:: wikimiki.org ::

Suomen Kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Suomen suuriruhtinaskunnan Senaatin puheenjohtaja vuosina 1808-1917. Kenraalikuvernööri oli Venäjän keisarin korkein edustaja Suomessa.

Suomen kenraalikuvernöörit

- Kenraali, vapaaherra Göran Magnus Sprengtporten (1. joulukuuta 1808–17. kesäkuuta 1809)
- Kenraali Michael Andreas Barclay de Tolly (17. kesäkuuta 1809–1. helmikuuta 1810)
- Kenraali, kreivi Fabian Steinheil (1810–1813)
- Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt vt. (1813)
- Kenraali, kreivi Fabian Steinheil (1814–1824)
- Kenraali, kreivi Arseni Adrejevitš Zakrevski (1824–1831)
- Amiraali, ruhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikov (1831–1855)
- Kenraali, kreivi Fredrik Wilhelm Berg (1855–1861)
- Kenraali, vapaaherra Platon Ivanovitš Rokassovski (vt. 1854–1855, 1861–1866)
- Kenraali, senaattori, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam (vt. 1861, 1864, 1868, 1870, 1872-1873)
- Kenraali, kreivi Nikolai Adlerberg (1866–1881)
- Kenraali, kreivi Fjodor Logginovitš Heiden (1881–1898)
- Kenraaliluutnantti Stepan Osipovitš Gotsarov (vt. 1897–1898)
- Kenraali Nikolai Ivanovitš Bobrikov (29. elokuuta 1898–17. kesäkuuta 1904)
- Kenraaliluutnantti, ruhtinas Ivan Mihailovitš Obolensko (18. elokuuta 1904–18. marraskuuta 1905)
- Salaneuvos Nikolai Nikolajevitš Gerhard (6. joulukuuta 1905–2. helmikuuta 1908)
- Kenraali Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann (2. helmikuuta 1908–24. marraskuuta 1909)
- Kenraaliluutnantti Franz Albert Aleksandrovitš Seyn (24. marraskuuta 1909–16. maaliskuuta 1917)
- Senaattori, salaneuvos Adam Josipovitš Lipski (vt. 1917)
- Valtakunnanneuvoston jäsen Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (31. maaliskuuta 1917–17. syyskuuta 1917)
- Duuman jäsen Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (17. syyskuuta 1917–7. marraskuuta 1917)

Katso myös

- Suomen senaatti
- Suomen suuriruhtinaskunta
- Venäjän keisari
- Ministerivaltiosihteeri Luokka:Suomen poliittinen historia luokka:Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta -nimitystä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1584, jolloin Ruotsin kuningas Juhana III lisäsi Suomen suuriruhtinaan arvonimen hallitsijatitteleihinsä. Käytännössä Suomella oli suuriruhtinaskunnan asema vuodesta 1809 vuoteen 1917 Venäjän keisarin alaisuudessa.

Suomen suuriruhtinaskunta
*Storfurstendömet Finland*
Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna
Virallinen kieli	ruotsi, vuodesta 1883 myös suomi, venäjä vuodesta 1809 vuoteen 1863 ja uudelleen vuodesta 1900 vuoteen 1917)
Pääkaupunki	Turku 1809–1812 Helsinki 1812–
Hallinnollinen keskuspaikka	Pietari
Hallitsija	Suomen suuriruhtinas,Venäjän keisari
Väkiluku	1 636 900 (1850)
Rahayksikkö	Rupla (–1859) Markka (1860
Olemassa	1809 –1917

Ruotsilta Venäjälle

1700-luvun vaihteessa Ruotsilla ei ollut enää resursseja ylläpitää suurvalta-asemaansa. Suurvalta romahti, kun Suuri Pohjan sota pakotti ruotsalaiset lopulta 1721 luovuttamaan Baltian omistuksensa sekä Karjalasta Viipurin ja Käkisalmen läänit Venäjälle. Sodan loppuaikoina Suomi oli kokonaan miehitettynä. Miehitysajasta käytetään nimeä Isoviha. Ruotsin ja Venäjän seuraavan yhteenoton, Pikkuvihan, tuloksena Turun rauhassa 1743 Hamina ja Kymenkartanon läänin itäosa siirtyivät Venäjälle. Edellä kahdessa vaiheessa muodostuneita Venäjän hallitsemia suomalaisalueita kutsutaan yhteisnimellä Vanha Suomi tai Viipurin kuvernementti. Napoleonin vaatimukset aiheuttivat Ruotsin ja Venäjän joutumisen sotaan 1800-luvun alussa, käytiin Suomen sota 1808–1809. Sodan päättyessä 1809 Suomi oli kokonaan miehitettynä ja liitettiin Venäjään, samoin aiemmin Ruotsin osina pidettyjä osia Lapista sekä Ahvenanmaa. Suomen sodan päätteeksi 17. syyskuuta 1809 solmittiin Haminan rauha Ruotsin ja Venäjän välillä. Ruotsille kuuluneet Suomen alueet luovutettiin virallisesti Venäjälle, joka oli niitä käytännössä miehittänyt ja hallinnut jo yli puoli vuotta. Haminan rauhaJo sodan aikana Venäjän hallitsija Aleksanteri I oli kutsunut koolle Porvoon maapäivät (myös käytetään kohottavampaa, mutta historiallisesti perustelemattomampaa nimitystä Porvoon valtiopäivät), jossa suomalaisten johtohenkilöt vannoivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle tämän taatessa suomalaisten oikeuksia ja ottaessa Suomen suuriruhtinaan arvonimen. Ruotsilta saaduista alueista muodostettiin autonominen maakunta (nk. Uusi-Suomi), Suomen suurruhtinaskunta, ja 1812 siihen vielä liitettiin Viipurin kuvernementin, eli Turun rauhassa 1743 ja Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle virallisesti siirtyneet, vastaavasti isovihan ja pikkuvihan aikana vallatut Vanhan Suomen alueet. Näin muodostui Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917). Suomalaissyntyisellä kreivi Gustaf Mauritz Armfeltilla, tsaarin neuvonantajalla, oli ratkaiseva rooli siihen, että Suomi sai erillisaseman ja suuren autonomian, sekä takaisin Vanhan Suomen. Armfelt toimi Suomen Asiain Komitean puheenjohtajana Pietarissa.

Hallinto

Pietari Suomi oli muusta Venäjästä erillinen itsehallintoalue, Suomen suuriruhtinaskunta, jossa oli mm. käytössä oma raha vuodesta 1860 ja oma armeija. Suuriruhtinaskuntaa hallitsi Pietarista käsin tsaari, esittelijänään ja valmistelijanaan Suomen ministerivaltiosihteeri, sekä autonomian pääkaupungista Helsingistä käsin Suomen senaatti ja Venäjän keisarin edustajana Suomen kenraalikuvernööri. Suuriruhtinaskunnan historia voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
- 1809–1862: Puoli vuosisataa, jonka aikana suuriruhtinaskunnan viranomaisten onnistui vakuuttaa tsaari ja Venäjän hovi, paitsi omasta, mutta myös kaikkien suomalaisten uskollisuudesta.
- 1863–1898: Kolmannesvuosisata kasvavaa sisäistä itsenäisyyttä, sisältäen mm. maapäivien (valtiopäivien) muodostumisen säännöllisiksi, sekä suomen kielen kohoamisen rahvaan kielestä ruotsin kanssa tasaveroiseksi kansalliskieleksi.
- 1899–1917: parikymmentä vuotta venäläistämisyrityksiä. Vuodesta 1863 alkaen Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat säännöllisesti.

Suomen Läänit

Ruotsissa 1634 käyttöön otettu hallinnollinen jaotus säilyi vain vähäisin muutoksin. Vuonna 1837 maaherran nimi muutettiin kuvernööriksi.
- Uudenmaan lääni
- Hämeenlinnan lääni
- Turun ja Porin lääni
- Viipurin lääni (muodostui Suomeen liitetystä Viipurin kuvernmentistä)
- Mikkelin lääni (ent. Kymenkartanon lääni)
- Kuopion lääni (ent. Savon ja Karjalan lääni)
- Vaasan lääni
- Oulun lääni

Kieli

Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä kehittämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmannin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen Suomalaisuuden päivää. 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin. Rahvaan nousua alettiin pelätä Pariisin mellakoiden 1848 jälkeen vaikka suomalaiset olivatkin Nikolai I:n mielestä rauhallisia alamaisia. 19. maaliskuuta 1850 sääti kenraalikuvernööri A.S. Menšikov sensuuriasetuksen, jolla kiellettiin suomenkielisten lehtien ja kirjallisuuden julkaisu uskonnollista ja tiettyä tietokirjallisuutta lukuun ottamatta. Vaikuttajana oli myös ruotsinkielinen virkamiehistö ja yläluokka. Asetus kumottiin 27. helmikuuta 1860. 1. elokuuta 1863 annettiin kieliasetus, jolla suomen kieli nostettiin tasavertaiseen asemaan ruotsin kanssa 20 vuoden siirtymäajan jälkeen, vaikka ruotsi jäikin vielä viralliseksi kieleksi. Vasta sortovuonna 1902 suomi nousi samaan asemaan ruotsin kanssa, tosin nyt molemmat alistettiin venäjän kielelle.

Raha

Autonomian alussa 1809–1860 Suomessa käytettiin rahana sekä Ruotsin kruunua että Venäjän ruplaa. Suomen pankki perustettiin 1811 nimellä Waihetus- Laina ja Depositioni- Contori Suomen Suuren- Ruhtinanmaassa. Krimin sodan jälkeisten talousvaikeuksien aikana Venäjä luopui hopeakannasta, joka tiesi Suomessakin taloudellisia vaikeuksia hopearahan loppuessa ja setelirahan muuttuessa arvottomaksi. Vuonna 1859 J.V. Snellman ja Fabian Langenskiöld aloittivat operaation oman rahan saamiseksi. 4. huhtikuuta 1860 keisari Aleksanteri II määräsi Suomeen oman markan ja pennin. Markan arvo määriteltiin aluksi ruplan neljäsosaksi. Vuonna 1865 hopeamarkka julistettiin ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi Suomessa. Vuonna 1878 Suomen markka sidottiin Ranskan kultafrangiin.

Kalenteri

Ruotsissa oli siirrytty gregoriaaniseen kalenteriin jo 1753 jättämällä kalenterista pois 11 päivää. Venäjän vallattua Suomen uusi kalenteri jäi voimaan ja asiakirjoihin merkittiin päivämäärät uuden ja vanhan luvun mukaan. 1800-luvulla ero oli 12 päivää, näin Porvoon maapäivien hallitsijanvakuutus päivättiin 15. maaliskuuta juliaanisen kalenterin mukaan ja 27. maaliskuuta gregoriaanisen kalenterin mukaan. 1900-luvun vaihteessa ero Suomen ja muun keisarikunnan välillä kasvoi päivällä lisää.

Armeija

Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan armeija Porvoon maapäivillä uusi hallitsija asetti ruoturasitteen toteuttamisen siitä alkaen jäihin. Tosin aatelissäädyn uskollisuuden varmistamiseksi upseereille taattiin heidän virkatalonsa, vaikkeivät enää tehneet palvelusta. Siitä pitäen Suomen asevoimat olivat pienet ja yleensä rakentuivat palkka-armeijaperiaatteelle. Tällöin niitä voitiin yhdistää Venäjän asevoimiin ja käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella, mitä lainsädäntö ei olisi sallinut "omalle armeijalle". Napoleonin sotien aikana vuonna 1812 muodostettiin kolme 1200 miehen rykmenttiä ja Haminaan perustettiin Topografiakunta, joka vuodesta 1821 järjestettiin kadettikouluksi. Heinäkuussa 1829 sai Anders Edvard Ramsayn johtama opetuspataljoona nuoren kaartin arvonimen ja siitä tuli Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona, Suomen kaarti. Suomen kaarti osallistui kaartin joukkojen etujoukkona muiden Venäjän joukko-osastojen mukana kukistamaan Puolan kapinaa vuosina 1830–1831. Suomen kaarti kunnostautui vielä Turkin sodassa eritoten Gornyi Dubnjakin taistelussa 1877 ja sai palattuaan vanhan kaartin arvonimen. Vuonna 1878 sääti Aleksanteri II asevelvollisuuden saatettavaksi voimaan koko valtakunnassa. Suomessa perustettiin autonomian turvin oma armeija, joka erotettiin Venäjän armeijasta. Sotaministeriö ei tätä hyväksynyt ja koko järjestelyä pidettiin sen taholta väliaikaisena. Armeija koostui suomalaisista ja sitä johti kenraalikuvernööri. Armeijan pataljoonat perustettiin läänien pääkaupunkeihin 1880–1881 ja Rakuunarykmentti Lappeenrantaan 1890. Suurin osa asevelvollisista palveli kolmena kesänä 90 päivää reservikomppaniassa. Pääsy kolmen vuoden palvelukseen vakinaisessa armeijassa johti usein valtion virkaan postissa tai rautateillä ja sosiaaliseen nousuun. Suomen asevelvollinen armeija lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella 1901, Haminan kadettikoulu 24. huhtikuuta 1903 ja kaartin pataljoona 8. elokuuta 1905. Suomalaisia ei saatu Venäjän armeijaankaan, vaan kutsuntalakot aiheuttivat suomalaisten asevelvollisuuden lopettamiseen ja asevoimat korvattiin rahallisella korvauksella, ns. sotilasmiljoonilla.

Sortokaudet

Pääartikkeli: Sortokausi Venäjän vallan loppuaika, sortokaudet, oli aktiivisen venäläistämisen aikaa. Suomen ja ruotsin kielet sekä suomen itsehallintoasema joutuivat erilaisten hyökkäysten kohteiksi. Suomenmielisiä poliitikkoja karkotettiin Siperiaan ja sanomalehtiä lakkautettiin. Ensimmäisen Sortokauden aikainen vastarinta huipentui kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaan. Sortokausien aikana talous ja teollisuus kehittyivät voimakkaasti. Vuonna 1905 Venäjän tappio sodassa Japania vastaan johti yleislakkoon sekä Suomessa että Venäjällä, ja vallankumouksen uhkaamalta tsaarilta saatuihin useisiin myönnytyksiin. Seuranneissa uudistuksissa säätyvaltiopäivät korvattiin koko kansaa edustavalla eduskunnalla, jonka ensimmäiset vaalit toimitettiin 1907. Yhtenäistämistoimenpiteet aloitettiin jälleen 1909 ja ne kestivät maaliskuun vallankumoukseen 1917 asti.

Suomen itsenäistyminen

Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjän bolševikkien Lokakuun vallankumouksen jälkeen 6. joulukuuta 1917. Katso: Jääkäriliike — Itsenäinen Suomen tasavalta

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php Agricola-Suomen historiaverkko: Suomen historian tapahtumia, dokumentteja ja artikkeleita kronologisesti järjestettynä] luokka:Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli Suomen suurruhtinaskunnan korkein hallintoelin, se vastasi nykyistä hallitusta ja korkeinta oikeutta. Senaatin edeltäjä hallituskonselji perustettiin 1809 ja vuonna 1816 siitä tuli senaatti. Senaatin tehtävänä oli maan asioiden hoito, siihen kuului talous- ja oikeusosasto, joiden molempien puheenjohtajana oli Suomen kenraalikuvernööri. Vuodesta 1822 alkaen nimitettiin molempiin osastoihin varapuheenjohtajat (siihen saakka kenraalikuvernöörin poissa ollessa osastossa puhetta oli johtanut virkaiältä vanhin senaatin jäsen). Talousosasto jakautui toimituskuntiin, joiden päällikköinä toimivat senaatin jäsenet. Osa talousosaston senaattoreista oli salkuttomina senaattoreina ilman omaa toimituskuntaa. Talousosasto huolehti siviilihallinnosta ja julkisesta taloudesta, oikeusosasto oikeudenkäytöstä. Oikeusosastossa ei ollut toimikuntia. Ylimpänä laillisuuden valvojana maassa toimi prokuraattori. Vuodesta 1858 Senaatin jäsenten viralliseksi arvonimeksi, virkanimikkeeksi, tuli senaattori. Senaatin jäseneksi voitiin nimittää vain Suomen kansalainen. Sortokausien aikana, venäläisten tahtoessa nimittää suorastaan venäläisiä (pelkkä venäläismielisyys tai suomalaisen puolueen jäsenyys ei enää riittänyt), tämä oli kiusallinen perustuslaillinen rajaus. Ratkaisuksi löytyi nimittää Venäjällä pitkään oleskelleita, täysin venäläistyneitä Suomen kansalaisia, etenkin Venäjän upseereita, senaattoreiksi. Näin valikoitui jäseniä mm niin kutsuttuun amiraalisenaattiin. Senaatin johtoon nousi Suomeen muuttaneen venäläisen poika, kenraali Vladimir Markov, joka oli syntyperäinen Suomen kansalainen. 15. marraskuuta 1917 Eduskunta julistautui korkeimman valtiovallan haltijaksi. Sisällissodan aikana 29. tammikuuta--3. toukokuuta 1918 Senaatti toimi Vaasassa, Vaasan senaatti. Vuoden 1918 lopussa senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja toimituskunnat ministeriöiksi. Talousosaston varapuheenjohtajasta tuli pääministeri, ja muista senaattoreista ministerejä. Senaatin kanslia muutettiin valtioneuvoston kansliaksi ja prokuraattori oikeuskansleriksi. Senaatin oikeusosastosta muodostettiin korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Talousosaston varapuheenjohtajat:
- Carl Erik Mannerheim, (1822 - 1826)
- Samuel Fredrik von Born (toimessa), (1826 - 1828)
- Anders Henrik Falck, (1828 - 1833)
- Gustaf Hjärne, (1833 - 1841)
- Lars Gabriel von Haartman, (1841 - 1858)
- Johan Mauritz Nordenstam, (1858 - 1882)
- Edvard Gustaf af Forselles, (1882 - 1885)
- Gustaf Axel Samuel von Troil, (1885 - 1891)
- Sten Carl Tudeer, (1891 - 1900)
- Constantin Linder, (1900 - 1905)
- Emil Streng, (1905)
- Leopold Henrik Stanislaus Mechelin, (1905 - 1908)
- Edvard Immanuel Hjelt, (1908 - 1909)
- August Johannes Hjelt, (1909)
- Andrei Virenius, (1909)
- Vladimir Ivanovitš Markov, (1909 - 1913)
- Mickail Borovitinov, (1913 - 1917)
- Andrei Virenius (toimessa), (1917)
- Antti Oskari Tokoi, Suomen sosialidemokraattinen puolue (1917)
- Eemil Nestor Setälä, Nuorsuomalainen puolue (1917)
- Pehr Evind Svinhufvud, Suomalainen puolue (1917)

Katso myös

- Ministerivaltiosihteeri
- Wikisource:Senaatin nimeksi valtioneuvosto Luokka:Suomen poliittinen historia luokka:Suomen suuriruhtinaskunta

1917

Tapahtumia

- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)

Tammikuu

- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.

Helmikuu

- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Maaliskuu

- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.

Huhtikuu

- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).

Elokuu

Syyskuu

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.

Joulukuu

- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.

Syntyneitä

- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija

Kuolleita

- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

Nobelin palkinnot

- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve Luokka:1917 Luokka:1910-luku ms:1917 ko:1917년 ja:1917年 simple:1917 th:พ.ศ. 2460

Venäjän keisari

Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa. Venäjä julistettiin suurvallaksi ja hallitsija Pietari Suuri Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Arvonimi "tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä. Venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari. Suomalaisille nimitys suuriruhtinas oli tärkeä siksi, että se osoitti, ettei Venäjän keisarilla ollut Suomessa keisarin, vaan ainoastaan Ruotsin vuoden 1789 perustuslain mukaiset valtuudet. Venäjän tsaari oli myös Puolassa vain suuriruhtinas maan kolmannen jaon jälkeen. Venäjällä tsaarin aseman muuttui perustuslaillisemmaksi vuoden 1905 levottomuuksien johdosta 17. lokakuuta annetun manifestin ansiosta. Tosin valtakunnanduuman asema parlamentaarisena kansanedustuslaitoksena ei länsieurooppalaisen perustuslailisuuden näkökulmasta toteutunut. Vuoden 1905 lopusta alkaen tsaari oli perustuslaillinen hallitsija. Tämän perustuslaillisen muutoksen vuoksi venäläisissä ja joissain englanninkielisissä lähteissä vuoden 1905 tapahtumista käytetään nimeä "1905 vallankumous". Venäjän hallitsijoista on syytä puhua Venäjän keisareina Pietari Suuresta alkaen. Juuri Pietari liitti Venäjän länsieurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallin pohjalta mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta "keisari"- ja "tsaari"-termin välillä ei ole käytännössä eroa.

Venäjän keisarit

- Pietari I (Pietari Suuri) (1682–1725)
- Katariina I (1725–1727)
- Pietari II (1727–1730)
- Anne (1730–1740)
- Iivana VI (1740–1741)
- Elisabet I (1741–1762)
- Pietari III (1762)
- Katariina II (Katariina Suuri) (1762–1796)
- Paavali I (1796–1801)
- Aleksanteri I (1801–1825)
- Nikolai I (1825–1855)
- Alensanteri II (1855–1881) - lakkautti maaorjuuden
- Aleksanteri III (1881–1894)
- Nikolai II (1894–1917)
- Mikael II (1917) Mikael II asema viimeisenä Venäjän keisarina on ongelmallinen. Nikolai II luopui vallasta vallankumouksellisten painostuksesta ja luovutti kruunun veljelleen Mikaelille. Mikael suostui aluksi keisariksi, mutta pian luopui kruunusta. Nikolai II oli joka tapauksessa viimeinen keisarillista Venäjää todella hallinnut hallitsija. Vallankumoukselliset surmasivat Mikael ja Nikolai Romanovin vuonna 1918. Mikael II:n jälkeen Nikolai II:n perustuslailliset valtuudet siirtyivät sellaisinaan Venäjän väliaikaiselle hallitukselle, mikä tunnustettiin Suomessakin Suomen Suuriruhtinas Nikolai II:lle kuuluneen vallan haltijaksi.
- Venäjän väliaikainen hallitus Venäjän väliaikaisen hallituksen perustuslaillisuus hallitsijana päättyi sitä johtaneen Kerenskin julistautumiseen johtajaksi puolueiden kannattamien ministereiden erottua hallituksesta.

Katso myös

- Tsaari
- Venäjän hallitsijat Luokka:Venäjän historia

1. joulukuuta

1. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 335. päivä (336. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 30 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Oskari :- suomenruotsalainen kalenteri: Oskar :- ortodoksinen kalenteri: Uuno :- saamenkielinen kalenteri: Oskár :- vanhemmissa kalentereissa: Alfonsus, Arnoldus, Edla, Egidius, Eligius, Natalia, Paaso, Valio

Tapahtumia

- 1835 - Tanskalainen kirjailija Hans Christian Andersen julkaisi ensimmäisen satukokoelmansa.
- 1918 - Islanti itsenäistyi.
- 1939 - "Suomen Kansanvaltainen Tasavalta" perustettiin Terijoella.

Syntyneitä

- 1083 - Anna Komnena, bysanttilainen historioitsija
- 1709 - Franz Xaver Richter, säveltäjä
- 1878 - Rudolf Walden, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustaja
- 1935 - Woody Allen, amerikkalainen ohjaaja ja näyttelijä
- 1944 - Arja Saijonmaa, laulaja

Kuolleita

- 1934 - Sergei Kirov, Leningardin alueen kommunistijohtaja
- 1947 - Aleister Crowley, okkultisti
- 1973 - David Ben-Gurion, Israelin ensimmäinen pääministeri
- 1985 - Alvin Ailey, tanssija ja koreografi
- 1987 - James Baldwin, kirjailija

Juhlapäiviä

- YK: Maailman AIDS-päivä ("World AIDS Day"). Päivää on vietetty vuodesta 1988 Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. marraskuuta, 2. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-01 ms:1 Disember ko:12월 1일 ja:12月1日 simple:December 1 th:1 ธันวาคม

17. kesäkuuta

17. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 168. päivä (169. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 197 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Urho :- suomenruotsalainen kalenteri: Birger, Börje :- ortodoksinen kalenteri: Sauri, Manuel, Manu, Sauli, Ismo :- saamenkielinen kalenteri: Oaván, Birger :- vanhemmissa kalentereissa: Botolf, Botolphus, Germund, Torborg, Volkmar, Welker

Tapahtumia

- 1497 - Deptford Bridgen taistelu: Englannin kuningas Henrik VII kukisti Michael An Gofin johtamat joukot.
- 1579 - Sir Francis Drake julisti Nova Albioniksi kutsumansa maan (nykyinen Kalifornia) kuuluvan Englannille.
- 1775 - Amerikan vallankumous: Bunker Hillin taistelu. brittiläiset joukot valloittivat Bunker Hillin Bostonin ulkopuolella.
- 1789 - Ranskassa kolmas valtiosääty (tiers état) julisti itsensä kansalliskokoukseksi.
- 1876 - Intiaanisodat: Rosebudin taistelu. 1 500 sioux- ja cheyenne-intiaania Hullun Hevosen (Crazy Horse) johdolla torjuivat kenraali George Crookin joukot Rosebud Creekissä Montanan territoriossa. [http://ne.essortment.com/battlerosebud_rfks.htm]
- 1885 - Vapaudenpatsas (Statue of Liberty) saapui New Yorkin satamaan.[http://www.cr.nps.gov/history/online_books/hh/11/hh11j.htm]
- 1928 - Ilmailu: Amelia Earhart lähti ensimmäisenä naisohjaajana Atlantin ylittäneelle lennolle (lento onnistui).
- 1930 - Yhdysvaltain presidentti Herbert Hoover vahvisti Smoot-Hawley Tariff -lain.
- 1940 - Toinen maailmansota: operaatio Ariel alkoi. Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa sen jälkeen, kun saksalaiset valloittivat Pariisin ja suurimman osan maata.
- 1944 - Islanti itsenäistyi Tanskasta ja muodosti tasavallan.
- 1948 - Ilmailu: United Air Linesin lento 624:n Douglas DC-6 syöksyi maahan Mount Carmelin lähellä Pennsylvaniassa. Kaikki lennolla mukana olleet 43 henkeä saivat surmansa.
- 1953 - Itä-Saksassa työläiset kapinoivat. Neuvostoliitto lähetti Itä-Berliiniin divisioonan joukkoja kapinaa tukahduttamaan.
- 1961 - Kanadassa muodostettiin uusi puolue New Democratic Party yhdistämällä Cooperative Commonwealth Federation (CCF) ja Canadian Labour Congress.
- 1963 - Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 8-1 oikeustapauksessa Abington School District vs. Schempp, että Raamatun säkeitä ja uskontunnustusta ei saa lukea valtion kouluissa.
- 1971 - Japanin ja Yhdysvaltojen edustajat allekirjoittivat Okinawa Reversion Agreement -suunnitelman, jonka avulla Yhdysvallat palauttaisi Okinawan hallinnan Japanille. [http://www.niraikanai.wwma.net/pages/archive/rev71.html]
- 1972 - Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta Democratic National Committeen tiloihin.
- 1982 - "Jumalan pankkiiri" Roberto Calvin ruumis löydettiin riippumasta Blackfriars Bridgestä Lontoossa.
- 1991 - Apartheid: Etelä-Afrikan parlamentti kumosi Population Registration Actin, mikä oli määrännyt kaikki eteläafrikkalaiset luokiteltaviksi rodun mukaan heti syntymän jälkeen.
- 1992 - Yhdysvaltain presidentti George H.W. Bush ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin allekirjoittivat 'yhteisymmärryssopimuksen' aseriisunnasta (tämä täsmennettiin myöhemmin START II -sopimuksessa). [http://www.fas.org/nuke/control/start2/]
- 1994 - Televisoidun maantietakaa-ajon jälkeen O. J. Simpson pidätettiin vaimonsa Nicole Brown Simpsonin ja vaimon ystävän Ronald Goldmanin murhista.

Syntyneitä

- 1239 - Englannin kuningas Edvard I († 1307)
- 1682 - Ruotsin kuningas Kaarle XII († 1718)
- 1703 - John Wesley, teologi, metodismin perustaja († 1791)
- 1818 - Charles Gounod, säveltäjä († 1893)
- 1862 - Santeri Alkio, poliitikko, kirjailija ja lehtimies († 1930)
- 1881 - Tommy Burns, nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari († 1955)
- 1882 - Igor Stravinsky, säveltäjä († 1971)
- 1898 - M. C. Escher, taiteilija († 1972)
- 1900 - Martin Bormann, natsijohtaja († 1945)
- 1917 - Lena Horne, laulaja
- 1917 - Dean Martin, laulaja († 1995)
- 1921 - Eeva Joenpelto, kirjailija († 2004)
- 1929 - Tigran Petrosjan, šakin maailmanmestari
- 1943 - Newt Gingrich, amerikkalainen poliitikko
- 1945 - Eddy Merckx, belgialainen pyöräilijämestari
- 1946 - Barry Manilow, muusikko
- 1962 - Michael Monroe (Matti Fagerholm, Hanoi Rocks -yhtye)
- 1964 - Michael Gross, uimari
- 1980 - Venus Williams, tenniksenpelaaja

Kuolleita

- 1696 - Puolan kuningas Juhana III Sobieski (s. 1629)
- 1898 - Edward Burne-Jones, englantilainen taiteilija (s. 1833)
- 1904 - Nikolai Ivanovitš Bobrikov, Suomen kenraalikuvernööri
- 1939 - Eugen Weidmann, viimeinen Ranskassa julkisesti giljotiinilla teloitettu henkilö
- 1982 - Roberto Calvi, pankkiiri

Juhlapäiviä

- Islanti: Itsenäisyyspäivä (Tanskan vallasta 1944).
- YK: Kansainvälinen päivä aavikoitumisen ja kuivuuden ehkäisemiseksi ("World Day to Combat Desertification and Drought"). Päivästä sovittiin vuoden 1994 vastaavan päivän YK:n yleiskokouksessa, jolloin hyväksyttiin myös YK:n sopimus aavikoitumisen ehkäisemiseksi. ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. kesäkuuta, 18. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-17 ko:6월 17일 ja:6月17日 simple:June 17 th:17 มิถุนายน

1809

Tapahtumia

- 29. maaliskuuta - Porvoon maapäivät, Suomen edustajat vannovat uskollisuutta Venäjän tsaari Aleksentari I:lle.
- 17. syyskuuta - Haminan rauha, jossa Ruotsi luovuttaa Suomen alueen Venäjälle

Syntyneitä

- 19. tammikuuta - Edgar Allan Poe, amerikkalainen kirjailija ja runoilija.
- 12. helmikuuta - Abraham Lincoln, Yhdysvaltain presidentti
- 12. helmikuuta - Charles Darwin, Brittiläinen tiedemies
- 31. maaliskuuta - Nikolai Gogol, venäläinen kirjailija
- Antti Andelin - suomalainen kielitietelijä

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1809 ko:1809년 simple:1809

Michael Andreas Barclay de Tolly

Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly, jota venäläiset kutsuivat nimellä Mihail Bogdanovitš (Михаил Богданович Барклай-де-Толли) (1761–1818) oli Venäjän keisarikunnan kenttämarsalkka. Hän syntyi Liivinmaalla baltiansaksalaiseen perheesen, jonka skottilaiset esi-isät olivat asettunut sinne jo 1600-luvulla. Hän liittyi Venäjän armeijaan jo nuorella iällä. Vuosina 1788–1789 Barclay palveli sodissa turkkilaisia vastaan, 1790 ja 1794 Ruotsia ja Puolaa vastaan. Hänestä tuli eversti 1798 ja kenraalimajuri 1799. Vuonna 1806 sodassa Napoleonia vastaan, Barclay oli merkittävässä osassa Pultuskin taistelussa joulukuussa 1806 ja haavoittui Eylaun taistelussa 7. helmikuuta 1807, jossa hänet ylennettiin osoittamastaan taidosta kenraaliluutnantiksi. Vuonna 1808 hän komensi joukkoja Ruotsia vastaan Suomessa, ja eteni 1809 jäätyneen Pohjanlahden yli valloittaen Uumajan. Hän toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1809–1810. Vuonna 1810 hänet nimitettiin sotaministeriksi, jossa virassa hän toimi vuoteen 1813. Vuonna 1812 komensi yhtä Napoleonia vastaan taistelleista armeijoista. Barclay ehdotti poltetun maan taktiikkaa ja vihollisen vetämistä pitkälle omalle alueelle. Venäläiset vastustivat ulkomaalaisen asettamista ylipäälliköksi, ja Barclayn joukkojen taisteltua Napoleonia vastaan Smolenskissa 17–18. elokuuta 1812 ja hävittyä, hänet erotettiin ja johtoon asetettiin Kutuzov. Barclay taisteli Borodonin taistelussa 7. syyskuuta 1812, mutta jätti armeijan pian sen jälkeen. Hänen kunniansa palautettiin 1813 ja hänet otettiin jälleen armeijaan ja hän otti osaa taisteluihin Saksassa. Bautzen taistelun 21. toukokuuta 1813 jälkeen hänet asetettiin jälleen ylipäälliköksi, jona hän osallistui Dresdenin taisteluun 26.–27. elokuuta 1813, Kulmin taisteluun 29.-30. elokuuta ja Leipzingin taisteluun 16.–19. lokakuuta 1813. Viimeisen taistelun hän sai kreivin arvonimen. Barclay osallistui Ranskan valtaukseen 1814 ja Pariisissa hän sai kenttämarsalkan arvon. 1815 hän oli jälleen ylipäällikkönä Ranskan valtauksessa, ja korotettiin ruhtinaaksi Napoleonin viimein kukistuessa. Barclay kuoli Insterburgissa Preussissa 16. toukokuuta (vanhaa lukua 4. toukokuuta) 1818. Hänellä ei ollut jälkeläisiä, joten hän adoptoi luutnanttinsa pojan, ja suvun nimi jatkui Barclay de Tolly-Weymarnina. Barclay de Tolly, Michael Andreas Barclay de Tolly, Michael Andreas Barclay de Tolly, Michael Andreas ja:バルクライ・ド・トーリ

1. helmikuuta

1. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 32. päivä. Vuodesta on jäljellä 333 päivää (karkausvuonna 334). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Riitta :- suomenruotsalainen kalenteri: Berit :- ortodoksinen kalenteri: Triifon, Tuija, Tua, Aino :- saamenkielinen kalenteri: Biret, Riittá, Rihttá, Birrá :- vanhemmissa kalentereissa: Bertta, Birger, Birgitta, Brigitta, Brynolf, Heloisa, Maks, Maximilian, Maximiliana, Pirkko

Tapahtumia

- 1884 - Oxford English Dictionaryn ensimmäinen painos julkaistiin.
- 1896 - La Bohème -oopperan ensi-ilta Torinossa.
- 1920 - Kanadan kuninkaallinen ratsupoliisi ("Royal Canadian Mounted Police") aloitti toimintansa.
- 1943 - Toinen maailmansota: saksalaiset miehittäjät nimittivät Vidkun Quislingin Norjan pääministeriksi.
- 1946 - Norjalainen Trygve Lie valittiin YK:n ensimmäiseksi viralliseksi pääsihteeriksi.
- 1958 - Egypti ja Syyria muodostivat Yhdistyneen arabitasavallan, mikä kesti vuoteen 1961 asti.
- 1968 - Vietnamin sota: etelävietnamilainen poliisijohtaja Nguyen Ngoc Loan teloitti Vietkongin upseerin. Videoitu ja valokuvattu teloitus lisäsi sodanvastaista mielipidettä.
- 1978 - Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan ollessaan vapaana takuita vastaan ja myönnettyään syyllisyytensä sukupuoliyhteyteen 13-vuotiaan tytön kanssa.
- 1978 - Urho Kaleva Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi Keskustapuolueen, Kokoomuksen, SDP:n ja SKDL:n sekä muutamien pienpuolueiden ehdokkaana. Hän sai ensimmäisessä valitsijamiesäänestyksessä 259 ääntä.
- 1979 - Pankkiryöstöstä tuomittu Patty Hearst vapautui vankilasta.
- 1979 - Ajatollah Khomeini palasi Iraniin lähes 15 maanpakolaisvuoden jälkeen.
- 1982 - Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton nimellä Senegambia. Valtioliitto purkautui 30. syyskuuta 1989.
- 2003 - Avaruussukkula Columbia tuhoutui laskeutuessaan.
- 2004 - Ainakin 244 ihmistä tallaantui hengiltä muslimien pyhiinvaelluksessa (Hajj) Mekassa.

Syntyneitä

- 1894 - John Ford, elokuvaohjaaja ja -tuottaja († 1973)
- 1901 - Clark Gable, näyttelijä († 1960)
- 1931 - Boris Jeltsin, Venäjän presidentti
- 1965 - Brandon Lee, näyttelijä († 1993)
- 1965 - Monacon prinsessa Stephanie
- 1969 - Gabriel Batistuta, argentiinalainen jalkapalloilija

Kuolleita

- 1691 - Paavi Aleksanteri VIII (s. 1610)
- 1851 - Mary Shelley, englantilainen kirjailija (Frankensteinin hirviö) (s. 1797)
- 1944 - Piet Mondrian, alankomaalainen taidemaalari (s. 1872)
- 1966 - Buster Keaton, yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä ja elokuvaohjaaja, mykän filmin "kivikasvo" (s. 1895)
- 2003 - Avaruussukkula Columbian seitsenhenkinen miehistö ---- Katso myös: kalenteri ~ 31. tammikuuta, 2. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-01 ko:2월 1일 ja:2月1日 simple:February 1 th:1 กุมภาพันธ์

Fabian Gotthard von Steinheil

Fabian Gotthard von Steinheil (venäjäksi Фаддей Федорович Штвйнгель; Faddei Fjodorovitš Šteingel) (1762–23. helmikuuta 1831) oli venäläinen sotilas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1810–1824. Steinheil syntyi Venäjän Eestinmaalla ja hänestä tuli Venäjän keisarikunnan armeijan luutnantti 1782. Hän otti osaa sotaan Suomessa 1788 ja valmisteli linnoituksia vanhaan Suomeen 1791–1792, jonka jälkeen hän kartoitti Venäjän puoleista Suomea. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1789 ja hän otti osaa taisteluihin Puolassa 1805 ja Puolassa ja Preussissa 1806–1807. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1807 ja hän komensi venäläisjoukkoja Ahvenanmaalla 1809 Suomen sodassa. Steinheil nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1810, hän oli pidetty, ja sai 1812 kreivin arvon. Vuonna 1813 hän otti osaa sotaan Napoleonia vastaan Kuurinmaalla ja Liivinmaalla. Steinheil ylennettiin täydeksi kenraaliksi 1819. Kenraalikuvernööriksi nimitetyn Gustaf Mauritz Armfeltin kuoltua, Steinheil palasi virkaan ja toimi asemassa maaliskuuhun 1824. Steinheil kuoli Helsingissä 23. helmikuuta 1831. Steinheil, Fabian Gotthard Steinheil, Fabian Gotthard

1813

Tapahtumia

Syntyneitä

- 10. lokakuuta Giuseppe Verdi, oopperasäveltäjä
- Milla Clemensdotter (Lapin Maria)

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1813 ko:1813년 simple:1813

Fabian Gotthard von Steinheil

1814

Tapahtumia

- 14. tammikuuta - Tanska luovutti Norjan alueen Ruotsille.
- 17. toukokuuta - Monaco siirtyi Ranskalta Itävallalle
- 30. toukokuuta - Pariisin rauhansopimus palautti Ranskan rajat vuoden 1792 rajoihin. Napoleon Bonaparte karkoitettiin Elban saarelle samana päivänä.
- 24. joulukuuta - Gentin rauha allekirjoitettiin Yhdysvaltain ja Iso-Britannian välillä.
- Bourbonien suku palautettiin valtaan Espanjassa
- Maltasta tuli osa brittiläistä imperiumia
- Fabian Steinheilista tuli Suomen kenraalikuvernööri

Syntyneitä

- 30. toukokuuta - Mihail Bakunin, venäläinen anarkisti
- 19. heinäkuuta - Samuel Colt, Colt-revolverin keksijä
- 6. marraskuuta - Adolphe Sax, saksofonin keksijä, Dinantissa Belgiassa
- Jenny von Westphalen - Karl Marxin vaimo

Kuolleita

- 26. toukokuuta - Joseph-Ignace Guillotin, Giljotiinin isä
- 19. elokuuta - Gustaf Mauritz Armfelt, Suomen kenraalikuvernööri
- 2. joulukuuta - Markiisi de Sade, ranskalainen kirjailija Luokka:1800-luku ms:1814 ko:1814년 simple:1814 th:พ.ศ. 2357

1824

Tapahtumia

- 3. tammikuuta: Åbo Underrättelserin ensimmäinen numero ilmestyi

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1824 ko:1824년 simple:1824

Aleksandr Sergejevitš Menšikov

rightRuhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Александр Сергеевич Меншиков) oli (1787–19. huhtikuuta/2. toukokuuta uutta lukua 1869) aatelisukunsa aloittaneen Aleksandr Danilovitš Menšikovin (1660/1663?–1729), Pietarin ensimmäisen kuvernöörin pojanpoika. Hän aloitti sotilasuransa 1809 esikuntaupseerina. Vuonna 1815 hän pääsi keisari Aleksanteri I:n lähipiiriin ja seurasi häntä hänen kaikilla ulkomaanmatkoillaan. 1817 ruhtinas Menšikovista tuli yleisesikunnan huollosta vastaava upseeri. Hänen sotilasuransa ei luultavasti ollut niinkään hänen lahjakkuutensa, kuin syntyperänsä ansiota. Aleksanteri I:n vanhetessa ja muuttuessa konservatiisemmaksi, ruhtinas Menšikov menetti keisarin suosion ja siirrettiin 1823 diplomaattisiin tehtäviin ja 1824 eläkkeelle. Nikolai I:n astuttua valtaistuimelle Menšikovin ura aukeni jälleen. Hänet nimitettiin 1827 laivaston korkeimman esikunnan johtoon, amiraaliksi 1834 ja ministerikomiteaan. Muut hänen virkansa olivat Suomen kenraalikuvernöörinä (1831–1855) ja Venäjän valtioneuvoston jäsenenä. Saadessaan nimityksen kenraalikuvernööriksi, Menšikovista tuli Suomen kansalainen, ja näin ainoa suomalainen ruhtinas. Hänen pääasiallinen toimensa oli kuitenkin laivastoministeriön valvonta. Vuonna 1853 Nikolai I lähetti Menšikovin Konstantinopoliin. Hänet tunnettiin ylimielisenä ja näsäviisaana, joten hän oli varmaankin tarkoituksellinen valinta ärsyttämään turkkilaisia. Menšikov saapui Konstantinopoliin ja vieraili suurvisiirin luona, mutta ei saanut tavata ulkoministeriä. Huhtikuun lopussa Britannian ja Ranskan erimielisyydet Palestiinan pyhistä paikoista näyttivät ratkaistuilta. 5. toukokuuta 1853 Venäjä jätti Osmanien valtakunnalle Menšikovin noottina tunnetun nootin, joka oli ensimmäinen osa Krimin sotaan johtanutta tapahtumasarjaa. Nootissa vaadittiin Venäjän keisarille kaikkien 14 miljoonan ortodoksikristityn suojeluoikeutta Osmanien valtakunnassa. Neuvoteltuaan Britannian ja Ranskan lähettiläiden kanssa, sulttaani hylkäsi vaatimuksen ja Menšikov lähti välittömästi takaisin. Venäjän joukot marssivat Moldaviaan ja Valakiaan ja syksyllä 1853 osmanit julistivat Venäjälle sodan. Menšikov nimitettiin Krimin kaikkien maa- ja merivoimien komentoon. Uudenaikaisilla aseillaan Venäjän laivasto tuhosi turkkilaisten laivaston, mutta Britannian ja Ranskan liityttyä sodassa turkkilaisten puolelle, Venäjä kärsi kirvelevän tappion. Menšikov kutsuttiin takaisin maaliskuussa 1855, eikä hänen seuraajansa voinut muuttaa lopputulosta. Venäjä kärsi tappion ja menetti Mustanmeren laivastonsa. Aleksanteri II:n noustua valtaistuimelle 2. maaliskuuta 1855, kaksi päivää myöhemmin Menšikov ja hänen sijaisensa kenraali Platon Ivanovitš Rokassovski saivat eron Suomen kenraalikuvernöörin tehtävävistä. Menšikov kuoli 2. toukokuuta 1869 Pietarissa. Menšikov, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksandr Sergejevitš

1831

Tapahtumia

- Charles Darwin lähtee kiertämään maailmaa HMS Beagle -laivalla. Darwin pohjaa teoksensa Lajien Synty matkallaan tekemilleen havainnoille.

Syntyneitä

- 19. marraskuuta - James Garfield, Yhdysvaltain presidentti

Kuolleita

- 14. marraskuuta - Georg Wilhelm Friedrich Hegel Luokka:1800-luku ms:1831 ko:1831년 ja:1831年 simple:1831

Fredrik Wilhelm Berg

Friedrich Wilhelm Rembert von Berg (s. 27. toukokuuta 1790 Liivinmaalla, k. 18. tammikuuta 1874 Pietarissa) oli venäläinen kenttämarsalkka. Hänen venäjänkielinen nimensä oli Fjodor Fjodorovitš. Friedrich von Berg opiskeli Tartossa (saksaksi Dorpat) ja liittyi Venäjän keisarilliseen armeijaan 1812. Hän komensi joukkoja Puolassa 1831 ja Krimin sodassa 1854. Hän toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861. Maaliskuussa 1863 hän palasi jälleen sotatoimiin kukistamaan uutta Puolan kapinaa. Vuonna 1866 hänet ylennettiin kenttämarsalkaksi. Rembert von Berg, Friedrich Wilhelm Rembert von Berg, Friedrich Wilhelm

1861

Tapahtumia

- Yhdysvaltojen sisällissota alkoi.

Syntyneitä

- 27. helmikuuta - Rudolf Steiner, antroposofian kehittäjä
- 11. syyskuuta – Juhani Aho, lehtimies ja kirjailija (mm. Rautatie, Juha).
- 16. marraskuuta - Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija.
- 8. joulukuuta - Georges Méliès, ranskalainen elokuvan pioneeri.
- 15. joulukuuta - Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti.

Kuolleita

- 21. helmikuuta - Lars Levi Laestadius
- Luokka:1800-luku ms:1861 ko:1861년 simple:1861 th:พ.ศ. 2404

1861

Tapahtumia

- Yhdysvaltojen sisällissota alkoi.

Syntyneitä

Kuolleita

- 21. helmikuuta - Lars Levi Laestadius
- Luokka:1800-luku ms:1861 ko:1861년 simple:1861 th:พ.ศ. 2404

Nikolai Adlerberg

Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (1819–1892), kreivi, venäläinen kenraali, Suomen kenraalikuvernöörinä 1866–1881. Oli mukana useiden uudistusten toimeenpanossa, mm. Suomen sotalaitoksen perustamisessa 1878. Adlerberg, Nikolai

1866

Tapahtumia

- Gregor Mendel julkaisi tutkimuksensa periytymisestä
- Alfred Nobel keksi dynamiitin

Syntyneitä

- 29. tammikuuta - Romain Rolland, ranskalainen kirjailija
- 16. elokuuta - Karl Fazer, kauppaneuvos
- 12. marraskuuta - Sun Yat-sen, Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti

Kuolleita

- 20. kesäkuuta: Bernhard Riemann, matemaatikko Luokka:1800-luku ko:1866년

1898

Tapahtumia

- Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin.
- Espanjan-Yhdysvaltain sota. Filippiinit, Guam ja Puerto Rico Yhdysvaltain alaisuuteen, Kuuba itsenäistyy.

Syntyneitä

Kuolleita

- 12. maaliskuuta - Zacharias Topelius, kirjailija, lehtimies ja Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1898 ko:1898년 simple:1898

Patrom:Babel field M

Skr�ty angielskie heavy metal spalacze t�uszczu sms venice luxury hotels

:: RELATED NEWS ::

أيمن نور
إسمه الحقيقي أيمن عبد العزيز نور - 10 أكتوبر 1964 - تدرج في مراحل التعليم المختلفة حتى تخرج في كلية الحقوق جامعة المنصورة, عمل بجريدة الوفد رئيسا للتحرير حتى إتجه للعمل الحزبي بالحزب التابعة له الجريدة حتى أصبح نائبا لرئيس الحزب. انشأ بعد ترك حزب الوفد حزبا يرأسه حاليا