:: wikimiki.org ::
| Taalainmaan Lääni |
Taalainmaan lääni
Taalainmaan lääni sijaitsee Keski-Ruotsissa. Sen alue on suunnilleen sama kuin Taalainmaan maakunnan. Läänin nimi oli vuoteen 1997 asti Kopparbergin (kuparivuoren) lääni. Taalainmaan läänin naapurit ovat Jämtlannin lääni, Gävleborgin lääni, Västmanlannin lääni, Örebron lääni och Värmlannin lääni sekä Norjan puolella Hedmarkin kunta. Lääniin kuuluu 15 kuntaa. Pääkaupunki on Falun.
Aiheesta muualla
- [http://www.w.lst.se Lääninhallituksen sivut]
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
TaalainmaaTaalainmaa, ruots. Dalarna, historiallinen maakunta Sveanmaalla Keski-Ruotsissa. Pinta-ala on 29 086 km² ja asukkaita 278 000 (2001). Taalainmaa kuuluu pääosaltaan Taalainmaan lääniin ja osaksi Gävleborgin lääniin.
Suurimmat kaupungit ovat Borlänge ja Falun. Taalainmaalla on vahvat kansanperinteet mm. murteissa, taiteessa, kansanpuvuissa ja kirkkojen rakentamisessa. Maakunnassa on aikaisemmin ollut myös laajaa kaivostoimintaa sekä rauta- ja terästeollisuutta, mutta nykyisin maa- ja metsätalous sekä puunjalostusteollisuus työllistävät eniten.
Luokka:Ruotsi
Jämtlannin lääni
Jämtlannin lääni (ruotsiksi Jämtlands län) on lääni Indalinjoen latvoilla Jämtlannin ja Härjedalenin maakunnissa Ruotsissa. Pinta-ala on 49 443 km2 ja asukkaita 128 586 (2001). Läänin pääkaupunkina Östersund.
Läänin kunnat
- Berg
- Bräcke
- Härjedalen
- Krokom
- Ragunda
- Strömsund
- Ã…re
- Östersund
Västmanlannin lääni
Vestmanlannin lääni (ruotsiksi Västmanlands län) on lääni Mälarenin luoteispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala on 6 302 km2 ja asukkaita 258 000 (2001). Läänin pääkaupunkina Västerås.
Läänin kunnat
- Arboga
- Fagersta
- Hallstahammar
- Heby
- Kungsör
- Köping
- Norberg
- Sala
- Skinnskatteberg
- Surahammar
- Västerås
Luokka: Ruotsin läänit
Örebron lääni
Örebron lääni (ruotsiksi Örebro län) on lääni Vätternin pohjoispuolella Ruotsissa. Pinta-ala on 8 519 km2 ja asukkaita 273 000 (2001). Läänin pääkaupunki on Örebro.
Läänin kunnat
Örebro
- Askersund
- Degerfors
- Hallsberg
- Hällefors
- Karlskoga
- Kumla
- Laxå
- Lekeberg
- Lindesberg
- Ljusnarsberg
- Nora
- Örebro
Luokka:Ruotsin läänit
Värmlannin lääni
Värmlannin lääni sijaitsee läntisessä keski-Ruotsissa. Se rajoittuu idässä Taalainmaan ja Örebron lääniin, etelässä Länsi-Göötanmaan lääniin ja lännessä Norjaan. Pinta-ala on 17 583 km² ja asukkaita 276,600. Värmlannin lääni perustuu Värmlannin maakuntaan, joka erotettiin 1779 Närken ja Värmlannin maakunnasta.
Värmlannin maakunta
Värmlanti (myös Vermlanti, ruotsiksi Värmland) on maakunta Vänernin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala 18 201 km2 ja asukkaita 317 000 (2001). Värmlannin maakunnan alue käsittää Värmlandin läänin ja osan Örebron lääniä. Suurimpia kaupunkeja ovat Karlstad, Karlskoga, Kristinehamn ja Arvika. Alueen maatalous on pientilavaltaista, ja metsistä samoin kuin puunjalostuksesta valtaosa on suurten yritysten (Uddeholm, Billerud) hallussa. Bergslagenin alueen raudanjalostus on valtakunnallisesti merkittävää. Värmlanti on ollut myös monien kuuluisien kirjailijoiden, kuten Gustaf Frödingin, Selma Lagerlöfin ja Esaias Tegnérin kotiseutu.
Värmlannin historia
Värmlanti on ollut suurten muuttovirtausten maakunta. Jo 1600-luvulla sinne muutti runsaasti suomalaisia, jotka perustivat alueelle ns. suomalaismetsät. Suomenkieli säilyi alueella jopa 1900 -luvun puoleen väliin saakka. Värmlannista lähti 1800-luvun lopulla siirtolaisia Amerikkaan ja rautatietyömaille ympäri Skandinaviaa.
Läänin kunnat
Värmlannin läänin kunnat: Skandinavia
- Arvika
- Eda
- Filipstad
- Forshaga
- Grums
- Hagfors
- Hammarö
- Karlstad
- Kil
- Kristinehamn
- Munkfors
- Storfors
- Sunne
- Säffle
- Torsby
- Årjäng
Linkit
Luokka:Ruotsin läänit
FalunFalun on 55 000 asukkaan kaupunki Ruotsissa, Bergslagenin metsäisellä vaara-alueella noin 230 kilometriä Tukholmasta luoteeseen. Se on perustettu kuparikaivoskaupungiksi jo 1200-luvun puolivälissä. Varsinaiset kaupunkioikeudet Falun sai 1641. Falun on Taalainmaan läänin pääkaupunki.
Stora Kopparbergin kaivosyhtiö on luultavasti maailman vanhin edelleen toimiva kaivosyhtiö, se on kaivanut kultaa ja kuparia Falunin liepeiltä vuodesta 1347. Nykyisin Stora Kopparberg on osa Stora Enso -konsernia.
Falun on perinteikäs hiihtokeskus, jossa on pidetty vuosien 1954, 1974 ja 1993 pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskisat. Vuodesta 1973 alkaen hiihtostadion on ollut valtion omistuksessa.
Alueella on pitkään tehty punamultamaalia, Falunin punaista, joka on vallitseva väri myös Länsi-Suomen maalaistalojen ulkorakennusten seinissä. Lenkkimakkaran päätyyppi on Ruotsissa nimeltään falukorv.
Falunin alueen suosituin turistikohde on taiteilija Carl Larssonin asuintalo, Carl Larsson-gården, joka toimii nykyisin museona.
Falun on Haminan ystävyyskaupunki.
Aiheesta muualla
- [http://www.falun.se/ Kaupunkiseudun viralliset sivut] - ruotsinkielinen
- [http://www.visitfalun.se/ Kaupungin turistisivut] - ruotsinkielinen
Luokka:Ruotsin kaupungit
Luokka:Taalainmaan läänin kunnat
CisCis bezeichnet
#in der Musik das um einen Halbton erhöhte C.
#im Zusammenhang mit Fremdworten (im Gegensatz zu trans) diesseits: z.B. cisalpin, cislunar, Cisjordanien
#die Abkürzung des Halbleitermaterials Kupfer-Indium-Diselenid, siehe Solarzelle
#in der Medizin das Carcinoma in situ - ein Karzinom, dass ohne Metastasenbildung (noch) lokal beschränkt ist.
#in der Mathematik vereinfachende Schreibweise: cis(a) = cos(a) + i - sin(a)
cis bezeichnet
#in der Musik den über Cis gebildeten Moll-Akkord cis-Moll.
#in der Stereochemie die cis-Anordnung von zwei Substituenten.
sms gate warsaw hotels oty³o¶æ programy g³odówka
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Sci alpino alle olimpiadi invernali 1998
Alla XVIII Olimpiade Invernale svoltasi nel 1998 a Nagano (Giappone) vennero assegnate dieci medaglie (5 maschili e 5 femminili) in cinque discipline.
Uomini
Discesa libera
Super G
Slalom gigante
Slalom speciale
Combinata
Donne
Discesa libera
Super G
Slalom gigante
Slalom speciale
|
|
Ghisa lamellare
Costituisce la ghisa grigia più diffusa e si crea con la fusione di rottame di ghisa e di acciaio, con l'aggiunta di elementi grafitizzanti (C > 3%, Si, P).
A causa delle lamelle, del silicio e del fosforo, spesso si ha fragilità ; per ridurla si inocula il bagno con CaSi, che favorisce la nucleazione eterogenea e
|
Sci alpino alle olimpiadi invernali 2002
Alla XIX Olimpiade Invernale svoltasi nel 2002 a Salt Lake City (Stati Uniti) vennero assegnate dieci medaglie (5 maschili e 5 femminili) in cinque discipline.
Uomini
Discesa libera
Super G
Slalom gigante
Slalom speciale
Combinata
Donne
Discesa libera
Super G
Slalom gigante
|
Wikipedia:Voce
Una voce (o articolo) di Wikipedia è definita come una pagina contenente informazioni di tipo enciclopedico o in stile almanacco, intendendo con quest'ultimo: elenchi, cronologie, tabelle o grafici).
Per articolo si intendono solo le voci presenti nel namespace principale, identificabili per l'assenza di un suffisso del tipo xxxx: nell'indirizzo della pagina stessa. Ad esempio:
it.wikipedia.org/wiki/Mela è un artico
|
Asintoto obliquo
Si ha un asintoto obliquo quando la funzione, andando verso infinito si avvicina ad una retta obliqua C'e' da dire subito che l'asintoto obliquo non esiste sempre perche' una funzione andando all'infinito potrebbe avvicinarsi all'orizzontale oppure crescere avvicinandosi ad una parabola o ad una cubica..... Vediamo quali sono le condizioni perche' una funzione ammetta asintoto obliquo della forma
y = mx + q
Prima di tutto bisogna dire che la funzione deve tendere all'infinito:
limx-> f(x) =
poi devono esistere m e q, cioe' devono esistere finiti i
|
Head harness
Un head harness è un acessorio costruito assemblando con più cinghie progettato per cingere il capo, utilizzato nelle pratiche BDSM. Le cinghie sono generalmente bloccate da fibbie allacciate dietro la nuca. Gli Head harness sono comunemente usati per fornire punti di aggancio per diversi generi di bavagli, come ball gags, bit gags, muzzle gags e ring gags, benchè po
|
|