:: wikimiki.org ::
| Sveanmaa |
Sveanmaa
Sveanmaa on yksi neljästä Ruotsin historiallisesta maasta (land). Muut kolme ovat Göötanmaa, Norrlanti ja Itämaa. Nimi esiintyy ensimmäistä kertaa 1400-luvulla, joskin kansan, heimon tai sosiaaliryhmän nimi "svealaiset" näyttää esiintyvän erilaisissa kirjoitusmuodoissa jo antiikin ajalla.
Sveanmaahan kuuluvat seuraavat Ruotsin historialliset provinssit: Upplanti, Södermanlanti, Västmanlanti, Värmlanti, Taalainmaa ja Närke.
Luokka:Ruotsi
Luokka:Ruotsin historia
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
ItämaaItämaa (Österland) on Suomea tarkoittava nimitys, joka esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa 1300- ja 1400-luvuilla. 1400-luvulta lähtien maakuntanimi Finland (Varsinais-Suomi) laajenee tarkoittamaan koko Ruotsille kuuluvaa Suomen aluetta, jolloin Itämaa-nimi jää käytöstä.
Suomen alue ei ollut keskiajalla hallinnollinen, kulttuurinen tai etninen kokonaisuus, vaan nippu Ruotsin alaisuuteen kuuluvia linnaläänejä. Österland-nimi kuitenkin osoittaa, että jonkinlaisena maantieteellisenä käsitteenä "Suomi" oli olemassa.
Luokka:Suomen keskiaika
Ruotsin historialliset provinssit
Historialliset maakunnat (landskap) olivat käytössä hallinnollisina yksiköinä vuoteen 1634, jolloin ne korvattiin lääneillä.
Suomessa Ahvenanmaan kihlakunnasta tuli oma lääninsä 1919 ja siitä tehtiin itsehallinnollinen maakunta 1921. Muualla Suomessa maakunnat tulivat uudelleen käyttöön aluejaossa lääniuudistuksen yhteydessä vuonna 1997, jolloin muodostettiin 20 uutta maakuntaa.
Nimet suomeksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Norlanti: (Norrland)
- Gästrikland (Gestricia)
- Hälsingland (Helsingia)
- Jämtlanti (Jämtland, Jemtia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1645)
- Härjedalen (Herdalia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1645)
- Medelpad (Medelpadia)
- Ã…ngermanland (Angermannia)
- Länsipohja (Västerbotten; Westrobothnia)
- Pohjanmaa (Österbotten; Ostrobothnia)
- Lappi (Lappland; Laponia) (ei kuulunut Suomeen ennen vuotta 1809)
Sveanmaa: (Svealand)
- Södermanlanti (Sudermannia)
- Uplanti (Uppland, Uplandia)
- Vestmanlanti (Västmanland, Westmannia)
- Taalainmaa (Dalarna; Dalecarlia)
- Närke (Nericia)
- Värmlanti/Vermalanti (Värmland; Wermelandia)
Värmlanti
Göötanmaa: (Götaland)
- Skoone (Skåne; Scania) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1658)
- Blekinge (Blechingia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1658)
- Hallanti (Halland; Hallandia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1645)
- Gotlanti (Gotland; Gotlandia) (kuului Tanskaan ennen vuotta 1645)
- Bohuslän (Bahusia) (kuului Norjaan ennen vuotta 1658)
- Öölanti (Öland; Oelandia)
- Länsi-Göötanmaa (Västergötland; Westrogothia)
- Smoolanti (Småland, Smalandia)
- Itä-Göötanmaa (Östergötland; Ostrogothia)
- Dalsland (Dalia)
Itämaa: (Österland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland; Finlandia)
- Ahvenanmaa (Ã…land; Alandia)
- Uusimaa (Nyland; Nylandia)
- Satakunta (Satakunta, myös Satakunda; Finlandia Septentrionalis, myös Satakunda)
- Häme (Tavastland; Tavastia)
- Savo (Savolax, myös Savolaks; Savonia)
- Karjala (Karelen; Karelia)
- Pohjanmaa (Österbotten; Ostrobothnia)
Luokka:Ruotsi
Luokka:Ruotsin historiaHistoria, Ruotsin
Luokka:Euroopan historia
Luokka:Valtioiden historiat Kategorie:Ort im Kanton ObwaldenOrte im Kanton Obwalden
Obwalden
Kategorie:Obwalden (Kanton)
gry zrêczno¶ciowe tablice alojamientos en edimburgo liczniki Dorota Rabczewska
|
|
|
|
