:: wikimiki.org ::
| Tbilisi |
Tbilisi
Tbilisi (georgiaksi თბილისი) on Georgian pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Kura-joen varrella ja sen väkiluku on 1 081 679 (2002). Tbilisi muodostaa oman hallintoalueensa Georgiassa, jonka pinta-ala on 1384 neliökilometriä - kaupungin pinta-ala on 350 km². Tbilisi sijaitsee kohdassa 41°43′ N 44°47′ E.
Historia
Varhaishistoria
Vanhan legendan mukaan nykyisen Tbilisin aluetta peittivät metsät vielä 400-luvulla. Yksi tarina kaupungin perustamisesta kertoo Georgian kuningas Vakhtang I Gorgasalista, joka lähti metsästämään alueen metsiin haukan kanssa. Kuninkaan haukka haavoitti fasaania, minkä jälkeen molemmat linnut putosivat läheiseen kuumaan lähteeseen ja kuolivat. Kuningas oli niin vaikuttunut lähteistä, että hän päätti hakkauttaa metsän ja rakennuttaa paikalle kaupungin. Nimi Tbilisi tuleekin vanhan georgian sanasta tpili, joka tarkoittaa lämmintä. Nimi Tpili tai Tpilisi annettiin siis alueen lukuisten rikkipitoisten kuumien lähteiden mukaan.
georgian
Arkeologinen tutkimus alueella on paljastanut, että Tbilisin alueella oli asutusta jo neljännellä vuosituhannella eaa. Aikaisimmat muistiinkirjoitetut tiedot asutuksesta ovat 300-luvun loppupuolelta, kun alueelle rakennettiin kuningas Varaz-Bakurin aikana linnoitus. Vuosisadan lopussa se joutui persialaisten käsiin, ja Kartlin kuningaskunnalle vasta 400-luvun puolivälissä. 452–502 hallinnut kuningas Vakhtang IV siis pikemminkin herätti kaupungin eloon ja uudelleenrakensi sen perustamisen sijaan. Hänen rakennuttamansa alue sijaitsee nyky-Tbilisissä todennäköisimmin Metetši-aukion ympäristössä (Abanot-Ubanin kaupunginosassa).
Tbilisistä tulee pääkaupunki
Kuningas Datši I Udžarmeli, Vakhtang IV:n seuraaja, siirsi pääkaupungin 500-luvun alussa Mtskhetasta Tbilisiin isänsä testamentin mukaan. Georgia ei tuohon aikaan ollut yhtenäinen joten Tbilisi oli vain Itä-Georgian (Iberian) pääkaupunki. Kuningas Udžarmeli rakennutti hallitusaikanaan kaupunkia suojaavan muurin valmiiksi. 500-luvun alusta lähtien Tbilisi alkoi kasvaa tasaisesti sen strategisen sijainnin ansiosta Euroopan ja Aasian välisellä kauppareitillä.
Vieras valta
Tbilisin hyvä sijainti ei luvannut hyvää sen asemalle Iberian pääkaupunkina, vaan siitä tuli alueen suurvaltojen - Persia, Bysantti, Arabia ja seldžukit - välinen kiistakapula. Vaikka Tbilisi ja Itä-Georgia pystyivät säilyttämään valloittajiensa allakin jonkinlaisen autonomian, Tbilisin kultuurinen kehitys riippui suuresti siitä kuka kaupunkia hallitsi. Alueen epäitsenäisyys kesti 500-luvun loppupuolelta aina 1000-luvulle.
570-580 persialaiset valloittivat Tbilisin ja hallitsivat kaupunkia yli vuosikymmenen. Vuonna 627 Bysantin armeijat tuhosivat kaupunkia ja 736-738 arabit saapuivat Murvan II Ibn-Muhammadin johtamana kaupunkiin. Arabivalloitus toi alueelle järjestystä ja myös modernimman/muodollisemman lakijärjestelmän. Arabivalta jatkui alueella noin vuoteen 1050 asti. Jälleen vuonna 1068 seldžukit rosvosivat kaupunkia.
1068
Georgia yhdistyy
Vuonna 1122 seldžukkeja vastaan käytyjen suurten taisteluiden jälkeen, mihin osallistui ainakin 60 000 georgialaista ja 300 000 turkkilaista, kuningas Daavid IV:n joukot saapuivat Tbilisiin. Taistelujen laannuttua Daavid siirsi residenssinsä Kutaisista Tbilisiin ja teki siitä yhdistyneen Georgian kuningaskunnan pääkaupungin. 1100- ja 1200-luvuilla Tbilisistä tuli tärkeä keskus ja kaupungin talous lähti voimakkaaseen nousuun. 1100-luvun loppuun mennessä Tbilisin asukasluku oli yltänyt 80 000:een. Kaupungista ei tullut tärkeä kulttuurikeskus vain georgialaisessa mutta myös maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Kuningatar Tamaran hallituskaudella Šota Rustaveli työskenteli Tbilisissä kirjoittaessaan Georgian kansalliseeposta Mies pantterintaljassa. Aikakausi tunnetaan yleisesti Georgian renessanssina, ja Marco Polokin kertoi matkoiltaan Georgiassa olevasta hienosta kaupungista, jota ympäröivät esikaupungit ja linnoitukset.
Mongolivalloitus ja epävakauden aika
Tbilisin kulta-aika ei kestänyt vuosisataa kauempaa. Vuonna 1236, kärsittyään murskaavan tappion mongoleille, Georgia joutui mongolivaltakunnan haltuun. Vaikka kansakunta säilytti nimellisen itsenäisyyden, seuraavan vuosisadan aikana mongolit vaikuttivat suuresti Tbilisin kulttuuriin ja politiikkaan. 1320-luvulla mongolit ajettiin maasta ja Tbilisistä tuli jälleen itsenäisen Georgian pääkaupunki. Rutto iski kaupunkiin 1366.
1300-luvun lopusta 1700-luvun loppuun Tbilisi oli jälleen vuorotellen useiden valloittajien hallinnassa ja tuhottiin useita kertoja lähes maan tasalle. 1386 Timur Lenkin armeijat valloittivat kaupungin, 1444 Tbilisin valtasi Tabrizin šaahi Jahan-Šah, 1522 Persian valtakunta. 1524 Georgian kuningas Daavid X vapautti kaupungin ja Tbilisi jälleenrakennettiin. 1600- ja 1700-luvuilla Tbilisistä kilpailivat Osmanien valtakunta ja Persia. Kuningas Erekle onnistui useita kertoja karkoittamaan persialaiset mutta lopulta jälleen, vuonna 1795, šaahi Agha-Mohammad Khan poltti kaupungin maan tasalle. Erekle ei uskonut Georgian pärjäävän Persialle yksinään, vaan päätti hakea Venäjän apua.
Venäjän valta
Vuonna 1801 Kartl-Kakhetin kuningaskunnan liityttyä Venäjään Tbilisistä tuli Tbilisin guvernementin pääkaupunki. 1800-luvulla kaupunki alkoi jälleen kasvaa taloudellisesti ja poliittisesti. Uusia eurooppalaistyylisiä rakennuksia pystytettiin ympäri kaupunkia ja rakennettiin rautateitä yhdistämään Tbilisi muihin tärkeisiin kaupaunkeihin, kuten Batumiin, Potiin, Bakuun ja Jerevaniin. 1850-luvulle mennessä Tbilisistä oli taas tullut tärkeä kulttuurin ja talouden keskus. Monet Georgian kansalliselle heräämiselle tärkeät hahmot - mm. Ilia Tšavtšavadze, Akaki Tsereteli, Iakob Gogebašvili ja Aleksandr Gribojedov - löysivät kotinsa kaupungista. Kaupungissa kävivät useasti Aleksander Puškin, Leo Tolstoi, Mihail Lermontov, Romanovit ja monet muut. Romanovit perustivat Kaukasian residenssinsä Golovin-kadulle (nykyinen Rustaveli) Tbilisiin.
Itsenäisyys ja kommunismi
Tbilisi toimi lyhyen aikaa Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäisen Georgian pääkaupunkina 1918-1921. Puna-armeija miehitti maan 1921, ja vuoteen 1991 saakka Tbilisi oli ensin Transkaukasian sosialistisen neuvostotasavallan ja myöhemmin Georgian SNT:n pääkaupunki. Neuvostoaikana Tbilisin väkiluku kasvoi voimakkaasti ja kaupunki teollistui. Kaupunki oli Moskovan, Kiovan ja Pietarin ohella yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä kaupungeista.
Neuvostoliiton hajottua
1990-luvulla Tbilisi on kokenut pahoja epävakaita, sekasortoisia kausia. Lyhyen sisällissodan jälkeen, jonka keskellä kaupunki kesti kahden viikon ajan joulukuusta 1991 tammikuuhun 1992, Tbilisistä tuli mafian ja talousrikollisten taistelukenttä. Eduard Ševardnadzen aikana korruptiosta ja rikollisuudesta tuli kaupungissa arkipäivää. Monet yhteiskunnan osat köyhtyivät työpaikkojen hävittyä murenevan talouden vuoksi. Georgialaiset pettyivät yhä pahemmin maansa tilaan ja joulukuussa 2003 väärennettyjen parlamrnttivaalien jälkeen kaupungista tuli näyttämö yli sadantuhannen ihmisen massamielenosoituksille. Samettivallankumouksen jälkeen Tbilisistä on tullut aiempaa vakaampi, ja talous ja turismi ovat lähteneet nousuun.
Maantiede
Tbilisi sijaitsee Itä-Georgiassa Kura-joen (Mtkvari) varrella. Kaupunki lepää noin 380-600 metrin korkeudella merenpinnasta. Pohjoisessa Tbilisi rajoittuu Saguramo-vuoriin, idässä ja kaakossa Iorin tasankoon ja etelässä ja lännessä Trialeti-vuorijonon reunaan. Kaupunki on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Kuran vasemmalla rannalla kaupunki ulottuu yli 30 km:n päähän, mutta oikealla rannalla kohoavat Trialetin viimeiset kukkulat, jotka usein ulottuvat aivan joelle asti. Siksi kaupungissa on monia tiheästi rakennettuja alueita joiden väliin monimutkaiset pinnanmuodot jättävät paljon kehittämättömiä alueita.
Ilmasto
Tbilisi sijaitsee Itä-Georgian mannerilmaston ja lännen subtrooppisen meri-ilmaston rajalla. Kaupunkiin vaikuttavat kuivat Keski-Aasian ilmamassat idästä ja Mustanmeren kostea, kuuma ilma lännestä. Tbilisissä on suhteellisen kuuma kesä ja kylmä talvi, mutta toisaalta vuorijonot suojaavat kaupunkia kylmimmältä Kaukasuksen pohjoispuoliselta ilmalta. Keskilämpötila kaupungissa on 12,7 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi (0,9 °C) ja heinäkuu lämmin (24,4 °C). Alhaisin kaupungissa mitattu lämpötila on -23 astetta ja korkein noin 40 astetta. Toukokuu on sateisin kuukausi (90 mm) ja tammikuu kuivin (20 mm).
Väestö
Tbilisi on monikulttuurinen kaupunki. Vaikka 80 % kaupungin asukkaista on georgialaisia, Tbilisissä asuu myös yli 100 muuta etnistä ryhmää, joista suurimpia ovat venäläiset, armenialaiset ja azerit. Muita pienempiä ryhmiä ovat osseetit, abhaasit, ukrainalaiset, kreikkalaiset, juutalaiset jne.
Yli 85 % Tbilisin asukkaista on kristittyjä. Tärkein kirkko on Georgian ortodoksinen kirkko, mutta myös Armenian apostolisella kirkolla ja Venäjän ortodoksisella kirkolla on paljon jäseniä. Noin 8 % kaupungin asukkaista on muslimeja ja 2 % juutalaisia. Historiallisesti Tbilisi on ollut hyvin suvaitseva kaupunki eri uskontoja kohtaan ja vanhassakaupungissa moskeija, synagoga ja ortodoksiset kirkot ovat kaikki 500 metrin säteellä toisistaan.
Kulttuuri
Arkkitehtuuri
Tbilisin arkkitehtuurissa sekoittuvat paikallinen georgialainen sekä bysanttilainen, eurooppalainen, venäläinen ja lähi-itäinen tyyli. Kaupungin vanhimmissa osissa - Abanot-Ubanin, Avlabarin ja osittain myös Sololakin alueilla - vallitsee perinteinen georgialainen/lähi-itäinen tunnelma. 1800-luvulla rakennetuilla alueilla on taas eurooppalaistyylisempiä rakennuksia. 1900-luvun neuvostoaikainen arkkitehtuuri on valtaosin samanlaista kuin muuallakin Neuvostoliitossa: suuria, betonisia elementtitaloja sekä kulttuuri- ja toimistorakennuksia, joiden sopivuus Tbilsin kaupunkikuvaan on kyseenalaista. Neuvostoliiton hajottua Tbilisin kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen on ollut hallitsematonta, ja vuodesta 2004 hallitus on yrittänyt laittaa rakentamista kuriin. Tbilisiin aiotaan rakentaa kaksi pilvenpiirtäjää, jotka tulevat olemaan Kaukasusen alueen korkeimmat rakennukset.
Nähtävyyksiä
Liikenne
Tbilissä on metro, jossa on kaksi linjaa. Metro on avattu 1960-luvulla ja sen pituus on yli 20 kilometriä. Kaupungissa on myös johdinautoverkosto.
Tunnettuja tbilisiläisiä
Tunnettuja henkilöitä, jotka asuvat tai ovat asuneet Tbilisissä:
- Mihail Saakashvili, Georgian nykyinen presidentti
- Eduard Ševardnadze, Georgian entinen presidentti ja Neuvostoliiton ulkoministeri
- Zviad Gamsakhurdia, Georgian entinen presidentti
- Jevgeni Primakov, poliitikko
- Zurab Tsereteli, arkkitehti
- Aleksandr Gribojedov, diplomaatti, näytelmäkirjailija, säveltäjä
- Aleksander Kartveli (Kartvelišvili), lentokoneinsinööri
- Aleksander de Severski, lentokoneinsinööri
- Tigran Petrosian, shakin (miesten) maailmanmestari
- Maia Tšiburdanidze, shakin (naisten) maailmanmestari
- Nona Gaprindašvili, shakin (naisten) maailmanmestari
- Georgi Tovstonogov, venäläinen teatteriohjaaja
- Robert Sturua, ohjaaja
- Georgi Danelija, elokuvaohjaaja
- Badri Patarkatsišvili, liikemies
- Nino Ananiašvili, ballerina
- Gia Q'antšeli, säveltäjä
- Aram Katšaturian, säveltäjä
- Sergei Parajanov, tuottaja
- Katie Melua, laulaja
- Merab Mamardašvili, filosofi
Aiheesta muualla
- [http://ceroi.net/reports/tbilisi/background/about.htm Tbilisin historiaa ym.]
- [http://www.info-tbilisi.com/index.php Info-tbilisi.com, kaupunkiopas]
- [http://community.webshots.com/album/51035101fKfQlF Kuvia Tbilisistä]
- [http://ceroi.net/reports/tbilisi/background/2000.htm Ilmakuva keskustasta, huhtikuu 2000]
- [http://www.polosbastards.com/artman/publish/tbilisi.shtml Tranquil Tblisi]
Luokka:Georgia
Luokka:Pääkaupungit
ko:트빌리시
ja:トビリシ
Georgian kieli
Georgia on eteläkaukasialainen kieli, jota puhutaan Georgiassa ja sen lähialueilla. Kieltä kutsuttiin neuvostoaikana gruusiaksi. Kielen omakielinen nimi on kartuli. Gruusia-sanan käytöstä on Venäjän ulkopuolella suurelta osin luovuttu. Georgian aakkosissa on 33 kirjainta. Georgiaa puhuu äidinkielenään noin 7,5 miljoonaa ihmistä.
Katso myös
- [http://ka.wikipedia.org/ Georgiankielinen Wikipedia]
Luokka:Georgian kielet
Luokka:Kielet
ja:グルジア語
th:ภาษาจอร์เจีย
Kaupunki
pääkaupunki. Se on myös maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]
Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita seudulla on 1,2 miljoonaa. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupunkiseudut ovat Tampere ja Turku. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Oulu, Lahti ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakeskuksia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.
Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.
Tilastojen lähde [http://www.kunnat.net kunnat.net].
Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
kuva:Green up.png
kuva:Green up.png.]]
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku
|
|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000
| | 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000
| | 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000
| | 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000
| | 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000
| | 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000
| | 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000
| | 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000
| | 9 | Osaka, Japani | 17 510 000
| | 10 | Delhi, Intia | 17 480 000
| | 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000
| | 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000
| | 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000
| | 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000
| | 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000
| | 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000
| | 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000
| | 18 | Teheran, Iran | 11 890 000
| | 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000
| | 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000
| | 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000
| | 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000
| | 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000
| | 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000
| | 25 | Peking, Kiina | 11 240 000
| | 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000
| | 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000
| | 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000
| | 29 | Kinshasa, Kongo | 9 120 000
| | 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000
|
Lähde: [http://www.world-gazetteer.com world-gazetteer.com]
Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, joka lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu.
Kaupunkien arvostus
Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin.
Kaupunki Arvosana Asukasluku
1. Tampere 7,98 197 774
2. Jyväskylä 7,75 80 372
3. Turku 7,57 173 686
4. Kuopio 7,38 87 347
5. Oulu 7,31 123 274
6. Hämeenlinna 7,22 46 352
7. Naantali 7,16 13 360
8. Helsinki 7,14 559 718
9. Espoo 7,10 216 836
10. Lahti 7,05 97 543
11. Lappeenranta 7,03 58 401
12. Porvoo 6,95 45 403
13. Savonlinna 6,93 27 660
14. Vaasa 6,84 57 014
15. Vantaa 6,76 179 856
16. Mikkeli 6,75 46 612
17. Joensuu 6,75 52 140
18. Rovaniemi 6,71 35 188
19. Seinäjoki 6,71 30 702
20. Rauma 6,63 37 030
Kaikkien kaupunkien ka. 6,86
Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Salo ja Varkaus.
Tarkemmin kaupunkeja tarkasteltiin yhdeksällä erottelevuustekijällä. Työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista parhaan arvosanan sai Tampere. Viihtyisimpänä asuinympäristönä ja parhaana kasvuympäristönä lapsille pidettiin Jyväskylää, kun taas Espoota pidettiin muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.
Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa; kaupunkikulttuurit ovat tässä mielessä yksilöllisiä.
Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.
Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:
- toimeentulotuki asukasta kohden
- ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
- työttömät % työvoimasta
- pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
- poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
- poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
- myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
- raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
- sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
- kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sija pahoinvoinnin mukaan Kaupunki Sija as.luvun mukaan
1. Jyväskylä 9.
2. Helsinki 1.
3. Lahti 7.
4. Turku 5.
5. Kotka 13.
6. Joensuu 14.
7. Pori 10.
8. Vantaa 4.
9. Oulu 6.
10. Vaasa 12.
11. Mikkeli 16.
12. Lappeenranta 11.
13. Kuopio 8.
14. Tampere 3.
15. Hämeenlinna 15.
16. Hyvinkää 18.
17. Porvoo 17.
18. Espoo 2.
Väestönmuutos
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Helsinkiin ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikkatarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskukset
- Helsinki
- Jyväskylä
- Lohja
- Oulu
- Porvoo
- Salo
- Seinäjoki
- Tampere
- Turku
Väestö vähenee
- Iisalmi
- Imatra
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Pori
- Rauma
- Savonlinna
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Aluepolitiikka
- Maaseutu
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunkiopas.com Suomen Kaupunkiopas - Suomen kaupungit Internetissä]
- [http://fennica.ascentia.fi Fennica-tilastopalvelu]
Luokka:Hallinto
ja:村落
simple:City
tokipona:ma tomo
zh-tw:鎮
zh-cn:城镇
Joki]
Joki on maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista.
Jokiin liittyvää termistöä
- Akanvirta on takaisin vastavirtaan joskus pitkällekin johtava pyörre, etenkin kosken alla.
- Koski on joen osa, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
- Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
- Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi, joka ei juuri aiheuta yläjuoksulta näkyviä kuohuja ja on siksi aloittelijalle vaarallinen. Kannattaa opetella huomaamaan.
- Luusua on järvestä alkavan joen vuonomainen alkunielu.
- Meanderointi tarkoittaa sitä ilmiötä, että vesi kuluttaa etenkin ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. (Ilmiön havaitsi ruotsalainen Meander).
- Niva on vahvahko virtapaikka, jossa aina näkyy pyörteitä.
- Pato on jokeen tehty rakennelma, jolla kanavoinnin avulla parannetaan vesiliikennettä tai kehitetään energiaa
- Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara, joka usein on syntynyt meanderoinnin seurauksena.
- Päävirta on yleensä mutkittelevan joen ulkokaarteessa, ellei esimerkiksi vinosta kalliopohjasta muuta johdu.
- Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
- Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien matalikko.
- Suisto on joen loppupiste, jonne usein kertyy viuhkamainen joen kuljettaman maa-aineksen muodostelma.
- Sulku on jokeen tai kanavaan rakennettu laite, jonka avulla veneet voivat kulkea huoleti alas jyrkistäkin pudotuksista, sekä pystyvät myös kulkemaan ylävirtaan vaivatta.
- Vesiputous on kohta joessa, jossa vesi putoaa suoraan, tai melkein suoraan alaspäin.
- Vuolle on kosken niskalla nopeammin virtaamaan alkava "nielu", jonka tunnistaa päävirrassa olevasta alas osoittavasta v-kirjaimen muotoisesta laineesta. Se on useimmiten paras laskun alkupiste.
Suuria jokia
Vesiputous
- Amazon
- Dnepr
- Don
- Elbe
- Limpopo
- Loire
- Mississippi
- Missouri
- Neva
- Niger (joki)
- Niili
- Petšora
- Rein
- Rio Grande
- Saar-joki
- Seine
- Tonava
- Vienanjoki
- Volga
Suomen jokia
Suomen 50 suurinta jokea valuma-alueen koon mukaan laskien ovat:
- Kymijoki
- Kokemäenjoki
- Iijoki
- Muonionjoki
- Kiehimäjoki
- Lieksanjoki
- Kajaaninjoki
- Kitinen
- Koitajoki
- Vuoksi
- Juutuanjoki
- Kemijoki
- Kyrönjoki
- Luiro
- Siikajoki
- Kalajoki
- Tenniöjoki
- Oulankajoki
- Tornionjoki
- Kiiminginjoki
- Ivalojoki
- Pyhäjoki
- Raudanjoki
- Karvianjoki
- Tengeliönjoki
- Simojoki
- Inarijoki
- Loimijoki
- Könkämäeno
- Perhonjoki
- Korpijoki
- Hiidenjoki
- Siuruanjoki
- Kettujoki
- Oulujoki
- Näätämöjoki
- Livojoki
- Pielisjoki
- Lätäseno
- Ähtävänjoki
- Karjaanjoki
- Kostonjoki
- Jänisjoki
- Kitkajoki
- Kaamasjoki
- Meltausjoki
- Loukinen
- Vantaanjoki
- Kuolajoki
Luokka:Maantiede
2002
Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta - Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana Euroopan unionissa.
- 5. tammikuuta - Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa, Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista.
- 9. tammikuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
- 10. tammikuuta - Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
- 16. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
- 17. tammikuuta - Dingo hajosi jäsenten välisten riitojen vuoksi.
- 17. tammikuuta - Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
- 22. tammikuuta - AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman Internet-selaimensa tukemisesta.
- 22. tammikuuta - Kmartista tuli Yhdysvaltain historian suurin yhtiö joka haki konkurssisuojaa.
- 27. tammikuuta - Räjähdykset asevarastolla Lagosissa, Nigeriassa tappoivat 1000.
Helmikuu
- 8. helmikuuta–24. helmikuuta - 2002 talviolympialaiset Salt Lake Cityssa, Utahissa.
- 12. helmikuuta - Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
- 19. helmikuuta - NASA:n Mars Odyssey -luotain alkoi Mars-planeetan pinnan kartoittamisen.
- 20. helmikuuta - Reqa Al-Gharbiyassa, Egyptissä tulipalo junassa tappoi 370.
- 27. helmikuuta - 59 Hindupyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrass. Seuraavissa levottomuuksissa muun muassa Ahmedabadissa kuoli satoja.
- 28. helmikuuta - Suomen markka ei ole enää käypää rahaa.
Maaliskuu
- 1.-19. maaliskuuta - USA:n operaatio Anaconda taliban-taistelijoita vastaan itäisessä Afganistanissa. USA väitti surmanneensa 500 talibania 11 miehen menetyksillä.
- 1. maaliskuuta - Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
- 25. maaliskuuta - 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa, Afganistanissa tappoi 1000.
Huhtikuu
- 2. huhtikuuta - Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Beetlehemissa. 38-päiväinen saarto alkaa.
- 17. huhtikuuta - Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16 -hävittäjien tulessa.
- 18. huhtikuuta - Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettin.
- 30. huhtikuuta - Pakistanissa kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista.
- 30. huhtikuuta - Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.
Toukokuu
- 9. toukokuuta - Syntymäkirkon piiritys päättyi Israelin suostuessa karkoittamaan 13 epäiltyä.
- 9. toukokuuta - Kaspijskissa, Venäjällä, kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana, surmaten 43 ja haavoittaen 130.
- 12. toukokuuta - Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän on ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
- 20. toukokuuta - Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
- 23. toukokuuta - Ensimmäiset euroviisut Virossa. Voittajana Latvian Maria N kappaleella I wanna.
- 26. toukokuuta - Mars Odyssey löysi vettä Marsista.
- 31. toukokuuta–30. kesäkuuta - 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Kesäkuu
- 3. kesäkuuta- Lontoossa kuningatar Elisabet II juhli 50:ta vallassaolovuottaan.
- 4. kesäkuuta - Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
- 5. kesäkuuta - Mozilla 1.0 selain julkaistiin.
- 14. kesäkuuta - 20 kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa, Pakistanissa.
- 18. kesäkuuta - Arizonassa paikallisten sytyttämä metsäpalo poltti 1,872 km² lähellä Mogollon-vajoamaa.
Heinäkuu
- 5. heinäkuuta - Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
- 5. heinäkuuta - Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
- 13. heinäkuuta–5. syyskuuta - Salamaniskusta alkanut maastopalo polttu Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2,022 km².
- 14. heinäkuuta - Bastiljin valtauksen muistopäivän juhlinnassa Jacques Chirac vältti murhayrityksen vahingoittumattomana.
- 18. heinäkuuta - Työläisperheestä kotoisin olevan professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90% äänivyöryllä Intian presidentiksi.
- 21. heinäkuuta - Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa, suurimpana niin tehneenä yhtiönä.
- 27. heinäkuuta - Ukrainassa ilmailunäytöksessä Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi yleisön joukkoon. 78 sai surmansa ja 100 loukkaantui.
Elokuu
- 2. elokuuta - Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
- 6. elokuuta - Markiisi de la Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
Syyskuu
Yhdysvaltain
- 5. syyskuuta - Autopommi tappoi 30 Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
- 6. syyskuuta - Suomenkielinen Wikipedia perustettiin (ensimmäinen etusivun versio).
- 7. syyskuuta – Maolaisten kapinallisten hyökkäys Nepalissa.
- 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti, että Venäjä vetää joukkonsa Tšetšeniasta.
- 12. syyskuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
- 14. syyskuuta - Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen, 9,78 sekuntia.
- 15. syyskuuta - Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
- 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
- 23. syyskuuta – Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa, vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
- 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja ratkaisivat panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.
Lokakuu
- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
- 7. lokakuuta - Quaoarin löytö julkistettiin.
- 11. lokakuuta - Myyrmannin räjähdys: kemian opiskelija Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Vantaalla Myyrmannin ostoskeskuksessa. 7 kuoli, mukaan lukien hän itse.
- 12. lokakuuta - Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Kutalla ja Balilla surmasivat 202.
- 16. lokakuuta - Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 24. lokakuuta - John Allen Muhammad, Washingtonin tarkka-ampuja pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä
Marraskuu
- 8. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, jos se ei suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
- 13. marraskuuta - Öljytankkeri Prestige uppoasi Galician rannikolla ja aiheutti vakavan öljyonnettomuuden.
- 14. marraskuuta - Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
- 15. marraskuuta - Hu Jintaosta tulu Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
- 18. marraskuuta - Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 21. marraskuuta - NATO kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
- 21. marraskuuta - Hänen kuninkaallinen korkeutensa, prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa, Lontoossa.
- 22. marraskuuta - Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
- 28. marraskuuta – Mombasassa, Keniassa oleva israelilaisia turisteja majoittava hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi. 18 kuolia. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla oleva lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.
Joulukuu
- 4. joulukuuta - Täydellinen auringonpimennys
- 13. joulukuuta - Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros liittyivän siihen 1. toukokuuta 2004.
- 17. joulukuuta – Kongon hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
- 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.
Tuntematon päivämäärä
- Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin
Syntyneitä
- 1. syyskuuta - Romeo Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika.
Kuolleita
- 2. tammikuuta - Armi Aavikko (43), Miss Suomi 1977 ja laulaja
- 3. tammikuuta - Freddy Heineken, entinen Heineken-oluttehtaan johtaja.
- 17. tammikuuta - Camilo Jose Cela (85), Espanjalainen kirjailija, Nobelvoittaja 1989.
- 19. tammikuuta - Martti Miettunen, valtioneuvos
- 28. tammikuuta - Astrid Lindgren (94), Ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu, Ronja, ryövärintytär, Veljeni leijonanmieli)
- 9. helmikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan Prinsessa Margaret (71)
- 19. helmikuuta - Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjat)
- 11. maaliskuuta - James Tobin, taloustieteilijä
- 13. maaliskuuta - Hans-Georg Gadamer (102), filosofi (s. 1900)
- 14. maaliskuuta - Cherry Wilder, kirjailija
- 26. maaliskuuta - Taisto Sinisalo, poliitikko
- 27. maaliskuuta - Dudley Moore, koomikko, näyttelijä
- 27. maaliskuuta - Billy Wilder (96), käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 30. maaliskuuta - Kuningataräiti Elisabet (101)
- 18. huhtikuuta - Thor Heyerdahl (87), Norjalainen tutkimusmatkailuja (Kon-Tiki)
- 23. huhtikuuta - Linda Lovelace (53), pornotähti
- 6. toukokuuta - Pim Fortuyn, hollantilainen poliitikko, oikeistopopulisti
- 10. kesäkuuta - John Gotti (61), Mafiapäällikkö
- 27. kesäkuuta - John Entwistle, The Who- yhtyeen basisti
- 6. heinäkuuta - John Frankenheimer, elokuvaohjaaja
- 18. syyskuuta - Bob Hayes, pikajuoksija, olympia-voittaja Tokio 1964
- 6. elokuuta - Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyn teoreetikko
- 13. lokakuuta - Stephen Ambrose, historioitsija
- 25. lokakuuta - Richard Harris, irlantilainen näyttelijä
- 31. lokakuuta - Ilmatieteen Laitos kirjaa etelärannikolla lokakuun 2002 ennätyskylmäksi.
- 22. joulukuuta - Joe Strummer, The Clash-yhtyeen laulaja
Nobelin palkinnot
- Rauha: Jimmy Carter, USA:n 39. presidentti
- Kirjallisuus: Imre Kertész
- Kemia:
- John B. Fenn ja Koichi Tanaka
- Kurt Wüthrich
- Fysiikka:
- Raymond Davis Jr. ja Masatoshi Koshiba
- Lääketiede:
- Sydney Brenner, H. Robert Horvitz ja John E. Sulston
Luokka:2000-vuosikymmen
Luokka:2002
als:2002
ms:2002
zh-min-nan:2002 nî
ko:2002년
ja:2002年
simple:2002
th:พ.ศ. 2545
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
400-lukuVuosisadat: 200-luku 300-luku - 400-luku - 500-luku 600-luku
----
Tärkeitä tapahtumia
- Visigootit ryöstävät Roomaan 410
- Buddhalaisuus saapuu Burmaan ja Indonesiaan.
- Anglosaksit asettuvat Iso-Britanniaan vuoden 440 jälkeen
- Hunni Attila valtaa osan Eurooppaa ja uhkaa Roomaa 452
- Vandaalit valtaavat Karthagon 439 ja ryöstävät Rooman 455
- Länsi-Rooman valtakunta romahtaa ja keskiaika alkaa 476
Keksintöjä
- Kiinalaiset keksivät jalustimen.
- Metalliset hevosenkengät yleistyvät Galliassa.
- Slaavit käyttävät auraa maanviljelyyn.
Merkittäviä henkilöitä
- Aëtius
- Alarik
- Attila
- Klodvig
- Teoderik Suuri
Vuosikymmenet ja vuodet
400-vuosikymmen: 400, 401, 402, 403, 404, 405, 406, 407, 408, 409
410-luku: 410, 411, 412, 413, 414, 415, 416, 417, 418, 419
420-luku: 420, 421, 422, 423, 424, 425, 426, 427, 428, 429
430-luku: 430, 431, 432, 433, 434, 435, 436, 437, 438, 439
440-luku: 440, 441, 442, 443, 444, 445, 446, 447, 448, 449
450-luku: 450, 451, 452, 453, 454, 455, 456, 457, 458, 459
460-luku: 460, 461, 462, 463, 464, 465, 466, 467, 468, 469
470-luku: 470, 471, 472, 473, 474, 475, 476, 477, 478, 479
480-luku: 480, 481, 482, 483, 484, 485, 486, 487, 488, 489
490-luku: 490, 491, 492, 493, 494, 495, 496, 497, 498, 499
(ks. ajan merkitseminen)
Luokka:400-luku
ko:5세기
ja:5世紀
simple:5th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 5
HaukatTämä artikkeli käsittelee lintuja. Jääkiekkojoukkue Järvenpään Haukkoja käsittelevä artikkeli toisaalla.
Haukat (Accipitridae) on suuri päiväpetolintujen heimo. Siihen kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on "haukka". Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkalintuihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen johtuen räjähdysmäisesti lisääntyneestä molekyylibiologisesta tiedosta.
Haukkoja on kesytetty metsästystarkoitukseen.
Symboliikka
Haukan lentotaitoa ja tarkkaa saalistuskykyä on ihailtu, ja haukkojen mukaan on muun muassa nimetyjä urheiluseuroja kuten Katajanokan Haukat ja Järvenpään Haukat sekä Kiovan Sokol.
Kotkat
Ihmisten suhde kotkiin
Kotkia on pitkään pidetty ihmisen vihollisena, vaikka näitä on myös arvostettu, ja pidetty uljaina eläiminä. Kotka on kuvattu keskushahmoksi moneen historialliseen vaakunaan.
Suomessa kotkat ovat olleet tärkeässä asemassa kalevalaisessa runoudessa, jossa esiintyvä kotka on usein ollut jättiläismäinen kokko eli vaakalintu, joka oli yleensä hyvän puolella. Kotkia on kuitenkin myös vainottu. Kristinuskon tulon jälkeen on väitetty toisinaan pakanajumalien ja hiisien muuttuneen pedoiksi, myös kotkiksi. Vesilahdella kerrotaan pakanajumalan muuttuneen isoksi kotkaksi, joka asettui jättiläismäisen puun, Kaltaan kuusen latvaan. Puu oli niin suuri, että sitä kuvattiin satalatvaiseksi. Sen rungon kolossa mahtui yöpymään paimen lampaineen. Lähistölle haluttiin rakentaa kirkko, joten "paholaisen" asuttama kuusi kaadettiin. Työhön kerrotaan tarvitun 8 päivää ja 8 tai 12 haarniskoitua, papin siunaamaa miestä, joista osa joutui toimimaan syöttinä samalla, kun toiset hakkasivat puuta.
Vielä 1900-luvulla Suomen suurimpia kotkia, merikotkia on vainottu yleisesti. Nykyisin merikotka on harvinainen ja rauhoitettu, mutta edelleen Ahvenanmaalla niitä ammutaan luvatta, tai niiden pesiä hävitetään lähes joka vuosi.
Katso myös
- Luettelo päiväpetolinnuista
Luokka:Päiväpetolinnut
300-lukuVuosisadat: 100-luku 200-luku - 300-luku - 400-luku 500-luku
----
Tärkeitä tapahtumia
- Kreikan kieli korvaa demioottisen kirjoituksen.
- Konstantinus I lopettaa kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa, ja kristinuskosta tulee valtionuskonto.
- 316: Läntisen Jin-dynastian hovi joutuu pakenemaan etelään ja perustaa Itäisen Jin-dynastian Kiinassa.
- Rooman armeija tuhoutuu Adrianoplen taistelussa 378.
- piispa Wulfila (n. 311 - 383) käänsi Raamatun goottien kielelle.
Merkittäviä henkilöitä
- Pyhä Ambrosius, Milanon piispa
- Ammianus Marcellinus, roomalainen historioitsija
- Keisari Konstantinus Suuri
Vuosikymmenet ja vuodet
300-vuosikymmen: 300, 301, 302, 303, 304, 305, 306, 307, 308, 309
310-luku: 310, 311, 312, 313, 314, 315, 316, 317, 318, 319
320-luku: 320, 321, 322, 323, 324, 325, 326, 327, 328, 329
330-luku: 330, 331, 332, 333, 334, 335, 336, 337, 338, 339
340-luku: 340, 341, 342, 343, 344, 345, 346, 347, 348, 349
350-luku: 350, 351, 352, 353, 354, 355, 356, 357, 358, 359
360-luku: 360, 361, 362, 363, 364, 365, 366, 367, 368, 369
370-luku: 370, 371, 372, 373, 374, 375, 376, 377, 378, 379
380-luku: 380, 381, 382, 383, 384, 385, 386, 387, 388, 389
390-luku: 390, 391, 392, 393, 394, 395, 396, 397, 398, 399
(ks. ajan merkitseminen)
Luokka:300-luku
ko:4세기
ja:4世紀
simple:4th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 4
PersiaPersia on historiallinen valtio, jonka nimi on nykyään Iran.
Persialaiset löivät heitä hallinneet assyrialaiset vuonna 612 eaa. Akemenidien suku hallitsi Persiaa vuoteen 330 eaa, jolloin Aleksanteri Suuri kukisti kuningas Dareios III:n ja poltti silloisen pääkaupungin Persepoliin.
Persia kävi monia sotia Roomaa ja Bysanttia vastaan. Vuonna 628 Persia oli romahtanut pitkän Bysanttia vastaan käydyn sodan jälkeen, ja arabit pystyivät valloittamaan Persian vuonna 639.
21. maaliskuuta 1935 Persia vaihtoi virallisesti nimensä Iraniksi.
Katso myös: Luettelo Persian kuninkaista ja Satraappi
Luokka:Persia
ja:ペルシア
ko:페르시아 제국
452 Tapahtumia
- Hunnien kuningas Attila hyökkäsi Italiaan.
Syntyneitä
- Georgian kuningas Vakhtang I Gorgasali
Kuolleita
-
ko:452년
500-lukuVuosisadat: 300-luku 400-luku - 500-luku - 600-luku 700-luku
----
Tapahtumia
- Mons Badonicuksen taistelu, keltit lyövät anglosaksit Englannissa.
- Persian šaahi Khosrau I perustaa ensimmäisen akatemian
- Irlantilaiset valloittajat ja siirtolaiset muuttavat Caledoniaan (myöhemmin Skotlanti)
- Glendaloughin luostari perustetaan Irlannissa.
- Zen-buddhalaisuus tuodaan Vietnamista Kiinaan.
- Buddhalaisuus tuodaan Japaniin Koreasta.
- Rutto leviää Konstantinopoliin ja Itä-Roomaan.
- Slovenian slaavit perustavat ensimmäisen valtakunnan.
Merkkihenkilöitä
- Prokopios, historioitsija
- Theodora, Bysantin keisarinna.
- Kuningas Arthur voittaa tarun mukaan anglosaksit
- Justinian I, Bysantin keisari (527 - 565)
- Belisarius, suuri Itä-Rooman sotapäällikkö
- Beowulf, geettien myyttinen kuningas
Tekniikkaa
- Backgammon (nard) keksitään Persiassa.
- Šakin edeltäjä Persiaan Intiasta.
- Pojoen laaksossa käytetään auraa
- Silkki Bysanttiin Kiinasta
Vuosikymmenet ja vuodet
500-vuosikymmen: 500, 501, 502, 503, 504, 505, 506, 507, 508, 509
510-luku: 510, 511, 512, 513, 514, 515, 516, 517, 518, 519
520-luku: 520, 521, 522, 523, 524, 525, 526, 527, 528, 529
530-luku: 530, 531, 532, 533, 534, 535, 536, 537, 538, 539
540-luku: 540, 541, 542, 543, 544, 545, 546, 547, 548, 549
550-luku: 550, 551, 552, 553, 554, 555, 556, 557, 558, 559
560-luku: 560, 561, 562, 563, 564, 565, 566, 567, 568, 569
570-luku: 570, 571, 572, 573, 574, 575, 576, 577, 578, 579
580-luku: 580, 581, 582, 583, 584, 585, 586, 587, 588, 589
590-luku: 590, 591, 592, 593, 594, 595, 596, 597, 598, 599
(ks. ajan merkitseminen)
Luokka:500-luku
ko:6세기
ja:6世紀
simple:6th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 6
Mtskheta
Mtskheta (georgiaksi მცხეთა) on maakunta ja samanniminen kaupunki Mtskheta-Mtianetin alueella Georgiassa. Maakunnassa on 64 829 asukasta ja sen pinta-ala on 806 km². Mtskheta on yksi Georgian vanhimmista kaupungeista. Se oli georgialaisen Iberian kuningaskunnan pääkaupunki 200-luvulta eaa aina 500-luvulle asti. Georgia hyväksyi kristinuskon valtionuskonnokseen juuri täällä vuonna 317 ja Mtskheta on yhä Georgian ortodoksisen kirkon pääkaupunki.
Svetitskhovelin katedraali (1100-luku) ja Džvarin luostari (500-luku) ovat Georgian arkkitehtuurin tärkeimpiä monumentteja. Mtskhetassa on myös Armatsikhen linnoitus (200-luku eaa), Armatsikhen akropolis, kuninkaallisen palatsin rauniot (ensimmäinen vuosisata-200-luku), hautakammio kaupungin lähellä (ensimmäinen vuosisata), pieni kirkko 300-luvulta, Samtavron luostari (1000-luku), Bebris Tsikhen luostari (1300-luku), Arkeologinen instituutti ja Mikheil Mamulašvilin puutarha.
Luokka:Georgian maakunnat
ja:ムツヘタ
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan</ | | |
