:: wikimiki.org ::
| Tampereen Seutukunta |
Tampereen seutukuntaTampereen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 064.
Kunnat
- Kangasala (Kunta)
- Lempäälä (Kunta)
- Nokia (Kaupunki)
- Pirkkala (Kunta)
- Tampere (Kaupunki)
- Vesilahti (Kunta)
- Ylöjärvi (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://www.collabora.fi/java/Index?oid=68 Collabora - Pirkanmaan seutuhanke]
- [http://www.pirkanmaa.fi/kunnat/seutukunnat.shtml Pirkanmaan portaali]
:
- [http://www.kangasala.fi/ Kangasalan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.lempaala.fi/ Lempäälän kunnan kotisivut]
:
- [http://www.nokiankaupunki.fi/ Nokian kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.pirkkala.fi/ Pirkkalan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.tampere.fi/ Tampereen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.vesilahti.fi/ Vesilahden kunnan kotisivut]
:
- [http://www.ylojarvi.fi/ Ylöjärven kaupungin kotisivut]
Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Pirkanmaan maakunta
Pirkanmaa on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi.
Pirkanmaalla on 33 kuntaa, joista 11 on kaupunkeja. Pirkanmaan keskuspaikka on Tampere. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan kehityksen edistämiseksi ja hoitaa mm. maakuntakaavoitusta.
Linkki
- [http://www.pirkanmaa.fi Pirkanmaa]
Luokka:Suomen maakunnat
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
Kangasala
Kangasala on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, 18 km Tampereesta itään. Kunnan väkiluku on Sahalahden liittämisen jälkeen 2005 alussa noin 25 700 ja sen pinta-ala on 651,27 km², josta 158,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2005 alussa noin 52,2 asukasta/km².
Väestötiheys
Nimen alkuperä on kiistanalainen, on arveltu sen johtuvan sanoista "kankaan alla" tai tarkoittavan kovaa kulkureittiä. Nimen taivutus on epäsäännöllinen: mennään Kangasalle, ei "Kangasalaan" tai "Kangasalalle".
Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja.
Tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin YLE Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi.
Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo.
Kylät
Alanen, Apajapohja, Franssila, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Ihari, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrä, Neulaniemi, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Riunvaiva, Ruokonen, Ruutana, Sammalisto, Sarkkila, Savo, Siitama, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy
Historiaa
Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.
Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui.
Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla.
Kangasalan kivikirkko
Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasalle.
Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.
Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.
Kirjailija Jalmari Finne on syntynyt ja asunut Kangasalla.
Liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.
Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².
Kulttuuri
Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään "Harjufestarit". Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki sekä kansainväliset nukketeatteripäivät.
Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien.
Urheilu
Kangasala on tunnettu mm. seuraavien erityisten urheilulajien harrastuksesta, lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:
- suunnistus - Kangasala SK
- melonta - Kangasalan Melojat
- pikaluistelu - Kangasalan Voitto
Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa [http://www.kangasalankisa.fi/], jolla on nykyään noin 800 jäsentä. Seuralla on toimintaa kymmenessä urheilulajissa, joihin kuuluvat muun muuassa yleisurheilu, hiihto, jalkapallo, jääkiekko ja suunnistus. Lisäksi se huolehtii Längelmäveden rannalla sijaitsevan Kisarannan leirintäalueen toiminnasta.
Koulutus
Kangasalla toimii 12 ala-astetta, 3 yläastetta sekä erityiskoulu, joka antaa vuosiluokkien 1-9 erityisopetusta. Kangasalla on myös lukio ja ammatillinen oppilaitos.
Väestönkehitys
Hallinto
jääkiekko
Kangasalan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 1991 alkaen hall.maist., oik. kand. Jukka Mäkelä.
Kunnallispolitiikkaan nousi 2000-luvun alussa merkittäväksi sitoutumattomien ryhmä.
Elinkeinorakenne ja työpaikat
Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12%.
Aiheesta muualla
- [http://www.kangasala.fi Kangasalan kunnan kotisivut]
-
Nokia (kaupunki)Nokia on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 28 604 ihmistä (2004) ja sen pinta-ala on 347,8 km² josta 58,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 98,94 asukasta/km².
Nokia on teollisuuskaupunki ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, tärkeimpänä matkapuhelinyhtiö Nokia. Nokia on kuuluisa kylpylästään, tehtaanmyymälöistään, vesireiteistään ja tapahtumistaan. Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Vuodesta 2002 lähtien, 10 vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat.
Sana "nois" (monikko "nokia") on ikivanha sana turkiseläin soopelille, mikä kertoo siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.
1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.
Kyliä
Pinsiö, Sarkola, Siuro, Taivalkunta, Tottijärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.nokiankaupunki.fi/ Nokian kaupunki]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Suomen kaupungit
Pirkkala
Pirkkala (ruotsinkielinen nimi: Birkala) on Suomen kunta joka sijaitsee Tampereen kyljessä, Länsi-Suomen läänissä. Pirkkala on Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta.
Pirkkalassa sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennosto.
Yleistä
Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.
Pirkkalan ikärakenne on nuori ja väestö on hyvin koulutettua. Koulutuksesta huolehtii kuusi ala-astetta, yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Harva pirkkalalainen on syntynyt Pirkkalassa. Yli puolet käy töissä Tampereella.
Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa.
Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen.
Kyliä
Ania, Haikka, Kataisto, Naistenmatka, Nuoliala, Pappila, Partola, Pirkkalankylä, Sankila, Sionkylä, Sorkkala, Tanila, Toppari ja Valkila. Naistenmatkalla sijaitsee Pirkkalan keskusta Suuppa. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Naistenmatkan, Haikan ja Nuolialan alueella asuu reilusti yli puolet Pirkkalan väestöstä.
Historia
Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Ensimmäiset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla.
Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja kunnan vaakunassa näkyvä turkiseläinkuvio viittaa tähän "kaupankäyntiin". G.von Numers piirsi vaakunan vuonna 1951. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.
Pirkkalasta erosi vuosien mittaan kuntia ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljellejääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokiaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.
Valtuusto
- Kokoomus 11 (+1 edellisiin vaaleihin)
- SDP 10 (+1)
- Vihreät 6
- Vasemmistoliitto 3 (-1)
- Keskusta 3
- PPP eli Paremman Pirkkalan puolesta 1 (-1)
- Kristillisdemokraatit 1
Nähtävyydet
Veistospuistossa lähellä kuntakeskusta on useita nykytaiteen veistoksia, jotka useimmat on tehty valuraudasta kahden valurautasymposiumin aikana vuosina 2001 ja 2003. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin jo muitakin materiaaleja. Taideteokset on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Idean symposiumeihen sai pirkkalalainen taitelija, Virosta Suomeen muuttanut Villu Jaanisoo.
Pirkkalassa on ollut kivikautista asutusta ja muinaislöytöjä on alueella runsaasti.
Vanha kirkko on vuodelta 1921 ja se on tiettävästi rakennettu ikiaikaiselle Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Uusi moderni kirkko vuodelta 1994 sijaitsee aivan nykyisen keskustan tuntumassa. Se valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.
Kuuluisia pirkkalalaisia
- Pentti Hietanen, oopperalaulaja
- Mikko Kuoppa, kansanedustaja, Vasemmistoliitto
- Ransu-koira
- Veikko Sinisalo, näyttelijä
- Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja
Yrityksiä
Pirkkalan yrityskeskittymät ovat Turkkiradan teollisuusalue kuntakeskuksessa, lentokentän yritykset ja Partolan yrityskeskittymä. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu paljon kauppakeskuksia, mm. Citymarket, Bauhaus ja Retail Park Veska (http://www.veska.net/).
- Johnson Metall Oy Ab, tuotteina mm. pronssiset liukulaakerit
- VCH Engineering, tuotteina automaatiolaitteet
- Vapaa Valinta, myymäläketju
- S-Market, elintarvikekauppa
- Hesburger, hampurilaisravintola
- Subway, täyteleipäravintola
- JYSK OY, sisustamisen tavaratalo
- Halpa-Halli, minimarket
- Tiimari, monitavarakauppa
Aiheesta muualla
- [http://www.pirkkala.fi/ Pirkkalan kunnan kotisivu]
- [http://www2.pirkkala.fi/sculpture/index_symposium_2001.html Valurautasymposiumi 2001]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Pirkkala
Tampere
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella on noin 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä.
Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 306 000 asukasta.
Historia
Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato ja 1820 alkaen Finlaysonin tehdas. Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano.
1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi teollistua. Tampereelle syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta. 1900-luvun alussa alkoi syntyä myös konepajateollisuutta.
Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille ja vietiin vankileireille.
Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin korkeakouluja ja aloitettiin rakennemuutos.
Politiikka
Maantiede
Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella.
Liikenne
Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1.
Blue1
Välimatkat
- Helsinkiin 182 km
- Jyväskylään 153 km
- Kotkaan 241 km
- Kuopioon 293 km
- Lahteen 126 km
- Lappeenrantaan 274 km
- Ouluun 504 km
- Poriin 114 km
- Turkuun 165 km
- Vaasaan 254 km
Nähtävyydet
Vaasa
- Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo ja Vakoilumuseo
- Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
- Näsinneula - näkötorni
- Särkänniemi - elämyspuisto
- Tammerkoski - koski
- Hatanpään arboretum - kartanon alueella myös edellä mainittu Nukke- ja pukumuseo
- Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
- Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
- Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
- Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
- C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa
Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto.
Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.
Kulttuuri
Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä ooppera.
- Tampere-talo
Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.
Urheilu
Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin.
Kaupunginosia
Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.
Tammerkosken länsipuolella:
- I kaupunginosa, jolle on myöhemmin annettu nimi Näsi ja nyttemmin Finlayson.
- Keskikaupunki eli II kaupunginosa, nykyisin Tammerkosken alue tai ydinkeskusta.
- Nalkala (III kaupunginosa)
- Amuri (IV-V kaupunginosa)
- Kaakinmaa (VI)
- Pyynikinrinne (VII)
- Särkänniemi (VIII)
Tammerkosken itäpuolella:
- Armonkallio eli Naistenlahti, joka nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
- Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
- Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
- Ratina (XIII)
- Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
- Tullin alue (XVII)
Ja asutuksen levitessä:
- Kalevanharju (XVIII)
- Kalevanrinne (XIX)
- Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
- Petsamo (XXI)
- Lappi eli Käpylä (1914)
Sittemmin kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään kartanon maat:
- Hatanpää (XXII) 1920
- Viinikka (XXIII) 1914
- Nekala (XXIV)
- Vihioja (XXV)
- Jokipohja (XXVI)
- Härmälän esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925.
Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.
Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Järvensivuun, Kaukajärvelle, Peltolammille Multisiltaan ja Hervantaan. Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto tuntee yli sata kaupunginosaa.
Katso: Luettelo Tampereen kaupunginosista
Liitosalueet
Aitolahti
Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966.
Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.
Aitolahden kylät
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/aitolahti/ Aitolahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/palonkyla/ Palonkylä]
Teisko
Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972.
Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.
Teiskon kylät
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kaanaa/ Kaanaa]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kapee/ Kapee]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kammenniemi/ Kämmenniemi]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/pohtolavattula/ Pohtola ja Vattula]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kirkonseutu/ Teiskon kirkonseutu]
- [http://teralahti.nettisivut.fi/ Terälahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/ukaaasuntila/ Ukaa ja Asuntila]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/viitapohja/ Viitapohja]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/varmala/ Värmälä]
Naapurikunnat
- Kangasala - Kuru - Lempäälä - Nokia - Orivesi - Pirkkala - Ruovesi - Ylöjärvi
Ystävyyskaupungit
- Brasov (Romania) - Chemnitz (Saksa) - Essen (Saksa) - Kaunas (Liettua) - Kiova (Ukraina) - Kópavogur (Islanti) - - León (Nicaragua) - Linz (Itävalta) - Lódz (Puola) - Miskolc (Unkari) - Mwanza (Tansania) - Nizhni Novgorod (Venäjä) - Norrköping (Ruotsi) - Odense (Tanska) - Olomouc (Tsekin tasavalta) - Syracuse (Yhdysvallat) - Tartto (Viro) - Trondheim (Norja)
Aiheesta muualla
- [http://www.uta.fi/utain/2003s/16/6153.html Tampereen nimen alkuperästä]
- [http://www.tampere.fi/ Tampereen kaupungin kotisivu]
- [http://www.tampereopas.com/ Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas]
- [http://www.uta.fi/ Tampereen yliopisto]
- [http://www.tut.fi/ Tampereen teknillinen yliopisto]
- [http://www.tpu.fi/ Tampereen ammattikorkeakoulu]
- [http://www.tampere.fi/matkailu/avain/vinkkelit04.htm Tampere hieman eri vinkkeleistä]
- [http://www.taloustutkimus.fi/data.asp?articleid=562&pgid=1 Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki]
- [http://www.tampere.fi/tiedostot/58GdZkuRX/TASKU05.pdf Tampere taskussa] - tilastoja pdf-tiedostona
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Tampere
ja:タンペレ
VesilahtiVesilahti on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3666 ihmistä ja sen pinta-ala on 353,95 km² josta 52,17 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,1 asukasta/km². Kunnan rajanaapureita ovat mm. Nokia, Vammala, Lempäälä, Pirkkala, Viiala, Urjala ja Punkalaideun. Kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Narva ja Koskenkylä. Kylistä Narva on tunnettu perinteikkäistä Narvan Markkinoistaan [http://www.narvanmarkkinat.fi], joita järjestetään joka viides vuosi (2005, 2010 ...). Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa [http://www.narva.sci.fi/kktie].
Kyliä
Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Naarva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä
Linkkejä
- [http://www.vesilahti.fi/ Vesilahden kunta]
YlöjärviYlöjärvi on kaupunki Pirkanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Naapurikaupunkeja ovat Tampere ja Nokia, naapurikuntia Kuru, Hämeenkyrö ja Viljakkala. Kaupungin pinta-ala on 275 neliökilometriä ja asukkaita oli vuoden 2004 lopussa 22 334.
Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta. Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla. Matkaa Tampereelle on 14 km, Helsinkiin 189 km ja Turkuun 164 km. Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole mitään selvää keskusta: Tampere — Vaasa maantie ja Tampere — Parkano rautatie jakaa kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, Kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Vahanta, Takamaa ja Mutala. Kaupunki pyrkii markkinoimaan itseään lapsiystävällisenä puutarhakaupunkina.
Kaupungin veroprosentti oli vuoden 2004 alussa 18,25%. Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa, erityisesti Metsäkylän alue. Väestö on myös suhteellisen nuorta.
Matkailukohteita ovat mm. [http://www.villaurpo.com/ Villa Urpo] (kustantaja Urpo Lahtisen koti), Teivon Ravirata, sekä ympäristötaidetta edustava 10 000 istutetusta puusta koostuva [http://www.ylojarvi.fi/esittely/matkailu/ Puuvuori].
Yrityksistä voidaan mainita mm. Pilkington Oy (tuulilaseja valmistava tehdas) sekä Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas ja siihen liittyvä Huurteen perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama [http://www.officeorbit.com/kylmamuseo/ Suomen Jäähdytysalan Museo.]
Ylöjärveläisistä yhdistyksistä voidaan mainita mm. Rantajätkät, joka järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock. Yhdistyksistä Ylöjärven vapaaehtoinen palokunta ry ylläpitää perinteistä VPK-henkeä. Palokunnalta löytyvät toimivat häly-, nuoriso-, nais- ja vesisukellusosastot.
Tunnetuimpia ylöjärveläisiä lienevät Syrjän veljekset, jotka kuuluvat ehkä Suomen kuuluisimpaan ylöjärveläiseen bändiin, Eppu Normaaliin.
Kyliä
Ilmari, Kaihari, Keijärvi, Kuusisto, Kyöstilä, Lempiäniemi, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Pengonpohja, Pohjankylä, Siivikkala, Takamaa, Ylöjärvi
Linkkejä
:[http://www.ylojarvi.fi Ylöjärven kotisivu]
:[http://www.ylojarviopas.com/ Ylöjärven kaupunkiopas - Ylöjärviopas]
:[http://www.piipaa.com/yvpk/ Ylöjärven VPK]
:[http://www.eppunormaali.fi/ Eppu Normaali - ylöjärveläinen rockbändi]
:[http://www.ylojarvenurheilijat.fi/ Ylöjärven Urheilijat]
:[http://www.ylvi.tk/ Partiolippukunta Ylöjärven Viittaveljet]
:[http://www.lpk.partio.fi/hp/ylot/ Partiolippukunta Ylöjärven Otava]
:[http://www.raikkarock.net/rantajatkat/ Rantajätkät]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Ylöjärvi
Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnatPirkanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Painovoiman kiihtyvyysPainovoima#Painovoima taivaankappaleen pinnalla
online spielautomaten cheap holidays lanzarote Doda i Virgin tani sylwester mieszne gry
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Saint-Hélier (Côte-d'Or)
Saint-Helier
Saint-Hélier est une commune française, située dans le département de la Côte-d'Or et la région Bourgogne.
Géographie
Histoire
|
Sainte-Sabine (Côte-d'Or)
Sainte-Sabine
Sainte-Sabine est une commune française, située dans le département de la Côte-d'Or et la région Bourgogne.
Géographie
Histoire
|
Gabarre
La gabare ou gabarre est un bateau traditionnel de la Dordogne et de la marine de la Loire, à fond plat et faible tirant d'eau.
La gabare était un bateau de transport de marchandises. Le fret se composait de minerai et de produits agricoles divers
|
Trekking
Catégorie:Randonnée Catégorie:Loisirs Catégorie:Sport de pleine nature
Catégorie:Sport de pleine nature
Le trekking (de l'anglais to trek, cheminer) peut se définir comme un type de randonnée. Il s'en distingue par le fait de se dérouler de façon itiné
|
Pluvault
Pluvault
Pluvault est une commune française, située dans le département de la Côte-d'Or et la région Bourgogne.
Géographie
Histoire
|
Marie-Anne de Camargo
Marie-Anne de Camargo est une danseuse née à Bruxelles le 15 avril 1710, morte à Paris le 28 avril 1770. Fille du musicien et maître à danser Ferdinand-Joseph Cupis de Camargo, elle débute au
|
Gerland (Côte-d'Or)
Gerland
Gerland est une commune française, située dans le département de la Côte-d'Or et la région Bourgogne.
Géographie
Histoire
|
Forêt d'Orléans
La forêt d'Orléans est située uniquement sur le département du Loiret. Elle s'étend d'Orléans à Gien et est bordée au nord par la Beauce et au sud par la Loire. Elle se trouve entre deux régions, les bassins de la Loire et de la Seine, à une altitude de 130 m. Ses sols sont composés de sédiments argilo-sableux tertiaires aux couleurs grisâtres et d
|
Wikipédia:Projet/Ferrovipédia/Articles récents
- Décembre 2005
- Attelage Scharfenberg, Tampon
- Z 8100
- Novembre 2005
- BB 15000, BB 17000, BB 69000, BB 69001 et 69002
- Read More... |
Titograd
Podgorica (Подгорица) (anciennement Titograd de 1945 à 1992) est une ville de Serbie-et-Monténégro, capitale du Monténégro et centre judiciaire. La ville compte 139 500 habitants en 2003.
ja:ポドゴリツァ
| |
