:: wikimiki.org ::
| Tampere |
Tampere
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella on noin 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä.
Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 306 000 asukasta.
Historia
Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato ja 1820 alkaen Finlaysonin tehdas. Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano.
1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi teollistua. Tampereelle syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta. 1900-luvun alussa alkoi syntyä myös konepajateollisuutta.
Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille ja vietiin vankileireille.
Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin korkeakouluja ja aloitettiin rakennemuutos.
Politiikka
Maantiede
Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella.
Liikenne
Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1.
Blue1
Välimatkat
- Helsinkiin 182 km
- Jyväskylään 153 km
- Kotkaan 241 km
- Kuopioon 293 km
- Lahteen 126 km
- Lappeenrantaan 274 km
- Ouluun 504 km
- Poriin 114 km
- Turkuun 165 km
- Vaasaan 254 km
Nähtävyydet
Vaasa
- Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo ja Vakoilumuseo
- Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
- Näsinneula - näkötorni
- Särkänniemi - elämyspuisto
- Tammerkoski - koski
- Hatanpään arboretum - kartanon alueella myös edellä mainittu Nukke- ja pukumuseo
- Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
- Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
- Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
- Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
- C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa
Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto.
Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.
Kulttuuri
Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä ooppera.
- Tampere-talo
Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.
Urheilu
Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin.
Kaupunginosia
Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.
Tammerkosken länsipuolella:
- I kaupunginosa, jolle on myöhemmin annettu nimi Näsi ja nyttemmin Finlayson.
- Keskikaupunki eli II kaupunginosa, nykyisin Tammerkosken alue tai ydinkeskusta.
- Nalkala (III kaupunginosa)
- Amuri (IV-V kaupunginosa)
- Kaakinmaa (VI)
- Pyynikinrinne (VII)
- Särkänniemi (VIII)
Tammerkosken itäpuolella:
- Armonkallio eli Naistenlahti, joka nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
- Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
- Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
- Ratina (XIII)
- Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
- Tullin alue (XVII)
Ja asutuksen levitessä:
- Kalevanharju (XVIII)
- Kalevanrinne (XIX)
- Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
- Petsamo (XXI)
- Lappi eli Käpylä (1914)
Sittemmin kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään kartanon maat:
- Hatanpää (XXII) 1920
- Viinikka (XXIII) 1914
- Nekala (XXIV)
- Vihioja (XXV)
- Jokipohja (XXVI)
- Härmälän esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925.
Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.
Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Järvensivuun, Kaukajärvelle, Peltolammille Multisiltaan ja Hervantaan. Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto tuntee yli sata kaupunginosaa.
Katso: Luettelo Tampereen kaupunginosista
Liitosalueet
Aitolahti
Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966.
Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.
Aitolahden kylät
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/aitolahti/ Aitolahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/palonkyla/ Palonkylä]
Teisko
Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972.
Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.
Teiskon kylät
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kaanaa/ Kaanaa]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kapee/ Kapee]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kammenniemi/ Kämmenniemi]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/pohtolavattula/ Pohtola ja Vattula]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kirkonseutu/ Teiskon kirkonseutu]
- [http://teralahti.nettisivut.fi/ Terälahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/ukaaasuntila/ Ukaa ja Asuntila]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/viitapohja/ Viitapohja]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/varmala/ Värmälä]
Naapurikunnat
- Kangasala - Kuru - Lempäälä - Nokia - Orivesi - Pirkkala - Ruovesi - Ylöjärvi
Ystävyyskaupungit
- Brasov (Romania) - Chemnitz (Saksa) - Essen (Saksa) - Kaunas (Liettua) - Kiova (Ukraina) - Kópavogur (Islanti) - - León (Nicaragua) - Linz (Itävalta) - Lódz (Puola) - Miskolc (Unkari) - Mwanza (Tansania) - Nizhni Novgorod (Venäjä) - Norrköping (Ruotsi) - Odense (Tanska) - Olomouc (Tsekin tasavalta) - Syracuse (Yhdysvallat) - Tartto (Viro) - Trondheim (Norja)
Aiheesta muualla
- [http://www.uta.fi/utain/2003s/16/6153.html Tampereen nimen alkuperästä]
- [http://www.tampere.fi/ Tampereen kaupungin kotisivu]
- [http://www.tampereopas.com/ Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas]
- [http://www.uta.fi/ Tampereen yliopisto]
- [http://www.tut.fi/ Tampereen teknillinen yliopisto]
- [http://www.tpu.fi/ Tampereen ammattikorkeakoulu]
- [http://www.tampere.fi/matkailu/avain/vinkkelit04.htm Tampere hieman eri vinkkeleistä]
- [http://www.taloustutkimus.fi/data.asp?articleid=562&pgid=1 Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki]
- [http://www.tampere.fi/tiedostot/58GdZkuRX/TASKU05.pdf Tampere taskussa] - tilastoja pdf-tiedostona
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Tampere
ja:タンペレ
Pohjoismaat
Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on itsehallinto. Ahvenanmaa on taas osa Suomea, mutta silläkin on itsehallinto. Myös nämä kolme ovat mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaissa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa.
Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on yhteinen historia. 1400-luvulla kaikki pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsin osa ja Tanska hallitsi myös Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin.
Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Ääntämyksessä on huomattavia eroja, mutta kielitieteellisesti ne tulisi laskea saman kielen murteiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella.
Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin ja toisaalta Baltian maat astettain ovat tulleet mukaan yhteistyöhön. Yhteistyössä voi siksi olla helpompi käyttää poliittisesti neutraalia ulkopuolista kieltä kuin antaa pohjoismaisille kielille valta-asema. Nykyisin Pohjoismaat muodostavat Euroopassa alueen, jossa leimallisesti lingua franca on englanti. (Muilla alueilla saksalla ja ranskalla on vielä vähintään yhtä vahva asema kuin englannilla.) Tähän asti Pohjoismaiden neuvostossa ei kuitenkaan ole suunnitellut työkielen vaihtamista englanniksi. Vuonna 2003 ehdottiin, että Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen investointipankki (NIB), vaihtaisi työkielen englanniksi, Baltian maiden varten, mutta Suomi vastusti esitystä.
Katso myös: Skandinavia, Pohjois-Eurooppa
Linkkejä
- [http://www.pohjola-norden.fi/ Pohjola-Norden] - Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto
Luokka:Eurooppa
Luokka:Pohjoismaat
zh-min-nan:Pak-kok
ko:노르딕 국가
ja:北欧諸国
NeliökilometriNeliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria.
Luokka:Pinta-alayksiköt
Seutukunta
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Kangasala
Kangasala on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, 18 km Tampereesta itään. Kunnan väkiluku on Sahalahden liittämisen jälkeen 2005 alussa noin 25 700 ja sen pinta-ala on 651,27 km², josta 158,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2005 alussa noin 52,2 asukasta/km².
Väestötiheys
Nimen alkuperä on kiistanalainen, on arveltu sen johtuvan sanoista "kankaan alla" tai tarkoittavan kovaa kulkureittiä. Nimen taivutus on epäsäännöllinen: mennään Kangasalle, ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle".
Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja.
Tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin YLE Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi.
Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo.
Kylät
Alanen, Apajapohja, Franssila, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Ihari, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrä, Neulaniemi, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Riunvaiva, Ruokonen, Ruutana, Sammalisto, Sarkkila, Savo, Siitama, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy
Historiaa
Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.
Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui.
Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla.
Kangasalan kivikirkko
Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasalle.
Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.
Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.
Kirjailija Jalmari Finne on syntynyt ja asunut Kangasalla.
Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.
Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².
Kulttuuri
Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit". Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki sekä kansainväliset nukketeatteripäivät.
Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien.
Urheilu
Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:
- suunnistus - Kangasala SK
- melonta - Kangasalan Melojat
- pikaluistelu - Kangasalan Voitto
Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa [http://www.kangasalankisa.fi/], jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muuassa yleisurheilu, hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja suunnistus. Lisäksi se huolehtii Längelmäveden rannalla sijaitsevan Kisarannan leirintäalueen toiminnasta.
Koulutus
Kangasalla toimii 12 ala-astetta, 3 yläastetta sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1-9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio ja ammatillinen oppilaitos.
Väestönkehitys
Hallinto
jääkiekko
Kangasalan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 1991 alkaen hall.maist., oik. kand. Jukka Mäkelä.
Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.
Elinkeinorakenne ja työpaikat
Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.
Aiheesta muualla
- [http://www.kangasala.fi Kangasalan kunnan kotisivut]
-
Nokia (kaupunki)Nokia on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 28 604 ihmistä (2004) ja sen pinta-ala on 347,8 km² josta 58,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 98,94 asukasta/km².
Nokia on teollisuuskaupunki ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, tärkeimpänä matkapuhelinyhtiö Nokia. Nokia on kuuluisa kylpylästään, tehtaanmyymälöistään, vesireiteistään ja tapahtumistaan. Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Vuodesta 2002 lähtien, 10 vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat.
Sana "nois" (monikko "nokia") on ikivanha sana turkiseläin soopelille, mikä kertoo siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.
1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.
Kyliä
Pinsiö, Sarkola, Siuro, Taivalkunta, Tottijärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.nokiankaupunki.fi/ Nokian kaupunki]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Suomen kaupungit
Pirkkala
Pirkkala (ruotsinkielinen nimi: Birkala) on Suomen kunta joka sijaitsee Tampereen kyljessä, Länsi-Suomen läänissä. Pirkkala on Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta.
Pirkkalassa sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennosto.
Yleistä
Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.
Pirkkalan ikärakenne on nuori ja väestö on hyvin koulutettua. Koulutuksesta huolehtii kuusi ala-astetta, yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Harva pirkkalalainen on syntynyt Pirkkalassa. Yli puolet käy töissä Tampereella.
Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa.
Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen.
Kyliä
Ania, Haikka, Kataisto, Naistenmatka, Nuoliala, Pappila, Partola, Pirkkalankylä, Sankila, Sionkylä, Sorkkala, Tanila, Toppari ja Valkila. Naistenmatkalla sijaitsee Pirkkalan keskusta Suuppa. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Naistenmatkan, Haikan ja Nuolialan alueella asuu reilusti yli puolet Pirkkalan väestöstä.
Historia
Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Ensimmäiset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla.
Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja kunnan vaakunassa näkyvä turkiseläinkuvio viittaa tähän "kaupankäyntiin". G.von Numers piirsi vaakunan vuonna 1951. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.
Pirkkalasta erosi vuosien mittaan kuntia ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljellejääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokiaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.
Valtuusto
- Kokoomus 11 (+1 edellisiin vaaleihin)
- SDP 10 (+1)
- Vihreät 6
- Vasemmistoliitto 3 (-1)
- Keskusta 3
- PPP eli Paremman Pirkkalan puolesta 1 (-1)
- Kristillisdemokraatit 1
Nähtävyydet
Veistospuistossa lähellä kuntakeskusta on useita nykytaiteen veistoksia, jotka useimmat on tehty valuraudasta kahden valurautasymposiumin aikana vuosina 2001 ja 2003. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin jo muitakin materiaaleja. Taideteokset on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Idean symposiumeihen sai pirkkalalainen taitelija, Virosta Suomeen muuttanut Villu Jaanisoo.
Pirkkalassa on ollut kivikautista asutusta ja muinaislöytöjä on alueella runsaasti.
Vanha kirkko on vuodelta 1921 ja se on tiettävästi rakennettu ikiaikaiselle Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Uusi moderni kirkko vuodelta 1994 sijaitsee aivan nykyisen keskustan tuntumassa. Se valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.
Kuuluisia pirkkalalaisia
- Pentti Hietanen, oopperalaulaja
- Mikko Kuoppa, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Ransu-koira
- Veikko Sinisalo, näyttelijä
- Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja
Yrityksiä
Pirkkalan yrityskeskittymät ovat Turkkiradan teollisuusalue kuntakeskuksessa, lentokentän yritykset ja Partolan yrityskeskittymä. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu paljon kauppakeskuksia, mm. Citymarket, Bauhaus ja Retail Park Veska (http://www.veska.net/).
- Johnson Metall Oy Ab, tuotteina mm. pronssiset liukulaakerit
- VCH Engineering, tuotteina automaatiolaitteet
- Vapaa Valinta, myymäläketju
- S-Market, elintarvikekauppa
- Hesburger, hampurilaisravintola
- Subway, täyteleipäravintola
- JYSK OY, sisustamisen tavaratalo
- Halpa-Halli, minimarket
- Tiimari, monitavarakauppa
Aiheesta muualla
- [http://www.pirkkala.fi/ Pirkkalan kunnan kotisivu]
- [http://www2.pirkkala.fi/sculpture/index_symposium_2001.html Valurautasymposiumi 2001]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Pirkkala
Kustaa III
Kustaa III (1746-1792) oli Ruotsin ja Suomen kuningas 1771-1792 ja maansa kiistellyimpiä hallitsijoita. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, erään arvion mukaan suoritti vallankaappauksen, suomalaisen aatelisen Jakob Magnus Sprengtportenin ja kreivi Johan Christopher Tollin avulla.
Taiteista ja ranskalaisuudesta kiinnostunut hallitsija lisäsi olennaisesti kuninkaan valtaa, mutta suoritti myös valistushenkisiä uudistuksia ja harrasti kulttuuria. Tässä häntä voi verrata enoonsa, Preussin Friedrich II:een. Kustaa kävi Suomessa 1775 ja perusti useita kaupunkeja, kuten Tampereen vuonna 1779, sekä kehitti Suomen puolustusta. Hän oli naimisissa tanskalaisen prinsessan Sofia Magdaleenan kanssa.
Hän hyökkäsi Venäjälle ilman säätyjen virallista suostumusta 1788 (Kustaa III:n sota 1788--1790). Upseerit kapinoivat pieleen menneen sodan aikana (Anjalan liitto), mutta Kustaa kukisti kapinan ja lisäsi edelleen valtaansa.
Kapteeni Jacob Johan Anckarström murhasi Kustaa III:n vuonna 1792 oopperanaamiaisissa: tapaus innoitti Giuseppe Verdiä säveltämään oopperan Naamiohuvit. Kuninkaan seuraaja oli hänen poikansa Kustaa IV Aadolf.
Kustaa III:n valtiojärjestys säilyi voimassa Venäjään 1809 liitetyssä Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Luokka:Kustaa III:n sota
Luokka:Ruotsin kuninkaat
ja:グスタフ3世 (スウェーデン王)
1. lokakuuta1. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 274. päivä (275. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 91 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Rauno, Rainer, Raine, Raino
:- suomenruotsalainen kalenteri: Ragnar, Rainer
:- ortodoksinen kalenteri: Romana, Sauvo
:- saamenkielinen kalenteri: Rávdnár
:- vanhemmissa kalentereissa: Ihalempi, Johanna, Remigius, Rudolf, Valio
Tapahtumia
- 1779 - Kustaa III perusti Tampereen kaupungin.
- 1918 - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 1949 - Kiinan Kansantasavalta perustettiin.
- 1958 - NASA aloitti toimintansa.
- 1978 - Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
- 1978 - Tuvalu itsenäistyi.
- 1982 - Helmut Kohl valittiin Länsi-Saksan liittokansleriksi.
- 1994 - Palau itsenäistyi.
- 1999 - Toinen Tšetšenian sota alkoi.
Syntyneitä
- 1903 - Vladimir Horowitz, venäläinen pianisti († 5.11.1989)
- 1920 - Walter Matthau, amerikkalainen näyttelijä
- 1924 - Jimmy Carter, Yhdysvaltain presidentti
- 1925 - Liisa Kulhia, kansanedustaja († 13.9.1993)
- 1931 - John Vikström, arkkipiispa
- 1935 - Julie Andrews, englantilainen laulaja ja näyttelijä
- 1944 - Antti Tuuri, kirjailija
- 1953 - Grete Waitz, norjalainen kestävyysjuoksija
- 1968 - Cindy Margolis, amerikkalainen malli ja näyttelijä
- 1970 - Moses Kiptanui, kenialainen estejuoksija
Kuolleita
- 1996 - Alfred Vogel, sveitsiläinen luontaislääkinnän kehittäjä (s. 26.101902)
- 2000 - Tauno Kuosa, eversti, kirjailija (s. 6.8.1917)
- 2000 - Mika Kihlström, nyrkkeilijä (s. 17.3.1969)
- 2004 - Jukka Rusi, haastemies, Alpo Rusin veli (s. 9.8.1935)
Juhlapäiviä
- YK: Kansainvälinen ikääntyneiden päivä ("International Day of Older Persons"). Vietetty vuodesta 1991.
----
Katso myös: kalenteri ~ 30. syyskuuta, 2. lokakuuta
Luokka:Lokakuu
-10-01
ko:10월 1일
ja:10月1日
simple:October 1
th:1 ตุลาคม
1779 Tapahtumia
- 1. lokakuuta - Kustaa III perusti Tampereen
- Antoine Lavoisier nimeää hapen
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 14. helmikuuta - James Cook, brittiläinen tutkimusmatkailija
Luokka:1700-luku
ms:1779
ko:1779년
simple:1779
1820 Tapahtumia
-
Syntyneitä
- 28. marraskuuta - Friedrich Engels, saksalaissyntyinen filosofi
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1820
ko:1820년
simple:1820
Pirkkala
Pirkkala (ruotsinkielinen nimi: Birkala) on Suomen kunta joka sijaitsee Tampereen kyljessä, Länsi-Suomen läänissä. Pirkkala on Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta.
Pirkkalassa sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennosto.
Yleistä
Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.
Pirkkalan ikärakenne on nuori ja väestö on hyvin koulutettua. Koulutuksesta huolehtii kuusi ala-astetta, yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Harva pirkkalalainen on syntynyt Pirkkalassa. Yli puolet käy töissä Tampereella.
Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa.
Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen.
Kyliä
Ania, Haikka, Kataisto, Naistenmatka, Nuoliala, Pappila, Partola, Pirkkalankylä, Sankila, Sionkylä, Sorkkala, Tanila, Toppari ja Valkila. Naistenmatkalla sijaitsee Pirkkalan keskusta Suuppa. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Naistenmatkan, Haikan ja Nuolialan alueella asuu reilusti yli puolet Pirkkalan väestöstä.
Historia
Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Ensimmäiset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla.
Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja kunnan vaakunassa näkyvä turkiseläinkuvio viittaa tähän "kaupankäyntiin". G.von Numers piirsi vaakunan vuonna 1951. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.
Pirkkalasta erosi vuosien mittaan kuntia ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljellejääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokiaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.
Valtuusto
- Kokoomus 11 (+1 edellisiin vaaleihin)
- SDP 10 (+1)
- Vihreät 6
- Vasemmistoliitto 3 (-1)
- Keskusta 3
- PPP eli Paremman Pirkkalan puolesta 1 (-1)
- Kristillisdemokraatit 1
Nähtävyydet
Veistospuistossa lähellä kuntakeskusta on useita nykytaiteen veistoksia, jotka useimmat on tehty valuraudasta kahden valurautasymposiumin aikana vuosina 2001 ja 2003. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin jo muitakin materiaaleja. Taideteokset on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Idean symposiumeihen sai pirkkalalainen taitelija, Virosta Suomeen muuttanut Villu Jaanisoo.
Pirkkalassa on ollut kivikautista asutusta ja muinaislöytöjä on alueella runsaasti.
Vanha kirkko on vuodelta 1921 ja se on tiettävästi rakennettu ikiaikaiselle Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Uusi moderni kirkko vuodelta 1994 sijaitsee aivan nykyisen keskustan tuntumassa. Se valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.
Kuuluisia pirkkalalaisia
- Pentti Hietanen, oopperalaulaja
- Mikko Kuoppa, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Ransu-koira
- Veikko Sinisalo, näyttelijä
- Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja
Yrityksiä
Pirkkalan yrityskeskittymät ovat Turkkiradan teollisuusalue kuntakeskuksessa, lentokentän yritykset ja Partolan yrityskeskittymä. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu paljon kauppakeskuksia, mm. Citymarket, Bauhaus ja Retail Park Veska (http://www.veska.net/).
- Johnson Metall Oy Ab, tuotteina mm. pronssiset liukulaakerit
- VCH Engineering, tuotteina automaatiolaitteet
- Vapaa Valinta, myymäläketju
- S-Market, elintarvikekauppa
- Hesburger, hampurilaisravintola
- Subway, täyteleipäravintola
- JYSK OY, sisustamisen tavaratalo
- Halpa-Halli, minimarket
- Tiimari, monitavarakauppa
Aiheesta muualla
- [http://www.pirkkala.fi/ Pirkkalan kunnan kotisivu]
- [http://www2.pirkkala.fi/sculpture/index_symposium_2001.html Valurautasymposiumi 2001]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Pirkkala
Tampereen taisteluTampereen taistelu käytiin 8. maaliskuuta - 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittavat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta.
Kaupungin lähestyminen ja saartaminen
18. maaliskuuta valkoiset olivat edenneet Orivedelle. 21. maaliskuuta alkoi valkoisten yleishyökkäys Tampereen saartamiseksi. Kangasala vallattiin 22. maaliskuuta. 23. maaliskuuta valkoisten tykit kantoivat jo Tampereelle. 24. maaliskuuta punaisten huoltoyhteydet etelästä saatiin katkaistua. Messukylä vallattiin 25. maaliskuuta. Ennen kaupungin valtausta punaisille toimitettiin antautumistarjous 26. maaliskuuta, mutta se hylättiin. Kalevankankaalla käytiin kovia taisteluita 28. maaliskuuta, kun punaisten asemia moukaroitiin tykistön voimin. 1. huhtikuuta Mannerheim esitti uhkavaatimuksen, että kaupunkiin ammuttaisiin järeällä tykistöllä, jos punaiset eivät antaudu, mutta tämäkin antautumisvaatimus torjuttiin.
Keskusta-alueen valtaus
Kaupunkiin ammuttiin viitisen tuhatta laukausta tykeillä. Taistelu itse kaupungista alkoi 3. huhtikuuta aamuyöllä ja kaupunkiin jääneet punaiset saarrettiin. Eloonjääneet vangittiin ja kerättiin kauppatorille 6. huhtikuuta. Vankeja kertyi noin 11 000.
Mannerheimin patsas olisi haluttu sijoittaa alun perin näkyvälle paikalle Tampereen keskustaan, mutta kovan vastustuksen takia se pystytettiin 1956 Leinolaan metsään alueelle, josta Tampereen valloitus oli aloitettu.
Linkkejä
- [http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918tap.htm Koskesta voimaa - Sami Suodenjoki: Vuoden 1918 tapahtumat Tampereella]
Luokka:Tampere
Luokka:Taistelut
Luokka:Suomen sisällissota
1918 Tapahtumia
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
Suomi
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.
Syntyneitä
- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
Kuolleita
- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja
ms:1918
ko:1918년
ja:1918年
simple:1918
th:พ.ศ. 2461
Olof Palme Sven Olof Joachim Palme (30.1.1927, Tukholma - 28.2.1986, Tukholma) oli Ruotsin pääministeri ja maansa sosiaalidemokraattisen puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja.
Olof Palme tuli yläluokkaisesta perheestä ja varttui Östermalmilla, Tukholmassa. Olof oli liberaalipoliitikko Sven Theodor Palmen pojanpoika (1854-1934). Isä Gunnar oli pääjohtaja (1886-1934).
Palme oli koulutukseltaan lakimies.Palme oli valtiopäiväedustajana v.1958-86 (ensimmäisessä kamarissa v. 1958-68, toisessa kamarissa v. 1969-70). Palme toimi kaupunginoikeudessa erikoistuen nuorisoasioihin v.1963-65.
Olof Palme toimi Ruotsin liikenneministerinä v.1965-67. Palme liikenneministerinä toteutti Ruotsin siirtymisen oikeanpuoliseen liikenteeseen. Palme toimi Ruotsin opetusministerinä v.1967-69. Hän oli pääministerinä kahteen otteeseen, 14.10.1969—8.10.1976 ja 8.10.1982—28.2.1986. Hän oli puolueen puheenjohtaja 1969—1986.
Olof Palme tuli kansainvälisesti tunnetuksi hänen osallistuessaan Neuvostoliiton suurlähettilään kanssa mielenosoitukseen USA:n Vietnamin sotaa vastaan helmikuussa 1968. Hän vaikutti osaltaan ruotsalaisen hyvinvointivaltiomallin kehittämiseen.
Olof Palme murhattiin Tukholmassa Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa 28. helmikuuta 1986. Palmea ammuttiin hänen ollessaan palaamassa elokuvista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa. Murhaajaa ei ole saatu selville. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi teosta Christer Petterssonin, jonka Svean hovioikeus sittemmin vapautti. Vakavasti päihdeongelmainen Pettersson kuoli 29. syyskuuta 2004 kaaduttuaan ja lyötyään päänsä useita päiviä aiemmin.
Palme, Olof
ko:올로프 팔메
ja:オロフ・パルメ
Pyhäjärvi (Tampere)Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Tampereen eteläpuolella. Se on vesistön keskusjärvi. Vesialueet ja saaret jakautuvat järveä ympäröivien Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Vesilahden ja Lempäälän kesken. Vesi laskee Pyhäjärveen kahta reittiä: pohjoisselälle Tammerkosken kautta Näsijärvestä (Näsijärven reitti), etelämmäs Vanajavedeltä (Vanajaveden reitti). Pyhäjärvi laskee Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Järven pinta-ala on 124 km² ja suurin syvyys on 46 metriä. Järvi on 77 metriä merenpinnan yläpuolella. Veden laatuluokitus on nykyisellään tyydyttävä.
Luokka:Suomen järvet
Luokka:Tampere
Luokka:Pirkkala
Näsijärvi
Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla. Järven pinta-ala on 25680 hehtaaria, pituus 44 kilometriä, keskisyvyys 14,1 metriä ja suurin syvyys 63 metriä. Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.
Näsijärven rannalla sijaitsevat muun muassa Tampere, Ylöjärvi ja Kuru. Tampereella Näsijärven eteläpäässä sijaitsee korkea näkötorni Näsinneula.
Luokka:Suomen järvet
Luokka:Tampere
Turku
Turku (ruotsiksi Åbo) on kaupunki Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.
Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen arvellaan syntyneen 1200-luvun lopulla. Turun väkiluku vuoden 2005 heinäkuussa oli 174 293, joten Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Turun seudulla asukkaita on 290 000, joista ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 5,2 prosenttia vuonna 2003. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen.
Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Kaupungissa on asunut jo pitkään suomenruotsalaista väestöä, jonka perintönä kaupunki on kaksikielinen, kuten eräät muutkin suuret rannikkokaupungit (muun muassa Helsinki, Porvoo, Vaasa ja Kokkola). Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.
Historia
Esihistoria
Nykyisen Turun kaupungin alueelta on tehty jo kivikautisia löytöjä muun muassa Kärsämäen ja Jäkärlän kaupunginosista. Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa oli rautakaudella runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen. Eräs todiste tästä on Ristimäen merovingiaikainen polttokenttäkalmisto Kuralan kaupunginosassa.
Kaupungin synty
1200-luvun kuluessa tältä pohjalta syntyi kaupunkiasutus, joka oli lajissaan (tiettävästi) Suomen ensimmäinen. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa 'markkinapaikkaa'. Nykyistä Turkua alettiin ehkä sanoa Suomen Turuksi erotukseksi muista turuista eli markkinapaikoista, joita oli muinoin pitkin Suomen rannikkoa. Sanonta "maailman turuilla ja toreilla" tarkoittaa nykykielellä "maailman markkinoilla ja markkinapaikoilla".
Turun perustamisvuodeksi on laskettu 1229. Arvio perustuu kuitenkin keskiaikaisten asiakirjojen virheelliseen tulkintaan. Vuonna 1229 paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon, ilmeisesti Nousiaisista Koroisiin. Koroisten kylä sijaitsi lähellä Turun nykyistä keskustaa, mutta jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle. Mikään ei viittaa siihen, että varsinaista Turun kaupunkia olisi vielä tässä vaihessa ollut olemassa. Kaupungin synty olisikin melko todennäköisesti parempi ajoittaa 1200-luvun loppuun. Ei kuitenkaan ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa kaupungille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Joka tapauksessa Turku on Suomen vanhin kaupunki, sillä Porvoon perustamisvuosi on 1346.
1346
Keskiajan Turku
Turussa oli jo 1200-luvulla dominikaaniveljien konventti (luostari) ja piispanistuin. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300; on tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä saattoi olla puuta. Turun linnan, joka sijaitsi kaupunkialueen ulkopuolella, rakentaminen on saattanut käynnistyä jo 1200-luvun lopulla. Linna, kaupunkiyhteisö, domikaaniveljien luostari sekä tuomiokirkko piispanistuimineen tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen, ehkä Viipurin ohella.
Kaupunki oli pitkään Suomen merkittävin myös kaupankäynnin saralla. Se lukeutui keskiajalla Hansaliiton kaupan ja merenkulun piiriin olematta kuitenkaan liiton jäsen. Keskiaikainen kaupunki oli keskittynyt suurin piirtein Tuomiokirkon, Kerttulinmäen ja Kaskenmäen väliselle alueelle Aurajoen eteläpuolelle. Joen pohjoispuolella keskiaikaista kaupunkiasutusta oli mm. Aninkaistenmäellä. Asukasluku lienee keskiajalla noussut kahdentuhannen tienoille. Huomattakoon, että monien Turun nykyisten kaupunginosien alueella sijaitsi keskiajalla maaseutuasutusta. Kaupunkialueen laajentumisen ja alueliitosten myötä koko Maarian pitäjä on vähitellen liitetty Turkuun, samoin Kakskerta ja Paattinen. Myös Kaarinan pitäjän keskiaikainen ydinosa on nykyisin Turun kaupungin aluetta.
Viime vuosina suoritetut kaivaukset eri puolilla Turun keskustaa ovat antaneet lisävalaistusta kaupungin historiaan.
Kaupunki kehittyy
Koko Ruotsin vallan ajan Turku oli piispanistuimen sijoituspaikkana Suomen merkittävin hallinnollinen keskus. Turun asema kohosi vielä, kun kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.
Turku Venäjän vallan aikana
Ruotsin hävittyä sodan Venäjän kanssa ja luovutettua Suomen alueen Haminan rauhassa vuonna 1809 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (keskushallinnon sijoituspaikka), sillä siellä sijaitsivat jo ennestään tärkeimmät hallinnolliset elimet ja mm. Turun akatemia. Turku oli kuitenkin keisarillisen hallinnon kannalta liian kaukana emämaasta, joten pääkaupunki päätettiin siirtää Helsinkiin vuonna 1812. Uuden pääkaupungin suunnittelijaksi valittiin arkkitehti C. L. Engel. Siirto tapahtui vuonna 1819, ja viimeisetkin Turkuun jääneet virastot siirrettiin Helsinkiin Turun palon (1827) jälkeen. Turun akatemia, joka oli vielä tuolloin maan ainoa yliopisto, siirrettiin Helsinkiin 1828. Se nimettiin samalla uudelleen Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi ja myöhemmin Suomen itsenäistyttyä siitä tuli Helsingin yliopisto. Pääkaupungin lisäksi C. L. Engel laati myös Turkuun uuden, aikaisempaa väljemmän ja paloturvallisemman asemakaavan kaupungin lähes täysin tuhonneen palon jälkeen. Suomen suurimpana kaupunkina Turku pysyi vielä parikymmentä vuotta tämän jälkeen.
1800-luvun puolivälissä Turku oli Helsingin rinnalla Suomen merkittävin käsityöläiskaupunki. 1870-luvulle mennessä oli kaupunkiin alkanut jo muodostua suuria käsityötehtaita, manufaktuureja. Teollinen vallankumous höyry- ja sähkökoneineen koettiin kuitenkin vasta vuoden 1900 tienoilla. Ensimmäinen maailmansota tarjosi kaupungin teollisuudelle piristysruiskeen, sillä vientivaikeudet koskivat kovimmin metsäteollisuutta, jota Turussa ei liiemmin ollut ja Turkuun oli helppo saada kipeästi kaivattuja raaka-aineita puolueettomasta Ruotsista.
Turun palon jälkeen kaupunki oli ilman yliopistoa vuoteen 1918 saakka, jolloin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin suomenkielinen Turun yliopisto. Kaupunki säilytti kuitenkin kirkollisen keskuksen asemansa, ja vuonna 1817 Turun hiippakunta muutettiin arkkihiippakunnaksi.
Turun paloista
Turku on joutunut historiansa aikana lukuisten ryöstöjen ja tulipalojen uhriksi. Turun lukuiset palot ovat muuttaneet kaupunkia. Kaupunki paloi kokonaan tai osittain vuosina 1425, 1546, 1593, 1601, 1656, 1681 ja 1738. Viimeisessä suuressa Turun palossa 4-5.9.1827 miltei koko vanha kaupunki tuhoutui. Turku on myös useasti joutunut vihollisten ryöstelyn kohteeksi. Tanskalaiset ryöstivät kaupunkia vuosina 1509 ja 1522, novgorodilaiset 1318 (epävarma tieto) ja venäläiset 1713 - 1714 isonvihan aikaan.
Lukuisten palojen ehkämiseksi kaupunkia ei voitu rakentaa yhtä tiiviiksi kuin ennen. Turun palon (1827) jälkeen C.L. Engel suunnitteli nykyaikaisemman asemakaavan, ruutukaavan, jollainen kaupunki on edelleenkin. Kaavoitettu alue ulottui kummallekin puolelle jokea. Tuolloin muodostui yksi nyky-Turussakin näkyvistä rakenteista: kolme "perspektiivikatua" joen kahden puolen. Näitä katuja ovat nykyisin Uudenmaankatu–Aninkaistenkatu, Kaskenkatu–Aurakatu ja Martinkatu–Puistokatu. Engelin asemakaavassa mäet jätettiin rakentamatta paloturvallisuuden vuoksi.
Väestö
paloturvallisuuden
Turun asukasluku vuoden 2005 alussa oli 174 824. Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. 1990-luvun alusta väkiluvun kasvu on taas jatkunut. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18-30 -vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.
1870-luvulla ruotsia puhuvien osuus oli lähes puolet väestöstä. 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää 10 prosenttia. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut hieman yli 5 prosenttia. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia on noin 9 500. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat järjestyksessä seuraavat: Venäjä, Viro, Irak, Iran, Ruotsi, Jugoslavia, Somalia, entinen Jugoslavia, Kiina ja Bosnia-Hertsegovina.
Maantiede
Turun kokonaispinta-ala on 306,40 km², josta maa-aluetta on 243,4 km² ja vesistöjä 63,0 km². Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisiojoki laskee mereen Artukaisissa Ruissaloa vastapäätä. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi sekä Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi.
Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse Raisionjokeen.
Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Suurin leveys vastaavasti on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ja joiden metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoista. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.
Ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on n. 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain joka toinen joulu on valkoinen. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi käydä kävelyllä tai hiihtämässä, mikä on varsin suosittua. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa.
Turun kaupunginosat
| | |
