään. Kaksi turvallisuus- puolustuspoliittista selontekoa (1997 ja 2001) valmisteltiin hyvin hallituskeskeisesti. Puolustusneuvoston lakkauttaminen ja korvaaminen ministerivaliokunnalla ja puolustusministeriöön keskitetyllä valmisteluorganisaatiolla liittyi omaksuttuun hallituskeskeiseen linjaan. [2] Vuoden 2004 selonteko jatkoi 1997 ja 2001 aloitetulla linjalla.

Katso myös


- Turvallisuuspolitiikka
- Suomen Puolustusvoimat

Lähteitä

# Tietoja maanpuolustuksesta 1996, s. 306 # Visuri, P. 2003. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Luokka:Armeijat

Armeijoihin liittyviä artikkeleja. Luokka:Sodankäynti Luokka:Armeija

Luokka:Viranomaiset

Suomen viranomaiset luokka:Suomi

La Géante

Le texte

La Géante
- Du temps que la nature en sa verve puissante
- Concevait chaque jour des enfants monstrueux,
- J'eusse aimé vivre auprès d'une jeune géante,
- Comme aux pieds d'une reine un chat voluptueux.    
- J'eusse aimé voir son corps fleurir avec son âme
- Et grandir librement dans ses terribles jeux ;
- Deviner si son cœur couve une sombre flamme
- Aux humides brouillards qui nagent dans ses yeux ;    
- Parcourir à loisir ses magnifiques formes ;
- Ramper sur le versant de ses genoux énormes,
- Et parfois en été, quand les soleils malsains,    
- Lasse, la font s'étendre à travers la campagne,
- Dormir nonchalamment à l'ombre de ses seins,
- Comme un hameau paisible au pied d'une montagne.

Commentaire

Ce sonnet est le dix-neuvième poème des Fleurs du mal de Charles Baudelaire. Celui-ci était très impressionné par les grandes choses. Dans Le salon de 1859 il dit :"Dans la nature dans l'art, je préfère, en supposant l'égalité de mérite, les grandes choses à toutes les autres, les grands animaux, les grands paysages, les grands navires, les grands hommes, les grandes femmes, les grandes églises, et, transformant comme tant d'autres, mes goûts en principes, je crois que la dimension n'est pas une considération sans importance aux yeux de la beauté." Baudelaire a sans doute été influencé dans la rédaction de ce sonnet par un conte de Cazotte : « Le Fou de Bagdad ou Les géants, conte antediluvien. Dans ce récit il est question de géantes »monstrueusement belles, superbement parées." Ce poème peut prêter à bien des interprétations psychanalytiques. C'est une vision de la femme comme mère. Le narrateur semble vouloir revenir à la période antérieure à sa naissance. Il veut être englouti par la femme comme Jonas dans la baleine. La géante, a inspirée à Philippe Ramos son film Capitaine Achab (2003) avec Valérie Crunchant et Frédéric Bompart. Dans ce film, la baleine est symbolisée par des gros plan sur un corps de femme, vue comme une géante...

WARSAW sprzet sylwester na s³owacji Sklep wêdkarski wagi










































:: RELATED NEWS ::

Samuel McIntire
Samuel McIntire (16 janvier 1757— 6 février 1811) était un architecte américain qui appliqua le style fédéral à plusieurs constructions. Né à Salem dans le Massachusetts, il se marie à Elizabeth Fie

Gil
Gilberto Ribeiro Gonçalves , plus connu sous le nom de Gil, est un footballeur brésilien né le 13 septembre 1980 à Andradina (Brésil). Il occupe le poste d'attaquant au Tokyo Verdy.

Carrière de joueur

En club


- 2000 - langage "Basic". Issu des Business Basic, il a su non seulement être un outil permettant de migrer les applications en mode texte vers des logiciels Graphiques, mais surtout, il reste en évolution constante, et permet, entre autres choses la programmation orientée Objet (OOP), l'utilisation de composants COM, DLL , ... Le langage ProvideX a le double avantage d'être simple, et très complet. Il est donc
Albret
Catégorie:Haute-Landecatégorie:Landes L'Albret (ou Labrit) était une seigneurie, puis un duché, constitutifs de l'ancienne province de Gascogne.

Histoire


- Les comtes d'Albret portent le titre de seigneur d'Albret jusqu'en
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org