:: wikimiki.org ::
| Suupohjan Seutukunta |
Suupohjan seutukuntaSuupohjan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 141.
Kunnat
- Isojoki (Kunta)
- Jurva (Kunta)
- Karijoki (Kunta)
- Kauhajoki (Kaupunki)
- Teuva (Kunta)
Yleistä
Yhteensä asukkaita alueella on noin 30 000.
- Tuottaa kotimaassa valmistettavista huonekaluista n. 50%
- Tuottaa materiaalinkäsittelyjärjestelmistä n. 50%
- Tuottaa Suomessa syötävästä ruokaperunasta n. 50 %
- Suomen suurin oljypellavan viljelyalue n. 500 ha
- Suomen suurin tyrnikeskittymä n. 100 ha
- Suomen suurin spelt-viljelyalue
Aiheesta muualla
- [http://www.suupohja.fi/ Suupohjan seutuportaali]
:
- [http://www.isojoki.fi/ Isojoen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.jurva.fi/ Jurvan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.karijoki.fi/ Karijoen kunnan kotisivut]
:
- [http://kauhajoki.fi/ Kauhajoen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.teuva.fi/ Teuvan kunnan kotisivut]
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi.
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa. Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat, lisäksi Etelä-Pohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä. Nähtävyyksiä ovat mm. Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kirkko ja kaupungintalo sekä Karijoen Susiluola, jossa on säilynyt merkkejä ennen jääkautta olleesta ihmisasutuksesta.
Seutukunnat
Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan:
- Eteläisten seinänaapurien seutukunta
- Härmänmaan seutukunta
- Järviseudun seutukunta
- Kuusiokuntien seutukunta
- Seinäjoen seutukunta
- Suupohjan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.etelapohjanmaa.fi/ Etelä-Pohjanmaan maakuntaportaali]
Luokka:Etelä-Pohjanmaa
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
IsojokiIsojoki (ruotsinkielinen nimi: Storå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2661 ihmistä ja sen pinta-ala on 647,46 km², josta 4,81 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,1126 asukasta/km². Isojoen kunnanjohtaja on Kaija Hapuanoja.
Historia
Isojoen kunta on historian saatossa kuulunut mm. Närpiön kuntaan ja Lapväärttin seurakuntaan.
Kylät
Heikkilä, Iivarinkylä, Isojoki, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Leppiniemi, Peurala, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo
Nähtävyydet
Lauhanvuoren kansallispuisto on pääosin Isojoella oleva harvinaislaatuinen kansallispuisto. Vuoren laella on nähtävissä jääkauden yli säästynyttä kasvillisuutta ja rinteillä voi seurata jääkauden etenemisen jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat kivijata eli pirunpelto sekä aumakivi.
Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee 2km päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle.
Kuuluisat isojokiset
- Kyllikki Saari, murhattiin v. 1953
- Mirja Inkeri Kuivaniemi, kirjailija
Aiheesta muualla
[http://www.isojoki.fi Isojoen kunta]
JurvaJurva on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4710 ihmistä ja sen pinta-ala on 447,18 km², josta 3,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,460 asukasta/km².
Jurvan kylät
- Sarvijoki
- Koskimäki
- Tainuskylä
- Niemenkylä
- Kesti
- Järvenpää
- Närvijoki
- Rannankylä
- Metsäkylä
- Harjunkylä
- Tupenkylä
- Jyrynkylä
- Kirkonkylä
Jurvan elinkeinoelämää
Jurva on hyvin kuuluisa huonekaluteollisuudestaan. Näitä yrityksiä ovat muun muassa EJH Hiipakka, Mc Finn, Laitala ja Hakola.
Jurva on pieni kunta jonka asukasluku pienenee jatkuvasti. Monesta kylästä on lakkautettu kouluja säästöjen takia, koska ei ole tarpeeksi oppilaita käymässä koulua. On ollut jo puheita siitä, että muutaman vuoden kuluttua vain Kirkonkylän koulu olisi jäljellä johon lapset tuodaan opiskelemaan kylistä.
Jurvan Botniaring (http://www.botniaring.com/) on kuuluisa lukuisista rata-autoilukisoistaan. Rata on ollut usein myös televisiossa tapahtumien johdosta, joten kyse ei ole mistään pienestä radasta. Botniaringiä aiotaan pidentää, jonka jälkeen siitä tulisi Suomen pisin moottorirata.
Jurvaan valmistui helmikuussa 2004 Nikkarikeskus, jonka tarkoitus on kehittää huonekalualaa (http://www.nikkarikeskus.fi/). Nikkarikeskus on rakennettu pääosin puusta ja se edustaa uusinta muotoilua.
Aiheesta muualla
- [http://www.jurva.fi/ Jurvan kunnan kotisivu]
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat
KarijokiKarijoki (ruotsiksi Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1 692 ihmistä (2004) ja sen pinta-ala on 186,58 km², josta 0,53 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,17 asukasta/km². Karijoki on viime vuosina saanut julkisuutta Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta.
Kylät
- Alakylä
- Karijoki (kirkonkylä)
- Myrkky
- Ylikylä
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
Elinkeinot
Elinkeinojakauma:
- palvelut 38,4 %
- maa- ja metsätalous 28,8 %
- jalostus 27,8 %
Toimivia maatiloja on noin 100, yrityksiä samoin noin 100.
Kuuluisia Karijokisia
Rajamäki, Antti
Rajamäki, Susanna
Lisää aiheesta
- [http://www.karijoki.fi/site?node_id=0 Karijoen kunnan kotisivu]
Luokka:Karijoki
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat
KauhajokiKauhajoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 14716 ihmistä ja sen pinta-ala on 1315,46 km² josta 15,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,29 asukasta/km².
Eduskunta kokoontui Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940.
Kylät
Aro, Harja, Hangaskylä, Hyyppä, Ikkeläjärvi, Kauhajoki, Nummijärvi, Muurahainen, Päntäne, Kainasto, Kokonkylä, Koskenkylä, Pukkila
Tapahtumat
Kauhajoella järjestetään raskaaseen rock-musiikkiin keskittyvä Nummirock joka juhannus. Muita tapahtumia ovat joka syksy järjestettävät Ruokamessut, Sambakarnevaalit, Kesä- ja talvimarkkinat, Jyvä & Konemessut 2005.
Nähtävyydet
Lauhanvuoren kansallispuisto, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, Hämes-Havusen Pohjalaiskartano, Eduskuntasalimuseo, Veteraanien perinnetalo, Kauhajoen kotiseutumuseo, Food Park, Kauhajoen kaupunginkirjasto, Sanssinkartano, Katikankanjonit -luonnonmuodostuma, Lapinkaivo
Kuuluisat kauhajokiset
Kolmiloikkaaja Heli Koivula-Kruger, ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti, kansanedustaja Lasse Hautala, yleisurheilija Kaarlo Maaninka
Aiheesta muualla
- [http://www.kauhajoki.fi/ Kauhajoen kaupungin kotisivu]
- [http://www.suupohja.fi/ Suupohjan seutukunnan kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) tarkoittaa syötävää mukulaa tai sitä kasvia, jossa niitä kasvaa. Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa.
Perunoita viljellään eri puolilla maailmaa. Kasvi on pieni ja suurilehtinen. Perunan syötävät mukulat kasvavat maan alla. Useimmiten perunan kuori on ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen.
Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja jotka ovat myrkyllisiä syötäviksi.
Peruna valmistetaan usein keittämällä. Ranskalaiset perunat ja perunalastut eli sipsit on myös valmistettu perunasta.
Suomessa käytetään yli 30 perunalajiketta. [http://www.maasyke.fi/perunaopas/perunalajikkeet.shtml]
Historiaa
Peruna on luultavasti kotoisin Andien vuoristosta Perusta 3000-4000 metrin korkeudelta, ja sen syntyhetket ajoittuvat noin 7000 vuoden päähän. Matkalla Andien rinteiltä espanjalaisten tutkimusmatkailijoiden mukana kohti eurooppalaista ruokapöytää peruna kohtasi varsin voimakasta vastarintaa. Erilaisten vaiheiden jälkeen perunan voittokulku alkoi vasta, kun Frederik II määräsi käskykirjeellä 57 000 talonpoikaa viljelemään perunaa vuonna 1763.
Vaikka ensimmäiset maininnat perunasta ovatkin vuodelta 1588, ihmiset eivät vielä tuolloin syöneet eivätkä viljelleet perunaa, koska kirkollisissa piireissä kasvista levitettiin huhua, että se olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen (sielulle). Huhu kasvin myrkyllisyydestä tosin pitää sikäli paikkansa, että sekä itse kasvi että sen vihreät maanpäälliset marjat sisältävät myrkyllistä solaniinia.
Ensimmäisenä Eurooppaan saapunut ”peruna”, jota viljeltiin Espanjassa jo vuonna 1573, oli itse asiassa bataatti eli makea peruna, joka ei vieläkään ole kovin tavallinen eurooppalaisessa ruokavaliossa. Ensimmäiset perunat saapuivat Suomeen 30-vuotisesta sodasta palaavien sotilainen mukana. Suomessa perunasta tuli merkittävä ruoka-aine muun Euroopan tapaan 1760-luvulla. Uutta viljelykasvia ei tosin heti osattu käyttää oikein, sillä monet yrittivät ensin syödä perunan myrkyllisiä marjoja.
Kuva:Patates.jpg|Perunan mukuloita
Kuva:Potato blossom.JPG|Perunan kukkia
Kuva:Potato harvesting by Carl Larsson (1853-1919).jpg|Carl Larsson (1853-1919): perunannostoa
Luokka:Viljelyskasvit
Luokka:Koisot
ja:ジャガイモ
simple:Potato
Tyrni
Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas.
Tyrnin C-vitamiinipitoisuus on 4 500 mg/kg syötävästä osasta. Tyrni kasvaa luonnonvaraisena Suomessa Pohjanlahden rannikolla, Uudenkaupungin saaristosta aina Tornioon asti sekä Ahvenanmaalla.
Muualla maailmassa tyrnit ovat levinneet laajalle alueelle Euraasiassa aina Tyyneltämereltä pohjoisen Euroopan rannikoille.
Tyrni on erittäin kestävä kasvi. Se leviää nopeasti juurivesoilla, joita voi kasvaa jopa kymmenien metrien päähän. Tyrni kestää hyvin myös kuivuutta, tulvia ja suolaa.
Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa Raisa ja Rudolf.
Tyrniä viljellään eri puolilla Suomea. Tärkeimmät tuotteet ovat tyrnimehu ja -hillo.
Tyrni on Satakunnan nimikkokasvi.
Luokka:Tyrnit
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnatEtelä-Pohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat იერინგი, რუდოლფ ფონ
იერინგი, რუდოლფ ფონ (გერმ. Rudolf von Jhering) (
- 22 აგვისტო 1818, აურიხი, გერმანია ― † 17 სექტემბერი, 1892, გეტინგენი, გერმანია), გერმანელი იურისტი
ბიოგრაფია
იერინგი აღიზარდა იურისტების ოჯახში. მან განათლება მიიღო ჰაიდელბერგის, გეტინგენის, მიუნჰენის და ბერლინის უნივერსიტეტებში. 1842 წელს მას მიენიჭა დოქტორის ტიტული ბერლინის უნივერსიტეტში. 1843 წლიდან იერინგი მუშაობდა პრივატ-დოცენტად ბერლინში, 1845 წლიდან - ბაზელში. შემდგომში იგი იყო პროფესორი როსტოკში (1846-1849), კილში (1849-1852) და გისენში (1852-1861). 1868 წელს იერინგი მიიწვეულ იქნა ვენის უნივერსიტეტში, სადაც იგი მოღვაწეობდა 4 წლის მანძილზე. ვენაში მოღვაწეობის უკანასკნელ წელს იერინგმა ვენის იურიდიული საზოგადოების წინაშე წაიკითხა თავის სახელგანთქმული თხზულება "ბრძოლა სამართლისათვის", რომელიც არაერთ (მათ შორის ქართულ) ენაზე ითარგმნა და მრავალჯერ გამოიცა. 1872 წელს იგი დაუბრუნდა გერმანიას და განაგრძო მოღვაწეობა გეტინგენის უნივერსიტეტში, სადაც იგი დარჩა სიცოცხლის ბოლმდე. ამ პერიოდში მან უარი განაცხადა მიწვევევებზე მიუნჰენის და ლაიფციგის უნივერსიტეტებიდან.
მეცნიერული ღვაწლი
იერინგმა უაღრესად დიდი ზეგავლენა მოახდინა XIX საუკუნეში გერმანული იურიდიული მეცნიერების განვითარებაზე. მის კალამს ეკუთვნის "რომის სამართლის სული მისი განვითარების სხვადასხვა საფეხურებზე" (4 ტომად, 1852-1865), რომელშიც იგი შეეცადა არა მარტო აეხსნა რომაული სამათლის განვითარების მიზეზები და პირობები, არამედ დაედგინა ზოგადად სამართლის განვითარების კანონზომიერებები. ასევე აღსანიშნავია იერინგის შრომა "მიზანი სამართალში" (2 ტომად, 1877-1883), რომელშიც იგი ამტკიცებს რომ "მიზანი არის მთელი სამართლის შემოქმედი". ამ ნაშრომით იერინგი საბოლოოდ გაემიჯნა ე.წ. ცნებათა იურისპრუდენციას, რითაც ლოგიკური დასასრული ჰპოვა იდეურმა "ფერიცვალებამ" (Bekehrung), რომელიც გავრცელებლი შეხედულების თანახმად "რომის სამართლის სულში" იღებს სათავეს. განსაკუთრებით მწვავედ და მახვილგონივრულად დასცინის მეცნიერი ცნებათა იურისპრუდენციას თხზულებაში "იურიდიულ ცნებათა ზეცაში" (1884).
სამოქალქო სამართლის დოგმატიკისათვის განსაკუთრებით მნიშვნელოვანი იყო მისი ნაშრომები მფლობელობის და წინასახელშეკრულებო ვალდებულებების (culpa in contrahendo) შესახებ ("culpa in contrahendo-ს შესახებ").
იერეინგმა განსაკუთრებული ზეგავლენა იქონია სისხლის სამართლის სოციოლოგიურ სკოლაზე და ე.წ. ინტერესთა იურისპრუდენციაზე (ფილიპ ჰეკი). იერინგის მეთოდოლოგიური და თეორიული შეხედულებები დღემდე ინარჩუნებენ აქტუალურობას გერმანულენოვანი ქვეყნების სამართლის მეცნიერებაში.
მნიშვნელოვანი ნაშრომები
- ნარკვევები რომის სამართლიდან, 1844
- რომის სამართლის სული მისი განვითარების სხვადასხვა საფეხურებზე, 1852-1865
- ბრალის მომენტი რომის სამართალში, 1867
- ბრძოლა სამართლისათვის, 1872
- მიზანი სამართალში, 1877-1883
- მფლობელობის ნება. ამავდროლად გაბატონებული იურიდიული მეთოდის კრიტიკა, 1889
- რომის სამართლის განვითარების ისტორია, 1894
კატეგორია:გერმანელები
კატეგორია:იურისტები
კატეგორია:დაბადებული 1818
კატეგორია:გარდაცვლილი 1892
ja:ルドルフ・フォン・イェーリング
snowboard austria Granada accommodation firma tekst mieszne filmy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
USS Dahlgren
Three ships in the United States Navy have been named USS Dahlgren for John A. Dahlgren.
- The first Dahlgren (TB-9) was a torpedo boat, commissioned in 1900 and decommissioned in 1919.
- The second Dahlgren (DD-187/AG-91) was a Read More... |
Battle of Mine Run
The Battle of Mine Run, also known as Payne's Farm, or New Hope Church, or the Mine Run Campaign (November 27 – December 2, 1863), was conducted in Orange County, Virginia, in the American Civil War. An unsuccessful attempt to defeat Robert E. Lee's
Zeelich is the setting of the game Little Big Adventure 2. It's a small planet belonging to the same system, or galaxy, with Twinsun.
According to the legend, Zeelich was formed during the cataclysm Oogh, by the planets Zir (sun) and Lich (cold). The gods sent to the 4 species the youngest son of light, Kard N'kom who was later known as Dark Monk. Because of many wars between the species, the gods hurled the planet to the first sun
|
Roger Price (TV)
For other persons named Roger Price, please visit: Roger Price
Roger Damon Price is a British television producer, most notable for producing the science fiction programme The Tomorrow People and the sketch comedy show You Can't Do That on Television.
External links
-
- [htt
|
Auvergne (province)
:This article is about the historical county and province of Auvergne. For the modern-day administrative région of Auvergne, see Auvergne (région).
Auvergne (région)
Auvergne (Occitan: Auvèrnha) was the name of an historically independent county in the center of France, as well as later a province of France. It is the name of the geographical and cultural area that corresponds to the former province. T
|
Royal Dublin Fusiliers
The Royal Dublin Fusiliers was an infantry regiment of the British Army.
History
The regiment was created on 1 July 1881 due to Childers reforms by the amalgamation of the 102nd Regiment of Foot (Royal Madras Fusiliers) and the Read More... |
SWEET16
SWEET16 is an interpreted "byte-code" language invented by Steve Wozniak and implemented as part of the Integer BASIC ROM in the Apple II computer. It was created because Wozniak needed to manipulate 16-bit pointer data in his implementation of BASIC, and the
|
|
|
