Tiibetin kieli

Tiibet on sinotiibetiläinen kieli, jota puhuu noin 6,150,000 ihmistä pääasiassa Tiibetissä. Kielen murteista osa eivät ole keskenään ymmärrettäviä.

Kielioppi

Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa. Luokka:Kielet ja:チベット語

Sinotiibetiläiset kielet

Sinotiibetiläiset kielet muodostavat mahdollisesti kielikunnan, johon kuuluu noin 250 Itä-Aasian kieltä. Kielikunnan olemassaololle on esitetty myös vastaväitteitä, erityisesti että siniittiset ja tiibetiläis-burmalaiset kielet olisivat erillisiä kielikuntia. Mikäli tällainen kielikunta on olemassa, se on puhujien määrän suhteen indoeurooppalaisen jälkeen maailman toiseksi suurin kielikunta.
- Siniittiset kielet, joista monet ovat 'yksitavuisia', analyyttisia ja toonikieliä.
- Tiibetiläiset kielet, joista osa on agglutinoivia kieliä.
- Burmalaiset kielet Jotkut kielitieteilijät sijoittaisivat myös tai-kieliä tähän kielikuntaan, toiset kuitenkin laskisivat ne austronesialaisiin kieliin. ---- Ks. Wikipedia [http://my.wikipedia.org burmaksi], [http://zh.wikipedia.org/ kiinaksi], [http://bo.wikipedia.org tiibetiksi] tai [http://lo.wikipedia.org laoksi], [http://th.wikipedia.org taiksi]. Luokka: Kieliryhmät zh-min-nan:Hàn-Chōng gí-hē ja:シナ・チベット語族

Murre

Murre on jonkin ryhmän tai yksilön puhuma kielimuoto. Murteet voidaan jakaa aluemurteisiin, sosiaalisiin murteisiin eli sosiolekteihin, ja yksilömurteisiin eli idiolekteihin.

Murretyypit

Yleensä murteella tarkoitetaan aluemurretta eli kielen alueellista muotoa, jota puhutaan tietyllä seudulla. Murrealueen koolle tai murteen puhujien määrälle ei ole rajaa. Laajalla alueella puhuttu murre voi jakaantua moniin (ala)murteisiin, jotka vuorostaan voivat muodostua vielä pienemmistä murteista, ja niin edelleen. Sosiaalinen murre, sosiolekti, on tietyn sosiaalisen ryhmän puhemuoto. Esimerkiksi tiettyjen ammattikuntien tai tieteenalojen erikoiskielet, sekä yhdistysten ja harrastajien slangit ovat sosiolekteja. Ammattislangeilla on tyypillisesti runsas yleiskielestä poikkeava sanasto (tai leksikko kielitieteilijöiden slangissa). Yksilömurre, idiolekti, on yhden henkilön puheenparsi. Siihen luetaan kaikki yksilön käyttämät rekisterit (ihminen puhuu eri tavalla äidilleen tai poliisille). Koska puhetapa muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, yksilömurre on syytä rajata tiettyyn ajanjaksoon. Aluemurteet, idiolektit ja sosiolektit, eivät eroa toisistaan vain sanastoltaan, vaan eroja on myös kieliopissa, äänteissä ja painotuksessa.

Kielen ja murteen raja

Kielen ja murteen välinen raja on veteen piirretty viiva: kielitieteen menetelmin ei voida erottaa murretta kielestä. Pikemmin jotenkin sosiolingvistisesti (tai kielitieteilijöiden tapauksessa historiallisesti) arvioiden ihmiset puhuvat joko kielestä tai murteesta. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että (yhden kielen) eri murteita puhuvat ymmärtävät toisiaan, mutta eri kieliä puhuvat eivät ymmärrä. Usein murretta kutsutaan murteeksi
- yksinomaan, koska sillä ei ole kirjallisuutta,
- koska sitä ei ole normitettu,
- koska sen puhujilla ei ole omaa valtiota, tai
- koska sitä ei arvosteta. Kielimuodon luokittelu kieleksi tai murteeksi, ja sen sukulaisuus muitten puheenparsien kanssa voi olla epäselvää ja kiistanalaista - aivan samoin kuin politiikka, joka vahvasti vaikuttaa kielen asemaan. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa makedonian ja taiwanin kieli. Myös norjaa ja ruotsia (joiden puhujat ymmärtävät toisiaan) pidettäisiin saman kielen eri murteina ilman valtionrajaa. Rauman murretta taas pidetään suomen murteena, vaikka valtaväestö ei ymmärrä sitä. Antropologisessa kielitieteessä murre on jonkin kielen puhuttu kielimuoto. Toisin sanoen kielen ja murteen erottaa se, että edellinen on abstrakti ja yleinen käsite, kun taas jälkimmäinen on konkreettinen ja erityinen. Tästä näkökulmasta katsoen kieltä ei puhu kukaan, vaan kaikki puhuvat kielen murretta. Ne, jotka pitävät jotain murretta kielen "oikeana", muita parempana muotona, itse asiassa käyttävät näitä termejä tuomaan ilmi sosiaalista eroa. Kirjakieli on usein eliitin sosiolektin kaltainen. Kun arvoasetelmat unohdetaan, murteella voi yksinkertaisesti viitata vähäisiin alueellisiin eroihin kielimuodoissa, joita pidetään keskenään ymmärrettävinä. Puheenparsi paljastaa muukalaisen, ja kertoo vieraan alkuperästä; mistä kylästä tai kaupunginosasta, tai miltä seudulta hän on kotoisin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskielillä navaholla ja apassilla on monia ilmeisiä, laajalle levittäytyneitä murteita, millä kielitieteilijät tarkoittavat vain, että vaihtelusta huolimatta puhujat suurelta osin ymmärtävät toisiaan ja tiedostavat kaikkien puhuvan yleisesti ottaen samalla tavalla. Kielen asemaa ei määritä ainoastaan kielitieteelliset kriteerit, vaan se on myös historiallisen ja poliittisen kehityksen tulos. Kirjakielen asemaan päätynyt retoromaani tunnustetaan omaksi kielekseen, vaikka se ei juuri eroakaan Lombardian alppimurteista. Vastakkainen esimerkkitapaus on kiinan kieli, jonka muotoja usein pidetään kielten sijaan murteina, koska niillä on yhteinen kirjoitusjärjestelmä - välittämättä siitä, että niiden keskinäinen ymmärrettävyys on olematonta. Max Weinreich ilmaisi asian ytimekkäästi: "Kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto." Luokka:Kielitiede als:Dialekt ko:방언 ja:方言

Verbi

Verbi (teonsana) on sanaluokka. Verbi ilmaisee tekemistä ja sitä taivutetaan tempuksissa (aikamuodossa), moduksissa (tapaluokassa) ja persoonissa. Suomen kielen kieliopin mukaan lauseen muodostaa vähintään persoonamuotoinen verbi eli predikaatti. Predikaatteja:
- Pekka syö puuroa ja nauttii siitä. (2 lausetta)
- Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. (2 lausetta)
- Moni pitää Wikipediaa hienona projektina. (1 lause)
- En. (1 lause) Persoonat on aktiivin yksiköt ja monikot, ja passiivi, jotka ovat verbin pääluokat. Tempus on aikamuoto. Suomen kielessä on preesens (kestämä), imperfekti (kertoma), perfekti (päättymä) ja pluskvamperfekti (entispäättymä). Modus on tapaluokka. Suomen kielen modukset ovat indikatiivi (tositapa), potentiaali (mahtotapa), konditionaali (ehtotapa) ja imperatiivi (käskytapa). Verbeistä voidaan muodostaa substantiivia tai adjektiivia muistuttavia infinitiivejä (nimitapa) tai partisiippeja (laatutapa). Luokka:Sanaluokat ja:動詞 simple:Verb

Kategori:Huset Bruce

Bruce Bruce

slots dieta kopenhaska hosting ebay heavy metal

:: RELATED NEWS ::

John Redpath
John Redpath (1796 – March 5, 1869) was a Scots-Quebecer businessman and philanthropist who helped pioneer the industrial movement that made Montreal, Quebec the largest and most prosperous city in Canada. Canada

Reticular cell
A reticular cell produces reticular fibers and surrounds the fibers with its cytoplasm, which isolates the fiber from other components of the tissues or cells. Reticular cells are found in many tissues including the spleen, lymph nodes, and lymph nodules. Reticular fibers are also produced by <

Albertina

- The Albertina is a famous art museum in Vienna, Austria. See Albertina (Vienna).
- Albertina is another name for the former Königsberg Albertina University, East Prussia, (1544-1945)
- Albertina is also a town in

Bernardo Strozzi
Bernardo Strozzi (c1581-1644) was an Italian painter born in Genoa. In 1598, at the age of 17, he joined a Capuchin monastery. When his father died he left to look after his mother, and when she, too, died he was relucatnt to return to the monastery: by now he was already painting. He therefore fled to Venice where, with Jan Lys and

RIT Brick City Singers
The RIT Brick City Singers is an all-male A Cappella group at the Rochester Institute of Technology.

History

Background

The Brick City Singers, acronymed "BCS", began singing together in 1999. The Brick City Singers are a subset of the main RIT chorus, the RIT Singers. They are primarily based in the area of Rochester, NY, most notably on the campus of the

Sledging (bodyboarding)
Sledging is a mix between white water rafting and bodyboarding. Sledgers attempt to traverse white water rapids on a small bodyboard (sledge) made out of foam or plastic. Several companies run sledging excursions in New Zealand near Queenstown, Wanaka, and Rotorua. Sledging is also known as hydro speed or riv