:: wikimiki.org ::
| Taantuma |
TaantumaTaantuma on makrotaloustieteissä tilanne, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Jos samaan aikaan esiintyy inflaatiota, syntyvää ilmiötä kutsutaan stagflaatioksi.
Lyhyttä taantumaa kutsutaan useimmiten taloudelliseksi korjausliikkeeksi. Pidentynyt taantuma on puolestaan lama.
Taantuma ei useimmiten kuulu tavalliseen talouteen, jonka mukaan suhdannevaihteluiden aallonpohja kestää korkeintaan yhden vuosineljänneksen. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.
Katso myös
- Suhdannevaihtelu
Luokka:Makrotaloustiede
MakrotalousMakrotaloustiede tutkii kokonaisen talouden tuotantoa ja kysyntää, tienattua rahaa, työllisyyttä tai yleistä hintateoriaa. Makrotaloustiede antaa vastauksen kysymykseen, miten tietyt poliittiset tavoitteet (taloudellinen kasvu, hintojen vakaus, täystyöllisyys) saavutetaan parhaimmin.
Makrotaloustieteiden yleisimmät koulukunnat ovat:
#Uusklassinen taloustiede, joka palauttaa taloustieteen perusideat mikrotaloustieteelliselle pohjalle.
##Monetaristinen taloustiede, jonka mukaan inflaatiota vastaan ei tule taistella kysyntää säätelevällä budjettipolitiikalla vaan keskuspankin rahapolitiikalla.
##Tuotantopuolen taloustiede, jonka mukaan talouspolitiikan tulee keskittyä tuotannon kasvattamiseen parantamalla palkkatyön, yrittämisen ja sijoittamisen kannustavuutta alentamalla veroja. Talouspolitiikan yhtenä tarkoituksena on antaa valtiolle mahdollisimman paljon verotuloja kiihdyttämällä talouskasvua, jolloin myös veropohja kasvaa. Kaikenlainen verotus nähdään kuitenkin huonona ideana.
#Itävaltalainen taloustiede, jonka mukaan yksittäisten ihmisten toimien summaa ei pidä arvioida pelkkien yleistävien lakien perusteella, vaan niitä pitää pyrkiä selittämään loogisella prakseologialla.
#Keynesiläinen taloustiede, joka selittää työttömyyttä ja syklejä kokonaiskysynnällä. Keynesiläinen talouspolitiikka on vastasyklinen, eli valtion tulisi tasata talouden laskuja ja nousuja.
Makrotaloudellisia malleja
Yksi jaottelun peruste makrotaloustieteellisille malleille on niiden kattama aikaväli.
- Lyhyt aikaväli
- IS-LM -malli
- Keskipitkä aikaväli
- AS-AD -malli
- Pitkä aikaväli
- Solow:n kasvumalli
Eri koulukunnilla on hyvinkin erilaiset näkemykset taloustieteiden perustasta.
Katso myös
- Mikrotalous
Luokka:Makrotaloustiede
ja:マクロ経済学
BruttokansantuoteBruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot.
Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta.
Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon.
Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).
Katso myös
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
Luokka:Kansantaloustiede
Inflaatio vuoden 1923—1924 hyperinflaation aikana.]]
Inflaatio tarkoittaa yleensä rahan arvon alenemista eli yleistä hintatason nousua. Itävaltalaisen taloustieteen eräiden edustajien mukaan inflaatio on sama asia kuin rahamäärän kasvu eikä heidän mielestään yleistä hintatasoa voi mitata.
Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Painoja muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan.
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu. Inflaation vastakohta on deflaatio.
Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahamäärän kasvusta.
Katso myös hyperinflaatio.
Aiheesta muualla
- [http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/ind/oppitunnit/ind06/index.html Tilastokeskuksen sivut kuluttajanhintaindeksistä]
Luokka:Raha
ms:Inflasi
ko:인플레이션
ja:インフレーション
simple:Inflation
StagflaatioStagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu). Termi stagflaatio tuli käyttöön 1970-luvulla, kun länsimaiden taloudessa oli öljykriisin yhteydessä samaan aikaan lama, suurtyöttömyys ja korkea inflaatio. 1930-60-luvuilla muodissa olleen keynesiläisen taloustieteen mukaan suurtyöttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä, joten 1970-luvun stagflaatio romutti keynesiläisen taloustieteen väitteitä omalta osaltaan. Monetaristien mukaan stagflaatio voidaan selittää rahan kvantiteettiteorialla ja työmarkkinoiden jäykkyydellä.
Katso myös
- Lama
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Kansantaloustiede
Lama (talous)Lama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvun suuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassa markkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Katso myös
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Makrotaloustiede
SuhdannevaihteluLama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvun suuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassa markkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Katso myös
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Makrotaloustiede
Luokka:MakrotaloustiedePääartikkeli makrotaloustiede
Luokka:Taloustiede Böbrach
Böbrach ist eine Gemeinde mit 1.668 Einwohnern im Bezirk Niederbayern (Bayern) im Landkreis Regen.
Geografie
Böbrach liegt in der Region Donau-Wald.
Es existiert nur die Gemarkung Böbrach.
Geschichte
Böbrach im heutigen Niederbayern gehörte zum Rentamt Straubing und zum Landgericht Viechtach im Kurfürstentum Bayern. Die gerichtlichen Zuständigkeiten waren hier zwischen dem Landgericht Viechtach und dem Landgericht Linden aufgeteilt. Im Zuge der Verwaltungsreformen in Bayern entstand mit dem Gemeindeedikt von 1818 die heutige Gemeinde.
Einwohnerentwicklung
Auf dem Gebiet der Gemeinde wurden 1970 1.400, 1987 dann 1.518 und im Jahr 2000 1.668 Einwohner gezählt.
Politik
Bürgermeister ist Wende Siegfried (CSU).
Die Gemeindesteuereinnahmen betrugen im Jahr 1999 umgerechnet 467 T€, davon betrugen die Gewerbesteuereinnahmen (netto) umgerechnet 20 T€.
Wirtschaft und Infrastruktur
Wirtschaft sowie Land- und Forstwirtschaft
Es gab 1998 nach der amtlichen Statistik im produzierenden Gewerbe 41 und im Bereich Handel und Verkehr keine sozialversicherungspflichtig Beschäftigte am Arbeitsort. In sonstigen Wirtschaftsbereichen waren am Arbeitsort 50 Personen sozialversicherungspflichtig beschäftigt. Sozialversicherungspflichtig Beschäftigte am Wohnort gab es insgesamt 549. Im verarbeitenden Gewerbe gab es 7 Betriebe, im Bauhauptgewerbe 2 Betriebe. Zudem bestanden im Jahr 1999 51 landwirtschaftliche Betriebe mit einer landwirtschaftlich genutzten Fläche von 590 ha, davon waren 49 ha Ackerfläche und 541 ha Dauergrünfläche.
Bildung
Im Jahr 1999 existierten folgende Einrichtungen:
- Kindergärten: 50 Kindergartenplätze mit 59 Kindern
- Volksschulen: 1 mit 4 Lehrern und 71 Schülern
Weblinks
-
Kategorie:Ort in Bayern
Kategorie:Regen
domeny sylwester w grach jednorki bandyta narty szwajcaria Hotel in Sofia
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
West Union
West Union may refer to several places in the United States:
- West Union, Iowa
- West Union, Minnesota
- West Union, New York
- West Union, Ohio
- West Union, South Carolina
- Carl (name) for information about the name.
Famous People
- Prince Carl, Duke of Westrogothia
- Carl Jung
- Carl Fogarty
- Carl Lewis
- Carl Orff
- Carl Sagan
- Carteret County, North Carolina
- Carteret, New Jersey
- John Carteret, 2nd Earl Granville
- Philip Carteret (1733 - 1796) a British naval officer and explorer
- Philip Carteret (Governor), former governor of designs any of a variety of things. This usually implies the task of creating or of being creative in a particular area of expertise. It is frequently used to reference someone who draws or in some ways uses visual cues to organize their work.
Designer is also the title for a person practicing in one of the design fields, such as architecture or engineering
|
Syncretistic
Syncretism is the attempt to reconcile disparate, even opposing, beliefs and to meld practices of various schools of thought. It is especially associated with the attempt to merge and analogize several originally discrete traditions, especially in the theology and mythology of religion, and thus assert an underlying unity.
Syncretism is also common in
|
Amphoe Kanchanadit
Kanchanadit (Thai: กาญจนดิษฐ์) is a district (Amphoe) in the province Surat Thani in the south of Thailand.
History
Originally the town was named Thathong (ท่าทอง) and was located at the shore of Khlong Thathong Mai(named Khlong Tha Phechon at that time). During
|
Lt. Uhura
Commander Nyota Uhura is a character from the fictional Star Trek universe and was played by Nichelle Nichols on Star Trek: The Original Series and the first six Star Trek movies. She was the Chief Communications Officer on the Starship Enterprise (NCC-1701 and Amphoe) in the province Surat Thani in the south of Thailand.
History
Originally the town was named Thathong (ท่าทอง) and was located at the shore of Khlong Thathong Mai(named Khlong Tha Phechon at that time). During
|
|
