:: wikimiki.org ::
| Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue |
Suomen kansan yhtenäisyyden puolueSuomen kansan yhtenäisyyden puolueen (SKYP) perusti 1972 Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) oppositio, joka oli valmis kannattamaan Urho Kekkosen valitsemista presidentiksi poikkeuslain avulla siten, että vuoden 1974 presidentinvaalit jätettiin pitämättä. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vastusti Kekkosen neljännen kauden järjestämistä erityismenettelyin.
SKYP:n perustaminen kävi ajankohtaiseksi, kun puoluelakia muutettiin siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. SKYP:n eduskuntaryhmään siirtyi 1972 peräti 13 SMP:n kansanedustajaa. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "seteliselkärankaisiksi".
SKYP sai ensimmäisissä käymissään eduskuntavaaleissa 1975 yhden kansanedustajan, mutta jäi tämän jälkeen ilman. SKYP:n ainoa kansanedustaja Asser Asunmaa loikkasi Keskustaan 1977.
Vuonna 1977 SKYP:n puheenjohtajaksi valittiin Tampereen yliopiston tilastotieteen professori Eino Haikala, joka sai lisäksi kunnian olla SKYP:n presidenttiehdokkaana 1978.
SKYP osallistui itsenäisesti vielä presidentinvaaleihin 1982. Samana vuonna kuitenkin puolueen nimi vaihdettiin Kansalaisvallan liitoksi (KVL).
SKYP julkaisi vuodesta 1972 äänenkannattajanaan lehteä Yhtenäisyys, jota edelsi edellisvuoden ilmestynyt Ovet auki.
ks. SKYP:n kansanedustajat
Vaalimenestys
Eduskuntavaalit
- 1975 1,65% 45402 ääntä (1 kansanedustaja)
- 1979 0,32% 9316
Luokka:Suomalaiset puolueet
Suomen Maaseudun PuolueSuomen Maaseudun Puolue (SMP) oli suomalainen poliittinen puolue, joka henkilöityi karismaattiseen johtajaansa Veikko Vennamoon Puolueen kannattajia kutsuttiin yleisesti vennamolaisiksi. SMP on aiemmalta nimeltään Suomen Pienviljelijäin Puolue. Maalaisliitosta lähtenyt lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo, joka johti puoluetta 1960- ja 70-luvuilla, oli Suomen karismaattisimpia poliittisia toimijoita. Puoluesihteerinä toimi pitkään pohjoiskarjalainen Eino Poutiainen.
1970 vaalivoitto
SMP oli tunnusomaisesti protestipuolue ja sen toimintatapoja pidettiin osin populistisina. SMP koki sykähdyttävän nousun 1968 presidentinvaaleissa ja 1970 eduskuntavaaleissa, tuloksena se sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa. Syy oli lähinnä siinä, että Keskustapuolueen koettiin menneen mukaan Mauno Koiviston hallituksen kovaan rakennemuutospolitiikkaan mukaan ja unohtaneen maaseudun asian. Keskustapuolue 1970 keskittyi Johannes Virolaisen johdolla lähinnä korkeakoulujen hallinnonuudistukseen, missä opiskelijoiden oikeudeksia lisättiin yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnossa. Saman verran kansanedustajia puolue sai kansanedustajia 1972 hajotusvaaleissa.
Suomen kansan yhtenäisyyspuolue - SKYP
Kun ETYK-prosessin varmistamiseksi Urho Kekkonen ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla, muutettiin puoluelakia siten, että jos yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista siirtyy toiseen puolueeseen, maksetaan näille kansanedustajille puoluetuki myös uuteen puolueeseen eikä siihen, mistä poistuvat. Tällä tavalla varmistettiin riittävä enemmistö poikkeuslaille, koska tiedettiin, ettei Veikko Vennamon puheenjohtama maaseudunpuolue koskaan kannattaisi Urho Kekkosen presidenttikauden jatkamista poikkeuslailla. Maaseudunpuolueen jättäneiden kansanedustajien pohjalle muodostettiin Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) joka sai eduskuntavaaleissa 1975 vain yhden eduskuntapaikan. Myös maaseudun puolueen kannatus väheni 18:sta 2:een. Puheenjohtaja Veikko Vennamo luonnehti ryhmää vaihtaneita ja puoluetuen mukanaan vieneitä "seteliselkärankaisiksi".
Maaseudunpuolue hallituspuolueeksi
Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa maaseudunpuolue sai jälleen suuren vaalivoiton, Sen kansanedustajamäärä lisääntyi vuoden 1979 eduskuntavaalien 7:stä 17:ään, jolloin SDP hyväksyi Kalevi Sorsan puheenjohdolla maaseudunpuolueen hallitukseen. Maaseudun puoluetta edusti työministeri Urpo Leppänen, joka loi Suomen historian kattavimman työllisyyslain, missä kunnat velvoitettiin työllistämään ne, jotka eivät työtä muuten saaneet. Lain ideoinnissa oli mukana sosialidemokraatti Heikki Rinne. Kattava työllisyyslaki jouduttiin purkamaan 1990-luvun laman vuoksi, koska työllistettäviä olisi ollut liikaa. 1980-luvulla puoluetta johti tekniikan ylioppilas Pekka Vennamo, edellisen puheenjohtajan poika.
1990-luvun puolivälissä SMP ajautui ylivoimaisiin taloudellisiin ongelmiin, käytännössä vararikkoon, jonka takia puolueen aktiivit perustivat uuden samankaltaisen pienpuolueen, Perussuomalaiset r.p.
Puheenjohtajat
- Veikko Vennamo (1959-1979)
- Pekka Vennamo (1979-1989)
- Heikki Riihijärvi (1989-1991)
- Tina Mäkelä (1991-1992)
- Raimo Vistbacka (1992-1995)
Vaalimenestys
Eduskuntavaalit
- 1983 9,7%
- 1987 6,3%
- 1991 4,8%
- 1995 1,3%
Kunnallisvaalit
- 1960 2,7%
- 1964 1,4%
- 1968 7,3%
- 1972 5,0%
- 1976 2,1%
- 1980 3,0%
- 1984 5,3%
- 1988 3,6%
- 1992 2,4%
Presidentinvaalit
- 1968 - Veikko Vennamo, 33 valitsijamiestä
- 1978 - Veikko Vennamo, 10
- 1982 - Veikko Vennamo, 1
Luokka:suomalaiset puolueet
1974 Tapahtumia
- 7. helmikuuta - Grenada itsenäistyi.
- 13. helmikuuta - Nobel-voittaja Aleksandr Solženitsyn karkoitettiin Neuvostoliitosta.
- 8. maaliskuuta - Charles de Gaullen kansainvälinen lentokenttä otettiin käyttöön Pariisissa.
- 18. maaliskuuta - Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
- 29. maaliskuuta - Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
- 25. huhtikuuta - Neilikkavallankumous Portugalissa, diktatuuri kukistuu. Muistona "vapauden päivä" (Dia da Liberdade).
- 28. huhtikuuta - Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (Ho Chi Minhin kaupunki).
- 18. toukokuuta - Intia räjäytti ensimmäisen ydinpomminsa, "Hymyilevä Buddha", kuudentena ydinasevaltiona.
- 6. kesäkuuta - Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi.
- 15. heinäkuuta - Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makriosin Kyproksella.
- 20. heinäkuuta - Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
- 23. heinäkuuta - Kreikan sotilashallitus kaatui.
- 4. elokuuta - Pommi räjähtää junassa Italian ja Länsi-Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottavat vastuun.
- 8. elokuuta - Watergate: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon jätti eroanomuksensa, joka astui voimaan seuraavana päivänä.
- 13. syyskuuta - Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa, Alankomaissa. He saavat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, $300000 ja lennon Adeniin, Jemeniin.
- 21. marraskuuta - Birminghamissa kahdessa pubissa räjähtää pommi, 21 kuolee.
- 22. marraskuuta - YK:n yleiskokous antoi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Kate Moss, supermalli
- 13. helmikuuta - Robbie Williams, laulaja
- 24. maaliskuuta - Alyson Hannigan
- 31. maaliskuuta - Jani Sievinen, uimari
- 17. huhtikuuta - Victoria "Posh Spice" Beckham (o.s. Adams), laulaja
- 28. huhtikuuta - Penélope Cruz, näyttelijä
- 1. kesäkuuta - Alanis Morissette, laulaja
- 13. heinäkuuta - Jarno Trulli, F-1-ajaja
- 16. heinäkuuta - Terhi Kokkonen, laulaja
- 19. syyskuuta - Victoria Silvstedt, ruotsalainen malli ja laulaja
- 11. marraskuuta - Leonardo DiCaprio, näyttelijä
Kuolleita
- 31. tammikuuta - Samuel Goldwyn, elokuvastudion toimitusjohtaja
- 2. huhtikuuta - Georges Pompidou, Ranskan presidentti
- 18. maaliskuuta - Hertta Kuusinen, kansanedustaja
- 1. heinäkuuta - Juan Perón, Argentiinan presidentti
- 26. elokuuta - Charles Lindbergh, lentäjä
- 9. lokakuuta - Oskar Schindler, teollisuusmies
- 13. marraskuuta - Vittorio De Sica, elokuvaohjaaja
- 25. marraskuuta - U Thant, burmalainen poliitikko ja YK:n pääsihteeri 1961–1971
Luokka:1974
als:1974
ko:1974년
ja:1974年
simple:1974
th:พ.ศ. 2517
Veikko VennamoVeikko Emil Aleksander Vennamo (11. kesäkuuta 1913 - 12. kesäkuuta 1997), lakitieteen lisensiaatti ja varatuomari oli värikäs poliitikko. Vuoteen 1938 saakka hänen sukunimensä oli Fennander. Hänen puolisonsa oli Sirkka Vennamo os. Tuominen.
Veikko Vennamo toimi:
- Maatalousministeriön asutusasiain osastopäällikkönä ja ylijohtajana 1944-59
- Suomen Maaseudun Puolueen ja sen edeltäjän Suomen Pientalonpoikien Puolueen johtajana 1959-1979.
- Kansanedustaja 1945-59 (Maalaisliitto), 1959-62 (Suomen Pientalonpoikien Puolue) ja 1966-87 (Suomen Maaseudun Puolue).
- Toisena valtiovarainministerinä 1954-1956
Veikko Vennamo oli harvoja poliitikkoja, jotka vastustivat Urho Kekkosen tapaa hoitaa idänpolitiikkaa. Vennamo koki itse olevansa "kekkosdiktatuurin vankina" ja kärsikin paljon kekkosvastaisuudestaan, koska se merkitsi myös epäilyä neuvostovastaisuudesta ja näin ollen esti SMP:n hallituskelpoisuuden.
Kekkosen valitsemiseksi vuoden 1974 presidentinvaalien sijasta presidentiksi eduskunnan säätämällä poikkeuslailla vuosiksi 1974-1978 tapahtui siten, että perustuslaillinen määräenemmistö varmistettiin säätämällä puoluelain muutos, millä osan SMP:n kansanedustajista oli mahdollista siirtyä SMP:stä Suomen kansan yhtenäisyyspuolue SKYP:iin vieden kansanedustajuuteen liittyvä puoluetuki mukanaan uuteen puolueeseen, koska yli puolet eduskuntaryhmästä siirtyi. Tämä sai Veikko Vennamon kutsumaan SKYP:n kansanedustajia "seteliselkärankaisiksi".
SMP pääsi vasta Kalevi Sorsan IV hallitukseen Mauno Koiviston ollessa presidenttinä 1983 Kekkosen erottua 1981 terveydellisistä syistä ennen presidenttikautensa 1978-1984 päättymistä. Kauden merkittävin aikaansaannos SMP:n osalta oli Heikki Rinteen malliin perustuva työllisyyslaki, mikä velvoitti kunnat työllistämään työttömiksi jääneet tietyn ajan kuluttua. Lain esitteli työvoimaministeri Urpo Leppänen. Veikko Vennamon kuuluisiin vaalilupauksiin oli kuulunut poistaa työttömyys kolmessa kuukaudessa. Laista jouduttiin luopumaan työttömyyden kasvettu liian suureksi rahoitettavaksi kuntien työllistämisellä.
Vennamon lähtöön Maalaisliitosta liittyy keskinäinen kilpailu Urho Kekkosen kanssa. Vennamon merkittävin saavutus on karjalaisen siirtoväen asutus maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkönä. Vennamo oli Johannes Virolaisen ohella yksi Suomen merkittävimmistä karjalaispoliitikoista.
Vennamolle leimallista oli värikäs esiintyminen ja kielenkäyttö, mm. "unohdettu kansa", "rötösherrat" ja "kyllä kansa tietää" kuuluivat hänen fraaseihinsa. Hän nosti 60-luvun loppupuolella puolueensa SMP:n merkittäväksi eduskuntapuolueeksi käytännössä oman persoonansa tenholla. Poliittiset kilpailijat sanoivat SMP:n (Suomen Maaseudunpuolue) tarkoittava "Sirkka, Minä ja Pekka" Veikko Vennamon rouvan ja pojan mukaan.
Vennamolle kaavailtiin valtioneuvoksen arvonimeä, mutta edellytyksiä sen myöntämiselle ei katsottu olevan.
Veikko Vennamon poika on entinen poliitikko, SMP:n puheenjohtaja ja nykyinen liike-elämän vaikuttaja Pekka Vennamo.
Vennamo, Veikko
Keskusta
Suomen Keskusta (lyhenne Kesk.) on poliittinen puolue Suomessa. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään keskustalaiseksi. Toisaalta puolue on varsin liberaali, mutta samalla monissa asioissa puoluekartan konservatiivisimpia, erityisesti puolueen veteraanipolitiikkoja koskettavissa ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä.
Se on toisen maailmansodan jälkeen kamppaillut SDP:n kanssa suurimman puolueen asemasta Suomessa. Keskusta on nykyään suurin eduskuntapuolue 55 kansanedustajapaikalla eduskunnan kaiken kaikkiaan 200 paikasta. Vuonna 1906 perustettu puolue on vaihtanut nimeään kahdesti, Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi 1965 ja Suomen Keskustaksi 1988.
Puolue on Liberal Internationalin ja European Liberal Democrat and Reform Partyn jäsen ja liittynyt näiden liberaalisiin manifestoihin. Sen jäsenet Euroopan Parlamentissa ovat Euroopan liberaalien ja demokraattien allianssin jäseniä. Kyseessä on europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän ja sosialistien jälkeen.
Moneen länsieurooppalaiseen ja lähinnä kaupunkiliberaaliin puolueeseen verrattuna Keskustan liberaalisuus on maakuntalähtöistä, mikä korostaa yleisen liberalismin ja varsinkin talousliberalismin rinnalla kansallista eheyttä ja omavaraisuutta. Keskustan kaltaisia voimakkaita talonpoikaispuolueita ennen toisen maailmansodan jälkeistä keskushallintoja korostavaa sosialidemokratisoitumista on ollut Bulgariassa maailmansotien välillä.
Liberaalia ja kaupunkilaista ulottuvuutta Keskusta on pyrkinyt kehittämään liittoutumalla Liberalisen kansanpuolueen kanssa yhdeksi puolueeksi, perustamalla kaupunkityötä pohtivia työryhmiä ja lopulta 2003 nimityttämällä kolme ministeriä Uudeltamaalta valtioneuvostoon, mikä on taannut aikaista suuremman mediahuomion. Toisaalta tämä nimitys jätti Keskustan vahvimman tukialueen Pohjanmaan ministereittä.
Taloudellisesti voimakkain liberaalihanke, mitä Keskusta on koskaan esittänyt, oli 1995 eduskuntavaaleissa esitetty työreformi, minkä toinen versio koettiin ay-liikkeessä työehtosopimusjärjestelmän tuhoavana aloitteena.
Tämä osaltaan johti siihen, että keskusta ajautui oppositioon Paavo Lipposen I ja II hallituksen ajaksi, mistä keskusta selvisi suurimmimmaksi puolueeksi ja samalla pääministeripuolueeksi ottamalla voimakkaasti kantaa keväällä 2003 liittoutumattomuuden puolesta Irakin sotaan liittyvistä operaatioista kieltäytyen EU:n peruslinjausten mukaisesti. Puolueen presidenttiehdokas vuoden 2006 vaaleissa on Matti Vanhanen.
Historia
Suomen keskustan syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät Maalaisliitoksi vuonna 1908. Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota.
Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, joten Suomen kaupungistuessa nopeasti, maalaisliitto vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi.
Nykyään maanviljelijöiden osuus Keskustan kannattajista on pudonnut huomattavasti ja Keskustan äänestäjät jakautuvat eri puolueista laajimmin eri ammattiryhmiin. Maaseutu-Suomi ja pienet kaupungit ovat silti nykyäänkin vahvinta keskustalaisten kannatusaluetta, vaikkakin puolue on tehnyt tuloaan suuriin etelän kaupunkeihin vaihtelevalla menestyksellä. Suomen keskusta esiintyy Suomen suurimpana kuntapuolueena, koska sillä on eniten kunnanvaltuutettuja kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Tämä tekee sen varovaiseksi esimerkiksi kuntauudistusta koskevissa kysymyksissä.
Eduskuntapaikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)
Maalaisliiton / Keskustapuolueen / Suomen Keskustan saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)
Merkittäviä maalaisliittolaisia ja keskustalaisia poliitikkoja
Presidentit
- Lauri Relander (1925-1931), Suomen historian nuorin Presidentti
- Kyösti Kallio (1937-1940, kuoli sydänkohtaukseen kesken virkakauden)
- Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981, joutui eroamaan terveydellisistä syistä)
Pääministerit
- Kyösti Kallio (3)
:I (14.11.1922-18.1.1924), II (16.8.1925-12.12.1926), III (16.8.1929-4.7.1930)
- Juho Sunila (2)
:I (17.12.1927-22.12.1928), II (21.3.1931-14.12.1932)
- Urho Kekkonen (5)
:I (17.3.1950-17.1.1951), II (17.1.1951-20.9.1951), III (20.9.1951-9.7.1953), IV (9.7.1953-17.11.1953), V (20.10.1954-3.3.1956)
- Vieno Johannes Sukselainen (2)
:I (27.5.1957-29.11.1957), II (13.1.1959-14.7.1961)
- Martti Miettunen (3)
:I (14.7.1961-13.4.1962), II (30.11.1975-29.9.1976), III (29.9.1976-15.1977)
- Ahti Karjalainen (2)
:I (13.4.1962-18.12.1962), II (15.7.1970-29.10.1971)
- Johannes Virolainen (1)
:I (12.9.1966-27.5.1966)
- Esko Aho (1)
:I (26.4.1991-13.4.1995)
- Anneli Jäätteenmäki (1)
:I (17.4.2003-24.6.2003)
- Matti Vanhanen (1)
:I (24.5.2003-)
Puheenjohtajat
- Otto Karhi (1906-1909)
- Kyösti Kallio (1909-1917)
- Filip Saalasti (1918)
- Santeri Alkio (1918)
- Petter Vilhelm Heikkinen (1919-1940)
- Viljami Kalliokoski (1941-1945)
- V. J. Sukselainen (1946-1964)
- Johannes Virolainen (1965-1980)
- Paavo Väyrynen (1980-1990)
- Esko Aho (1990-2002)
- Anneli Jäätteenmäki (2002-2003)
- Matti Vanhanen (2003-)
Muita maalaisliittolaisia, keskustapuoluelaisia ja keskustalaisia
- Alexander (Santeri) Alkio kirjailija, kustantaja, päätoimittaja, alkiolaisuuden isä
- Maria Kaisa Aula entinen kansanedustaja, pääministerin neuvonantaja ja nykyinen lapsiasiavaltuutettu
- Kari Hokkanen ideologi, sanomalehti Ilkan päätoimittaja
- Kauko Juhantalo entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja
- Kyösti Kallio monenkertainen pääministeriä ja presidentti
- Ahti Karjalainen ministeri ja Suomen pankin pääjohtaja
- Tanja Karpela kulttuuriministeri
- Mari Kiviniemi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Keijo Korhonen professori, ministeri, alivaltiosihteeri, päätoimittaja
- Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ministeri
- Seppo Kääriäinen puolustusministeri
- Timo Laaninen erityisavustaja ja sanomalehtimies
- Eero Lankia entinen järjestöpäällikkö ja nykyinen puoluesihteeri
- Paula Lehtomäki ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Martti Manninen presidentin entinen neuvonantaja
- Mauri Pekkarinen kauppa- ja teollisuusministeri
- Pekka Perttula entinen puoluesihteeri
- Hannele Pokka entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra
- Olli Rehn entinen kansanedustaja ja EU:n komissaari
- Lauri Kristian Relander Viipurin läänin maaherra ja presidentti
- Alpo Rusi ulkoasiainneuvos, presidentti Ahtisaaren neuvonantaja
- Juho Emil Sunila kaksinkertainen pääministeri
- Hannu Takkula eurokansanedustaja
- Paavo Väyrynen monivuotinen ulkoministeri, presidenttiehdokas ja puolueen puheenjohtaja
Keskustalaisia tai keskustahenkisiä järjestöjä ja yrityksiä tai oppilaitoksia
- Alkio-opisto, Korpilahdessa sijaitseva puolueopisto [http://www.alkio.fi/docs/tervetuloa.html]
- Maaseudun sivistysliitto, Keskustaa lähellä oleva kulttuurijärjestö
- Lalli -sanomalehti, porilainen keskustalainen sanomalehti
- Maahenki Oy -kustantamo, Maaseudun sivistysliiton kustantamo
- Suomenmaa -sanomalehti, Suomen keskustan pää-äänenkannattaja
Aiheesta muualla
- http://www.keskusta.fi/
Luokka:suomalaiset puolueet
ja:中央党 (スオミ)
Kansalaisvallan LiittoKansalaisvallan liitto (KVL) oli 1980-luvun alussa toiminut pieni rekisteröity puolue. Puolueen kantava voima ja puheenjohtaja oli sosialismista luopunut, pitkäaikainen oikeistososialidemokraatti Kaarlo Pitsinki. Eduskuntavaaleissa 1983 KVL jäi puolueista pienimmäksi 2 335 äänellä.
luokka:suomalaiset puolueet
Luokka:Suomalaiset puolueetLuettelo suomalaisista puolueista.
Puolueet, suomalaiset
Luokka:Puolueet
Luokka:Suomen poliittinen historia
Template:Country alias ChinaPeople's Republic of China
Gry programy konsultant slubny online blackjack wegetarianizm
|
|
|
|
