:: wikimiki.org ::
| Suomen Hallitus |
Suomen hallitusn laidalla.]]
Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja presidentin päätöset täytäntöön ja antaa asetuksia.
Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.
Suomessa on nykyisin 13 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia
- ulkoasiainministeriö
- oikeusministeriö
- sisäasiainministeriö
- puolustusministeriö
- valtiovarainministeriö
- opetusministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- liikenne- ja viestintäministeriö
- kauppa- ja teollisuusministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- työministeriö
- ympäristöministeriö
Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.
Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen koalitiohallitus.
Oikeuskanslerinvirasto
Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta.
Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata.
Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.
Katso myös
- Wikisource:Senaatin nimeksi valtioneuvosto
Luokka:Suomi
Luokka:Politiikka
Ministeriö
Vuoden 1918 lopussa Suomen senaatin nimi muutettiin asetuksella valtioneuvostoksi ja toimituskunnat ministeriöiksi.
Suomen tasavallassa aloitti toimintansa yksitoista ministeriötä: ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, sotaministeriö, valtiovarainministeriö, kirkollis- ja opetusministeriö, maatalousministeriö, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaaliministeriö, elintarveministeriö sekä pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia.
Vuonna 1970 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi, jonka nimi muutettiin 1989 työministeriöksi. Vuoden 1984 alusta toimintansa aloitti ympäristöministeriö. Liikenneministeriö muutettiin syyskuun 2000 alusta liikenne- ja viestintäministeriöksi.
Luokka:Politiikka
HallitusPolitiikan käsitteistössä hallitus on toimeenpanovaltaa käyttävä hallinnon osa. Sen alaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi virkamieskoneisto, keskuspankki, valtionyhtiöt, poliisi ja armeija. Parlamentarismissa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Suomen hallituksen nimi on valtioneuvosto ja sen valitsee eduskunta.
Kaksipuoluejärjestelmän hallitus
Kaksipuoluejärjestelmään voi kuulua olennaisena osana se että kummallakin puolueella on tietyn ministeriön hallinnonalaan keskittyvät henkilönsä, joita voidaan kutsua esimerkiksi kabinettiministereiksi, mutta oppositiopuolueen kabinetti kulkee nimellä varjokabinetti, ja vastaavasti kaikkien kabinettiministerien tehtävänimikkeiden eteen ympätään samainen "varjo-" etuliite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaksipuoluejärjestelmässä, missä oppositiopuolue voi täysin korvata hallituspuolueen hallituksessa vaalien jälkeen, on jo ennen mahdollista vaihdosta oppositiopuolueen piiristä katsottu valmiiksi sopiva ministeriehdokas.
Yleensä monarkistisissa tai parlamentaarisissa kaksipuoluejärjestelmissä pääministerin rooli korostuu, koska perustuslain vain valtiokäytännön mukaisesti usein seremoniallisella valtionpäämiehellä on vähän päivänpoliittista valtaa.
Monipuoluejärjestelmän hallitus
Monipuoluejärjestelmässä harvoin ylläpidetään jatkuvaa hallituskoneistoa kussakin puolueessa erikseen, koska puolueet joutuvat melkein aina muodostamaan hallituskoalition, jolloin kukin siihen kuuluva puolue saa vain osan ministerinsalkuista. Puolueiden keskinäiset voimasuhteet useimmiten vaikuttavat kohtalaisen merkittävästi siihen kuinka monta ja vaikutusvaltaista salkkua kukin puolue salkkujaossa saa.
Yksipuoluejärjestelmän hallitus
Kun sekä kaksipuoluejärjestelmässä että monipuoluejärjestelmässä suurin merkitys on sillä mitkä puolueet menestyvät vaaleissa; yksipuoluejärjestelmässä olennaisinta on se miten eri suuntauksia edustavat henkilöt nousevat ja laskevat hallituskoneiston sisällä. Tämä on ainoa muutosvoima yksipuoluejärjestelmässä.
Joitain hallitusministerinimikkeitä
- Pääministeri
- Valtionvarainministeri
- Ulkoministeri
- Sisäministeri
- Ulkomaankauppaministeri
- Terveysministeri
- Kulttuuriministeri
- Työministeri
Katso myös
- Suomen hallitus
- vähemmistöhallitus
- toimitusministeriö
- virkamieshallitus
- enemmistöhallitus
- suuri koalitio
- sateenkaarihallitus
- kokoomushallitus
Luokka:Politiikka
ja:内閣
ToimeenpanovaltaVallan kolmijako -oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa Lakien henki. Hänen mukaansa vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Samaa oli hahmotellut jo Aristoteles, ja myöhemmin John Locke ja James Harrington. Montesquieun Ranskan monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimmät oppia määrittelevät työt.
Vallan kolmijako-oppi on erittäin perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön (katso valtion ja kunnan tehtävät) itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta siitä luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa.
Täydellistä vallan kolmijakoa käyttävissä valtioissa valtion päänä ja todellisena vallankäyttäjänä on yleensä presidentti. Kriitikkojen mukaan jokainen tällainen valtio on ajautunut vähintään kerran kriisiin (Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan keskinäisten jännitteiden vuoksi (Suomessakin Suomen historian alkuvuodet ja autonomian ajan eduskunnan ja senaatin suhde).
Parlamentarismissa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat aina kytkettyjä, koska toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta.
Joukkotiedotusvälineitä on usein kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi.
Lainsäädäntövalta
Suomessa lainsäädäntövalta on eduskunnalla.
Toimeenpanovalta
Toimeenpanovaltaan kuuluu lakia alemman tason säädösten kuten asetusten ja määräysten antaminen, hallinnollisten päätösten teko ym. Suomessa toimeenpanovaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Presidentti käyttää lisäksi myös lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa.
Tuomiovalta
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
Luokka:Politiikka
ms:Pembahagian kuasa
ja:権力分立
Valtioneuvoston kansliaValtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa.
Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Valtioneuvoston kansliaValtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa.
Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
OikeusministeriöOikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.
Luokka:Ministeriöt
ValtiovarainministeriöValtiovarainministeriö pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuuksien turvaamiseen. Tämän toteuttamiseksi valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin ja toimintaympäristöön sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden kasvuun ja toimintaan.
Valtiokonttori
Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille.
Verohallinto
Verohallinto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalan verotuksen keskeisenä organisaationa. Sen asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantuntijapalvelujen käyttäjät.
Tullilaitos
Tullilaitos määrää ja kantaa tehtäväalueellaan tullit, verot ja muut maksut oikein, edistää ulkomaankaupan sujuvuutta ja yleistä turvallisuutta torjumalla luvatonta tuontia ja vientiä sekä muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja Euroopan unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden täytäntöönpanosta.
Tilastokeskus
Tilastokeskus laatii yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä huolehtii kansallisen tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa.
Luokka:Ministeriöt
OpetusministeriöOpetusministeriön toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri- ja kirkollisasiat.
# Opetusministeri Antti Kalliomäki
# Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Aiheesta muualla
- [http://www.minedu.fi Opetusministeriön verkkosivut]
Luokka:Ministeriöt
Kauppa- ja teollisuusministeriöKauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä Suomessa. KTM tukee tutkimusta ja tuotekehitystä sekä pyrkii edistämään tehokasta kilpailua markkinoilla.
Aiheesta muualla
- [http://www.ktm.fi/ Kauppa- ja teollisuusministeriö]
Luokka:Ministeriöt
OikeuskansleriValtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa oikeutta. Oikeuskansleri valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta, antaa pyydettässä oikeudellisia lausuntoja tasavallan presidentille ja ministeriöille sekä valvoo että viranomaiset ja virkamiehet sekä muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltuudet ovat samat sillä poikkeuksella, että ainoastaan oikeuskanslerin toimenkuvaan kuuluu valtioneuvoston ja asianajajien toimien valvonta.
Käytännössä ainoastaan oikeusasiamies valvoo vankien ja varusmiesten asemaa;
[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901224 laki] tosin sallii oikeuskanslerin "erityisistä syistä" tutkia tällaisiakin asioita.
Laillisuusvalvonta
Oikeuskanlerin laillisuusvalvonta perustuu olennaisesti kansalaisten hänelle tekemiin kanteluihin. Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä joko omassa asiassaan tai muutenkin, jos katsoo, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa tai
asianajaja on laiminlyönyt velvollisuuksiaan.
Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä myös silloin, kun katsoo, ettei perustuslain takaama perusoikeus tai ihmisoikeus ole toteutunut.
Kantelumenettely
Kantelun tekeminen oikeuskanslerille on helppoa. Ainoa muotovaatimus on, että se on tehtävä kirjallisesti. Se voidaan tehdä vaikka tavallisella kynällä kirjoittaen. Alla mainitulta oikeuskanslerin kotisivuilta voi kuitenkin tulostaa kantelukirjelmän mallin. Kantelun johdosta oikeuskansleri ei kuitenkaan pysty muuttamaan mahdollista kantelijan vääräksi kokemaa viranomaisen päätöstä. Väärinmenetelleelle virkamiehelle oikeuskansleri voi antaa kyllä huomautuksen. Tosiasiassa kuitenkin oikeuskanslerin arvovaltainen asiaan puuttuminen johtaa tavallisesti kantelijan kannalta asiallisestikin myönteiseen tulokseen.
Linkit
http://www.okv.fi
Luokka:Oikeustiede
Presidentti]
Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi.
Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912.
Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille.
Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan.
Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.
Suomen tasavallan presidentti
:Pääartikkeli: Suomen presidentti.
Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925.
Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988.
Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.
Sanan alkuperä ja muita merkityksiä
Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.
Katso myös
- Irlannin presidentti
- Italian presidentti
- Kiinan presidentti
- Kiinan tasavallan presidentti
- Ranskan presidentti
- Saksan presidentti
- Suomen presidentti
- Venäjän presidentti
- Yhdysvaltain presidentti
Luokka:Politiikka
Luokka:Valtionhallinto
ja:大統領
simple:President
Luokka:SuomiArtikkeleja Suomesta sekä suomalaisista tapahtumista, asioista ja ihmisistä. Alaryhminä mm. Suomen paikkoja.
Luokka:Euroopan unioni
Luokka:Euroopan valtiot
Luokka:Pohjoismaat
ko:분류:핀란드
ja:Category:フィンランド
Luokka:PolitiikkaPoliittisia aiheita.
Luokka:Yhteiskunta
zh-min-nan:Category:Chèng-tī
ko:분류:정치
ja:Category:政治
AbadessaUna abadia (del llatí abbatia, que deriva del sirià abba, que vol dir "pare") és un convent o monestir cristià governat per un abat o abadessa, que és el pare espiritual de la comunitat, i que s'elegeix per un determinat nombre d'anys o per tota la vida.
Originalment, es distingia entre abadies (governades per abats) i priorats (governats per priors). Habitualment, un priorat estava subordinat a una abadia. Actualment, aquesta distinció és irrellevant.
Categoria:Cristianisme
liczniki Casino doda odywki bielizna erotyczna
|
|
|
|
