:: wikimiki.org ::
| Suomenlinna |
Suomenlinna
Suomenlinna ei suomenkielisestä nimestään huolimatta ole "linna", vaan linnoitus, joka sijaitsee Helsingin edustalla. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on erittäin merkittävä ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinna tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viaporina.
Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Se on myös kylämäinen kaupunginosa, jossa asuu noin 850 helsinkiläistä.
Suomenlinnassa on Merisotakoulun lisäksi paljon puolustusvoimien työsuhdeasuntoja, valtion omistamia vuokra-asuntoja sekä kourallinen yksityisomisteisia asuntoja. Kahviloita ja ravintoloita on runsaasti, lähinnä turismin seurauksena. Ruokakauppoja on vain yksi, Suomenlinnan Siwa.
Maantiede
Siwa
Suomenlinnan kaupunginosa muodostuu kahdeksasta saaresta, joista Kustaanmiekka, Pikku Mustasaari, Iso Mustasaari, Länsi-Mustasaari ja Susisaari ovat joko sillan tai maakannaksen ansiosta yhteydessä toisiinsa. Näiden lisäksi kaupunginosaan kuuluu Särkkä, Lonna ja Pormestarinluodot.
Suomenlinnassa ei käytetä kadunnimiä, vaan posti kulkee osoitteella, joka koostuu saaren kirjaimesta ja talon numerosta rappunumeroineen. Esimerkiksi C 83 on C-saarella eli Iso-Mustasaarella talo numero 83 (ks. kartta: [http://www.suomenlinna.fi/index.php?menuid=70&lang=fin] ) Lisäksi käytetään normaalisti rapun ja asunnon numeroa. Suomenlinnan postinumero on 00190.
Suomenlinnan maapinta-ala on 80 hehtaaria ja vesialue yhtä suuri.
Nähtävyyksiä
Etenkin kesäiseen aikaan Suomenlinna on erityisen suosittu nähtävyys Helsingissä vieraileville turisteille, kuten myös Helsingin asukkaille. Siellä on useita uimarantoja ja nurmikoita auringonottoa ja kesäpäivän viettoa varten sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita.
Kuninkaanportti on Suomenlinnan eteläkärjessä, Kustaanmiekan edustalla sijaitseva portti Suomenlinnaan. Se on Suomenlinnan linnakkeen ensisijainen sisäänkäynti ja sitä pidetään yleisesti Suomenlinnan tunnuksena.
Suomenlinnan kirkon tornissa on majakka. Majakka vilkuttaa neljää lyhyttä välkähdystä, joka on Morse-aakkosina H kuten Helsinki.
Tunnelit, joita on etenkin Kustaanmiekalla sekä Susisaarella, kiehtovat monia turisteja. Osa tunneleista on suljettu sortumavaaran takia, esimerkiksi Suomenlinnan ja Vallisaaren välinen tunneli. Muita tunneleita voi tutkia, mutta kannattaa ottaa taskulamppu mukaan!
Kulkuyhteydet
Kauppatorilta liikennöi Suomenlinnaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Suomenlinnan lautta, sekä kesäisin myös yksityisiä vesibusseja. HKL:n kyydillä pääsee matkakortilla, tavallisella kertalipulla, tai Suomenlinna-lipulla [http://www.hel.fi/HKL/suomi/02_liput/suomenlinnalippu.html]. Itse alus on vaihdellut ajan myötä, mutta etenkin alkuperäinen M/S Suomenlinna sai aikoinaan legendaarisen maineen. Lisäksi Katajanokan kärjestä pääsee Suomenlinnaan autolautta Ehrensvärdillä.
Suomenlinnaan kulkee myös kapea merenalainen huoltotunneli, joka on tarkoitettu hälytysajoneuvojen käyttöön hätätapauksissa.
Historia
Katajanokan
Rakennusmateriaalia alueelle saatiin ainakin Santahaminasta ja Espoon Soukasta.
1748 Viaporin rakennustyöt alkavat Augustin Ehrensvärdin alaisuudessa.
1808 Viapori antautuu Venäjän armeijalle miltei ilman vastarintaa.
1809 Suomesta osa Venäjän valtakuntaa Haminan rauhassa.
1855 Krimin sota: englantilais-ranskalainen laivasto pommittaa Viaporia ja aiheuttaa melkoista tuhoa.
1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi.
1918 Nimi Suomenlinna otetaan käyttöön. Suomenlinnassa punaisten vankileiri sisällisodan jälkeen.
1973 Suomenlinna siviilihallintoon.
1991 Unesco ottaa Suomenlinnan maailmanperintöluetteloonsa.
1998 Suomenlinnan 250-vuotisjuhlat
1999 Suomenlinna saa Europa Nostra -palkinnon asiantuntevasta ja tasokkaasta restaurointityöstä.
Katso myös
- Krepost Sveaborg
- Bastionijärjestelmä
- Wikisource:Lakitekstejä
Aiheesta muualla
- [http://www.suomenlinna.fi/ Suomenlinna] - Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämä sivusto
Luokka:Suomenlinna
Luokka:Linnoitukset
Luokka:Unescon maailmanperintökohteet
Luokka:Suomen saaret
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
1918 Tapahtumia
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
Suomi
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.
Syntyneitä
- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
Kuolleita
- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja
ms:1918
ko:1918년
ja:1918年
simple:1918
th:พ.ศ. 2461
1991
Tapahtumia
Tammikuu
- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.
Helmikuu
- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu
- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.
Toukokuu
- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.
Kesäkuu
- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
Elokuu
- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.
Syyskuu
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.
Lokakuu
- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
Joulukuu
- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.
Musiikki
1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali
Luokka:1990-luku
Luokka:1991
als:1991
ko:1991년
ja:1991年
simple:1991
th:พ.ศ. 2534
MaailmanperintöluetteloUNESCOn maailmanperintöluettelon tarkoituksena on suojella maailman tärkeää ja uhanalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Luetteloon otettujen kohteiden ja alueiden säilyttämisellä katsotaan olevan erityistä merkitystä ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.
Vuonna 2004 maailmanperintöluettelossa oli 788 kohdetta, joista 611 kulttuurikohdetta, 154 luonnonkohdetta ja 23 molempiin ryhmiin kuuluvaa.
Maailmanperintöluettelossa on Suomesta seuraavat kohteet:
- Suomenlinna Helsingin edustalla
- Vanha Rauma - Rauman vanha ja tiheään rakennettu puutaloalue
- Petäjäveden vanha kirkko Petäjävedellä
- Verlan tehdasmuseo (entinen puuhiomo ja pahvitehdas) Jaalassa
- Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue Lapin kunnassa
Lisäksi luettelossa on Suomen ja yhdeksän muun valtion kautta kulkeva kolmiomittauspisteiden ketju, Struven ketju.
Kohteita muissa maissa
- Butrint, Albania
- Inaccessible, Atlantin valtameri
- Iso valliriutta, Australia
- Bakun vanha kaupunki, Azerbaidžan
- Nessebar, Bulgaria
- Abu Simbelin temppelit, Egypti
- Assurin kaupungin rauniot, Irak
- Salzburgin vanha kaupunki, Itävalta
- Petran muinaiskaupunki, Jordania
- Masada, Israel
- Nahannin kanjoni, Luoteisterritoriot, Kanada
- Timbuktu, Mali
- Valletta, Malta
- Chichén Itzá, Meksiko
- Uxmal, Meksiko
- Kathmandun laakso, Nepal
- Auschwitzin keskitysleirimuseo, Puola
- Krakovan keskiaikainen keskusta, Puola
- Edinburghin vanha kaupunki, Skotlanti
- Bambergin vanha kaupunki, Saksa
- Victorian putoukset Sambian ja Zimbabwen rajalla
- Kiži, Venäjä
- Pietarin historiallinen keskusta, Venäjä
Linkkejä
- [http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet Suomen maailmanperintökohteet museoviraston sivuilla]
- [http://www.unesco.org/whc Unescon sivut maailmanperinnöstä]
- [http://www.verla.fi Verlan tehdasmuseo]
- [http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=760&docid=3157 Struven ketjusta Maanmittauslaitoksen sivuilla]
Luokka:Unescon maailmanperintökohteet
Luokka:Ympäristönsuojelu
zh-min-nan:UNESCO Sè-kài Ûi-sán
ja:世界遺産
PuolustusvoimatPuolustusvoimat (englanniksi Defence Forces) on termi, jota monet valtiot käyttävät omasta armeijastaan. Sillä korostetaan usein valtion puolueettomuutta, rauhanomaisuutta ja armeijan käyttöä ainoastaan puolustautumiseen.
Termi on käytössä ainakin seuraavissa maissa:
- Irlanti
- Israel
- Jamaika
- Japani
- Suomi (ks. Suomen Puolustusvoimat)
- Uusi-Seelanti
- Viro
Matkailu
Matkailu on viime vuosina ollut nopeasti kasvava teollisuudenala. Oikeastaan se on rypäs elinkeinoja, joiden palveluja matkailija kuluttaa, esim. ravintolapalvelut, liikennepalvelut, majoituspalvelut, vähittäiskauppojen palvelut ja kulttuurilaitosten palvelut.
Ilmiönä matkailu on poikkitieteellinen, ja sitä tutkitaan mm. luonnontieteiden, taloustieteiden ja filosofian näkökulmista. Tavallinen jako on tarkastella joko lähtevää tai saapuvaa matkailua.
Matkailu tarkoittaa sitä, että ihmiset matkustavat pois päivittäisestä asuin- ja työympäristöstään, mieleisiinsä matkailukohteisiin. Matkustamiseen on aina motiivi. Matkustaminen voi liittyä työhön tai vapaa-ajan viettoon. Matkailulla on myös haittapuolia, kuten alkuperäiskulttuurien tuhoutuminen ja luonnon saastuminen lisääntyneen liikenteen takia.
Suomalaisille tavallisin matkailukohde naapurimaiden Ruotsin ja Viron lisäksi on "etelä", kuten sanotaan, eli käytännössä esimerkiksi Espanja tai Kreikka. Auringon ja lämmön kaipuu on yksi yleisimmistä matkustamisen syistä.
Matkailumuotoja ja -tapahtumia
- Aurinkomatkailu (aurinkoloma)
- Kaupunkimatkailu (kaupunkiloma)
- Hotellimatkailu
- Mökkimatkailu
- Leirintäaluematkailu
- leirintämökit
- telttailu
- asunto-/matkailuvaunut
- päiväkäynti
- Inter Rail
- Risteily
- päivä merellä ilman maihinnousua
- muutamien tuntien maihinnousu väli/päätesatamassa
- [http://www.aksytammat.fi/ Aktiivimatkailu]
- Retkeily
- Matkailumessut
- Maa tai maakunta esittäytyy, esimerkiksi
- Helsingin Senaatintorin maakuntapäivät (vuonna 2005 Häme)
- Martin Markkinat (Viro)
Sanonta
Matkailu avartaa
Linkkejä
- [http://www.edukouvola.fi/iltalukio/aineet/geolinkit.htm Kouvolan iltalukion maantiedelinkit]
- [http://www.tte.ch The Tourism Expert] Linkkejä kaikkiin maanosiin myös suomeksi
Luokka:Liikenne
Luokka:Matkailu
SiwaSiwa on Tradeka-konserniin kuuluva suomalainen valtakunnallinen elintarvikkeiden vähittäismyyntiketju. Myymälöitä ketjulla on tällä hetkellä yli 450. Ensimmäinen myymälä perustettiin Jyväskylään vuonna 1981.
Alussa koko ketju kuului Tradekalle, mutta Elannon yrityssaneerauksen myötä ketjun pääkaupunkiseutulaiset myymälät siirtyivät osaksi Elantoa 1990-luvun lopulla. Helsingin Osuuskaupan HOKin ja Elannon fuusioituessa 2004 kilpailurajoitusten vuoksi myymälät palautuivat Tradekalle.
Ketjun nimi on johdettu sanasta sinivalkoinen.
Siwan mainoslauseita ovat mm. "yllättävän lähellä" "siwa on kiwa" ja "Suomen suosituin lähikauppa"
Muualla verkossa
- [http://www.siwa.fi Siwan WWW-sivut]
Luokka:Kauppaketjut
KustaanmiekkaKustaanmiekka (ruotsiksi Gustavssvärd) on saari Helsingin edustalla Suomenlahdessa. Kustaanmiekka on yksi kahdeksasta saaresta, jotka muodostavat Suomenlinnan kaupunginonsan Helsingissä. Kustaanmiekalla sijaitsee merkittävä osa Suomenlinnan linnoituksesta. Perimätiedon mukaan saari on nimetty Suomenlinnan linnoituksen rakennustöiden aikana syntyneen Ruotsin kruununprinssin Kustaan syntymän kunniaksi.
Nimellä Kustaanmiekka viitataan usein myös Kustaanmiekan salmeen, joka on kapea salmi Kustaanmiekan ja Vallisaaren välissä Kustaanmiekan kaakkoispuolella.
Katso myös
[http://www.suomenlinna.fi/ Suomenlinnan hoitokunnan ylläpitämät Suomenlinna-sivut], sisältää tietoa mm. alueen historiasta sekä alueen kartan.
Luokka:Helsinki
Luokka:Suomen saaret
Kuninkaanportti
Kuninkaanportti on Suomenlinnan ensisijainen sisäänkäynti. Se on Suomenlinnan eteläisimmällä saarella Kustaanmiekan salmen edustalla ja sitä pidetään yleisesti Suomenlinnan tunnusmerkkinä.
Se rakennettiin alun perin 1753-1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Adolf Frederik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä. Tästä tulee nimi Kuninkaanportti.
Portti on tyypillinen linnoitusportti tykinaukkoineen. Portille vievät leveät portaat, mutta portin edessä on laskusilta ja syvä kuilu molemmille sivuille linnoitukseen kiipeämisen vaikeuttamiseksi.
laskusilta
Koristeina portin viereisillä seinillä on neljä kivitaulua, joista kuuluisimmassa lukee linnoituksen suunnittelijan Augustin Ehrensvärdin ruotsiksi kirjoittama viesti:
:Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp.
:Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.
Linkkejä
- [http://www.suomenlinna.fi/index.php?menuid=36&lang=fin Kuninkaanportti Suomenlinnan omilla sivuilla]
- [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomenlinna/Finnish/Rasti1/taustaa.htm Kuninkaanportti opetusviraston sivuilla]
Luokka:Suomenlinna
SähkötysSähkötys on kommunikointitapa, jossa viestejä siirretään Morsen aakkosina, pisteistä ja viivoista koostuvina auditiivisina tai visuaalisina merkkeinä.
Historia
Morsen aakkoset saivat nimensä keksijältään, Samuel Morselta. Taidemaalari ja keksijä Morse, tuolloin 41-vuotias, oli vuonna 1832 laivalla palaamassa Euroopasta Amerikkaan, kun päivällispöytäkeskustelu sähkömagnetismista antoi hänelle ajatuksen lennättimestä. Laivamatkan aikana hän luonnosteli lennätinkoodin numeroiden välittämiseksi lyhyistä ja pitkistä sähköimpulsseista koostuvina koodeina. Uuden koodin, jossa oli suoraan vastineet aakkosille, Morse kehitti myöhemmin liikekumppaninsa Alfred Vailin kanssa.
1800-luvun puolivälistä alkaen yleistynyt lennätin oli ensimmäinen laajasti myös yksityisten viestien välittämisessä käyttöön tullut nopea pidempien matkojen viestintäväline. Normaalissa viestinnässä sen pikkuhiljaa korvasivat puhelin ja teleksi. Radioliikennöinnissä puheradioliikenne on korvannut sähkötystä, mutta sähkötys on yhä ainoa täysin luotettava tapa liikennöidä huonoimmallakin radiokelillä, etenkin merellä.
Viestintävirasto poisti sähkötyksen suomalaisista radioamatöörin pätevyystutkintovaatimuksista vuonna 2003. Nykyisin ainoa paikka, missä sähkötystä enää virallisesti Suomessa opetetaan tai vaaditaan on Puolustusvoimat. Merivoimien laivaradistit sekä maavoimien sissiradistit jatkavat sähkötysperinnettä Suomessa.
Morsen aakkoset
Suomessa käytössä olevat sähkötys- eli Morsen aakkoset:
Kirjaimet
A .- P .--.
B -... Q --.-
C -.-. R .-.
D -.. S ...
E . T -
F ..-. U ..-
G --. V ...-
H .... W .--
I .. X -..-
J .--- Y -.--
K -.- Z --..
L .-.. Å .--.-
M -- Ä .-.-
N -. Ö ---.
O ---
Numerot
0 -----
1 ·----
2 ··---
3 ···--
4 ····-
5 ·····
6 -····
7 --···
8 ---··
9 ----.
Liikennöinti
Sähkötysliikenteen nopeuttamiseen käytetään sovittuja lyhenteitä. Näihin kuuluvat kansainväliset Q-koodit ja lähinnä sotilaallisessa viestiliikenteessä käytössä olevat Z-koodit. Q- ja Z-koodit ovat kolmikirjaimisia lyhenteitä, jotka ilmaisevat kysymyksiä tai toteamuksia.
Kutsut tai asematunnukset ovat lyhenteitä, jotka identifioivat liikennöijän ja joita voidaan käyttää ilmaisemaan, ketä kutsutaan. Meriradioliikenteessä ja radioamatööriliikenteessä kutsuun sisältyy kansallisuuden ilmaiseva etuliite. Sotilaallisessa viestiliikenteessä kutsut saattavat olla näennäisen satunnaisia merkkiyhdistelmiä ja niitä voidaan liikenneanalyysin vaikeuttamiseksi vaihtaa määräajoin.
Esimerkki
Asema ab kysyy asemalta cd signaalin kuuluvuutta ja merkkien luettavuutta, cd vastaa molempien olevan erinomaisia. ab päättää yhteyden vastaten aseman cd signaalin ja kuuluvuuden olevan myös erinomaisia.
ab: cd de ab qsa? qrk? k
cd: ab de cd qsa 5 qrk 5 va
ab: qsa 5 qrk 5 va
Nopeus ja tekniikka
Sähkötysnopeus
Sähkötysnopeudesta ilmaistaan useimmiten erikseen anto- ja ottotasot. Molemmat vaativat erilaista osaamista. Ottotasot vaativat sähkötysmerkkien vaistonvaraista muistamista selkäytimestä, kun taas antotasot vaativat fyysisen sähkötystekniikan harjoittelua. 40 merkin minuuttivauhtia pidetään sujuvana miniminopeutena tutkinnoissa tai radioaalloilla. 60 merkkiä minuutissa on hyväksyttävä nopeus ja puolustusvoimien tavallisen 2. luokan radioviestittäjätutkinnon pohja. 1. luokkaan tarvitaan puolestaan 80 merkkiä. Harva yltää yli 100 merkin nopeuksiin.
- sähkötyksen vastaanoton maailmanennätyksen haltijana pidetään Theodore R. "Mac" McElroytä, joka vastaanotti kilpailussa vuonna 1939 nopeudella 75,2 sanaa minuutissa. Nykyisen laskutavan mukaiseksi muutettuna tämä on arviolta noin 325-360 merkkiä minuutissa. [http://www.raes.ab.ca/book/c26.htm] [http://www.rogerwendell.com/morsecode.html]
- sähkötyksen Suomen ennätyksen haltijana pidetään laulaja-säveltäjä Lasse Mårtensonia, joka armeijassa opeteltuaan sähkötystä sai pian legendaarisen maineen intuitiivisena sähköttäjänä. Hänen vastaanottotasonsa uskotaan olleen 180-200 merkin minuuttivauhdin tienoilla.
- vuonna 1991 Oleg Buzubov vastaanotti 530 numeromerkkiä yhden minuutin aikana ja teki vain yhden virheen. Pidetään kuitenkin todennäköisenä, ettei tällaista nopeutta voisi ylläpitää paljon pitempään.
- aivan lyhyitä lähetyksiä saattaa vastaanottaa huomattavasti omaa tavallista ottotasoaan nopeampinakin. Muutaman merkin mittaisen asemantunnuksen vastaanottaminen on onnistunut jopa yli 700 merkin minuuttinopeuksilla. [http://www.sk3bg.se/contest/rufztop.htm]
- Guinnessin ennätystenkirjan mukaan sähkötyksen lähettämisen ennätyksen - 216 merkkiä sekalaista tekstiä minuutissa - teki 6. toukokuuta 2003 valkovenäläinen Andrei Bindasov High Speed Telegraphy -maailmanmestaruuskilpailuissa [http://www.eham.net/articles/9784].
Sähkötysavaimet
Perinteinen sähkötysavain on suora sähkötysavain eli "pumppuavain". Siinä avainvivun painallus kytkee virtapiirin. Painalluksen kesto määrää, tuleeko merkistä piste vai viiva. Lähes kaikkien sähkötysmerkkien tuottaminen vaatii siten useita painalluksia. Pumppuavaimen käyttö käy hankalaksi yli 100 merkin minuuttivauhdissa.
Puoliautomaattisessa sähkötysavaimessa on vipu, joka liikkuu vaakatasossa perusasennosta kahteen suuntaan. Painettaessa vipua vasemmalle vipu kytkee virtapiirin jatkuvana kuten perinteisessä sähkötysavaimessa. Tätä käytetään annettaessa viiva. Painettaessa vipua oikealle käynnistyy heilurikoneisto, joka kytkee ja katkaisee virtapiiriä tuottaen pisteitä avaimeen säädetyllä nopeudella niin kauan kuin vipua painetaan. Tällaisella avaimella taitava sähköttäjä voi saavuttaa antotason 300-400 merkkiä minuutissa.
Alkuperäinen puoliautomaattinen avain oli nimeltään Vibroplex[http://www.vibroplex.com/], jossa pisteen puolelle painettaessa löysä metalliliuska yksinkertaisesti ei painautunut kiinni kontaktipintaan vaan jäi väpättämään, tuottaen hitaasti vaimenevan jatkuvien pisteiden virran.
Automaattisessa sähkötysavaimessa on yksi tai kaksi vaakatasossa liikkuvaa vipua. Oikealle painettaessa syntyy pisteitä ja vasemmalle painettaessa viivoja. Jos avaimessa on kaksi vipua, avaimen toteutuksesta riippuu, mitä tapahtuu, kun molempia painetaan samanaikaisesti. Nykyisin suosittu on vaihtovoittoinen eli jambinen toiminta, jossa molempia vipuja samanaikaisesti painettaessa syntyy vuorotellen pisteitä ja viivoja.
Antotekniikka
Pumppuavaimella annettaessa alussa tärkeintä on, että ranne pysyy löysänä. Ongelmana onkin sähkötysavaimen nupista kiinni pitäminen ja sormien jännittäminen, joka luonnostaan saa ranteenkin jännittymään. Ranteen tulisi etenkin alussa joustaa jopa liioteillusti ja itse asiassa kaiken työn tulisi tapahtua ranteella. Myöhemmin, kun tekniikka alkaa olla hallussa eikä paikkojen hajoaminen ole enää ongelma, voi ranteen joustosta alkaa luopua ja siirtyä kevyempään tekniikkaan.
Käsialaa ei sähkötyksessä saisi kuulua; sähkötystä ei siis saisi erottaa koneen sähkötyksestä. Tämä parhaassakin tapauksessa toteutuu vain osittain, ja muutaman liikennöintikerran jälkeen voi helposti tunnistaa tuttujen käsialoja isoistakin ryhmistä näytteitä.
Sähkötys vaatii erittäin hyvää rytmitajua etenkin, koska suuri osa sähkötettävistä rytmeistä ei osu esimerkiksi 4/4-tahtilajiin. Klassinen rytmivirhe onkin sähköttää esimerkiksi s-kirjain (...) triolina kolmen neljäsosalyönnin sijaan.
Katso myös
- modulointi
- radioamatööri
Aiheesta muualla
- [http://www.sral.fi/info/lyhenteet.html Sähkötyslyhenteet] Suomen Radioamatööriliiton sivuilla
Sähkötysohjelmia:
- [http://www.speroni.com/AH0A.html Morse Academy]
- [http://www.aa9pw.com/radio/morse.html Morse Code Practice]
Kirjallisuutta
Lennättimen historiasta: Tom Standage: The Victorian Internet. Phoenix, Lontoo 1999. ISBN 0-75380-703-3.
Luokka:Tietoliikenne
ja:モールス信号
Suomenlinnan lautta
Suomenlinnan lautta kuljettaa matkustajia Helsingin edustalla sijaitsevaan Suomenlinnan saareen. Lautta liikennöi Helsingin kauppatorilta Suomenlinnan kaupungin puoleiseen rantaan.
M/S Suomenlinna, joka hoiti tätä tehtävää 1950-luvulta aina vuoteen 2004, oli ehkä kuuluisin. Muitakin aluksia on ollut. Nykyisin M/S Suomenlinna II hoitaa liikennettä. Alus on kuitenkin jo kahteen kertaan törmännyt laituriin, mikä on aiheuttanut yhden ihmisen loukkaantumisen. M/S Suomenlinna II on kärsinyt myös luotettavuusongelmista, joiden takia se on käynyt korjauksessa. M/S Suomenlinna palasi liikenteeseen kesällä 2005 m/s Suokki -nimisenä SUN-lines varustamon omistamana aluksena. Suokki liikennöi erityisesti kesäviikonloppuisin, jolloin liikenne on vilkkainta ja HKL:n linjalla Kauppatori-Suomenlinna (linja 19) liikennöi kolme alusta samanaikaisesti.
Lisäksi Suomenlinnaan liikennöi arkisin joitakin kertoja päivässä M/S Ehrensvärd, joka pystyy kuljettamaan enemmän autoja.
Suomenlinnan lauttaan kelpaa HKL:n sisäinen lippu. On olemassa myös erillinen Suomenlinna-lippu, joka oikeuttaa edestakaiseen matkaan lautalla.
Aiheesta muualla
- [http://www.suomenlinnanliikenne.fi/ Suomenlinnan Liikenne Oy]
Luokka:Suomenlinna
Luokka:Vesiliikenne
MatkakorttiMatkakortti on kortti, jonka sisään on piilotettu elektroniikkaa joukkoliikennematkan maksamista varten. Matkakortteja on käytössä eri puolilla Suomea: ainakin pääkaupunkiseudulla, sekä Oulussa, Turussa ja Tampereella.
Pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä
Matkakortti otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön vuonna 2001. Kortti korvasi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten joukkoliikenteen pahviset matkaliput. Matka maksetaan näyttämällä korttia lukijalaitteelle liikennevälineeseen noustessa. Kortin luku ja mahdollinen kirjoitus korttiin tapahtuu langattomasti radiotaajuudella. Matkakortti toimii RFID-tekniikalla.
Matkakorttijärjestelmää kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä sen tallentamien yksityiskohtaisten tietojen vuoksi. Asiaan ovat tarttuneet niin tietosuojavaltuutettu kuin EFFIkin. Järjestelmä tallensi kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot yhdistettiin henkilötunnukseen. Mitään syytä tällaiselle tietojen keräämiselle ei ole osoitettu. Siksi se onkin lopetettu toistaiseksi.
Linkit
- YTV
- [http://www.ytv.fi YTV]
- [http://www.matkakortti.net YTV:n matkakortti-sivut]
- [http://www.yle.fi/kuningaskuluttaja/index.php/aiheet/252/ Kuningaskuluttaja: Uhkaako matkakortti yksityisyyttä? - 23.01.2003]
Luokka:Joukkoliikenne
Katajanokka
Katajanokka (ruotsiksi Skatudden) on kaupunginosa Helsingin etelärannalla. Sinne päästään neljää siltaa pitkin Kauppatorin ja Aleksanterinkadun puolelta. Katajanokalla sijaitsevat mm. entinen vankila "Nokka", Uspenskin katedraali, Katajanokan Kasino, Ulkoministeriö sekä Viking Linen terminaali ja Kanavaterminaali. Sinne pääsee raitiovaunuilla numero 4 ja 4T.
Katajanokalla on ollut enemmänkin satamatoimintaa lieveilmiöineen - 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin se oli huonomaineista aluetta jossa oli viinan salakauppaa ja huonoja naisia. Edelleen mm. Suomen jäänmurtajat ovat kesälevossa Katajanokan rannassa. Sen Pohjoisrannan ilmettä määrittivät pitkään huolintaliikkeiden suuret makasiinit, jotka on uusittu muuhun käyttöön, mm. ravintola Sipuli on siellä.
Katajanokalla on 6700 asukasta (2004). Siellä ovat asuneet Aleksis Kivi, Tove Jansson , Mauno Koivisto ja Einojuhani Rautavaara.
Katajanokka on Helsingin 8. kaupunginosa. Se kuuluu Vironniemen peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin. Katajanokan ja Kruununhaan raja kulkee Katajanokan kanavan luoteisrantaa pitkin.
Kuvia Katajanokalta
image:Kauppiaankatu.jpg
image:Kauppiaankatu 2.jpg
image:Uspensiki by SamSegar.jpg
image:Helsinki (downtown).jpg
Linkkejä
- [http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2004/101vironniemi.pdf Kartta ja tilasto]
SantahaminaSantahamina (ruotsiksi Sandhamn) on saari ja Helsingin 51. kaupunginosa, joka sijaitsee Laajasalon eteläpuolella Itä-Helsingissä. Hevossalmen kääntösilta yhdistää Santahaminan mantereeseen. Matkaa Helsingin keskustasta Santahaminaan on noin 12 kilometriä.
Santahaminassa toimivat Maanpuolustuskorkeakoulu, Kaartin jääkärirykmentti ja Suomenlinnan rannikkorykmentti, joten saari on suljettua sotilasaluetta. Saarelle pääsevät vain henkilöt joilla on asianmukainen kulkulupa. Hevossalmen sillan Santahaminan puoleisessa päässä on sotilaspoliisin kulunvalvontapiste, Santahaminan portti, jossa saarelle pyrkivien kulkuluvat tarkastetaan. Saarella varusmiespalvelustaan suorittaa yleensä n. 1300 varusmiestä ja vakinaisia asukkaita Santahaminassa on n. 550.
Saarella on hieman yli tuhat vakituista työpaikkaa.
Keväällä 2005 mediassa on ollut paljon puhetta puolesta ja vastaan Puolustusvoimien häätämisestä saarelta kokonaan tai ainakin osittain, ehkä vuoteen 2020 mennessä jotta Helsinki saisi saaren asuin- ja virkistyskäyttöön. Puolustusvoimat haluaisi kuitenkin pitää saaren kokonaan itsellään vastakin koska se olisi silloin helpompi valvoa. Samaten ampumaharjoitusten pitopaikkana saari on hyvä. Alueen pitämistä Puolustusvoimilla tukevat myös ne asiat, että saaren maaperä pitäisi puhdistaa saasteista ja saaresta suuri osa on nykyään luonnontilassa.
Helsinki puolestaan tarvitsisi lisää kaavoitettavaa maata sen jälkeen, kun Vuosaaren sataman valmistuttua nykyisten kantakaupungissa olevien satamien maa-alueet on kaavoitettu. Lisäksi Helsinki haluaisi kehittää metroverkkoaan Katajanokan ja Laajasalon kautta Santahaminaan, ja tarvitsisi saarta tämän toiminnan tueksi.
Historiaa
Noin 4 500 vuotta sitten Itämerestä kohonnut Santahaminan saari oli viikinkiaikainen merenkulkijoiden pysähdys- ja kauppapaikka jo varhain. 1200-luvulla saarelle vakiintui pysyvä asutus. Ensimmäinen kirjallinen mainonta on vuodelta 1423, jolloin Viipurin linnan päällikkö, ritari Krister Nilsson, kirjasi kirjeen Santahaminasta.
1548 kuningas Kustaa Vaasa etsi syrjään jääneen Turun tilalle uutta kauppapaikkaa perustettavaan Santahaminan kaupunkiin. Hanke kariutui ankaraan talveen, maayhteyksien puutteeseen ja Uudenmaan talonpoikien vastustukseen.
Vuonna 1638 Pietari Brahe esitti valtioneuvostolle uuden kauppakaupungin perustamista Santahaminaan 100 vuotta hiljaiseloa viettäneen Vanhankaupunginlahden kauppapaikan tilalle. Hanke kariutui tällöinkin talonpoikien vastustukseen.
Santahaminan saareen on haudattu tuhansia vainajia muun muassa 1700- ja 1800-lukujen rutto- ja koleraepidemoiden seurauksena kun Helsingin ensimmäinen kirkko tarvitsi hautausmaita. Santahamina toimi myös Viaporin epidemiahautausmaana.
Hattujen sodan ensimmäisenä sotavuonna 1741 venäläiset rakensivat tykkipattereita Santahaminan Lehmäsaareen.
Suomen sodassa maaliskuussa 1808 kaksi venäläiskomppaniaa miehitti Santahaminan saartaen Viaporin maitse. Santahaminan länsikärkeen rakennettiin 8-tykkinen mörssäri- ja kanuunapatteri. Muun muassa täältä tulitettiin Viaporia.
Santahamina jäi venäläisen varusväen käyttöön, erityisesti Viaporin tykistö- ja jalkaväkijoukkojen harjoitusalueeksi.
Ensimmäinen kasarmi rakennettiin Santahaminan tiilitehtaan yhteyteen 1820-luvun lopulla.
1832 saarelle rakennettiin tykistön kovapanosampurarata, joka toimi lähes koko 1800-luvun.
Viaporin vallien vahvistamiseksi rakennusmateriaaliksi tuotiin Santahaminasta suuret määrät savea, kiveä ja hiekkaa. Myös mittava osa kantakaupungin 1800-luvun puolivälin vuosikymmenten kasarmien, nykyisten virastorakennusten, tiilistä on puristettu Santahaminan sorasta ja savesta.
Linkit
- [http://www.santahamina.fi/ Santahaminan kotisivut]
Luokka: Suomen historia
SoukkaSoukka (ruotsiksi Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella.
Varhaishistoria
Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta metallikaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.
Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 - kirjoitusmuotona Soijckoby. Aikojen saatossa kylän nimeksi
vakiintui kuitenkin ruotsinkielinen Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.
1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myöskin Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
Nykyaika
Soukka on elinvoimainen ja ajan hermolla elävä kaupunginosa. Ammentaen energiaa värikkäästä historiastaan, Soukka jatkaa kehittymistään. Soukka on tunnettu mm. monista juottoloistaan, keskustan kauniista suihkulähteestä sekä luonnonkauniista maastostaan, josta esimerkkinä on Espoonlahden rannalla kohoava Kasavuori, jo muinoin rannikon puolustusketjuun liittynyt merkkitulipaikka. Soukkaa juhlitaan monin tavoin, merkittävimpänä juhlana ehkäpä vuosittain heinäkuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Soukka-päivä.
Linkit
- [http://www.soukka.org Soukan kulttuuriliike r.y.]
- [http://www.intsys.fi/soukka-seura/ Soukka-seura r.y.]
Augustin Ehrensvärd
Kreivi ja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, Suomenlinnan rakentaja, syntyi Fullerön kartanossa Västmanlannissa 25. syyskuuta 1710 ja kuoli Mietoisissa 4. lokakuuta 1772.
Ehrensvärdin isä oli sotilas, ja Augustinistakin tuli sotilas 16-vuotiaana. Nuori Ehrensvärd oli kiinnostunut myös mekaniikasta ja menestyi hyvin matematiikan opinnoissaan. Vuonna 1736 hän matkusti valtion apurahalla Euroopassa tutustumassa eri maiden tykistöön, linnoituksiin ja asetuotantoon.
Hattujen sodassa Venäjän keisarikuntaa vastaan 1741 Ehrensvärd palveli tykistössä. Huonosti valmisteltu sota johti pikkuvihaan (1741 - 1743) ja lopulta Turun rauhaan. Tappio kiihdytti keskustelua Suomen puolustuksesta. Vakiintui käsitys, että valtakunnan itäosan puolustamisen tulee perustua laivastoon ja linnoituksiin. Vuonna 1747 erityinen linnoituskomissio, jäsenenään Ehrensvärd, esitti linnoitusten rakentamista Degerbyhyn (nykyisin Loviisan kaupunki), Helsinkiin (Sveaborg-Viapori-Suomenlinna) ja Svartholmaan. Kuningas Fredrik I hyväksyi suunnitelman ja nimitti Ehrensvärdin töiden johtajaksi.
Fredrik I
Työt kohtasivat alusta alkaen monenlaisia vaikeuksia. Ehrensvärdiä arvosteltiin usein ankarasti. Kuningas Aadolf Fredrik tarkasti linnoituksia 1752 kohta valtaistuimelle noustuaan. Kuningaskin esitti ankaraa kritiikkiä, mutta Ehrensvärd sai jatkaa tehtävässään.
Ehrensvärd onnistui ajamaan läpi toisenkin suunnitelmansa saaristolaivaston perustamisessa. Sen tarkoituksena oli tukea maavoimien toimintaa Suomessa. Saaristolaivaston suunnitelijaksi Eherensvärd sai Fredrik af Chapmanin.
1757 syttyi Pommerin sota, johon Ehrensvärd osallistui. Hänet nimitettiin lopulta armeijan ylipäälliköksi. Sodan jälkeen hänet kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Kun kuitenkin myssypuolue nousi valtaan 1765, Ehrensvärd erotettiin; hän oli osallistunut useille valtiopäiville ja lukeutui hattuihin.
Hattujen palattua valtaan 1769 Ehrensvärd kutsuttiin takaisin Viaporiin. Hän kuitenkin sairasteli paljon ja kuoli lokakuussa 1772, hiljattain kreiviksi ja sotamarsalkaksi ylennettynä.
Ehrensvärd on haudattu Viaporin Isolle linnanpihalle. Haudalla on kuningas Kustaa III:n suunnittelema ja Johan Sergelin veistämä hautamuistomerkki. Muistomerkin pronssi valettiin Ruotsinsalmen II:ssa meritaistelussa 1790 vallattujen venäläisten laivojen tykeistä.
Lähteet
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&cSukunimihaku=Ehrensv%e4rd&etunimi=Augustin&-op=gte&syntynyt=1710&-op=gte&kuollut=1772&-op=eq&kuolinpaikka=Mietoinen&-op=eq&Sukupuoli=mies&-max=100&-recid=12&-find= Kansallisbiografia]
Ehrensvärd, Augustin
Ehrensvärd, Augustin
Ehrensvärd, Augustin
Ehrensvärd, Augustin
Ehrensvärd, Augustin
Haminan rauhaHaminan rauha allekirjoitettiin nykyisen Haminan kirkon paikalla aiemmin sijainneen linnoituksen komendantin virka-asunnossa 17. syyskuuta 1809.
Ruotsi luovutti Suomen alueen, mukaan lukien Ahvenanmaan, Venäjälle. Suomalaiset vapautettiin uskollisuudenvalastaan Ruotsin kruunulle ja Ruotsi sitoutui noudattamaan Napoleonin mannermaansulkemusta. Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän osa itsenäistymiseensä asti 1917.
Vanha Suomi eli Viipurin ja Laatokan Karjala yhdistettiin muuhun Suomeen 1812. Raja palasi suunnilleen Stolbovan rauhan rajalle. Ruotsi luovutti Venäjälle varsinaisen Suomen lisäksi myös osan Lappia ja kaistaleen Länsipohjaa. Rajoiksi lännessä tulivat Tornion- ja Muonionjoki. Luovutettavat alueet määriteltiin lääneinä, mutta sopimustekstissä mainitaan myös sana Suomi.
Luokka:Rauhansopimukset
Englanti:Englanti viittaa joko maahan tai kieleen. Tässä käsitellään maata, kieli käsitellään artikkelissa englannin kieli.
Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ison-Britannian saarta. Arkisesti sanalla viitataan myös koko valtioon, mikä on kuitenkin väärin ja saattaa suututtaa muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista kotoisin olevia ihmisiä. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.
Historia
Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi "Englannin kuningas" syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri (hallitsi 871-899).
Joskus Englannin historia aloitetaan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066, ehkä siitä syystä, että tällöin päästään aloittamaan ajasta viimeisen onnistuneen valloituksen jälkeen. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta ei voida sanoa hänen perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassaolevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat vain vähemmistön (joskin vallassaolevan sellaisen) Englannissa.
Nykyaikaisemmassa historiankirjoituksessa Englannin historiaa aletaan usein tarkastella jo ajalta ennen kuin siitä muodostui Englanti, tarkastellen kelttien ja gallialaisten valloituksia sekä Julius Caesarin ja myöhempien roomalaisten valloituksia.
Politiikka
Englanti lakkasi olemasta poliittisena yksikkönä vuoden 1707 unionisopimuksen myötä Ison-Britannian kuningaskunnan syntyessä. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa, jättäen Englannin ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionissa ilman edustavaa elintä.
Eräät tahot ovat kaivanneet Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labour-puolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa.
Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa.
Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.
Paikallishallinto
Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin (katso Englannin läänit), jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (Greater London) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona.
Luokka:Englanti
ms:England
zh-min-nan:England
ko:잉글랜드
ja:イングラ | | |
