:: wikimiki.org ::
| Teksas |
Teksas:Texas on myös pop-yhtye.
Teksas on pinta-alaltaan Yhdysvaltojen toiseksi suurin osavaltio Alaskan jälkeen ja toiseksi suurin myös väestöltään. Teksas liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1845 28. osavaltiona.
Teksasin alueella asuneihin intiaaniheimoihin kuuluivat apaššit, atakapan-, bidai-, caddo-, comanche-, cherokee-, kiowa-, tonkawa- ja wichitaheimot. Ensimmäisenä eurooppalaisena Teksasin alueelle saapui Konquistadori Álvar Núñez Cabeza de Vaca 1528.
Ennen vuotta 1821 Teksas kuului Espanjan Uuden Espanjan siirtokuntaan. Kun Meksiko itsenäistyi, Teksas jäi sen osaksi. Vuonna 1823 kolmesataa perhettä asettui Stephen F. Austinin johdolla Brazosjoen varsille. Siirtolaisia ärsyttivät Meksikon hallituksen orjuuden kielto, uudisasukkaiden riisuminen aseista ja laittomien siirtolaisten karkottaminen takaisin Yhdysvaltoihin. Vuonna 1836 siirtolaiset julistautuivat itsenäisiksi ja voittivat Meksikon armeijan San Jacinton taistelussa. Joukkoja johtanut kenraali ja Meksikon presidentti Antonio López de Santa Anna saatiin vangiksi. Hänet vapautettiin itsenäisyystunnustusta vastaan.
Vuonna 1845 Teksas hyväksyttiin jäseneksi Yhdysvaltoihin. Sopimus oli molemmille osapuolille hyödyllinen, koska itsenäinen Teksas oli yksinään hyvin heikko. Sisällissodan aikana Teksas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870.
Toiseen maailmansotaan asti Teksas oli maaseutuvoittoinen. Vuonna 1926 San Antonio oli suurin kaupunki 120 000 asukkaalla. Yleisen mielikuvan vastaisesti pääasiallinen elinkeino ei ole koskaan ollut karjatalous, vaan alkuajoista lähtien puuvillanviljelys ennen öljyteollisuuden syntyä. Nykyisin talous perustuu tietotekniikkaan, öljyyn ja maakaasuun, energiaan, maatalouteen ja valmistukseen. Suurimmat teollisuuskeskukset ovat Houstonin ja Dallasin alue.
Teksasin politiikka hallitsee republikaanipuolue. Demokraatit eivät ole voittaneet virkoja osavaltion laajuisissa vaaleissa sitten vuoden 1994. Osavaltiossa ei ole tuloveroa, yritysverotus on matala ja osavaltion lainsäädäntöelimet kokoontuvat vain kerran kahdessa vuodessa. Kuvernööri on ollut vuodesta 2000 Rick Perry. Hänen edeltäjänsä oli George W. Bush 1995–2000.
Vuoden 2004 tilaston mukaan osavaltion väkiluku oli 22 490 022. Näistä 3 450 500 (15,6%) on ulkomaalaissyntyisiä. Lisäksi osavaltiossa arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa laitonta siirtolaista. Väkiluku kasvoi 5,5 miljoonaa vuodesta 1990 vuoteen 2004 (32,4%)
Aiheesta muualla
- [http://www.tx.gov/ TexasOnline]
- [http://www.thestoryoftexas.com/ Texas State History Museum]
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:텍사스 주
ja:テキサス州
simple:Texas
th:มลรัฐเทกซัส
Texas (yhtye)Texas on Glasgowista, Skotlannista kotoisin oleva brittiläinen pop-yhtye. Basisti Johnny McElhone perusti sen vuonna 1986. Yhtye esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti maaliskuussa 1988 ja sen ensimmäinen albumi, Southside, ilmestyi vuonna 1989.
Kokoonpano
- Sharleen Spiteri, laulu ja kitara
- Tony McGovern, laulu and kitara
- Ally McErlaine, kitara
- Johnny McElhone, bassokitara
- Eddie Campbell, koskettimet
- Michael Bannister, koskettimet
- Neil Payne, rummut
Albumit
- Southside (1989)
- Mothers Heaven (1991)
- Ricks Road (1993)
- White On Blonde (1997)
- The Hush (1999)
- The Greatest Hits (2000)
- Careful What You Wish For (2003)
- Red Book (2005)
Luokka:Brittiläiset yhtyeet
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
Yhdysvaltojen osavaltiotYhdysvaltojen osavaltio on mikä tahansa 50 valtiosta jolla on liittovaltion jäsenyys. Tämä liittovaltio tunnetaan Yhdysvaltoina.
Kartta Yhdysvaltojen osavaltioista
Yhdysvaltoina
Lista Yhdysvaltojen osavaltioista
Osavaltiot ja niiden USPS:n (Yhdysvaltojen postin) lyhenne ja pääkaupungit ovat:
Katso myös
- Luettelo Yhdysvaltain osavaltioista väkiluvun mukaan
- Luettelo Yhdysvaltojen osavaltioista pinta-alan mukaan
simple:List of U.S. states
Luokka:Yhdysvallat
George W. Bush
George Walker Bush (syntyi 6. heinäkuuta 1946 Connecticutissa) on Yhdysvaltojen 43. ja nykyinen presidentti.
Vuodesta 1995 vuoteen 2000, Bush palveli Texasin osavaltion kuvernöörinä. Bush valittiin Texasin 46. kuvernööriksi vuonna 1994 ja uudelleenvalittiin vuonna 1998. Hän on elinikäinen Republikaanisen puolueen jäsen ja liikemies ennen politiikkaan siirtymistään. Hän auttoi Arbusto Energy-yrityksessä ja Texas Rangers baseball-joukkueessa. Hän voitti Republikaanisen puolueen nimityksen ja vuoden 2000 presidenttivaaleissa hänet valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen vuoden 2004 presidenttivaaleissa.
Tausta
Bush on varakkaan teksasilaisen poliitikkosuvun vesa. Bushin isoisä Prescott Sheldon Bush oli pankkiiri ja senaattori. Isä George Bush nousi öljyalalta ensin Ronald Reaganin varapresidentiksi ja sitten Yhdysvaltain presidentiksi asti. Bushin pikkuveli John Ellis "Jeb" Bush on Floridan kuvernööri. Bushin muut sisarukset ovat Neil, Marvin ja Dorothy Bush. Ennen preidentiksi valitsemistaan hän toimi Texasin kuvernöörinä.
Presidentiksi
Hänet valittiin republikaanina Yhdysvaltain presidentiksi epäselviä piirteitä saaneessa vaalissa vuonna 2000. Ääniä jouduttiin laskemaan uudelleen mm. Floridan osavaltiossa useampaan otteeseen. Lopulta vaalituloksen vahvisti Yhdysvaltain Korkein oikeus. Bush voitti vaaleissa demokraattien Al Goren, vaikka sai tätä vähemmän ääniä (Bush 47,9% ja Gore 48,4%). Yhdysvaltain vaalilainsäädännön mukaan tämä on mahdollista, koska presidentin valitsijamiehet valitaan kustakin osavaltiosta erikseen.
Republikaaniehdokkaaksi nuori George W. Bush oli 54-vuotias aloittaessaan ensimmäistä presidenttikauttaan vuonna 2001. Hänen odotettiin johdattavan kylmän sodan loputtua republikaanit uuteen aikakauteen.
Bushin hallintokausi muuttui kertaheitolla 11. päivänä syyskuuta vuonna 2001. Presidenttinä hän osoitti yllättävää johtamiskykyä ja peräänantamattomuutta Yhdysvaltain jouduttua laajan terroristihyökkäyksen kohteeksi. Hän käynnisti ns. Terrorismin vastaisen sodan ja kokosi maailmanlaajuisen rintaman terrorismin kitkemiseksi. Hyökkäys Afganistaniin Al-Qaida-terroristiliikkeen murskaamiseksi oli enimmäkseen onnistunut. Bushin hallintoa on kritisoitu agressiivisesta maailmanlaajuisesta sodasta terrorismia vastaan ja mm. vangittujen epäiltyjen terroristien huonosta kohtelusta. Yhdysvaltain näkökulmasta sota on kuitenkin ollut menestys, sillä yli neljään vuoteen maa ei ole joutunut mainittavien terroristihyökkäysten kohteeksi.
Bushin käynnistämä Irakin sota maaliskuussa vuonna 2003 ei sen sijaan sujunut suunnitelmien mukaan. Sodan tavoitteita olivat diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen, Irakin joukkotuhoaseiden eliminoiminen sekä Irakin suojelemien terroristijärjestöjen tuhoaminen. Vaikka sotatoimet olivat nopeasti ohi ja Hussein syrjäytettiin ja myöhemmin vangittiin, osoittautuivat väitteet Irakin joukkotuhoaseista perättömiksi. Samoin ei ole löydetty mainittavia todisteita Husseinin suorista yhteyksistä terrorijärjestöihin.
Vaikka Bushin suosio kotimaassaan oli Irakin sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin vankka, on se hiipunut uuvuttavan Irakin jälleenrakennuksen aikana. Yhdysvaltojen Irakissa olevat joukot joutuvat päivittäin terroristihyökkäysten kohteeksi, ja tämä murentaa tappioille herkkien amerikkalaisten kannatusta edelleen.
Bushin konservatiivinen asenne ympäristöasioihin on herättänyt närää ja hänen kauppapolitiikkansa ja "ennaltaehkäiseviin iskuihin" pohjautuva ulkopolitiikkansa ei ole suuressa suosiossa maailmalla.
Bush voitti vuoden 2004 presidentinvaaleissa selvästi demokraattien vastaehdokkaan John Kerryn ja jatkoi toiselle kaudelle. Hänellä on ollut joitakin ongelmia haluamansa lainsäädännön läpiajamisessa Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2005 alhaisten kannatuslukujensa vuoksi.
Katso myös
- Bushismi
Bush, George W.
ms:George W. Bush
zh-min-nan:George W. Bush
ko:조지 W. 부시
ja:ジョージ・ウォーカー・ブッシュ
simple:George W. Bush
th:จอร์จ ดับเบิลยู. บุช
heavy metal tanie latanie, tanie loty Hotele w Rzym pozycjonowanie mieszne filmy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Roodporiehoutzwam
De roodporiehoutzwam (Daedaleopsis confragosa syn. Trametes rubescens) is een paddenstoel uit de familie Polyporaceae.
Habitat
De soort komt zowel alleenstaand als in groepen voor, soms ook met tussenafstanden achtereen op stronken of takken van loofbomen. De paddestoel zit vooral op wilgen (het gehele jaar door). Het is een vaak geziene soort die veel in duinen en moesrasbosjes voorkomt. Op dunne
|
Zadelzwam
De zadelzwam (Polyporus squamosus) is een paddenstoel uit de familie Polyporaceae.
Habitat
De zadelzwam is een vaak geziene paddestoel op levende en dode bomen. De soort komt het gehele jaar voor. De zadelzwam heeft een bijzondere voorkeur voor de iep en beuk. Soms komt de zadelzwam ook hoog boven de grond voor.
|
Metuselach
Metusalem (Hebreeuws: מתושלח-Metoeshelach) zou volgens de Hebreeuwse bijbel 969 jaar oud geworden zijn en daarmee de oudste persoon aller tijden.
Een regelmatig gegeven verklaring voor de naar huidige maatstaven onwaarschijnlijke ouderdom is het verwisselen van zon-cycli en maan-cycli waarmee Methusalem 78 jaar geworden zou zijn.
Metusalem is de zoon van Henoch, die 365 jaar oud geworden zou zijn. Vader van
|
Henoch
Henoch was een bijbelse persoon die 365 jaar oud werd. Hij is volgens de Bijbel een van de weinige mensen die niet is gestorven omdat hij deed wat goed was in 's Heeren ogen. Volgens de Bijbel ging hij wandelen met God en is nooit teruggekeerd.
Henochliteratuur
De korte vermelding van Henoch in de Bijbel heeft onder Joden in later tijd geleid tot allerlei speculaties over visioenen die Henoch gehad zou hebben. Dit heeft geleid tot een omvangrijke Heno
|
Corticiaceae
Corticiaceae is een familie van schimmels behorend tot de orde van Polyporales.
Geslachten
De familie Corticiaceae bestaat uit de volgende geslachten:
Acantholichen, Ambivina, Amylobasidium, Corticirama, Corticium, Cytidia, Dendrocorticium, Dendrodontia, Dendrophysellum, Dendrothele, Dextrinodontia, Laetisaria, Licrostroma, Limonomyces, Lindtneria, Melzerodontia, Merulicium, Mulatoderma, Mycolindtneria, Noth
|
Fomitopsidaceae
Fomitopsidaceae is een familie van schimmels behorend tot de orde van Polyporales. De bekendste soort uit deze familie is de berkenzwam (Piptoporus betulinus).
Geslachten
De familie Fomitopsidaceae bestaat uit de volgende geslachten:
- Amylocystis
- Anomoporia
- Auriporia
- Buglossoporus
- Daedelea
|
Ganodermataceae
Ganodermataceae is een familie van schimmels behorend tot de orde van Polyporales.
Behandelde soorten
De volgende soorten worden in een afzonderlijk artikel behandeld:
- Soort: Dikrandtonderzwam (Ganoderma adspersum)
- Soort: Platte tonderzwam (Ganoderma lipsiense syn. Ganoderma app
|
Meripilaceae
Meripilaceae is een familie van schimmels behorend tot de orde van Polyporales. De eikhaas (Grifola frondosa) is de bekendste soort uit deze familie.
Geslachten
De familie Meripilaceae bestaat uit de volgende geslachten:
- Abortiporus (bijv. A. biennis)
- Antrodia
- Diacanthodes
- Grifola (bijv. G. frondosa
|
Internet control message protocol
Het Internet Control Message Protocol (ICMP) is een onderdeel van TCP/IP.
ICMP, wat staat voor "Internet Control Message Protocol", is een netwerkprotocol dat gespecifieerd wordt in RFC 792, en deel uitmaakt van de TCP/IP netwerk-protocolstack.
Soms stuurt een gateway of een bestemmingshost een bericht naar een bronhost, bijvoorbeeld om een fout te rapporteren in
|
Meruliaceae
Meruliaceae is een familie van schimmels behorend tot de orde van Polyporales. Tot deze familie behoort onder andere de paarse korstzwam (Chondrostereum purpureum).
Geslachten
De familie Meruliaceae bestaat uit de volgende geslachten:
Byssomerulius, Castanoporus, Chondrostereum, Climacodon (bijv. C. septentrionale), Columnodontia, Cru
|
|
