:: wikimiki.org ::

Suomen Avaruushistoria

Suomen avaruushistoria

Suomen avaruushistoria voidaan kuvata luettelona sellaisista satelliiteista ja avaruusluotaimista, joihin jokin suomalainen osapuoli on toimittanut jonkin osuuden. Valtiollisella tasolla liittymiset eri avaruusalan järjestöihin kuvaa Suomen osanottoa ja sen suuruutta. Monellakin kriteerillä Suomen avaruustoiminta näyttää alkaneen 1980-luvun puolivälissä.

Mitä on avaruushistoria?

Minkä tahansa maan avaruustoiminnan historia kuvataan tapahtumina, joissa maa alkaa jollain merkittävällä tavalla toimia avaruudessa. Avaruushistorioiden voidaan ylipäätään katsoa alkavan 1920-luvulla tieteellisesti kaavailuista avaruusmatkoista (esim. Tsiolkovski Sänger) tai 1940-luvulla, jolloin tehtiin rakettilentoja avaruuteen (80-100 km korkeusteen) asti. Sputnikin lento 4. lokakuuta 1957 on kaikkein konkreettisin avaruusajan alku. Yleensä "avaruusmaa" on maa, joka on laukaissut omalta maaperältä oman satelliitin omalla kantoraketilla onnistuneesti avaruuteen. Näitä maita on edelleenkin vain muutamia. Miehitetyt avaruuslennot ovat suurimpien maiden osoitus kyvystä toimia avaruudessa. Monella maalla on oma avaruusjärjestö, joka koordinoi avaruusalusten kehitystoimintaa ja avaruustutkimusta. Merkittävä poikkeus oli Neuvostoliitto, jolla ei ollut avaruusjärjestöä aikana, jona se laukaisi avaruuteen yli 2500 avaruusalusta muun maailman, lähinnä Yhdysvallat, laukaistessa noin 1000. Pienemmät maat toteuttavat avaruustoimintaansa kansainvälisten avaruusorganisaatioiden kautta. Tällöin maa ei välttämättä koskaan rakenna omaa satelliittia vaan toimittaa kansainvälisiin hankkeisiin joitakin laitteita, ohjelmistoja tms. Monet Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maat ovat 1990-luvulta lähtien pyrkineet laukaisemaan oman satelliitin avaruuteen samanlaisella motivaatiolla kuin suurvallat 1960-luvulla. Avaruusalusten keräämän datan käyttö ei sinänsä tee maasta avaruusmaata, koska data on suurelta osin kenen tahansa saatavilla. Maanpäällisistä observatoroista tehtävä avaruustutkimus ei kuulu avaruustoimintaan vaan tähtitieteeseen. Satelliittikaukokartoituksessa ja - tietoliikenteessä suurin osa toiminnasta on avaruusalusten mahdollistamaan palveluliiketoimintaa tai soveltavaa tutkimusta eikä varsinaista avaruustoimintaa.

Kansainväliset avaruusorganisaatiot ja -sopimukset

Suomi liittyi avaruusalan organisaatiohin seuraavasti
- EUMETSAT, 1983 - Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ilmatieteen laitos liittyi vuonna 1983 eurooppalaiseen sääsatelliittiorganisaatioon.
- ESA, ulkojäseneksi vuonna 1987, jäseneksi 1. tammikuuta 1995 - Euroopan avaruusjärjestö; sopijaosapuolena Kauppa- ja teollisuusministeriö.
- EUTELSAT - eurooppalainen tietoliikennesatelliittiorganisaatio. Tässä Liikenneministeriö edusti Suomea, sittemmin EUTELSAT on muutettu valtiodenvälisestä organisaatiosta liikeyritykseksi, jossa Suomen intressejä edustaa Telia-Sonera.
- INMARSAT - kansainvälinen tietoliikennesatelliittiorganisaatio, jossa Liikenneministeriö edusti Suomea. 1990-luvulla INTELSAT on muutettu valtiodenvälisestä organisaatiosta liikeyritykseksi, jossa Suomen intressejä edustaa Telia-Sonera.
- YK:n avaruusyleissopimus (SopS 57/1967)
- YK:n avaruuslentäjiä koskeva sopimus (SopS 45/1970)
- YK:n avaruusvastuusopimus (SopS 9/1977)

Avaruusaluksiin osallistuminen

Alla oleva lyhyt katsaus Suomen osallistumisesta eri avaruusluotaimiin listaa aakkosjärjestyksessä 30 toteutettua missiota ja pari sukkulalentoa. Kaikkiaan "suomalaisia" satelliitteja ja luotaimia on 41 kpl. Ensimmäinen niistä laukaistiin heinäkuussa 1988. Alla on myös lista suomalaisten osallistumisesta vielä suunnitteilla tai rakenteilla oleviin avaruusaluksiin. Kokonaan suomalaista satelliittia ei ole toteutettu, mutta yrityksiä on ollut. Prototyyppi rakennettiin TKK:n HUTSAT-mikrosatelliitista 1990-luvun alussa ja kansallinen tutkimus FS-1 pohti isompaa kansallista satelliittia. Myös muita esitutkimuksia tehtiin 1990-luvulla, mukaanlukien ehdotuksia ESAn avaruusaluksiksi. Suomalaisosallistuminen Tanskan Roemer-mikrosatelliittihankkeeseen päättyi vuonna 2003, koska Tanska ei pystynyt rahoittamaan satelliitin toteutuksen tanskalaisosuutta. Suomalaista astronauttia ei ole koulutettu. 1980-luvulla suomalaisia hävittäjälentäjiä pyydettiin useasti kosmonauteiksi, mutta pyyntöihin vastattiin kohteliaasti ei kiitos.

AMSAT P3D

Saksalaisten radioamatöörien kaikkien aikojen suurin radioamatöörisatelliitti Phase3D sisälsi suomalaisten radioamatöörien rakentamaa radiotekniikkaa. Satelliitti laukaistiin vuonna 2000 Ariane 5-kantoraketin mukana. Lisätietoja [http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/tiedoite.htm]

Astrid 1

Ruotsalainen 27 kg painava mikrosatelliitti. Astrid laukaistiin 24. tammikuuta 1995 Kosmos-3M-raketilla Plesetskistä Venäjältä. Se oli Ruotsin kolmas tiedesatelliitti. Satelliitin rakensi Swedish Space Corporation, jonka toimipaikka on Solna Tukholman kupeessa. Astrid 1:n pääinstrumentit ovat PIPPI-niminen ”Energetic Neutral Atom”-instrumentti, EMIL-niminen elektronispektrometri ja kaksi ultraviolettikameraa revontulien kuvaamiseksi. Ne kehitti Swedish Institute of Space Physics eli avaruusfysiikan instituutti Kiirunassa ([http://www.irf.se]). Satelliitissa on suomalaista elektroniikkaa satelliitin plasmainstrumentissa. Sen toimitti Ilmatieteen laitos. Satelliitin tiedelaitteiden toiminta päättyi 27. elokuuta 1995 niiden tehojärjestelmän vaurioon: kolmen instrumentin yhteistä tasajännittemuuntajaa ei saatu enää kytkettyä päälle. Syynä oli ylikuormitus. Satelliittimission kokonaiskustannus oli 1,4 miljoonaa dollaria mukaan lukien laukaisu. Lisätietoja: [http://www.ssc.se/ssd/msat/astrid.html]

Cassini

dollari NASA:n Saturnusta tutkiva Cassini-avaruusalus laukaistiin 15. lokakuuta 1997 Kennedy Space Centeristä, Floridasta, Titan IV-B/Centaur -kantoraketilla. Cassini on yksi historian suurimpia planeettaluotaimia. Sen tyhjäpaino on 2150 kg ja tankattuna se painaa 5600 kg. Cassini on myös yksi monimutkaisimmista ja kalleimmista avaruusluotaimista, sitä on kutsuttu viimeiseksi dinosaurukseksi. Vuosi 1997 oli jo ”nopeammin, halvemmalla, parempaa”-avaruusluotaimien aikaa, jolloin luotaimien koko pieneni ja NASA laukaisi useampia luotaimia kuin edeltävinä vuosina. Salvador Dalin ”Saturnuksen kirahvit” -teos näkeminen toi kuitenkin mieleen – Cassini-luotaimen! Alus on 7 metriä korkea ja 4 metriä leveä ja syvä. Luotain otti kahdesti lisävauhtia Venuksen, kerran Maan ja kerran Jupiterin gravitaatiosta. Se mittaa Saturnusta vuosina 2004-2006. Cassini kuljettaa mukanaan ESAn Huygens-laskeutujaa, joka hoisi moitteettomasti tehtävänsä 14. tammukuuta 2005. Ks. Huygens. Cassini-aluksessa on CAPS-plasmainstrumentti, jonka ”Ion Beam Spectrometer” eli IBS-spektrometri on Oulun Yliopiston ja VTT:n toteuttama. VTT on rakentanut myös CAPS:n ja saksalais-amerikkalaisen MIMI-instrumentin pyörityskoneistot. Täten Cassinin 22 000 sähköisestä liittimestä on tusinan verran liittyneinä suomalaiseen avaruustekniikkaan. Lisätietoja: [http://saturn.jpl.nasa.gov/operations/present-position.cfm]

Cluster

ESAn 4 Maan magnetosfääriä tutkivan satelliitin parvi (engl. cluster). Clusterilla mitataan Maan magneettikentässä liikkuvia hiukkasia ja sähkömagneettisia ilmiöitä, erityisesti aurinkotuulen vaikutuksia. Laukaisu Ariane 5-kantoraketin ensimmäisenä lentona epäonnistui 4. kesäkuuta 1996. Raketin asennonsäädön ohjelmoinnissa oli virheitä, jotka johtuivat Ariane 4-kantoraketin vastaavien tietokoneohjelmistojen uudelleenkäytöstä vajavaisin päivityksin. Vuonna 2004 Ariane 5:n, joita on laukaistu parikymmentä kappaletta, luotettavuus on edelleen vain 87 %. Raketin tuhoutuminen oli kova isku ESA:lle, mutta päätös rakentaa korvaavat satelliitit tehtiin pian. Satelliittien tehojärjestelmässä oli suomalaisia laitteita, jotka olivat Patrian ensimmäisiä satelliitin laitteiden kaupallisia toimituksia. Oulun yliopisto oli toteuttanut sen EFI-sähkökenttäinstrumentin mekanismit.

Cluster-II

ESA:n magnosfäärisatelliitit (4 kpl) laukaistiin 16. heinäkuuta ja 19. heinäkuuta 2000 kahdella Sojuz-kantoraketilla. Cluster II-alukset pystyttiin rakentamaan neljässä vuodessa. ESA:n tiedeohjelma jopa löysi rahoituksen satelliittien instrumenttien toteuttamiseen ESA:n rahoituksella. ESA nimittäin edelleen maksattaa tiedeluotainten tieteelliset mittalaitteen niillä mailla, joiden tutkijoiden laitteita ne ovat. Yhdysvalloissa NASA maksaa vastaavan kulun ja tutkijat saavat silti rakentaa itse laitteensa, usein avaruusteollisuuden avulla tai kokonaan sen toimesta. Suomalaisosuus molemmissa Cluster-parvissa oli Patrian valmistavat satelliitin tehojärjestelmän laitteet ja Oulun yliopiston osallistuminen kahteen sähkökenttäinstrumenttiin. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120383_index_0_m.html]

Contour

NASA:n komeettaluotain Contour laukaistiin 3.7.2002 ja sem kohde oli komeetta Encke. Alus räjähti 6 viikkoa myöhemmin siirtoradalla sen rakettimoottorin (jolla oli tarkoitus kiihdyttää aluksen nopeutta avaruudessa) toimintahäiriön vuoksi. Suomalainen interstellaarisen pölyn mittalaite oli Ilmatieteen laitoksen rakentama. Lisätietoja: [http://discovery.nasa.gov/contour.html]

Cryosat

ESA:n jäätiköitä tutkivan satelliitin, Cryosatin laukaisu epäonnistui 8.10.2005 venäläisen Rockot-kantoraketin toisen rakettivaiheen vikaan. Satelliitissa oli Patrian toteuttama sähköjärjestelmän laite.

Envisat-1

Envisat-1 on ESAn kaukokartoitussatelliitti. Laukaisu tapahtui 1. maaliskuuta 2002 Ariane 5-kantoraketilla 800 km:n polaariradalle. Ranskalais-suomalainen GOMOS-otsoni-instrumentti oli suomalaisen konsortion rakentama, johon kuului Patria, Space Systems Finland ja VTT. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaEO/SEMWYN2VQUD_index_0_m.html]

EOS-Aura

Otsonia tutkiva NASA:n EOS-Aura-kaukokartoitussatelliitti, joka laukaistiin 15.7.2004 Delta 2-kantoraketilla Kaliforniassa sijaitsevasta Yhdysvaltain ilmavoimien Vandenbergin tukikohdasta. Hollantilais-suomalainen OMI on ilmakehän otsonia mittaava instrumentti, jonka toteuttivat Patria, Space Systems Finland, VTT ja Ilmatieteen laitos, jolla on Sodankylässä maa-asema, joka pystyy vastaanottamaan Auran ja sen sisaralusten dataa. Lisätietoja: [http://eos-chem.gsfc.nasa.gov/]

Freja

Freja on ruotsalainen tiedesatelliitti, joka on laukaistu 6. lokakuuta 1992 kiinalaisella Long March 2C eli CZ-2C-kantoraketilla Jiuquan rakettikeskuksesta Kiinan kansantasavallasta. Missio päättyi 9. lokakuuta 1996. Mukana oli suomalaista, Ilmatieteen laitoksen, Oulun yliopiston ja Patrian rakentamaa, elektroniikkaa ja instrumentaatiota plasmainstrumentissa. Lisätietoa: [http://www.ssc.se/ssd/ssat/freja.html]

HETE

NASA:n gammapurkauksia tutkiva tiedesatelliitti HETE tuhoutui lentokoneesta laukaistun Pegasus-raketin laukaisuyrityksessä 4. marraskuuta 1996. Satelliitissa oli Suomessa valmistettu röntgeninstrumentti.

HETE-II

Edellisen korvannut satelliitti, joka on laukaistu 9. lokakuuta 2000 Pegasus-raketilla. Suomessa Meterex-yrityksen valmistama röntgeninstrumentti. Lisätietoja: [http://space.mit.edu/HETE/]

Huygens

Huygens on ESA:n luotain tai laskeutuja, joka tutkii Saturnuksen Titan-kuuta. Emäalus Cassini kuljetti sen vuoden 2004 loppuun mennessä Saturnuksen tienoolle. Laukaisu oli siten 15. lokakuuta 1997. Huygens laskeutui Titanin pinnalle 14. tammikuuta 2005. Huygensin mukana on kaksi suomalaista laitetta: italialais-suomalainen HASI, joka on Titanin kaasukehää tutkiva instrumentti, ja italialais-suomalainen radiokorkeusmittari. HASI:n painemittausjärjestelmän toteutti Ilmatieteen laitos käyttäen apunaan mm. Teknillinen korkeakoulun aerodynamiikan laboratoriota ja keskisuomalaista Insinööritoimisto Reijo Peuraa. Radiokorkeusmittarin toteutti puolestaan Insinööritoimisto Ylinen italialaisen Laben-yrityksen alihankkijana. Vuoden 2001 aikana oli kuukausia, jolloin vaikutti siltä, että Huygensin tietoliikennelinkki Cassiniin on suunniteltu niin väärin, että kummankaan laitteen mittaustuloksia ei ikinä saada selville! Erikoinen yhteensattuma on, että aikoinaan herrat Cassini ja Huygens eivät olleet puheväleissä! Sittemmin NASA korjasi ESA:n tekemän suunnitteluvirheen muuttaen Cassinin lentorataa ja samalla todennäköisesti lyhentäen Cassinin elinikää. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120378_index_0_m.html]

INTEGRAL

INTEGRAL on ESA:n tiedesatelliitti, joka tutkii avaruuden gammasäteilyä. Sen laukaisu 17.10.2002 tapahtui Baikonurista Proton-kantoraketilla. Satelliitti perustui XMM:n runkoon (satellite bus). INTEGRAL-satelliitin hyötykuormaan kuuluu neljä tieteellistä laitetta. Näistä kaksi mittaa tähtitaivaan kohteita gammasäteiden aallonpituudella, yksi on röntgenkaukoputki, ja yksi on optinen kaukoputki varustettuna CCD-kameralla. Siinä on myös tanskalais-suomalainen JEM-X-röntgeninstrumentti, jonka suomalaisosuuden toteutti Helsingin yliopiston observatorion johtamana Metorex (nykyisin Oxford Analytical Instruments), VTT, ja Ideal Engineering. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120374_index_0_m.html]

Interball Tail Probe

Venäläinen tiedesatelliitti, joka on laukaistu 3.8.1995. Missio on – menestyksellisesti - päättynyt. Se oli ensimmäinen avaruusalus, jossa suomalaiset osallistuivat avaruuslaitteen rakentamiseen. Venäjän taloustilanne ja eri missioiden prioriteetit lykkäsivät satelliitin valmistusta. Alus tutki maan magnotosfäärin pyrstöä. Suurin suomalaisosuus oli Ilmatieteen laitoksella.

Interball Auroral Probe

Venäläinen tiedesatelliitti, joka on laukaistu 30. elokuuta 1996. Missio on päättynyt, ”mission completed” eli täysin palvelleena. Molemmissa suomalaiset osallistuivat ruotsalaisen ASPERA-plasmainstrumentin toteutukseen.

Mars-96

Mars-96 oli venäläinen tiedesatelliitti, jonka laukaisu Proton-raketilla epäonnistui 16. marraskuuta 1996. Alun perin alus oli nimeltään Mars-92. Sen toteutus oli vaikeaa Neuvostoliiton lopun aikoina ja uuden Venäjän alkuaikana. Se vaati melkoisia summia rahoitusta mm. Saksasta. Se on kaikkien aikojen raskain planeettaluotain. Alus oli Lavochkinin Venera-luotaimien satellittirungolle (joka on kuin NASA JPL:n Mark Mariner-runko eli vuodesta toiseen eri planeettamissioiden käytössä) perustuva ja siten sen olisi pitänyt olla luotettava. Laukaisun tuhonnut vika nimittäin ei ollut Proton-kantoraketissa vaan luotaimen piti itse käynnistää viimeinen lisärakettivaihe! Sitä se ei tehnyt. Mars-96 putosi Tyyneen valtamereen Bolivian leveysasteille. Edelleen on epävarmaa minne tuo radioaktiivista materiaalia sisältävä alus putosi. Clinton varoitti aluksen putoamisesta Australiaan, jonne se laskettiin voivan pudota. Aluksen mukana oli nimittäin pienehkö määriä radioaktiivista materiaalia. Clinton ei kuitenkaan vaivautunut varoittamaan Etelä-Amerikan maita, josta tuli hieman ulkopoliittista väreilyä. Aluksen mukana oli kolme Metegg-pinta-asemaa, joiden piti mitata olosuhteita Marsin pinnalla. Asemien keskustietokone ja sitä ohjaavat tietokoneohjelmistot oli tehty Suomessa vastaavasti Patrian ja Space Systems Finlandin toimesta. Ilmatieteen laitos koordinoi pinta-asemien suunnittelua ja osallistui niiden ATMIS-sääinstrumentin toteutukseen. Sittemmin esim. ESA on todennut laskeutujien olevan niin monimutkaisia, että niitä on käsiteltävä satelliitin tavoin. Englantilainen Beagle-2 tuhoutui vuoden 2003 lopussa ehkä juuri siksi, ettei sen rakentamista johdettu tarpeeksi jämäkästi. Huygens-laskeutujan toteutus oli johdettu satelliittin kaltaisesti.

Mars Express

Mars Express on ESA:n Mars-luotain. Se laukaistiin 2. kesäkuuta 2003 Proton-raketilla. Se siirtyi Marsin kiertoradalle joulupäivänä 2003 ja sen kuljettama Beagle-2-laskeutuja tuhoutui samana päivänä. Satelliitin tehojärjestelmä on suomalainen, Patrian rakentama. Ilmatieteen laitoksen tiedelaiteosuudet: ASPERA-3-hiukkasmittalaitteen tietokonejärjestelmä ja -ohjelmisto sekä toimittaa Beagle2-laskeutujaan miniatyrisoitu BAROBIT-painemittauslaite (niillä ei ole osaa eikä arpaa laskeutujan kohtaloon!). Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120379_index_0_m.html]

Mars Observer

NASA:n Mars-luotain, joka on laukaistu 25.9.1992. Se ilmeisesti räjähti ajoainevuodon takia Marsin kiertoradalle siirtyessään 22.8.1993. ”MO”:n tuho oli eräs sysäys NASA:n Faster, Cheaper, Better-kehitysfilosofian aloittamiseen. Se oli myös sysäys Mars-tutkimuksen vauhdittamiseen NASA:ssa 1990-luvulla. Sen hyötykuormaan kuului suomalaisen Outokumpu Oy:n – ja myöhemmin Metorexin - omistaman amerikkalaisen Princeton Gamma Tech-yhtiön tekemä gammainstrumentti. ”PGT” oli Suomen avaruusteollisuuden historian toistaiseksi ainoa ulkomailla omistettu avaruusteollisuusyritys. Tämä on eräs tapa päästä markkinoille. Lisätietoja: [http://www.jpl.nasa.gov/missions/past/marsobserver.html]

Mars Polar Lander

NASA:n Mars-luotain, joka laukaistiin 3. tammikuuta 1999 ja joka yritti laskeutua Marsin pinnalle 3. joulukuuta 2000 tuhoutuen. Tuhon syynä oli ilmeisesti jarrurakettien sammuttaminen liian aikaisin. Tästä on ainakin kaksi teoriaa: niistä toisen mukaan laskeutujan tutkakorkeusmittarin sivukeilat heijastuvat niin voimakkaasti aluksen laskutelineistä, että tietokone tulkitsi aluksen laskeutuneen pinnalle. Toisen teorian mukaan laskeutujan jalan määritti sen, että alus on laskeutunut, ja laskutelineiden avauksessa jalka saavutti kyseisen taipuman. Aluksessa oli Ilmatieteen laitoksen toteuttavia sään mittausta tekeviä sensoreita mukana. Vaisalan sääanturit ovat olleet NASA:n Mars-luotaimissa suosittuja vaikka Vaisalan intressi avaruuteen liittyy GPS-satelliittien signaaliin. Lisätietoja: [http://www.jpl.nasa.gov/missions/past/marspolarlander-deepspace2.html]

Messenger

GPS NASA:n Merkurius-luotain, joka laukaistiin 3. 8. 2004 Delta-kantoraketilla Kennedy Space Centeristä. MESSENGER siirtyy Merkuriuksen kiertoradalle vuonna 2011. Alus käyttää Metorexin valmistamia röntgeninstrumenttejä. Lisätietoja: [http://messenger.jhuapl.edu/]

MSG-1

EUMETSATin GEO-radan sääsatelliitti, joka nimi Meteosat Second Generation kertoo, että se on toisen sukupolven eurooppalainen sääsatelliitti. Se laukaistiin 29. 8. 2002 Ariane 5-kantoraketille Kourousta. Suomalaisen tietokoneohjelmistotyön teki Space Systems Finland. Lisätietoja: [http://www.eumetsat.de]/ ja [http://www.fmi.fi/organisaatio/kansainv_1.html]

NEAR

NASA:n tiedeluotain, jonka laukaisu tapahtui 17. helmikuuta 1996 Delta II-raketilla. Alus laskeutui Eros-aseteroidin pinnalle 12. helmikuuta 2001, jota varten sitä ei oltu suunniteltu. Amerikkalaiset halusivat kuitenkin tehdä tällaisen operaation ennen kuin kukaan muu ehtii. Johns Hopkinsin yliopiston insinöörit, jotka suunnittelivat aluksen laskuun johtavan lentoradan, tekivät huiman laskentatyön. Sen röntgenspektrometri oli suomalaisen Metorexin valmistama – laite toimi vielä aluksen laskeutuessa Eroksen pinnalle. Lisätietoja: [http://near.jhuapl.edu/]

Odin

Odin on ruotsalainen tiedesatelliitti. Se laukaistiin 20. 2. 2001 venäläisellä START-1-ohjuksella Svobodnystä, Venäjän Kaukoidästä 600 km korkealle naparadalle. Operaatio oli koruton: kuorma-auto ajoi pellon laitaan, pysähtyi, nosti puomin ja raketti lensi taivaalle! Suomalainen 119 GHz radiometri tutkii mm. ilmakehän otsonia. Odin toimii vuoteen 2006 asti. Lisätietoja: [http://www.snsb.se/odin_startsida.shtml]

Phobos-1

Phobos-1 oli venäläinen Mars-luotain, jonka laukaisu 7. heinäkuuta 1988 oli myös Suomen ensimmäinen avaruusluotaimen laukaisu. Phobos-mission tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kaksi Phobos-avaruusalusta ja suorittaa niiden avulla tieteellinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena oli kerätä uutta tietoa Mars-planeetasta ja sen kuista. Alukset oli nimetty Marsin suurimman kuun, Phobosin (eli Kauhu) mukaan. Phobos-1 laukaistiin Proton-kantoraketilla Baikonurin-avaruuskeskuksesta. Lento Marsiin kesti molempien alusten kohdalla 200 vuorokautta. Phobos-avaruusalukset olivat identtisiä lentorangoltaan ja hyötykuormaltaan. Ne olivat 3-akselistabiloituja avaruusaluksia, jotka on kehitetty Lavochkinin Venera-nimisistä Venus-luotaimista. Kumpikin alus painoi 1850 kg, josta polttoainetta on 600 kg. Käytettävissä oleva sähköteho oli 750 W, josta 450 W oli hyötykuorman tarpeisiin. Avaruusaluksen rungon korkeus oli 3,8 m. Molemmat aurinkopaneelit avattuna aluksen kärkiväli oli 15 m. Alusten piti toimia siirtolennon jälkeen 260 vuorokautta, mutta molemmat alukset menetettiin Marsin lähellä. Suomalaiset osallistuivat seuraaviin instrumentteihin: ASPERA, DION, LIMA-D. Pääosapuoli oli Ilmatieteen laitos. VTT osallistui ASPERA-laitteen tekniseen toteutukseen.

Phobos-2

Phobos-2 oli venäläinen Mars-luotain, jonka laukaisu oli 21. heinäkuuta 1988.

Polar

Polar oli NASA:n tiedesatelliitti, jonka laukaisu oli 24. helmikuuta 1996. Suomalainen osuus oli sähkökenttäinstrumenteissa. Sen toteutti Oulun yliopisto.

PROBA

PROBA on ESA:n ja Belgian toteuttama piensatelliitti, 94 kg. Sen laukaisu tapahtui 22.10.2001 Sriharikotasta, Intiasta, Antrix/ISRO PSLV-C3-kantoraketilla 600 km korkealle naparadalle. Suomalainen DEBIE-niminen avaruusmikroromun mittauslaite oli Metorexin, Patrian ja Space Systems Finlandin toteuttama. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaMI/Proba_web_site/index.html]

Rosetta

PROBA ESA:n tiedeavaruusluotain, jonka piti luodata komeetta Wirtasen. Laukaisu lykkääntyi vuodella ja tapahtui 2. maaliskuuta 2004 Ariane 5 -raketilla Kourousta. Suomalainen runkorakenne ja tehojärjestelmän laitteet olivat Patrian ja sen alihankkijoiden toteuttamia. Ilmatieteen laitoksella on monia tiedelaiteosallistumisia sekä luotaimessa että komeettalaskeutujassa. Rosettan piti mennä komeetta Wirtaselle, joka on nimetty amerikkalaisen, suomalaissukuisen tutkijan mukaan. Rosettalla pyritään selvittämään komeettojen alkuperää, niiden yhteyttä tähtienväliseen aineeseen ja aurinkokuntamme syntyyn. Mittalaitteina on mm. kaukokartoitusinstrumentteja, massaspektometri, radioluotain pinnan ominaisuuksien selvittämiseen jne. Sen laukaisun siirtyminen vuoden 2003 alusta pakotti vaihtamaan kohteen komeetta Churyumov-Gerasimenkoksi, jonka se kohtaa marraskuussa 2014. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120389_index_0_m.html]

RXTE

NASA:n röntgensatelliitti, jonka laukaisu tapahtui 30. 12. 1995, silloin nimellä XTE, johon lisättiin Rossi jälkikäteen. Suomessa rakennettu röntgeninstrumentti on Metorexin kaupallisesti amerikkalaiselle tiederyhmälle toteuttama. Lisätietoja: [http://heasarc.gsfc.nasa.gov/docs/xte/xte_1st.html]

SAX

SAX oli italialainen tiedesatelliitti, jonka laukaisu oli 30. huhtikuuta 1996. Sen toinen nimi Beppo SAX. Missio on jo päättynyt. Suomalaisia röntgeninstrumenttien osia (röntgenikkunoita kaasutäytteisiin detektoreihin) tehtiin Metorexilla. Lisätietoja: [http://www.asi.it/sito/programmi.htm]

SMART-1

SMART-1 on ESA:n teknologiasatelliitti, joka tutkii Kuuta. Luotain laukaistiin 28. syyskuuta 2003 Ariane 5- kantoraketilla Kourousta. Aluksessa on suomalainen SPEDE-plasmainstrumentti ja XSM-röntgeninstrumentti. Alus käyttää ionipropulsiota Kuuhun lentoon. Tilanne, jossa luotain kiihdyttää vauhtiaan koko ajan jatkuvalla työntövoimalla, oli vieläkin poikkeuksellinen avaruuslennoilla. Lisätietoja: [http://www.sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=10]

SOHO

2003 SOHO on ESA:n tiedesatelliitti, joka on laukaistu 1. joulukuuta 1995 NASA:n Atlas II -kantoraketilla Floridasta. SOHO-avaruusalus on 3-akselistabiloitu avaruusalus, joka kiertää Aurinkoa 1,5 miljoonaa kilometriä lähempänä kuin Maa sijaiten Maa-Aurinko-akselilla olevassa ns. Lagrangen L1-pisteessä. Avaruusalus painoi laukaistaessa 1850 kg, josta hyötykuormaa on 650 kg. Avaruusaluksen laatikkomaisen rungon koko on lähes 3,7 m
- 2,4 m
- 2,3 m. SOHO koostuu hyötykuormamodulista (PLM, payload module), johon asennetaan kaikki tieteelliset laitteet, ja ”huolto”modulista (SVM, service module), joka sisältää aluksen järjestelmät (ml. kärkiväliltään 9.3 m olevat aurinkopanelit). SOHOlla on lukuisia mittalaitteita, joilla tutkitaan Aurinkoa. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. auringon sisäosat ja seismologia, purkaukset ja niiden aikaansaamat partikkelit, pilkut, korona ja aurinkotuuli sekä sen käyttäytyminen avaruudessa. SOHOn instrumenteilla on havaittu myös mm. komeettoja ja pystytty selvittämään niiden rakennetta ja koostumusta (mm. vesipitoisuutta). Alus toimii edelleen vuoden 2004 loppupuolella. Suomalainen ERNE-partikkeli-instrumentti ja ranskalais-suomalainen SWAN-aurinkotuuli-instrumentti olivat Suomen avaruusteollisuuden suurponnistuksia. ERNE on Turun yliopiston laite. SWAN on Ilmatieteen laitoksen laite. Toteuttajia olivat VTT, Patria ja muita yrityksiä. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120373_index_0_m.html]

Stardust

Stardust on NASA:n komeettaluotain, joka tutkii Wild-2 -komeettaa (lausutaan Wilt). Se kaappasi näytteitä 2. tammikuuta 2004, jotka tuodaan Maahan. Laukaisu tapahtui 7. helmikuuta 1999 Delta II-raketilla Kennedy Space Centeristä, Floridasta. Suomalainen tietokone-ohjelmisto on CIDA (Comet and Interstellar Dust Analyzer)- massaspektrometrissä. Sen toteutti Ilmatieteen laitos. Lisätietoja: [http://stardust.jpl.nasa.gov/news/status/990207.html] ja [http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_41.html]

STS

NASA:n avaruussukkulalennoilla on tutkittu suomalaisille laitteilla mm. astronauttien verenkiertoa. Antimateriaa tutkiva AMS-instrumentti lensi STS-91-lennolla. Siihen osallistuu eniten Turun yliopisto. Lisätietoa: [http://science.ksc.nasa.gov/payload/missions/ams/]

Venus Express

Venus Express on ESAn Venus-luotain, joka laukaistiin 9. marraskuuta 2005 venäläisellä Sojuz-kantoraketilla Kazakstanista. Sen teholähteet ovat samanlaiset kuin Mars Expressissä ja Rosettassa. Patria toteutti sen tehonjakolaitteet ja Ilmatieteen laitos rakensi osan sen ruotsalaisesta ASPERA-4-plasmainstrumentista.

XMM-Newton

X-ray Multi Mirror Mission on ESA:n röntgensatelliitti, jonka laukaisu tapahtui joulukuussa 1999. Suomessa on toteutettu XMM:n komposiittirakenteinen röntgenteleskoopin runko on suurimpia avaruusluotaimen komposiittirakenteita. Sen teki Patria. Lisätietoja: [http://www.esa.int/export/esaSC/120385_index_0_m.html]

Suomalaisosuuksia maa-asemissa

ARTEMIS

ARTEMIS on ESA:n kokeellinen tietoliikennesatelliitti, joka laukaistiin 17.1.2001 Ariane 5-kantoraketilla GEO-radalla. Laukaisu oli osittainen epäonnistuminen ja Artemis pääsi lopulliselle radalleen vain käyttäen ionipropulsiotaan, joka oli tarkoitettu ratakorjauksiin GEO-radalla. Tämä lyhentää satelliitin toiminta-aikaa. VTT ja Ylinen Electronics toteuttivat sen Belgian Redussa olevan ESA:n maa-aseman Ka-kaistan mikroaaltovastaanoton testivastaanottolaitteiston. Muita suomalaisia osallistuvia yrityksiä olivat Nikotron (hiilikuituinen antennin jalusta), SKS Control Techniques (antennin servojärjestelmä), Logos Test Engineering (säätöjärjestelmä) ja Conlog (ilmastointi, EMC-suojaus). Lisätietoja: [http://www.esa.int/artemislaunch/]

EOS-Aura

Ilmatieteen laitos rakensi maa-aseman Sodankylään mm. EOS-Auran datan vastaanottoa varten vuonna 2003. Ilmatieteen laitoksella, Yleisradiolla, Telia-Soneralla jne. on omia maa-asemia mm. Helsingissä. Nämä ovat kuitenkin ulkomaisten yhtiöiden toteuttamia.

EUTELSAT SMS

VTT on toteuttanut useita sukupolvia maa-asemia, alkaen EUTELSAT SMS maa-asemista 1980-luvun alussa.

Tele-X

Tele-X oli pohjoismainen tietoliikennesatelliitti, jonka laukaisu tapahtui 2. huhtikuuta 1989 Kourousta Ariane 4 -raketilla. Missio on päättynyt ja satelliitti on 16. tammikuuta 1998 siirretty GEO-radan ”hautapaikalle”. Satelliitin toteutus maksoi 160 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli vajaat 6 miljoonaa euroa. Suomen osuus liittyi pelkästään maasegmentin laitteisiin, jotka rakensi Patrian edeltäjä Valmet Lentokoneteollisuus. [http://www.ssc.se/satop/Tele-X.htm]; Stephane Chenard, "The sorry tale of Tele-X", Interavia Space Markets, Volume 4, number 2, May/June 1989, s. 100-102.

Suomalaisosuuksia kantoraketeissa

Ariane-5

Suomi ei ole osallistunut ESA:n kantorakettiohjelmiin, mutta Suomesta on tilattu Ariane 5:n polttoainetankkien pesulaitteisto, jolla tankit puhdistetaan valmistuksen jälkeen.

Tulevia missioita

Suomalaiset osallistuvat 9 avaruuslennon kehitykseen. Satelliitit (ehkä jopa 39 kpl) laukaistaan seuraavan 10 vuoden aikana:

ADM-Aeolus

ADM-Aeolus on ESA:n ilmakehää tutkiva kaukokartoitussatelliitti, joka laukaistaan vuonna 2006. Patria toteuttaa sen Aeolus-instrumentin elektroniikkayksikön ja satelliitin tehonsäätö- ja -jakoyksikön.

BepiColombo

BepiColombo on ESA:n ja JAXA:n yhteinen missio, johon alkuperin piti tulla Venäjän avaruusjärjestön toteuttamat Merkurius -pinta-asemat. Missio koostuu japanilaisesta Merkuriuksen magnetosfääriä mittaavasta luotaimesta ja ESAn ko. planeettaa muulla tavalla kartoittavasta luotaimesta. ESAn osuus missiosta on kallistunut noin 450 miljoonasta eurosta noin 650 miljoonaan euroon. Myös joidenkin sen tiedelaitteiden rahoitusta ei ole saatu kerättyä eri ESAn jäsenmaista. Mission toteutus hyväksyttäneen helmikuussa 2006. Helsingin yliopisto toimittaa siihen SIXS-avaruuslaitteen ja osia MIXS-avaruuslaitteesta. Teknisen totetuksen tekee Oxford Analytical Instruments, Sapce Systems Finland ja Aboa Space Research.

Chandrayan-1

Chandrayan-1 on Intian avaruusjärjestön, ISROn, Kuu-luotain, joka laukaistaan vuonna 2007. Suomi toimittanee siihen Auringon röntgensäteilyä monitoroivan laitteen, joka on samanlainen kuin ESAn SMART-1-lennolla Kuuhun.

Cryosat-2

ESA pyrkii rakentamaan tuhoutuneen Cryosatin tilalle sen kopion ja myös eri laitteiden rakentajat ovat samoja, jos toteutukseen löytyy rahoitus. Päätös tehtäneen helmi-maaliskuussa 2006.

Galileo

Space Systems Finlandilla ja Patrialla on Galileo-navigaatiosatelliittien esikehityksessä työosuuksia. 30 Galileo-satelliittia laukaistaan vuoteen 2008 mennessä. Ns. IOV (In-Orbit Validation, eli kiertoradalla suoritettava testaus) vaiheessa valmistetaan 4 satelliittia. Suomalaiset yritykset ovat saamassa tästä vaiheesta elektroniikka-, rakenne- ja ohjelmistotyöosuuksia.

GOCE

GOCE on ESA:n kaukokartoitussatelliitti, joka laukaistaan vuonna 2006. Se mittaa Maan painovoimajakaumaa. Space Systems Finland toteuttaa sen asennonsäätöjärjestelmän ohjelmistot.

Herschel

Herschel on ESA:n infrapunatähtitiedettä tekevä satelliitti, joka laukaistaan helmikuussa 2007. Sen tietokoneohjelmiston ydin koodataan Space Systems Finlandilla. Patria toteuttaa sen PDU-tehonjakolaitteet. Satelliitin 3.5-metrinen piikarbidipeili, kooltaan maailman suurin avaruuspeili, hiottiin Tuorlan observatoriossa. Ulkoinen linkki: [http://www.esa.int/esaCP/SEMU5KW797E_Finland_0.html]

ISS

Suomi ei kuulu ISS-avaruusasemaohjelmaan, mutta Oxford Analytical Instruments on toteuttanut 1990-luvun lopussa Japanin avaruusjärjestölle MAXI-nimisen röntgeninstrumentin, joka aikanaan asennetaan japanilaiseen avaruusasemamoduliin. Turun yliopisto on osallistunut NASAn AMS-instrumentin kehitystyöhön. Alpha Magnetic Spectrometer etsii antimateriaa ja on nobelisti Tingin johtama instrumenttihanke. Laitteen eräs versio on lentänyt avaruussukkulalla.

METOP-1

METOP-1 on EUMETSATin ja ESA:n toteuttama polaariradan sääsatelliitti, joita rakennetaan kolme kappaletta. Patria rakentaa niiden GOME-2-instrumentin tehoyksiköt.

Planck

Planck on ESA:n kosmologiaa tutkiva satelliitti, joka on rungoltaan Herschelin sisaralus. Helsingin yliopiston johdolla Ylinen Electronics kehittää Low Frequency Instrumentin mikroaaltovastaanottimia.

Pleiades

Pleiades-missio koostuu kahdesta CNESin toteuttamasta kaukokartoitussatelliitti, jotka rakentaa EADS Astrium ja Alcatel Space-yhtiöt. Patria rakentaa aurinkopanenelien rakenteet. Ensimmäinen satelliitti laukaistaan 2008 ja toinen 2009. Mission toteutus maksaa yli 300 miljoonaa euroa.

SMOS

SMOS on ESA:n ja CNESin yhdessä toteuttama maan kosteutta ja merien suolaisuutta mittaava satelliitti. Ylinen ja TKK ovat kehittäneet sen radiometriä.

TWINS

TWINS on NASAn pienmissio. Siinä ei rakenneta satelliitteja vaan kaksi TWINS-magnotosfääri-instrumenttia lentävät kahdella amerikkaisella satelliitilla. VTT on rakentanut niiden pyöritysmekanismit.

Suomalaisia avaruushistoriaan liittyviä yrityksiä ja organisaatioita

Yritykset
- Elektrobit Microwave syntyi kesällä 2005. Siihen kuuluu Suomen avaruustoiminnan pioneeriyrityksiin kuuluva Insinööritoimisto Juhana Ylinen, jonka Elektrobit osti 2000-luvun alussa. Nykyiseen yksikköön kuuluu entinen PJ Microwave sekä Ylinen. Se tekee mikroaaltolaitteita Kauniaisissa (Ylinen) ja Oulussa. Ylisen referenssejä ovat erilaiset tutkat sekä mikroaaltolaitteet Odin-satelliitissa ja Huygens-luotamessa. Sen ensimmäinen loppuunviety avaruuslaite, Radioastron-satelliittiin tarkoitettu radiometri, jäi käyttämättömäksi, koska Neuvostoliitto ja sittemin Venäjä eivät koskaan saattaneet Radioastronia valmiiksi. Ylisen perusti ja sitä johti dipl.ins. Juhana Ylinen, jonka isä oli eräs Suomen kuuluisin lentokonesuunnittelija Arvo Ylinen. Tämä merkitsi sitä, että yhtiöllä oli kenties tavanomaista pienempi kynnys siirtyä avaruustoimintaan. [http://www.ylinen.fi]
- Opteon Oy: Tuorlan observatorion osaaminen on luonut Opteon Oy:n, joka on toimittanut ESA:n Herschel- ja ADM-Aeolus avaruusaluksiin niiden isojen peilien hionnan. [http://www.opteon.fi/]
- Oxford Analytical Instruments on englantilaisomisteinen yhtiö. Avaruustekniikkaa toteuttava ryhmä syntyi ensin Outokumpu-yhtiön sisälle 1980-luvun puolivälissä (Outokumpu Electronics, Outokumpu Instruments) ja itsenäistyi 1990-luvun alussa MBO-kaupalla. Suomalainen Metorex International liittyi Oxfordiin vuonna 2004. Yhtiö tekee ESAn, NASAn ja JAXAn sekä Venäjän avaruusalusten röntgen- ja gammadetektoreita perustuen sen kokemuksiin mm. metalliteollisuuden tutkimuslaitteisiin. Toimipaikka on Espoossa. [http://www.oxford-instruments.com/]
- Patria Advanced Systems on se osa Patriaa, joka tekee mm. avaruustekniikkaa. Patrian synty kokosi yhteen avaruusalan yhtiötä. Siihen kuuluu nyt alkuperin Hollmingin - sittemmin Finnyardsin - avaruuselektroniikkayhtiö (Tampere) ja Valmet lentokoneteollisuuden (Kuorevesi) avaruusalusten rakenteita valmistava osuus. Tällainen konsolidoituminen on ollut ilmailu-, avaruus- ja puolustusvälineteollisuudelle tyypillistä etenkin 1990-luvun alusta lähtien. [http://www.patria.fi]
- Space Systems Finland on vuonna 1988 perustettu avaruusalusten tietokoneohjelmia tekevä yhtiö Espoossa. [http://www.ssf.fi] Tutkimuslatokset ja yliopistot
- Helsingin yliopisto on koonnut 2000-luvun alussa avaruustutkimuksen Fysikaalisten tieteiden laitokseen lukuun ottamatta Tähtitieteen laitosta, joka on aktiivinen etenkin röntgenastronomian avaruuslaitteiden toteuksen johtamisessa. Helsingin yliopisto osallistui jo 1950-luvulla satelliittien seurantaan aktiivisesti. Metsähovin radioteleskooppi on alun perin Helsingin yliosiston tutkimusasema. [http:/www.helsinki.fi] Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos perustavat 1. tammikuuta 2006 yhteisen avaruuskeskuksen Kumpulan kampukselle. Sitä johtaa professori Hannu Koskinen.
- Ilmatieteen laitos on Suomen avaruushistorian pioneerilaitos, koska se edustaa Suomena EUMETSATissa jo vuodesta 1983. Sen Geofysiikan tutkimusosasto (vuodesta 2004 alkaen Avaruus ja yläilmakehä) lähti ensimmäisten suomalaisten avaruuslaitteiden toteutuksen vetämiseen 1980-luvun puolivälissä. Se on johtanut sekä otsoni-, aurinko- ja planeettatutkimuksen laitehankkeita ja tekee näihin aiheisiin liittyvää avaruuden ja ilmakehän tieteellistä tutkimusta. [http://www.fmi.fi]
- Oulun yliopisto oli Suomen yliopistoista alan pioneereja mm. stratosfääripallojen lennättämisessä. Se ja siihen 2000-luvun alussa liitetty Sodankylän geofysiikan observatorio ovat myös osallsituneet luotainrakettimittauksiin toimittaen magnetometrejä esim. NASAn luotainraketteihin. Avaruusalalla Oulun yliopisto on harrastanut yhteistyötä Ruotsin Kiirunan avaruustutkimusinsitituutin kanssa toimittaen etenkin lankapuomimekanismeihin perustuvia sähkökenttäinstrumentteja ESA:n Cluster ja NASAn Polar-satelliitteihin ja toimittamalla IBS plasmaspektrometrin NASA:n Cassini-luotaimeen. [http://www.oulu.fi]
- Turun yliopistossa on syntynyt VISPA-yhteenliittymä, johon kuuluu Tuorlan observatorio ja Avaruustutkimuslabratorio. [http://www.utu.fi]
- TKK:n Avaruustekniikan laboratorio sekä tutkii kaukokartoitussatelliittien dataa että kouluttaa avaruusalan insinöörejä. Se pyrki rakentamaan oman piensatelliitin (HUTSAT) 1990-luvun alussa. [http://www.space.tkk.fi/]. Se on yhdessä Radiotekniikan laboratorion (joka on osa ESAn ulkoista laboratiota, MilliLabia) kanssa kehittänyt radiometrejä kaukokartoitukseen ja tämä työ on osin liittynyt satelliittikaukokartoitukseen.
- Teknillinen korkeakoulu
- TKK:n Automaatiotekniikan laboratorio on tutkinut sekä planeetta-ajokkeja (rover) että näytteenoton tarvitsemia porauslaitteita. Jälkimmäinen tutkimusaihe siirtyi VTT:n Automaatiotekniikan tutkimusalueelta TKK:hon 2000-luvun alussa. Laboratorio on ollut mukana mm. 1990-luvun lopulla ESAn MIRO-projektissa [http://antti.la/mrosa2/], jossa kehitettiin venäläiseen Mars-ajokkiin poraus- ja näytteenottolaitteisto. Vuoden 2005 lopussa se alkoi kehittää iskuporauslaitteistoa italialaiselle yritykselle, [http://www.esa.int/esaCP/SEMVMYULWFE_Finland_0.html].
- TKK:n Kevytrakennetekniikan laboratoriossa on tehty komposiittimateriaalien kehitystyötä 1990-luvun alusta lähtien myös avaruussovellutuksiin. Osana Lentotekniikan oppituolia se myös opettaa satelliittien rakennesuunnittelua. Laboratoriossa tehdyn komposiittimateriaalien suunnitteluohjelmiston kaupallistamiseksi perustettiin 1990-luvun lopulla Componeering-yhtiö Helsinkiin. [http://www.componeering.com]
- TKK:n Metsähovin radioteleskooppi on merkittävä suomalainen avaruuden tutkija. Osa sen toiminnasta liittyy satelliittien (esim. ESAn tuleva Planck) avulla tehtävään tutkimukseen.
- TKK:n Avaruustekniikan laboratorio ja Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratoriot opettavat ja tutkivat kaukokartoitusta ml. satelliittikaukokartoitus.
- Turun yliopiston Avaruustutkimuslaboratorion ERNE-projektin johtaminen ja tieteellinen suunnittelu ja käyttö loi osaamista, jota hyödyntää turkulainen Aboa Space Research Oy.[http://www.asro-space.com/]
- VTT omasi erityisen Avaruustekniikan laboratorion 1990-luvulla. Se toimi useiden avaruuslaitteiden toteutusprojektien vastaava osapuolena 1980-luvun puolivälistä noin kymmenen vuoden ajan. VTT toteuttaa edelleen monien suomalaisten avaruuslaitteiden värähtelytestit, mutta se on luopunut niiden EMC- ja tyhjiötestauksesta. Myös avaruuslaitteiden tietokoneohjelmistojen kehittäminen VTT:n Oulun tietokonetekniikan laboratoriossa päättyi 1990-luvun lopulla. [http://www.vtt.fi]

Historiaa kuvaavia teoksia

Kirjoja ja artikkeleita

- Henrik Ryti, esitelmä ilmailuinsinööreille v. 1954
- Väinö Kelhä, Pieni avaruuskirja, Kustannusosakeyhtiö Ajatus, Hämeenlinna, 2000. ISBN 951-566-030-0. VTT:n avaruustekniikan tutkimusprofessori Väinö Kelhän historiikki Suomen avaruusajan alusta, vuodesta 1987 1990-luvun loppuun.
- Ilkka Seppinen, Suomalaisen avaruustutkimuksen historia, Yliopistopaino, Helsinki, 2004. ISBN 951-570-573-8. Kattaa tapahtumat vuoteen 1995 asti.

Suomenkielisiä avaruusaiheisia verkkosivuja

- Avaruusforum.net [http://www.avaruusforum.net/], keskustelupalsta
- Avaruus verkkojulkaisu [http://www.avaruusmgz.info/]
- Astronetti [http://www.astronetti.com/]
- [http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.avaruus]
- ESAn suomenkieliset sivut [http://www.esa.int/esaCP/Finland.html]
- Avaruusuutiset [http://www.avaruusuutiset.fi/] Luokka:Suomen historia Luokka:Tähtitiede Luokka:Avaruustoiminta

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Kantoraketti

Kantoraketti (engl. Launch Vehicle, LV) on väline, jolla saadaan avaruuslentäjät ja avaruuslaitteet kuljetettua Maan pinnalta avaruuteen. Yleensä kantoraketit ovat kertakäyttöisiä ja miehittämättömiä. Täysin uudelleenkäytettäviä maatakiertäviä kantoraketteja (reusable launch vehicle, RLV) ei ole vielä kehitetty. Avaruussukkula on uudelleenkäytettävä sen ulkoista polttoainetankkia lukuun ottamatta. Avaruudessa käyneitä uudelleenkäytettäviä avaruuslentokoneita ovat amerikkalaiset X-15 (vuosina 1959—1968) ja SpaceShipOne (2004), mutta ne eivät pystyneet saavuttamaan niin suurta nopeutta, jolla pystyy kiertämään Maan. Kertakäyttöisissä kantoraketeissa (expendable launch vehicle, ELV) käytetään tavallisesti useampia kertakäyttöisiä rakettivaiheita. Laukaisun alussa tarvittavat suuret polttoainesäiliöt ovat myöhemmin turhaa painolastia, joten niistä ja suurimmasta moottorista luovutaan lentomatkan alkuvaiheessa. Esimerkiksi Apollo-avaruusohjelmassa käytettiin kolmivaiheista kantorakettia. 1990-luvulla NASA tutki mahdollisuutta rakentaa yksivaiheinen kantoraketti (SSTO, single-stage to orbit), mutta kehitystyö ei mennyt McDonnell-Douglasin DC-X-koealuksen leijuntakokeita pitemmälle.

Kantoraketteja

Nykyisiä

- Ariane 5 ESA
- Atlas V USA
- Cosmos-3M Venäjä
- Cyclon, Ukraina (kirjoitetaan myös Tsiklon)
- Delta II USA
- Delta IV USA
- Dnepr, Ukraina
- H-II Japani (JAXA)
- M-V Japani (JAXA)
- Pitkä Marssi Kiina
- Pegasus USA
- Polar Satellite Launch Vehicle Intia (ISRO)
- Proton Venäjä
- Sea Launch (Ukrainan Zenit-raketit laukaistaan tätä varten muokatulta öljynporausalukselta, Ukrainan avaruusjärjestö, Boeing)
- Sojuz (kantoraketti) Venäjä (Venäjän avaruusjärjestö)
- Titan II USA
- Titan IV USA

Käytöstä poistettuja

- Ariane 1 ESA
- Ariane 2 ESA
- Ariane 3 ESA
- Ariane 4 ESA
- Atlas USA
- Atlas II USA
- Delta III USA
- Diamant Ranska (CNES)
- Energija Venäjä
- Europa ELDO
- Little Joe II NASA
- N1 Venäjä
- R-7 Venäjä
- Saturn I NASA
- Saturn IB NASA
- Saturn V NASA
- Thor USA
- Titan I USA
- Titan III USA Luokka:Avaruuslaitteet Luokka:Kantoraketit Luokka:Avaruustoiminta

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva laitos joka tuottaa sääpalveluita sekä toimii tutkimuslaitoksena.

Historia

Ilmatieteen laitos on toiminut 26. maaliskuuta 1838 lähtien. Tuolloin Keisari Nikolai I:n allekirjoitti päätöksen jolla perustettiin Helsingin yliopiston magneettinen observatorio. Vuonna 1881 nimi muutettiin Meteorologiseksi Päälaitokseksi, kun observatorio siirtyi Suomen Tiedeseuran alaisuuteen. Valtion laitos siitä tuli vuonna 1919 ja samalla laitoksen nimeksi tuli Valtion Meteorologinen Keskuslaitos. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1968. Vuonna 2005 Ilmatieteenlaitos päätti hankkia Silicon Graphicsin laskentatietokoneen, joka oli ostohetkellä Suomen nopein tietokone ja maailmalla 400 nopeimman tietokoneen joukossa. Koneen laskunopeus on noin 30-kertainen verrattuna aikaisempaan, CSC:n omistamaan koneeseen. Hankittu kone on Altix 3700 BX2 -sarjan kone, jossa on 304 prosessoria sekä 304 gigatavun keskusmuisti.

Toiminta

Ilmatieteen laitoksen päätoimipaikka on ollut 1800-luvulta asti Helsingin Kaisaniemessä, jonne myös Säätalo valmistui 1966. Kaisaniemessä on edelleen Suomen vanhin säähavaintoasema. Laitos muutti syyskuussa 2005 Kumpulan kampusalueelle uuteen toimitaloon Dynamicumiin yhdessä Merentutkimuslaitoksen kanssa. Virallisesti Dynamicum vihittiin käyttöön 8. marraskuuta 2005. Sään mittausverkosto kattaa koko maan. Erityisiä mittauspaikkoja ovat Jokioisten observatorio, Nurmijärven magneettinen observatorio ja Lapin ilmatieteellinen keskus. Ilmatieteen laitoksen Geofysiikan osasto, jonka nimi vuodesta 2004 vaihtui Avaruus ja yläilmakehän tutkimus-nimeksi, on Suomen avaruustutkimuksen pioneereja. Sen professori Risto Pellinen toimi Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Tiedeohjelman puheenjohtajana 2001-2005. Toukokuussa 2005 ESAn Tiedeohjelma-komitea kokoontui Helsingissä. Ilmatieteen laitos edustaa Suomea EUMETSAT-sääsatelliittiorganisaatiossa. Ilmatieteen laitoksen määräaikaisena vt. pääjohtajana toimii Pekka Plathan 1. tammikuuta 2006 - 31.lokakuuta 2007. Pääjohtaja Petteri Taalas on virkavapaalla, jonka aikana hän toimii Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n osastonjohtajana Genevessä.

Lisätietoa

- [http://www.fmi.fi Ilmatieteen laitoksen sivusto] Luokka:Meteorologia

1988

Tapahtumia

- 7. maaliskuuta - Brittien SAS-erikoisjoukot ampuvat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
- 16. maaliskuuta - Kaasuhyökkäys Halabjassa, Irakissa kurdeja vastaan.
- 16. maaliskuuta - Yhdysvaltain korkein oikeus päättää äänin 6-2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
- 14. huhtikuuta - USS Samuel B. Roberts ajaa miinaan Persianlahdella
- 18. huhtikuuta - USA:n laivasto hyökkää Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostona.
- 25. huhtikuuta - Israelissa John Demjanuk tuomitaan kuolemaan toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumoaa myöhemmin tuomion.
- 15. toukokuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloittaa joukkojensa vetämisen Afganistanista.
- 16. toukokuuta - Nikotiinin riippuvuusvaikutukset rinnastetaan heroiinin ja kokaiiniin USA:n lääkintöhallituksen raportissa.
- 3. heinäkuuta - Yhdysvaltain USS Vincennes ampuu alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella. 290 uhria.
- 3. heinäkuuta - Juha Valjakkala surmasi kolmehenkisen ruotsalaisen perheen
- 6. heinäkuuta - Piper Alpha öljynporauslautta tuhoutuu räjähdyksissa pohjanmerellä. 167 kuolonuhria.
- 17. heinäkuuta - Florence Griffith-Joyner juoksee uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen. Aika: 10,49
- 9. elokuuta - Wayne Gretzky siirtyy Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
- 17. elokuuta - Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolevat lento-onnettomuudessa.
- 20. elokuuta - Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
- 17. syyskuuta - Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa, Etelä-Koreassa.
- 29. syyskuuta - NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
- 29. lokakuuta - Sega Megadrive -pelikonsoli julkaistaan Japanissa.
- 2. marraskuuta - Morrisin mato leviää Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
- 8. marraskuuta - George H. W. Bush voittaa Michael Dukakisin USA:n presidentinvaaleissa.
- 15. marraskuuta - Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistaan miehittämättömälle lennolle Energia-kantoraketilla.
- 15. marraskuuta - Palestiinan parlamentti julistaa Palestiinan valtion perustetuksi Algiersissa, Algeriassa.
- 16. marraskuuta - Viron sosialistisen neuvostotasavallan neuvosto julistaa Viron suvereeniksi. (Itsenäisyys 20. elokuuta 1991)
- 16. marraskuuta - Pakistanissa Benazir Bhutto valitaan pääministeriksi vapaissa vaaleissa.
- 17. marraskuuta - Alankomaat liittyy toisena maana Internetiin.
- 22. marraskuuta - Palmdalessa Kaliforniassa esitellään B-2 häivepommittajan prototyyppi .
- 7. joulukuuta - Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys tappaa 25000, 15 000 loukkaantuu ja 400 000 jää kodittomiksi.
- 7. joulukuuta - Mihail Gorbatšov ilmoittaa 500 000 miehen vähennyksesta neuvostoarmeijan koossa.
- 11. joulukuuta - Nokian johtaja Kari Kairamo ampuu itsensä.
- 21. joulukuuta - Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähtää Lockerbien yllä Skotlannissa 259 kuolee koneessa ja 11 maassa. Libyaa syytetään.

Muita tapahtumia

- Saudimiljonääri Osama bin Laden perustaa Al-Qaidan Afganistanissa.
- Alankomaat voittaa jalkapallon EM-kultaa

Elokuvia

- 15. heinäkuuta - Die Hard pääosassa Bruce Willis
- 15. heinäkuuta - Kala nimeltä Wanda
- 16. heinäkuuta - Akira (Japanissa)
- 12. joulukuuta - Rain Man
- Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheuttaa närää katolilaisten keskuudessa.

Syntyneitä

- 10. huhtikuuta - Haley Joel Osment, näyttelijä
- 24. elokuuta - Rupert Grint, näyttelijä

Kuolleita

- 7. tammikuuta - Trevor Howard, näyttelijä
- 15. tammikuuta - Seán MacBride, entinen IRA:n johtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja 1974.
- 15. helmikuuta - Richard Feynman, fyysikko
- 9. maaliskuuta - Kurt Georg Kiesinger, poliitikko, Saksan liittokansleri 1966-1969
- 8. toukokuuta - Robert A. Heinlein, scifi-kirjailija
- 25. toukokuuta - Ernst Ruska, fyysikko
- 25. kesäkuuta - Hillel Slovak, Red Hot Chili Peppers -yhtyeen kitaristi
- 14. elokuuta - Enzo Ferrari
- 17. elokuuta - Franklin Delano Roosevelt, Jr., poliitikko
- 17. elokuuta - Muhammad Zia-ul-Haq, Pakistanin johtaja (kuoli lento-onnettomuudessa)
- 19. marraskuuta - Christina Onassis, kuljetusmagnaatti
- 6. joulukuuta, Roy Orbison, muusikko
- 9. joulukuuta, Arne Berner, poliitikko Luokka:1988 Luokka:1980-luku als:1988 ko:1988년 ja:1988年 simple:1988 th:พ.ศ. 2531

Satelliitti

] Satelliitti on taivaankappaletta kiertävän pienemmän kappaleen nimitys. Satelliitti voi olla joko luonnollinen satelliitti, esimerkiksi jonkin planeetan kuu, tai keinotekoinen satelliitti. Tässä artikkelissa käsitellään keinotekoisia satellitteja. Vanhempi nimitys keinotekoiselle satelliitille on tekokuu. Satelliitin sanotaan olevan taivaankappaletta kiertävällä kiertoradalla.

Ensimmäiset satelliitit

Oman satelliitin laukaisu on monelle maalle avaruusvaltioksi tulon merkki. Seuraavat maat ovat laukaisseet oman satelliitin omalla kantoraketilla:
- lokakuu 1957, Sputnik 1 (84 kg), Neuvostoliitto
- tammikuu 1958, Explorer 1 (14 kg), Yhdysvallat
- marraskuu 1965, Astérix (40 kg), Ranska
- helmikuu 1970, Ohsumi (38 kg), Japani
- huhtikuu 1970, Dong Fang Hong 1 (173 kg), Kiinan kansantasavalta
- lokakuu 1971, Prospero (66 kg), Englanti
- heinäkuu 1980, Rohini 1B (35 kg), Intia
- syyskuu 1988, Offeq 1 (156 kg), Israel

Satelliittien käyttö

Suurin osa keinotekoisista satelliiteista on tietoliikennesatelliitteja ja ne kiertävät Maata. Muun muassa NASA (National Aeronautics and Space Administration) ja ESA (Euroopan avaruusjärjestö) ovat laukaisseet Maata kiertävien satelliittien lisäksi satelliitteja muiden kuin oman planeetamme kiertoradalle. Tällaisia satelliitteja nimitetään usein avaruusluotaimiksi. Muita satelliitteja ovat muun muassa sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut satelliitit (mm. tiedustelusatelliitit), kaukokartoitussatelliitit, paikanninsatelliitit (ks. GPS) ja sääsatelliitit. Ensimmäinen ihmisen tekemä satelliitti oli Venäjän (silloin Neuvostoliitto) laukaisema Sputnik. Tämän jälkeen satelliitteja on laukaistu Maata kiertävälle radalle noin neljä tuhatta, joista suurin osa kiertää Maata edelleen avaruusromuna tai on palanut ilmakehässä. Toimivia satelliitteja avaruudessa on muutama sata.

Satelliitin laukaisu ja kiertoradat

Satelliitti saadaan Maata kiertävälle radalle laukaisemalla se maan pinnalta raketilla tai avaruussukkulalla. Satelliiteilla on erilaisia kiertoratoja riippuen siitä mikä niiden käyttötarkoitus on. Joidenkin satelliittien on pysyttävä jatkuvasti Maasta päin katsottuna samalla paikalla. Tällöin satelliitin kiertonopeus on täsmälleen sama kuin Maan pyörähdysnopeus oman akselinsa ympäri. Tällaisia satelliitteja nimitetään geosynkronisiksi satelliiteiksi. Esimerkiksi televisio-ohjelmia koteihin välittävät satelliitit ovat geosynkronisia. Satelliitin korkeus maanpinnasta saattaa olla hyvinkin suuri. Kun matalimmat radat ovat vain parin sadan kilometrin korkeudella voi etäämmällä kiertävät satelliitit olla jopa useiden tuhansien kilometrien etäisyydellä. Edellä mainitun geosynkronisen satelliitin radan etäisyys Maasta on noin 35 800 km.

Satelliittien tekniikkaa

Satelliitti muodostuu satelliittirungosta (satellite bus) ja hyötykuormasta (payload). Satelliittirungon alijärjestelmät
- runkorakenne on ottanut mallia lentokoneista kehittyen ristikkorakenteista kuorirakenteiksi, joiden perusmateriaali materiaali alumiini on korvautunut hiilikuitukomposiitilla.
- lämmönsäätöjärjestelmä - satelliitin lämpötilaa säädellään säteilylämmönsiirtoa käyttäen, koska muuta lämmönsiirtotapaa ei tyhjiössä ole. Satelliitin sisällä lämpö siirtyy myös johtumalla rakenteita pitkin kuumasta kylmään päin. Miehitetyissä aluksissa lämpö siirtyy konvektiolla, muttei luonnollisella konvektiolla, koska aluksen sisällä toimitaan mikrogravitaatiossa, kuuman ilman jne. kaasun keveys ei aiheuta sen nousemista ylöspäin. Nk. lämpöputkissa (heatpipe) siirretään lämpöä nesteen avulla. Rakenteiden muodonmuutosten ehkäisemiseksi mm. tieteellisten laitteiden suuntauksen tarkkuuden vuoksi kylmiä pintoja voidaan joutua lämmittämään sähkövastuksilla. Satelliitit elektroniikkalaitteet, rakettimoottorit jne. tuottavat lämpötehoa. Tämän lisäksi Auringon lämpösäteily lämmittää sen valaisemia satelliitin pintoja. Varjossa olevat pinnat ovat niitä, joiden kautta hukkalämpöä säteilytetään avaruuteen. Maasta heijastuu lämpösäteilyä. Satelliittien lämmönsäädön testaaminen tehdään maan päällä tyhjiökammiossa, joita on EU-alueella muutama.
- tehojärjestelmä (EPS, electrical power system) tuottaa sähköä joko pii- tai galliumarsenidi-aurinkokennojen avulla auringonvalosta tai lennoilla kauas Auringosta RTG-generaattoreilla, joissa käytetään ydinenergiaa.
- radiojärjestelmä tai tietoliikennejärjestelmä
- asennonsäätöjärjestelmä (AOCS, attitude and orbit control system) suuntaa satelliitin.
- propulsiojärjestelmä - yleensä satellitin moottorina on kiinteää tai nestemäistä ajoainetta käyttävä rakettimoottori. Tällöin työntövoimaa tuotetaan vain jaksottain, esim. 30 minuuttia pari kertaa lennon aikana. Jatkuva työntövoiman tuotto on mahdollista, esim. ESAn SMART-1-kuuluotain omaa ionimoottorin. NASA on 2000-luvun alussa alkanut pohtia ydinpropulsiojärjestelmää Prometheus-projektin puitteissa. Toinen tapa jatkuvan työntövoiman tuotantoon on aurinkopurje.
- tietokone (DHU, data handling unit)

Katso myös

- avaruusluotain
- satelliitti-Internet
- satelliittipuhelimet

Linkki

- [http://science.nasa.gov/Realtime/jtrack/3d/JTrack3d.html Nasan sivuilla voit seurata yli 500 satelliitin kulkua avaruudessa reaaliajassa.]
- [http://www.lyngsat.com Tietoja satelliittien välittämistä palveluista, erityisesti TV ja radio.] Luokka:Avaruuslaitteet Luokka:Avaruustoiminta
- ja:衛星

Ariane 5

Ariane 5 suuri eurooppalainen kertakäyttöinen kantoraketti. Se on kehitetty ESAn kantorakettiohjelmassa. Sen valmistaja on Arianespace, jonka pääurakoitsija on EADS Space Transportation-yhtiö. Raketit laukaistaan ESAn avaruuskeskuksesta Kourousta, Etelä-Amerikasta.

Raketti

Ariane 5:n päämoottori on nk. kryogeenimoottori, H155 Vulcain (myös termiä EPC käytetään; Etage Principal Cryotechnique). Se käyttää nestehappea ja -vetyä. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös kaksi kiintäajoainemoottoria. Raketti on kaksivaiheinen. Se pystyy nostamaan geostationaariselle siirtoradalle (GTO, jonka apogeum on 36000 km) 6200 kg painavan satellitin. Ariane 5:sta on tarkoitus kehittää s.e. nostokyky nousisi 12000 kg:aan.

Vaivalloinen historia

Ariane 5 korvasi Ariane 4-kantoraketin. Sen kehitystyö kesti 10 vuotta ja maksoi 7 miljardia euroa. Ariane 5 on suunniteltu laukaisemaan Euroopan Hermes-avaruussukkula, jota ei kuitenkaan toteutettu. Toinen syy suuren kantoraketin toteutukseen oli oletus siitä, että jatkossa tietoliikennesatelliitit ovat hyvin suurikokoisia. Ensimmäinen laukaisu (lento 501) 4. kesäkuuta 1996 päätyi raketin asennonsäätöä hoitavan ohjelmiston virhetoiminnon takia tilanteeseen, jossa raketti lensi väärään suuntaa ja se tuhottiin räjäyttämällä 40 sekuntia laukaisun alun jälkeen. Ada-kielinen ohjelmisto sisälsi koodia Ariane 4-raketista ja datan muuntamisessa 64-bittisestä reaaliluvusta 16-bittiseen tapahtui virhe. Tämä antoi väärän ohjauskomennon. Kolme seuraavaa lentoa oli onnistuneita, mutta 12. heinäkuuta 2001 vei kaksi satelliittia liian matalalle radalle. ESAn Artemis-tietoliikennesatelliitti pystyi ionipropulsiollaan ajamaan itsensä oikealle radalle. Ensimmäisen Ariane 5 ESC-A-version laukaisu epäonnistui 11. joulukuuta 2002.

Versioita

ESC-A-versiossa toinen vaihe omaa tehokkaamman moottorin, HM-7B. Se painaa 6500 kg ja käyttää 14000kg kryogeenista ajoainetta. ESC-B-versiossa käytetään aikanaan uutta "Vinci"-moottoria, joka lisää nostokyvyn 12000 kg GTO-radalle. Sen kehitys on keskeytynyt. Myös päämoottorista on uusi versio, Vulcain 2.

Ariane 5 laukaisut

Seuraavassa listataan Arine 5-laukaisut ja seuraavar tiedot niistä: Päivä ja aika (UTC), Lennon numero, Raketin tyyppi, Sarjanumero, Hyötykuorma,Kommentti
- 04.06.1996 12:34:06, V-89, Ariane-5G, 501, ESAn Cluster, Epäonnistui - räjäytettiin, kun ohjaus menetetty
- 30.10.1997 13:43:00, V-101, Ariane-5G, 502, MaqSat H, TEAMSAT, MaqSat B, Osittainen epäonnistuminen
- 21.10.1998 16:37:21, V-112, Ariane-5G 503, MaqSat 3, ESAn ARD, onnistui
- 10.12.1999 14:32:07, V-119, Ariane-5G 504, ESAn XMM-Newton, onnistui
- 21.03.2000 23:28:19, V-128, Ariane-5G 505, Insat 3B, AsiaStar, onnistui
- 14.09.2000 22:54:07, V-130, Ariane-5G 506, Astra 2B, GE 7, onnistui
- 16.11.2000 01:07:07, V-135, Ariane-5G 507, PAS 1R, Amsat P3D, STRV 1C, STRV 1D, onnistui
- 20.12.2000 00:26:00, V-138, Ariane-5G 508, Astra 2D, GE 8 (Aurora 3), LDREX, onnistui
- 08.03.2001 22:51:00, V-140, Ariane-5G 509, Eurobird 1, BSat 2a, onnistui
- 12.07.2001 22:58:00, V-142, Ariane-5G 510, ESAn Artemis, BSat 2b, osittainen epäonnistuminen
- 01.03.2002 01:07:59, V-145, Ariane-5G 511, ESAn Envisat-1, onnistui
- 05.07.2002 23:22:00, V-153, Ariane-5G 512, Stellat 5, N-Star c, onnistui
- 28.08.2002 22:45:00, V-155, Ariane-5G 513, Atlantic Bird 1, ESAn MSG 1, MFD, onnistui
- 11.12.2002 22:22:00 V-157, Ariane-5ECA, 517, Hotbird 7, Stentor, MFD A, MFD B, epäonnistui
- 09.04.2003 22:52:19, V-160, Ariane-5G, 514, Insat 3A, Galaxy 12, onnistui
- 11.06.2003 22:38:15, V-161, Ariane-5G, 515, Optus C1, BSat 2c, onnistui
- 27.09.2003 23:14:46, V-162, Ariane-5G, 516, Insat 3E, eBird 1, ESAn SMART-1, onnistui
- 02.03.2004 07:17:44, V-158, Ariane-5G+, 518, ESAn Rosetta, onnistui
- 18.07.2004 00:44:00, V-163, Ariane-5G+, 519, Kanadan Anik F2, onnistui
- 18.12.2004 16:26:00, V-164, Ariane-5G+, 520, CNESin Helios 2A, Essaim 1 to 4, CNESin PARASOL, Nanosat 01, onnistui

Linkki

ESA:n Ariane 5-sivusto http://www.esa.int/export/SPECIALS/Launchers_Access_to_Space/ASEVLU0TCNC_0.html Luokka:Kantoraketit

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin