Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
The Simpsons

The Simpsons

Simpsonit (englanniksi The Simpsons) on Matt Groeningin luoma ja Gracie Films -yhtiön Twentieth Century Foxille tuottama animaatiosarja. Simpsonit on pisimpään Yhdysvalloissa yhtäjaksoisesti jatkunut piirrossarja. Se jatkuu edelleen ja siitä esitetään seuraavaksi jo 17. tuotantokausi. Simpsonit alkoi Tracey Ullman Show'n lomassa esitettyinä lyhytfilmeinä 19. huhtikuuta 1987. Varsinaisen sarjan pilottijakso esitettiin Yhdysvalloissa 17. joulukuuta 1989. Suomessa Simpsonit nähtiin ensi kertaa MTV3-kanavalla 26. elokuuta 1991. Sarjan esitykset Suomessa ovat alusta asti kärsineet usein vaihtuneesta esityspäivästä ja lähes viikottain vaihtuvasta esitysajasta, sekä jopa yli vuoden mittaisista esitystauoista. Sarjassa kuvataan satiirisella tavalla Simpsonien perheen Homerin, Margen, Bartin, Lisan ja Maggien elämää. Nämä seikkailevat kuvitteellisessa Springfieldin kaupungissa. Simpsoneiden jaksoista löytää runsaasti viittauksia aikamme ilmiöihin ja amerikkalaisen yhteiskunnan ongelmiin tavalla, joka ei oikeilla ihmisnäyttelijöillä toteutettuna olisi mahdollista. Sarjan alkuaikoina perheen ilkikurinen esikoispoika, Bart, oli jonkinlainen ilmiö, mutta pian perheen isä Homer nousi sarjan suosituimmaksi hahmoksi. Laiska ja tyhmä Homer on jonkinlainen parodia amerikkalaisesta juntista. Sarjassa on myös joukko muita tunnettuja hahmoja, joissa yleensä korostuvat jonkin tietyn ihmisryhmän stereotypiset piirteet. Näihin kuuluvat esimerkiksi uskonnollinen ja menestyvä naapuri Ned Flanders, alkoholisti-Barney sekä lihava sarjakuvakaupan pitäjä. Simpsonit tunnetaan myös siitä, että sarjan jaksoissa esiintyy eri alojen tunnettuja nimiä vierailevina tähtinä. Näitä ovat olleet muun muassa Michael Jackson, Madonna, J.K. Rowling, Dustin Hoffman, Ringo Starr, George Harrison, Paul McCartney, Aerosmith, Sting, Danny De Vito, Hugh Hefner, Red Hot Chili Peppers, The Ramones, Michelle Pfeiffer, Meryl Streep, U2, Stephen Hawking, Leonard Nimoy, R.E.M. ja Britney Spears.

Aiheesta muualla


- [http://www.snpp.com The Simpsons Archive]
- [http://www.simpsonscity.com The Simpsons City]
- [http://www.snpp.com/episodeguide/finland.html Simpsonien suomenkielinen jakso-opas] Luokka:Simpsonit ja:ザ・シンプソンズ simple:The Simpsons

Matt Groening

Matt Groening on tunnettu pisimpään pyörineen piirrossarjan Simpsonit luojana. Hän suunnitteli myös viisi kautta kestäneen Futurama-sarjan. Ennen työtään Simpsoneissa Groening teki sarjakuvan nimeltä Elämä on helvettiä, johon kuului monta osaa. Groening, Matt Groening, Matt

Animaatio

Animaatio on tekniikka, jossa elokuvan tai filmin jokainen kuva valmistetaan erikseen, joko tietokoneen avulla tai kuvaamalla piirrettyä kuvaa tai tekemällä pieniä muutoksia malliin (muun muassa savianimaatio) ja kuvaamalla muutokset. Kun kuvattu filmi näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti vaihtuvat kuvat luovat illuusion liikkeestä. Japanilaista animaatiota kutsutaan animeksi.

Animaatiostudioita


- Aardman Animation
- DreamWorks SKG
- Filmation
- Ghibli
- Hanna-Barbera Productions
- Pixar
- Walt Disney Studios
- Warner Brothers

Katso myös


- Luettelo animaatioelokuvan tekijöistä
- Luettelo animaatioelokuvista Luokka:Elokuvalajityypit ko:애니메이션 ja:アニメーション th:แอนิเมชัน

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

19. huhtikuuta

19. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 109. päivä (110. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 256 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pälvi, Pilvi :- suomenruotsalainen kalenteri: Bernhard, Bernt :- ortodoksinen kalenteri: Johannes, Juhani, Juha, Nuutti :- saamenkielinen kalenteri: Biejan :- vanhemmissa kalentereissa: Hermogenes, Ikäheimo, Olavus Petri, Solmu, Timonius, Timotheus

Tapahtumia


- 1529 - Speyerin valtiopäivillä Saksassa Wormsin valtiopäivien päätöstä tuomita Martin Lutherin näkemykset vastustaneet (eli protestoineet, mistä tuli liikkeen nimeksi protestantit) hallitsijat ja keisarilliset vapaakaupungit aloittivat protestanttisen liikkeen.
- 1587 - Sir Francis Drake upotti Espanjan laivaston Cádizin satamassa.
- 1770 - Kapteeni James Cook näki ensimmäisen kerran Australian.
- 1839 - Lontoossa solmitun sopimuksen mukaan Belgiasta tuli kuningaskunta.
- 1904 - Suuri osa Torontoa tuhoutui tulipalossa Kanadassa.
- 1909 - Jean d'Arc julistettiin pyhimykseksi.
- 1933 - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt ilmoitti Yhdysvaltain luopuvan kultakannasta.
- 1934 - Shirley Templen ensiesiintyminen elokuvassa Stand Up and Cheer.
- 1943 - Toinen maailmansota: saksalaiset joukot hyökkäsivät Varsovan gettoon pidättääkseen jäljelle jääneet juutalaiset, mikä aloitti Varsovan geton kansannousun.
- 1943 - Sveitsiläinen kemisti Tri Albert Hofmann kokeili ensimmäisenä ihmisenä vapaaehtoisesti LSD:tä.
- 1956 - Monacon ruhtinas Rainier III avioitui amerikkalaisen näyttelijä Grace Kellyn kanssa.
- 1961 - Sikojenlahden maihinnousu päättyi vastavallankumouksellisten tappioon Kuubassa.
- 1971 - Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistiin kiertoradalle.
- 1971 - Sierra Leonesta tuli tasavalta ja Siaka Stevensistä sen presidentti.
- 1971 - Vietnamin sota: sotaa vastustaneet veteraanit aloittivat viisi päivää kestäneen mielenosoituksen Washington D.C.:ssä.
- 1971 - Charles Manson tuomittiin elinkautiseen Sharon Taten ja muiden henkilöiden kulttimurhista.
- 1989 - Tykkitorni räjähti USS Iowalla surmaten 47 merimiestä.
- 1993 - Waco, Texas: FBI:n 50 päivää kestänyt piiritys päättyi tulipaloon, 81 Daavidin oksan jäsentä sai surmansa.
- 1995 - Terrorismi: Pommi-isku Oklahoma Cityssä, 168 ihmistä sai surmansa.
- 1999 - Saksan parlamentti ("Bundestag") muutti takaisin Berliiniin.
- 2000 - Ilmailu: Air Philippinesin Boeing 737-200 syöksyi maahan Davaon lentokentän lähistöllä. 131 henkeä sai surmansa.
- 2005 - Saksalainen kardinaali Ratzinger valittiin 265:nneksi paaviksi, ja hän otti nimekseen Benedictus XVI.

Syntyneitä


- 1320 - Pedro I, Portugalin kuningas († 1367)
- 1613 - Christoph Bach, urkuri ja säveltäjä, J.S. Bachin isoisä
- 1772 - David Ricardo, taloustieteilijä
- 1793 - Ferdinand I, Itävallan keisari
- 1883 - Getúlio Dornelles Vargas, Brasilian presidentti vuosina 1930—1945 ja 1950—1954
- 1883 - Richard von Mises, matemaatikko
- 1892 - Germaine Tailleferre, säveltäjä († 1983)
- 1895 - Anton Pieck, kuvataiteilija
- 1903 - Eliot Ness, Yhdysvaltain liittovaltion agentti ("Lahjomaton") († 1957)
- 1912 - Glenn T. Seaborg, kemisti, vuoden 1951 Nobel-palkinnon saaja († 1999)
- 1917 - Sven Hassel, kirjailija
- 1932 - Fernando Botero, taidemaalari
- 1933 - Jayne Mansfield, näyttelijä († 1967)
- 1935 - Dudley Moore, näyttelijä, koomikko, muusikko ja säveltäjä († 2002)
- 1942 - Alan Price, muusikko, lauluntekijä ("The Animals") ja näyttelijä
- 1949 - Paloma Picasso, kuvataiteilija
- 1970 - Kelly Holmes, juoksija, olympiamitalisti
- 1972 - Rivaldo, jalkapalloilija
- 1979 - Kate Hudson, näyttelijä
- 1981 - Hayden Christensen, näyttelijä
- 1987 - Maria Sharapova, tennistähti

Kuolleita


- 1054 - Paavi pyhä Leo IX (paavina vuodesta 1049)
- 1390 - Robert II Stuart, Skotlannin kuningas (kuninkaana 1371—1390)
- 1552 - Olaus Petri, uskonpuhdistaja
- 1560 - Philipp Melanchthon, saksalainen humanisti ja uskonpuhdistaja
- 1578 - Uesugi Kenshin, samurai
- 1632 - Sigismund, Ruotsin ja Puolan kuningas (personaaliunionin aika)
- 1689 - Kristiina, Ruotsin kuningatar 1644—1654
- 1768 - Giovanni Antonio Canale (Canaletto), taidemaalari
- 1791 - Richard Price, moraalifilosofi ja valtiotieteilijä
- 1813 - Benjamin Rush, fyysikko, lääkäri ja valtiomies
- 1824 - George Gordon Byron (Lord Byron), runoilija
- 1881 - Benjamin Disraeli, Ison-Britannian pääministeri, poliitikko ja kirjailija
- 1882 - Charles Darwin, luonnontieteilijä ja Nobel-palkinnon saaja
- 1906 - Pierre Curie, Nobel-palkittu fyysikko
- 1914 - Charles Sanders Peirce, filosofi, pragmatismin perustajia
- 1919 - Emiliano Zapata, meksikolainen vapaustaistelija
- 1967 - Konrad Adenauer, saksalainen poliitikko ja Länsi-Saksan ensimmäinen liittokansleri
- 1974 - Ayub Khan, Pakistanin presidentti (s. 1907)
- 1989 - Daphne du Maurier, kirjailija ("Linnut")
- 1993 - David Koresh, uskonlahkon johtaja 1986—1993 (Daavidin oksa)
- 1998 - Octavio Paz, meksikolainen diplomaatti ja Nobel-palkittu kirjailija (1990)
- 2004 - John Maynard Smith, luonnontieteilijä ---- Katso myös: kalenteri ~ 18. huhtikuuta, 20. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-19 ms:19 April ko:4월 19일 ja:4月19日 simple:April 19 th:19 เมษายน

17. joulukuuta

17. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 351. päivä (352. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 14 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Raakel :- suomenruotsalainen kalenteri: Rakel :- ortodoksinen kalenteri: Taneli :- saamenkielinen kalenteri: Ráhkel :- vanhemmissa kalentereissa: Avu, Ignatius, Inge, Jeremias, Lazarus, Loth

Tapahtumia


- 1770 - Säveltäjä Ludwig van Beethoven kastettiin (k. 1827).
- 1903 - Wrightin veljesten lentokoneen ensilento.
- 1935 - Douglas DC-3 -lentokoneen ensilento.
- 1944 - Toinen maailmansota: Malmédyn verilöyly.
- 1989 - "Simpsonit"-TV-sarjan ensijakson esitys Yhdysvalloissa.
- 1989 - Romanian vallankumous alkoi mielenosoituksilla ja mellakoilla Timişoarassa.
- 2003 - "Taru sormusten herrasta" -trilogiasta tehdyn elokuvan kolmannen osan ensi-ilta.

Syntyneitä


- 1906 - Simo Häyhä, tarkk'ampuja
- 1916 - Lauri Viita, kirjailija
- 1944 - Danny DeVito, näyttelijä
- 1975 - Milla Jovovich, näyttelijä ja malli

Kuolleita


- 1187 - Paavi Gregorius VIII
- 1830 - Simón Bolívar, poliitikko ja aktivisti Latinalaisessa Amerikassa (s. 1783) ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. joulukuuta, 18. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-17 ms:17 Disember ko:12월 17일 ja:12月17日 simple:December 17 th:17 ธันวาคม

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

MTV3

MTV3 on Bonnier AB:n ja Proventus Industrier AB:n omistama Suomen katsotuin kaupallinen televisiokanava. MTV3:n katsojista suuri osa on nuoria ja kaupunkilaisia. MTV3-kanavan lisäksi MTV Oy:n omistukseen kuuluvat Subtv-kanava ja Urheilukanava. MTV3 sai alkunsa vuonna 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä, joka alun perin esitti ohjelmistoaan YLEn televisiokanavilla. Vuonna 1982 yrityksen nimi muuttui MTV Oy:ksi, vuonna 1986 perustettiin Kolmoskanava jolla MTV3 aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. Vuonna 1998 MTV Oy siirtyi osaksi Alma Media Oyj:tä. Huhtikuussa 2005 MTV Oy myytiin Bonnier AB:lle ja Proventus Industrier AB:lle. Elokuussa 2001 MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digi-tv:n tulon myötä.

Luettelo MTV3:n ohjelmista


- CSI
- Everwood
- Huomenta Suomi
- Kauniit ja rohkeat
- Käenpesä
- Kymmenen uutiset
- Kymppitonni
- Mullan alla
- O.C.
- Salatut elämät
- Seitsemän uutiset
- Simpsonit
- South Park
- 24

Entisiä MTV3:n ohjelmia


- ALF
- Avaruusasema Alfa
- Charlien enkelit
- Dark Angel
- Droidit
- Ewokit
- Firefly
- Frendit
- Futurama
- Hercules
- Hynttyyt yhteen
- Hämähäkkimies
- Idols
- Ihmeidentekijät
- Ihmemies MacGyver
- Kuutamolla
- Me stallarit
- Myrskylinnut
- Onnenpäivät
- Parhaat vuodet
- Rautamies
- Ritari Ässä
- Salaiset kansiot
- Sinkkuelämää
- Soitinmenot
- Tarzan
- Tähtiportti
- Xena
- Zorro

MTV3:n televisiokasvoja

Uutisankkurit:
- Tomi Einonen
- Ripsa Koskinen-Papunen
- Maija Lehmusvirta
- Keijo Leppänen
- Urpo Martikainen
- Pirjo Nuotio
- Leena Kaskela
- Pirkko Arstila
- Esko Tommola Meteorologit:
- Mette Mannonen
- Liisa Peltonen
- Pekka Pouta
- Visa Salojärvi
- Petri Takala Urheilutoimittajia:
- Antti Haajanen
- Sasha Ikonen (myös Formula 1:n toimittaja
- Inka Korhonen
- Jari Porttila
- Mika Saukkonen
- Kalle Siira
- Heidi Suomi

MTV3+

MTV3+ on MTV3:n digitaalinen rinnakkaiskanava, joka lähettää pääsääntöisesti vain kännykällä pelattavia mobiilipelejä ja saippuasarjojen uusintoja. Vuonna 2006 kanavalle on suunniteilla muuta sisältöä.

Aiheesta muualla


- [http://www.mtv3.fi MTV3:n sivut]
- [http://www.mtv3.fi/info2004/mtv_oy.shtml/a07?319506 MTV3:n historiaa]
- [http://www.almamedia.fi/historia Alma Median ja sen edeltäjien historia pähkinänkuoressa]
- [http://www.pasiruhanen.net/kolmoskanava/ Pasi Ruhasen Kolmoskanava (TV3) 1986 - 1993] Luokka:Televisiokanavat

26. elokuuta

26. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 238. päivä (239. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 127 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Ilma, Ilmi, Ilmatar :- suomenruotsalainen kalenteri: Märta, Märit :- ortodoksinen kalenteri: Atro, Natalia :- saamenkielinen kalenteri: Meret, Meartá :- vanhemmissa kalentereissa: Ilmo, Ireneus, Rudolfus, Sefyrinus, Sekyrinus, Sepherinus, Zebulon, Zephyrin, Zephyrinus, Östen

Tapahtumia


- 55 eaa - Julius Caesar hyökkäsi Britanniaan, mutta joutui lopulta palaamaan Galliaan.
- 1429 - Jeanne d'Arc saapui Pariisiin.
- 1883 - Krakatau-tulivuoren purkaus.
- 1936 - Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1398 Donneran.
- 1989 - Avaruustutkimus: Voyager 2 -avaruusluotain lensi Neptunuksen ohi.
- 2000 - Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi vihittiin avioliittoon.

Syntyneitä


- 1743 - Antoine Lavoisier, ranskalainen kemisti
- 1873 - Lee De Forest, insinööri ja elektroniputken keksijä († 1961)
- 1900 - Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä († 1980)
- 1966 - Kari Tiainen, enduropyöräilijä
- 1980 - Macaulay Culkin, lapsinäyttelijä

Kuolleita


- 1723 - Anton van Leeuwenhoek, hollantilainen tiedemies
- 1974 - Charles Lindbergh, lentäjä
- 1975 - Haile Selassie, Etiopian keisari
- 1976 - Lotte Lehmann, oopperalaulaja
- 1979 - Mika Waltari, kirjailija
- 1993 - Reima Pietilä, arkkitehti
- 2004 - Laura Branigan, laulaja

Juhlapäiviä


- Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä, liputuspäivä Saamen lipulla. ---- Katso myös: kalenteri ~ 25. elokuuta, 27. elokuuta Luokka:Elokuu -08-26 ms:26 Ogos ko:8월 26일 ja:8月26日 simple:August 26 th:26 สิงหาคม

Homer Simpson

Homer Jay Simpson on amerikkalaisessa Simpsonit-piirrossarjassa esiintyvä fiktiivinen henkilö ja yksi sarjan päähenkilöistä. Homer on kenties suosituin Simpsonit-hahmo. Hän on sarjassa tyhmä, kömpelö ja yleensä hyväntahtoinen typerys. Hänet tunnetaan "Do'h!"-huudahduksestaan. Homerin ääninäyttelijä on Dan Castellaneta. Homerin vanhemmat olivat Abraham ja Mona Simpson. Hän on naimisissa Marge Simpsonin kanssa ja heillä on kolme lasta, Bart, Lisa ja Maggie. Homer on noin 36-vuotias ja erään jakson mukaan kuolee jo 42-vuotiaana. Hän luultavasti syntyi vuonna 1955 tai 1956. Homer on uskomattoman onnekas, vaikka hän ei juuri välitä terveydestään. Sarjan varrella hän on esimerkiksi leikannut peukalonsa irti, kärsinyt traumasta, joutunut koomaan, altistunut radioaktiiviselle säteilylle, leimahtanut useita kertoja liekkeihin, jäänyt auton alle, pudonnut katolta ja murtanut miltei jokaisen luunsa. Lisäksi hän on muiden muuassa saanut sydänkohtauksia, lukuisia myrkyllisiä käärmeenpuremia, ampumahaavoja sekä voimakkaita sähköiskuja. Homer myös kärsii varhaisesta kaljuuntumisesta. Homerin epäterveellinen ruokavalio koostuu muun muuassa donitseista, porsaankyljyksistä, pekonista, piirakoista ja perunalastuista. Yleensä hän juo Duff-olutta. Hän on ahneuksissaan syönyt myös esineita, joita ei ole tarkoitettu syötäväksi, kuten kukkia, mutaa ja muovisia hummereita. Hän onkin päässyt aika lailla lihomaan. Homer käyttäytyy toisinaan erittäin tyhmästi ja hänen älykkyysosamääränsä onkin ainoastaan 56. Hänen tyhmyytensä saattaa osittain johtua runsaasta alkoholin käytöstä ja toistuvasta traumasta. Homer valmistui lukiosta luokkansa huonoimpana. Homer Simpson työskentelee yleensä erilaisissa tehtävissä Springfieldin ydinvoimalassa miljonääri Charles Montgomery Burnsin alaisena. Hän on myös toiminut esimerkiksi astronauttina, nyrkkelijänä, maanviljelijänä, muusikkona, salakuljettajana, kriitikkona ja pormestarina. Homerin vihamiehiin kuuluvat Margen siskot Patty ja Selma, Montgomery Burns, mafioso "Fat Tony", entinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush, Japanin keisari, New Yorkin kaupunki ja Floridan osavaltio. Homer perheineen on saanut porttikiellon jokaiseen Yhdysvaltojen osavaltioon Pohjois-Dakotaa ja Arizonaa lukuun ottamatta. Yksi merkittävimmistä vihollista oli Frank Grimes, jonka kuolemasta Homer oli osittain vastuussa. Myöhemmin eräässä jaksossa Grimesin poika yritti tappaa Homerin. Simpson, Homer Simpson, Homer th:โฮเมอร์ ซิมพ์สัน

Marge Simpson

Marge Simpson (o.s. Bouvier) on yksi Simpsonit-animaatiosarjan päähenkilöistä. Hän on työskennellyt mm. ydinvoimalassa, poliisina ja rinkeliyrittäjänä, mutta on aina palannut takaisin kotiäidiksi. Marge tunnetaan sinisistä hiuksistaan, jotka ovat yli kaksi metriä. Teinityttönä Marge oli Ringo Starrin ja näyttelijä Bobby Shermanin innokas fani, vanhempana hän on ihaillut Tom Jonesia, Lee Majorsia ja golfaaja Jack Nicklausta. Marge on harrastanut keilailua, maalaustaidetta ja esiintynyt harrastelijateatterin Viettelyksen vaunu -musikaalissa. Margella on myös kaksi siskoa, Selma ja Patty. He ovat kaksoset. Simpson, Marge Simpson, Marge

Lisa Simpson

Lisa Marie Simpson on fiktiivinen henkilö Simpsonit-piirrossarjassa. Lisan ääninäyttelijä on Yeardley Smith. Lisa on 8-vuotias ja Bartin mukaan 2 vuotta ja 38 päivää häntä nuorempi. Hän on erittäin älykäs tyttö, ja hänen älykkyysosamääränsä onkin 159. Hän on musikaalisesti lahjakas ja harrastaa laulamista ja saksofonin soittamista. Hän osaa puhua ruotsia, ranskaa ja kiinaa. Toisin kuin isoveljensä Bart, Lisa menestyy ja nauttii opiskelusta. Hän onkin älykkäämpi ja käyttäytyy järkevämmin kuin useimmat muut Simpsonien hahmot. Lisa on vegetaristi ja harjoittaa buddhalaisuutta. Hän on skeptiikko eikä usko yliluonnolliseen. Lisa kannattaa feminismiä ja luonnonsuojelua. Hän toivoisi saavansa ponin. Lisa on älykkyydestään huolimatta muutamia kertoja kapinoinut ja yrittänyt eräässä jaksossa tupakoida.

Triviaa


- Matt Groening nimesi Lisan siskonsa mukaan.
- Eräässä Simpsonit-jaksossa paljastettiin, että Lisasta tulisi ensimmäinen naispuolinen Yhdysvaltain presidentti. Simpson, Lisa Simpson, Lisa

Maggie Simpson

Margaret "Maggie" Simpson on tv-sarja Simpsoneiden perheen nuorin lapsi. Maggien on vihjailtu olevan 1-vuotias, mutta on mm. kontannut koko Springfieldin läpi aivan yksin, ampunut kyseisen kaupungin rikkaimman miehen herra Burnsin ja johtanut pikkulasten kapinaa päiväkodissa. Maggien lempipuuha on "molskuttaa" tuttia suussa, mutta silti hän tuntuu Lisan ohella olevan Simpsoneiden perheen viisain jäsen. Maggiella on yksi vihollinen: yksikulmakarvainen vauva. Maggie on toivonut pienestä pitäen pystyvänsä kävelemään kaatuilematta ja puhumaan kunnolla. Jälkimmäinen on onnistunut ehkä vähän paremmin kuin sitä ennen ollut, sillä jaksossa Lisan ensimmäinen sana, Maggien kuultiin sanovan daddy, eli isi (äänenä oli Elisabeth Taylor). Simpson, Maggie Simpson, Maggie

Stereotypia

Yleistys eli stereotypia tarkoittaa joidenkin yksittäisten asioiden tai ilmiöiden käsittämistä ryhmäksi eli joukoksi, jonka jäsenillä on samankaltaisia piirteitä. Yleistys koetaan kielteiseksi, kun sillä muodostetaan liian samansisältöinen kuva kaikista jonkun ihmisryhmän jäsenistä vain pienen otoksen perusteella.

Yleistys osana tietoisuutta

Yleistyskyky on ihmisen tietoisuudelle välttämätön, jotta tietojen luokittelu ja maailman jäsentäminen onnistuisi. Stereotyyppi luodaan samantapaisiksi havaittujen kohteiden yhdistämiseksi ja eri "ryhmien" erottamiseksi luomalla jäsenistä yksi kaikkia jäseniä edustava kuvitteellinen esiintymä. Määrittelemme tietyt rajat, keskiarvot ja ominaisuudet, millainen tämä edustaja on. Yleistykseen liittyy inhimillisessä kulttuurissa usein ryhmien nimeäminen; yleisnimen antaminen luokitelluille kohteille. Kieltä ei luultavasti voisi olla ilman yleistyksiä. Ryhmille annettu nimi myös usein vahvistaa yleistyksiä, ja tekee niistä kulttuurillisesti levittäytyviä ajattelutapoja, meemejä. Kielen ansiosta ihminen voi omata jonkun toisen tekemän yleistyksen. Usein yleisnimeen nähdään liittyvän myös ikään kuin väitteitä ryhmän ominaisuuksiksi koetuista piirteistä. Ihmisryhmien kohdalla tämä koetaan joskus ongelmalliseksi. Joidenkin ihmisryhmien yleisnimitystä on jopa vaihdettu, jotta saataisiin uusi nimi, jolla ei ole entistä kielteistä painolastia. Myös monet kehittyneemmät eläimet osaavat myös yleistää. Esimerkiksi havaittuaan jonkun eläimen vaaralliseksi osaa eläin varoa ensi kerralla sekä samanlaisia, että jokseenkin samankaltaisia eläimiä. Kyky luokitella tällä alkeellisella tavalla on monille eläimille elinehto.

Ihmisryhmistä luodut stereotypiat

Yleistyksellä eli stereotypialla tarkoitetaan usein ihmisryhmässä vallitsevaa mielikuvaa omasta tai etenkin toisesta ihmisryhmästä. Näin se liittyy läheisesti ennakkoluuloihin ja rasismiin. Ei ole kuitenkaan niin, että stereotypiasta seuraisi suoraan rasismia, mutta useimmiten stereotypia on rasismille välttämätön ehto. Esimerkiksi:
- Kreikkalaiset ovat huolimattomia.
- Pojat pitävät tekniikasta. Tarkemmin miettien nämä väitteet eivät toteudu yhtä täsmällisesti kuin tehdyt yleistykset, stereotypiat, antavat ymmärtää. Yhtä lailla poikien tai varsinkaan kreikkalaisten määrittely ryhmänä ei ole absoluuttisen selvää. Kuitenkaan ei voida sanoa, että poikia tai kreikkalaisia ei olisi olemassa; on kuitenkin huomattava että nämä määreet eivät ole välittömiä havaintoja vaan yleistyksiä. ja:固定観念

Ned Flanders

Ned Flanders on kuvitteellinen piirroshahmo televisiosarjassa Simpsonit. Asuu Simpsonien naapurissa Evergreen Terracella. Harras kristitty, joka menee uskossaan useimmiten äärimmäisyyksiin saakka piinaten pastori Lovejoyta moraalisilla ongelmilla välillä väsymiseen asti. Ned Flandersin ääninäyttelijä on Harry Shearer. Sarjan alkupuolella oli naimisissa Mauden kanssa, mutta sarjan edetessä Maude kuoli ja Ned elää tällä hetkellä (kausi 16) leskenä kahden poikansa, Rodin ja Todin kanssa. Välttää kiroilua ja toivoisi naapurinsakin niin tekevän. Sen sijaan käyttää kummallisia sananpäätteitä ja -tilkkeitä puhuessaan, tyyliin "hi-diddely-ho, neighbour". Ned Flanders lienee parodia syntyperäisestä amerikkalaisesta valkoisesta kristitystä, joka näkee hengen johdatuksen pienimissäkin asioissa ja joka yrittää elää koko elämänsä Raamatun ohjeita pilkulleen noudattaen ja sen ristiriitaisuuksiltaan silmänsä ummistaen. Esim. Eräässä jaksossa Homer kertoi matemaattisesti todistaneensa, ettei Jumalaa ole olemassa. Flanders pyrki tämän tiedon muilta pimittämään. Naapuriperhe Flandersit ovat myös kontrastina Simpsonien perheelle osoittamassa, miten ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Ned Flandersin tapoja ja tekoja


- Ei ota vakuutuksia koska pitää niitä uhkapelinä
- Syö "varmuuden vuoksi" Kosher -ruokaa
- Laittaa lapset nukkumaan iltaseitsemältä
- Soittaa pastorille hädissään omaa vaimoaan himoitessaan
- Vie verokaavakkeen verovirastoon aina ensimmäisenä mahdollisena päivänä Flanders, Ned Flanders, Ned

Michael Jackson

:Tämä sivu kertoo pop-tähdestä. Michael Jackson on myös kuuluisan olutasiantuntijan nimi Michael Joseph Jackson [ʤæksən] (s. 29. elokuuta 1958, Yhdysvallat) on eräs maailmanhistorian menestyneimmistä pop-laulajista. Jackson on myös merkittävä säveltäjä ja tanssija.

Musiikki

Jackson aloitti uransa 1966 neljän veljensä kanssa perustamassaan Jackson Five -yhtyeessä (myöhemmin The Jacksons) ollessaan vasta 5-vuotias. Hän teki ensimmäisen soololevynsä jo 1971. Jacksonin lapsuus oli rankkaa aikaa, jolla on pyritty selittämään hänen omaperäistä persoonallisuuttaan. Jacksonin isä oli ankara ja hänen ulkonäköään pilkattiin. Jacksonin lopullinen läpimurto oli 1979 julkaistu Off the Wall -albumi. Levy oli tyyliltään poppia, jossa oli aineksia myös rhythm and blues -traditiosta sekä rock-musiikista. 1982 Jackson saavutti valtavan suosion Quincy Jonesin tuottamalla Thriller-albumilla. Thrilleriä on myyty Yhdysvalloissa yli 20 miljoonaa ja maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa kappaletta (molemmat ennätyksiä). Musiikkinsa lisäksi levy tunnettiin singleille tehdyistä videoistaan, jotka sinetöivät musiikkivideoiden lopullisen läpilyönnin. Seuraava levy Bad tehtiin vuonna 1987 ja vuonna 1992 ilmestyi Dangerous. Molemmat myivät hyvin, vaikkeivat yltäneet Thrillerin lukuihin. Sen jälkeen ilmestyneet albumit, kuten Invincible (2001), ovat kuitenkin olleet myynnillisiä pettymyksiä edellisiin julkaisuihin verrattuna.

Jacksonin persoona

Jacksonilla on miljoonia faneja, mutta media on käynyt hänen kimppuunsa jatkuvasti muuttuvan ulkonäön sekä pedofiliasyytteiden vuoksi. Jacksonia vastaan nostetut syytteet, muun muassa 13-vuotiaan lapsen hyväksikäytöstä, hylättiin 13.6.2005 kalifornialaisessa oikeudessa. Jacksonia on arvosteltu myös siitä, että hän esittää itsensä esityksissään ja videoissaan eräänlaisena Jeesus-hahmona, elämää suurempana sankarina. Omaperäisen elämäntavan vuoksi englanninkielinen media on nimittänyt Jacksonia joskus "Wacko Jackoksi". Jacksonin maatilalla "Neverlandissa" (eng. Peter Panin "Mikä-mikä-maa") on suuri huvipuisto, jonne pop-tähti kutsuu usein lapsia vierailemaan. Hänen arvellaan yrittävän elää uudestaan menetettyä lapsuuttaan. Jacksonilla on ollut kaksi vaimoa, Lisa Marie Presley 1994-1996 sekä Debbie Rowe 1996-1999. Rowen kanssa hänellä on kaksi lasta. Jacksonilla on kolmaskin lapsi, joskin lasten vaalea ihonväri on herättänyt epäilyksiä isän todellisesta henkilöllisyydestä. Jacksonin lähipiiri ja ystävät ovat puolustaneet häntä usein, ja sanovat hänen olevan kunniallinen ihminen ja esimerkillinen isä. Pedofiilioikeudenkäynnin voitettuaan vuonna 2005 Michael Jackson muutti Bahrainiin.

Albumit


- Off the Wall (elokuu 1979)
- : Jackson oli levyttänyt sooloalbumeita jo lapsena, mutta Off the Wall oli hänen ensimmäinen omaa materiaalia sisältävä levynsä. Se myi maailmanlaajuisesti n. 19 miljoonaa kappaletta ja sisälsi hittisinglet "Don't Stop Til You Get Enough", "Off the Wall" ja "Rock With You".
- Thriller (1. joulukuuta 1982)
- : On myynyt maailmanlaajuisesti n. 60 miljoonaa kappaletta ja on kaikkien aikojen menestynein albumi. Seitsemästä singlestä tuli hittejä: "Wanna Be Startin' Somethin'", "The Girl Is Mine", "Beat It", "Billie Jean", "Human Nature", "P.Y.T. (Pretty Young Thing)" ja "Thriller".
- Bad (31. elokuuta 1987)
- : Albumi pysyi kuusi viikkoa Yhdysvaltojen albumilistan kärjessä ja 38 viikkoa top 5:ssä. Se rikkoi The Eaglesin Hotel Californian 26 viikon ennätyksen. Badia on myyty 29 miljoonaa kappaletta ja siltä julkaistiin kahdeksan hittisingleä: "I Just Can't Stop Loving You", "Bad", "The Way You Make Me Feel", "Man in the Mirror", "Dirty Diana", "Another Part of Me", "Smooth Criminal", "Leave Me Alone" ja "Liberian Girl". Kaikki "Man in the Mirror" -singlestä saadut tuotot menivät hyväntekeväisyyteen.
- Dangerous (26. marraskuuta 1991)
- : Ensimmäinen Jackson-albumi, jota Quincy Jones ei tuottanut. Dangerous myi noin 29 miljoonaa kappaletta. Albumilta julkaistiin suosittu single "Black Or White" ja muita kohtuullisesti menestyneitä: "Remember the Time", "In the Closet", "Jam", "Heal the World", "Who Is It", "Will You Be There", "Give in to Me" sekä "Gone Too Soon".
- HIStory (2CD, 20. kesäkuuta 1995)
- : Tupla-albumi sisältää kokoelmalevyn ja uusia kappaleita. Ensimmäisellä CD:llä on viisitoista Jacksonin hittiä ja toisella viisitoista uutta kappaletta. HIStory myi yli 18 miljoonaa kopiota. Viidestä singlestä tuli hittejä: "Scream" (duetto Janet Jacksonin kanssa), "You Are Not Alone", "Earth Song", "They Don't Care About Us" ja "Stranger in Moscow".
- Blood on the Dance Floor (huhtikuu 1997)
- : Kokoelma sisälsi viisi uutta kappaletta ja kahdeksan remixiä HIStoryn kappaleista. Albumia myytiin kuusi miljoonaa kappaletta. Albumilta julkaistiin kaksi singleä: "Blood on the Dance Floor" ja "HIStory/Ghosts".
- Invincible (29. lokakuuta 2001])
- : Albumia levitettiin viidellä eri värisellä kannella. Se myi noin kahdeksan miljoonaa kappaletta. Siltä julkaistiin singlet "You Rock My World" ja "Cry" (kansainvälisesti) sekä "Butterflies" (Yhdysvalloissa).

Lisää aiheesta

[http://www.michaeljackson.com] Jacksonin viralliset sivut Jackson, Michael Jackson, Michael ja:マイケル・ジャクソン simple:Michael Jackson

J. K. Rowling

Joanne Rowling (s. 31. heinäkuuta 1965), kirjailijanimeltään J. K. Rowling (Joanne Kathleen Rowling ei ole hänen virallinen nimensä), on brittiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut kuuluisan Harry Potter -fantasiakirjasarjan, jonka päähenkilö on velhopoika Harry Potter.

Henkilöhistoria

Lapsuus

Joanne Rowling syntyi Yaten kaupungissa Etelä-Gloucestershiressa vuonna 1965, vaikka hänen syntymäpaikkanaan mainitaan usein virheellisesti lähellä sijaitseva Chipping Sodbury. Hänen isänsä Peter John Rowling työskenteli harjoittelijana lentokoneenmoottoritehtaan kokoonpanolinjalla. Äiti Anne Rowling (os. Volant) jäi kotiäidiksi Joannen synnyttyä. Vuonna 1967 perheeseen syntyi vielä toinen tytär, Dianne. Kirjat olivat Rowlingin elämässä läsnä lapsesta saakka. Hänen äitinsä luki tyttärelleen satuja ja isäkin ehtiessään. Kenneth Grahamen teos Kaislikossa suhisee tuli Rowlingille tutuksi ja rakkaaksi jo varhain. Epäilemättä kirjojen kautta Rowlingille kehittyi mielikuvitus, jota hän hyödynsi johtaessaan lähistön lasten leikkejä. Myös kirjoittamisen Rowling aloitti jo lapsena. Vuonna 1970 Rowling täytti viisi vuotta ja meni kouluun nimeltä St. Michael’s Church of England. Kahden vuoden kuluttua Rowling aloitti ala-asteen ja varsinaisen opiskelun. Koulussa hän oli hiljainen ja aika näkymätön. Vuonna 1974 Rowlingit muuttivat Tutshillin kylään. Heidän tyttärensä siirtyi käymään Tutshill Church of England -nimistä koulua. Hänen kohdalleen osui opettaja, joka jakoi luokan osiin sillä perusteella, kuinka hyvin oppilaat pärjäsivät laskentokokeessa. Rowling pärjäsi aluksi kehnosti mutta paransi suoritustaan aikaa myöten ja siirtyi luokassa paremmille paikoille. Opettajan menetelmät olivat vanhanaikaisia, ja Rowling oppi inhoamaan häntä. Tutshillissä asuessaan Rowling harrasti lukemisen lisäksi partiota, jossa hänen äitinsä oli myös mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Äiti oli muutenkin paljon lastensa kanssa. Yhdeksänvuotiaana Rowling luki Elizabeth Goudgen kirjan The Little White Horse, joka teki häneen suuren vaikutuksen