:: wikimiki.org ::
| Tokio |
Tokio
]
Tokio (東京, Tōkyō ) on Japanin pääkaupunki ja samalla maan suurin ja maailman toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee pääsaari Honshun itäpuolella, Kantōn tasangon laidalla ja Tyynen valtameren rannalla.
Entiseltä nimeltään Edo, pääkaupunki siirrettiin Kiotosta Tokioon vuonna 1868 Meiji-restauraation yhteydessä. Suomeksi nimi tarkoittaakin itäistä pääkaupunkia.
Naapureidensa Jokohaman, Chiban ja Kawasakin kanssa Suur-Tokion muodostava alue on n. 33 miljoonalla asukkaallaan maailman suurin kaupunki.
Kokoonsa nähden Tokiossa on huomattavasti vähemmän pilvenpiirtäjiä kuin muissa vastaavan kokoluokan kaupungeissa, mikä johtuu suurelta osin maanjäristykset huomioivista rakennussäädöksistä. Niinpä suurin osa kaupungista muodostuukin noin 6-10 kerroksen korkuisista kerrostaloista ja tiheään asutetuista kodeista. Tokio on myös kuuluisa tehokkaasta joukkoliikennejärjestelmästään sekä ruuhka-ajoistaan.
Erikoista Tokiossa on suurkaupungiksi varsinaisen ydinkeskusta-alueen puuttuminen. Ydinkeskustan sijasta Yamanote-rautatielinjan varrella tai sen lähellä sijaitsee lukuisia aluekeskittymiä. Näitä ovat muun muassa Shibuya (viihdekeskus), Akihabara (viihde-elektroniikkatavaran myyntikeskus), Ueno (perinteinen pääkaupunkiosa), Ginza (turistikeskus), Roppongi (ulkomaalaisten suosima yöelämän keskus) ja Shinjuku (pilvenpiirtäjäkeskus).
Tokiosta löytyvät maailman vilkkain jalankulkuristeys ja maailman vilkkain rautatieasema. Maailman vilkkain jalankulkuristeys on Shibuyan rautatieaseman länsipuolen risteystori, Hachikon patsaan ympäristössä. Vilkkain rautatieasema puolestaan on Shinjukun asema, jonka läpi kulkee päivittäin yli 800 000 henkeä.
Aiheesta muualla
- [http://hanami.ath.cx/tokyo.html Hanami Web - Tokyo] (Sivusto on Englanninkielinen)
Luokka:Tokio
Luokka:Pääkaupungit
Luokka:Japani
ja:東京
ko:도쿄
simple:Tokyo
tokipona:ma tomo Tokijo
Japani
Japani (japaniksi Nihon tai Nippon, 日本) on Itä-Aasiassa sijaitseva perustuslaillinen keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Honshu, Hokkaido, Kyushu ja Shikoku. Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi.
Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Japanissa puhutaan pääasiassa japania. Suuri osa japanilaisista on uskonnoltaan sekä buddhalaisia että šintolaisia. Japanin pääkaupunki on Tokio, joka esikaupunkeineen (muun muassa Yokohama) on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän muodostaa läntisen Kansai-alueen Osaka-Kioto-Kobe -rykelmä.
Japanin keisarina on tällä hetkellä Akihito. Todellinen valta on pääministerillä, joka on Junichiro Koizumi.
Talous
Japani on maailman neljänneksi suurin talousmahti. Maan taloutta vaivaa 1990-luvulta alkanut pitkäkestoinen talouden taantuma: kulutuskysyntä on korkealla tasolla ja vienti ylijäämäinen, mutta maahan on syntynyt pysyvää työttömyyttä. Osasyy on alihankinnan siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin, mikä alkoi jo 1980-luvulla.
Japanilla ei ole juurikaan omia raaka-ainevaroja, joten se on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Raaka-aineiden puuttuessa maan talouselämän kilpailukyvyn on taannut yhtenäiskulttuuri, koulutus, suhteellisen suljetut kotimarkkinat sekä korkean teknologian laajamittainen soveltaminen.
Autot olivat ensimmäisiä japanilaisia massatuotannon tuotteita, jotka hyvän laatunsa takia saivat vallattua etenkin halpojen pienten autojen markkinat Länsi-Euroopassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin. Yhdysvalloissa Japanin läpimurtotuotteisiin kuuluivat transistoriradiot. Radioista Japanin tuotanto laajeni kaikkeen kulutuselektroniikkaan. Laatutietoisuuden oli tuonut Japaniin amerikkalaiset Deming ja Juran Japanin jälleenrakennuksen apuohjelmassa.
Mielenkiintoista on, ettei Japani ole pärjännyt high tech -piensarjatuotteissa kuten ilmailu- ja avaruustekniikassa, vaikka Japanin puolustusvoimat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat asevoimat. Toisen maailmansodan lopputulos on mahdollisesti pysäyttänyt Japanin kyseisillä aloilla Yhdysvaltain teollisuuden asiakkaaksi.
Autoteollisuus ja laivanrakennusteollisuus kuitenkin nostivat Japanin terästeollisuuden (esimerkkiyhtiönä Nippon Steel) maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi. Teräs tuotettiin australialaisesta ja yhdysvaltalaisesta malmista ja hiilestä.
Omien öljyvarojen puute johti Japanin eri linjoille Yhdysvaltain kanssa, ja maa teki Iranin kanssa öljykauppaa vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta huolimatta.
Historia
:Pääartikkeli: Japanin historia
Japanilaisen legendan mukaan Japanin perusti keisari Jimmu 600-luvulla eaa. Japaniin lainattiin kiinan kirjoitusjärjestelmä 400-luvulla. Joitakin satoja vuosia myöhemmin siitä kehitettiin japanilaiset tavuaakkoset katakana ja hiragana, jotka mahdollistivat japanin selkeän äänteenmukaisen kirjoittamisen. Japania hallitsivat nimellisesti keisarit, mutta käytännön valta oli feodaalijohtajilla, joista keisari nimesi yhden kerrallaan shoguniksi.
1500-luvulla eurooppalaiset, ensimmäisinä portugalilaiset purjehtijat saapuivat Japaniin ja perustivat siirtokuntia muun muassa Nagasakiin käyden kauppaa ja yrittäen levittää kristinuskoa. Japani oli suljettuna ulkomaailmalle kahden ja puolen vuosisadan ajan. 1854 Yhdysvaltalainen kommondori Matthew Perry pakotti Japanin avautumaan. 1860-luvun meiji-restauraatio teki Japanista Itä-Aasian uudenaikaisimman valtion ja sen uudistukset tekivät vähitellen Japanista sotilaallisesti voimakkaimman valtion alueella.
meiji-restauraatio
Maantieteellisesti Japani pyrki laajentumaan meiji-restauraation jälkeen aina toisen maailmansodan päättymiseen asti. Kiinaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa Japani sai Taiwanin eli entisen Formosan, Sahalinin eteläosan ja vakiinnutti vaikutuspiirinsä Korean niemimaalla ja Mantšuriassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani liittyi ympärysvaltojen puolelle ja sai rauhansopimuksessa Saksalle kuuluneita siirtomaa-alueita. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja valtasi useimmat Kiinan rannikon suurkaupungit 1937.
Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan joulukuussa 1941 sai Yhdysvallat liittymään toiseen maailmansotaan. Sota päättyi Japanin antautumiseen 1945 Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien pudottamisen jälkeen. Sodan seurauksena liittoutuneet valtiot miehittivät Japanin. Käytännössä kuitenkin miehitys tarkoitti yhdysvaltalaisten joukkojen hallintoa Japanissa. Pääsaarten miehitys kesti Japanissa San Franciscon rauhansopimuksen ratifioimiseen asti 1952. Miehityksen päätyttyä Japani solmi liittolaissopimuksen Yhdysvaltain kanssa, mikä on mahdollistanut Yhdysvaltain sotilastukikohdat Japanissa. Neuvostoliitto piti itsellään valtaamansa Sahalinin eteläosan ja Kuriilien saaret, joiden vuoksi Japanilla ja Venäjällä ei vieläkään ole rauhansopimusta. Japani menetti myös valtaosan muista meiji-restauraation jälkeisistä valloituksistaan.
Japanin talous kehittyi nopeasti sodan jälkeen ja se on nykyään maailman kolmanneksi suurin kansantalous ja yksi maailman vauraimmista valtioista vuosia jatkuneesta talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Talousvaikeuksien seurauksena Euroopan unioni ja Kiina ovat kuitenkin ohittaneet Japanin maailmantaloudessa. Japanin talous kärsii rakenteellisista ongelmista ja erityisesti maan pankkisektorilta vaaditaan uudistuksia. Onkin epävarmaa, miten perinteinen Työtä eliniäksi -järjestelmää (寿命の雇用, "jumyō koyō") pystytään ylläpitämään. Kovin nopeaa muutos ei kuitenkaan ole. Tyypillisissä joukkoirtisanomistilanteissa irtisanottaville annetaan yli puoli vuotta aikaa etsiä uusi työpaikka.
Talouden taantumasta huolimatta Japani on merkittävä talousmahti. Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä 316 toimii Japanissa. Vuonna 2000 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3 220 miljardia euroa.
Suomen ja Japanin suhteet
Ensimmäinen virallinen suomalainen Japanissa lienee ollut luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää sulkeutuneesta Japanista. Vuonna 1879 puolestaan Yokohamaan rantautui tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Hän lienee myös ensimmäinen Koillisväylän läpi purjehtinut ihminen.
Suomalaisten lähetystyö alkoi pian uskonnonvapautumisen (1873) jälkeen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lähetti Esteri Kurvisen ja Alfred Wellrosin Japaniin vuonna 1900. Tunnettu kielentutkija ja tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt nimettiin Suomen viralliseksi ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin vuonna 1919.
Suomalaisia kansainvälisissä tieteellisissä teoksissa julkaisseita Japanin tukijoita ovat muun muassa historioitsija Olavi K. Fält, taloustieteilijä Merja Karppinen, syntyjään virolainen kielentutkija Rein Raud ja semiootikko Eero Tarasti.
Suomalaisessa taiteessa merkittäviä japanilaisia vaikutteita on saanut muun muassa säveltäjä Eero Hämeenniemi, jonka ooppera Silkkirumpu perustuu japanilaisiin teemoihin niin tarinan kuin sävelkielenkin osalta.
Japanin parlamentin ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen senaattori on Suomessa syntynyt Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen).
Viralliset suhteet
Japani tunnusti Suomen valtion 23. toukokuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittin 6. syyskuuta 1919 sekä uudelleen 8. maaliskuuta 1957. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tokiossa. Suurlähettiläänä toimii Jorma Julin.
Japanin kulttuuri
Japanin kulttuuri on kehittynyt omalaatuiseksi mm. syrjäisen sijainnin ja 1500-1800-luvuilla harjoitetut eristäytymispolitiikan takia.
Japanissa on kehittynyt monia omaperäisiä taidemuotoja, kuten kukkien asettelu (ikebana) ja teeseremonia.
Japanilaisella kirjallisuudella on pitkät perinteet. Yksi maailman vanhimmista romaaneista on japanilaisen Shikibu Murasakin noin vuonna 1000 kirjoittama Genji monogatari. Nykykirjailijoista tunnetuin lienee nobelisti Kenzaburo Oe. Japanilaisen runouden tunnetuimpia muotoja ovat tanka ja haiku, jotka ovat määrämuotoisia. Kabuki-teatteri on tyyliteltyä draamaa jota esittävät voimakkaasti meikatut miesnäyttelijät. Rakugo sen sijaan on eräänlainen stand-up-komiikan ja teatterin välimuoto.
Kuvataiteessa japanilaisten merkittävimmät saavutukset ovat kalligrafian ja maisemamaalauksen alalla, missä kiinalainen vaikutus on selvästi havaittavissa.
Japanissa luetaan paljon sarjakuvia, joita kutsutaan mangaksi. Japanilaisia piirrettyjä kutsutaan animeksi ja viimeaikoina anime on saavuttanut suosiota myös Japanin ulkopuolella. Ehkä tunnetuin animeen yhdistetty ihminen on Hayao Miyazaki, Studio Ghiblin perustajajäsen ja muun muassa elokuvan Sen to Chihiro no kamikakushi (Henkien kätkemä) ohjaaja.
Merkittävimpiin vuotuisiin juhliin kuuluu kirsikkapuun kukkien katseluun keskittyvä hanami.
Korkeakulttuurin ja perinteisen populaarikulttuurin lisäksi japanilainen kulttuuri on vaikuttanut voimakkaasti tietokone- ja videopeleihin. MSX, Sonyn PlayStation, Sega, Nintendo, Konami, Namco ja Taito ovat lähes käsitteiden asemassa tietotekniikka- ja pelaajamaailmassa. Tunnetuimpiin pelisarjoihin kuuluvat muun muassa Mario, Final Fantasy, Metal Gear Solid, Nemesis, Tekken ja Virtua Fighter.
Japanissa ei noudateta kesä- ja talviajan vaihtelua.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- moottoriajoneuvot
- elektroniikka
Katso myös
- Luettelo Japanin kaupungeista
- Luettelo Japanin keisareista
- Luettelo Japanin pääministereistä
Aiheesta muualla
- [http://www.theforeigner-japan.com/ The Foreigner – Japan] (englanninkielinen)
- [http://hanami.ath.cx/ Hanami Web] (englanninkielinen)
Luokka:Japani
als:Japan
ms:Jepun
zh-min-nan:Ji̍t-pún
ko:일본
ja:日本
simple:Japan
th:ประเทศญี่ปุ่น
Honshu
Honshu (本州, Honshū, "Päämaa", ) on suurin Japanin saarista. Honshun on muiden pääsaarien ympäröimä; pohjoisessa Tsugarun salmen takana Hokkaido, etelässä Seton sisämeren takana Shikoku ja lounaassa Kanmonin salmen takana Kyushu. Honshu on maailman seitsemänneksi suurin saari ja toiseksi suurin saari väkiluvultaan Jaavan saaren jälkeen.
Honshu on noin 1300km pitkä ja 50km-250km leveä ja sen pinta-ala on noin 230 500km², noin 60% koko Japanin pinta-alasta. Honshu on isompi kuin Iso-Britannian saari ja sillä on 5450km rantaviivaa.
Honshulla tapahtuu toistuvasti maanjäristyksiä ja saari on vuoristoinen ja vulgaaninen. Korkein huippu, Fuji-vuori on aktiivinen tulivuori ja yltää 3 776 metrin korkeuteen. Saarella on myös monia jokia, mukaan lukien Shinano joki, Japanin pisin joki. Saaren ilmasto vaihtelee pohjoisen viileästä etelän subtrooppiseen.
Väkiluku saarella on 98 352 000 (vuonna 1990, vuonna 1975 89 101 702) ja se on keskittynyt vapaille alaville maille, noin 25% väestöstä asuu Kanton alueella, Tokion ja Jokohaman kaupungeissa. Muita suuria ja tärkeitä kaupunkeja ovat Kioto, Osaka, Kobe, Hiroshima, Sendai ja Nagoya. Saari on jaettu viiteen alueeseen ja 34 prefektuuriin, sisältäen myös Tokion seudun.
Honshun viisi aluetta ovat Chugoku (eteläinen), Kansai (etelässä, Chugokun yläpuolella), Chubu (keskellä), Kanto (itäinen) ja Tohoku (pohjoinen).
Kolme neljästä Japanin suuresta ja modernista kaupungista sijaitsee Honshulla, sisältäen Tokion 23 erikoispiiriä, Tokio, Jokohama, Osaka, Nagoya, Kobe, Kioto, Akita, Sendai, Fukushima, Niigata ja Hiroshima. Myös tärkeimmät kulttuurikeskukset Kioto, Nara ja Kamakura sijaitsevat Honshulla.
Saaren keskiosat ovat hyvin vuoristoisia ja lähes 100 miljoonan ihmisen väestö on keskittynyt rannikoille ja tasangoille. Tokio, Osaka, Kioto, Hiroshima ja Fuji-vuori sijaitsevat Honshun saarella.
Saari sisältää myös tärkeitä maanviljelysalueita. Niigata on tärkeä riisinviljelysalue, Kanton ja Nobin tasangot kasvattavat riisiä ja vihanneksia, Yamanashissa kasvatetaan hedelmiä ja Aomori on kuuluisa omenoistaan.
Vuoristo yltää Honshun läpi pohjoisesta etelään asti. Fuji-vuoren lisäksi Japanin alpit ovat Honshulla. Vuoristosta johtuen ilmasto on hyvin erilainen eripuolilla Japania.
Honshun prefektuurit ovat:
- Chugoku — Hiroshima-ken, Okayama-ken, Shimane-ken, Tottori-ken, Yamaguchi-ken.
- Kansai — Hyogo-ken, Kioto-fu, Mie-ken, Nara-ken, Osaka-fu, Shiga-ken, Wakayama-ken.
- Chubu — Aichi-ken, Fukui-ken, Gifu-ken, Ishikawa-ken, Nagano-ken, Niigata-ken, Toyama-ken, Shizuoka-ken, Yamanashi-ken.
- Kanto — Chiba-ken, Gunma-ken, Ibaraki-ken, Kanagawa-ken, Saitama-ken, Tochigi-ken, Tokio-to.
- Tohoku — Akita-ken, Aomori-ken, Fukushima-ken, Iwate-ken, Miyagi-ken, Yamagata-ken.
Honshu on yhdistettynä Hokkaidoon, Kyushuun ja Shikokuun tunneleilla ja silloilla.
Luokka:Japanin alueet
ko:혼슈
ja:本州
Tyyni valtameri
Tyynimeri (myös Tyyni valtameri tai Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se on kooltaan 179 679 000 km² ja peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 metriä merenpinnan alapuolella) sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois–eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä–länsisuunnassa noin 19 800 km.
Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta (pääasiassa Päiväntasaajan eteläpuolella), enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Valtavaa saaristoaluetta kutsutaan yleisnimellä Oseania.
Alun perin Fernão de Magalhães nimesi meren latinaksi Mare Pacificumiksi, josta juontuu meren nimi monilla muillakin kielillä.
Korkeuserot
- Matalin kohta: −10 911 m, Mariaanien haudan pohjalla.
- Korkein kohta: 0 m
- Keskisyvyys: 4 270m
Ilmasto
Tyynenmeren lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 21–27 celsiusasteen välillä. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño -sääilmiö.
Tyynenmeren sivumeret
- Tasmaninmeri
- Korallimeri
- Etelä-Kiinan meri
- Beringinmeri
- Ohotanmeri
- Arafuranmeri
- Japaninmeri
- Filippiinienmeri
- Rossinmeri
- Salomonmeri
- Bandanmeri
- Itä-Kiinan meri
- Celebesinmeri
- Sulunmeri
- Jaavanmeri
- Carpentarianlahti
- Molukkienmeri
- Keltainenmeri
- Seraminmeri
- Kalifornianlahti
- Floresinmeri
- Balinmeri
- Bohainmeri
- Bismarckinmeri
Luokka:Meret
zh-min-nan:Thài-pêng-iûⁿ
ko:태평양
ja:太平洋
simple:Pacific Ocean
th:มหาสมุทรแปซิฟิก
Kioto
Kioto (京都, Kyōto ) on kaupunki Japanissa pääsaari Honshun länsiosassa. Se on osa Kansain seudun suurkaupunkialuetta Osakan ja Koben kanssa. Kioto oli Japanin pääkaupunki vuodesta 794 vuoteen 1868, jolloin pääkaupunki siirtyi Meiji-restauraation yhteydessä Tokioon. Kaupungin väkiluku (2003) on 1 466 163.
Japanilaisen kulttuurin keskus
Buddhalaisista ja Šintolaisista temppeleistään kuuluisa kaupunki on kenties Japanin suosituin turistinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian Jingu, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi sekä Yasaka Jinja.
Kaupunki on muutoinkin kulttuurillinen keskuspaikka. Siellä on omat korttelialueensa niin geisha-kulttuurin vaalimiseen (Gion) kuin myös samurai-elokuvien kuvaamiseenkin. Perinteiseen tyyliin rakennettuja kortteleita halutaan suojella. Suojeluun liittyy myös kaupunkikuvallinen yhtenäisyys, joten Kiotoon ei sallita rakennettavan pilvenpiirtäjiä.
samurai
Kioton prefektuuri
Kioto on samannimisen prefektuurin (京都府 Kyōto-fu) pääkaupunki. Prefektuurin asukasluku on 2 645 451 (2005).
Läänin eteläosassa on laaja laakso, joka avautuu kohti Osakan suurkaupunkia.
Eteläosan kaupunkeja ovat seuraavat muodostaen lähes yhtenäisen suurkaupunkialueen:
- Kioto
- Kameoka
- Kyotanabe
- Muko
- Nakaokakyo
- Oyamazaki
- Uji
- Yawata
- Zyoyo
Muualla lääni on hyvin vuoristoista. Läänin pohjoisosissa pienemmissä laaksoissa olevia kaupunkeja ovat:
- Ayabe: tunnettu kimonokankaiden kudonnasta
- Fukuchiyama: risteysasema ja historiallinen linnakaupunki
- Kyotango: kalastussatama ja suosittu matkailukohde
- Maizuru: kauppasatama
- Miyazu: kalastussatama ja suosittu matkailukohde
Maizuru
Läänin pohjoisosassa Miyazussa sijaitsee kuuluisa matkailunähtävyys Amano-Hashidate. Se on Japanin oloissa ainutlaatuinen harjukannas, joka ylittää meren lahden. Paikkaan liittyy myös legenda, jonka mukaan se on saanut myös nimensä, joka tarkoittaa siltaa taivaaseen. Legendan mukaan taivaansilta on kaatunut mereen, mutta se voidaan nähdä alkuperäisenä läheiseltä vuorelta kumartuneena katsojan omien
polvien välistä katsoen, minkä sanotaan tuottavan onnea.
Kioton ilmastosopimus
Vuonna 1997 pidettiin Kiotossa YK:n kansainvälinen ympäristökokous. Sen aiheena olivat kasvihuonekaasut. Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat teollisuusmaiden kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteista. Sopimus astui voimaan helmikuussa 2005 ja sen on ratifioinut 141 maata, mm. EU-maat, Kanada, Japani ja Venäjä, mutta USA ei.
Aiheesta lisää muualla
- [http://hanami.ath.cx/kyoto.html Hanami Web - Kyoto] (Sivusto on englanninkielinen)
Luokka:Japanin kaupungit
ja:京都市
ko:교토 시
nb:Kyoto
simple:Kyoto
Meiji-restauraatioMeiji-restauraatiossa (明治維新, Meiji Ishin) Tokugawa-shogunaatti syöstiin vallasta ja valta siirtyi (ainakin nimellisesti) Meiji-keisari Mutsuhitolle. Japani luopui kertaheitolla feodaalisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja aloitti nopean modernisoinnin ja teollistumisen.
Restauraation vuosiksi edeltävine sotineen lasketaan yleensä kausi vuodesta 1866 vuoteen 1869, mutta huipentumana pidetään yleensä 9. marraskuuta 1867, jolloin
shogun Yoshinobu Tokugawa luopui virallisesta asemastaan. Sota shogunaatin kannattajien ja keisarillisten joukkojen välillä todellisesta vallasta kuitenkin jatkui vielä seuraavan vuoden ajan. Keisari Meijin varmistettua asemansa Japanin pääkaupunki siirrettiin Kiotosta Tokioon syyskuussa 1868 ja feodaaliset luokkarajat, mukaan lukien samurai-soturit, lakkautettiin.
Luokka:Japanin historia
ja:明治維新
Jokohama
Jokohama (横浜 Yokohama) on Japanin toiseksi suurin kaupunki 3 500 000 asukkaallaan. Jokohama sijaitsee Tyynen valtameren rannalla noin 30 km Tokiosta etelään ja muodostaa yhdessä Tokion, Chiban ja Kawasakin kanssa maailman suurimman yhtenäisen kaupunkialueen, jossa asuu n. 33 miljoonaa ihmistä.
Jokohamassa sijaitsee Japanin korkein rakennus, Yokohama Landmark Tower. 70-kerroksisen rakennuksen 69. kerros sijaitsee 273 metrin korkeudessa ja sen Sky Garden on avoinna yleisölle.
Linkkejä
- [http://www.yokohama-landmark.jp/ Yokohama Landmark Tower] -rakennuksen kotisivu
Luokka:Japanin kaupungit
ko:요코하마 시
ja:横浜市
simple:Yokohama
Kaupunki
pääkaupunki. Se on myös maan suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu.]]
Kaupunki on maaseudusta erotettu kunta, jossa väestö asuu tiheämmässä keskittymässä kuin maaseudulla. Vuoteen 1977 asti Suomen kaupungeilla oli oikeuksia ja velvollisuuksia, joita muilla kunnilla ei ollut. Tilastokeskus määrittelee kaupunkimaisen kunnan seuraavasti: Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Ero pikkukaupunkien ja suurkaupunkien välillä on eri alueilla erilainen. Suurkaupunki voi tarkoittaa urbaania aluetta, joka ylittää tietyn asukasluvun; kaupunkia joka dominoi muita kaupunkeja tietyllä talousalueella tai joka on hallinnollisesti merkittävä. Suurkaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Vaikka suurkaupunki voi viitata alueeseen, jolla on lähiöitä ja satelliittialueita, termi ei sovi kattamaan usean kaupungin keskittymää eli metropolialuetta kuten pääkaupunkiseutu. Englannin kielessä erotellaan kaupunki nimikkeille city eli suurkaupunki ja town eli pikkukaupunki.
Suomessa suurin osa kaupungeista on pikkukaupunkeja. Suurkaupungeiksi voidaan Suomen mittakaavassa katsoa Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu. Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo määritellään usein globaaleiksi kaupungeiksi, mutta termiä käytetään myös muista suurkaupungeista. Nykyään on nähtävissä merkkejä suurkaupunkien lähiöalueiden yhdistymisestä (Yhdysvaltain itärannikko) monien kymmenien miljoonien asukkaiden metropoleiksi. Maailman suurimmaksi kaupungiksi lasketaan yleensä Japanissa sijaitseva yli 30 miljoonan asukkaan Suur-Tokio. Kiinalainen Chongqingin kaupunki on kuitenkin lähes Tokion kokoinen, ja siten maailman toiseksi suurin kaupunki.
Kaupungin keskusta
Kaupungin keskusta on kaupan, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Keskusta näyttää kaupungin elinvoiman ja lisää kiinnostavuutta. Keskusta palvelee kaikkia: kaupungin ja ympäristön asukkaita, jotka asioivat, työskentelevät tai asuvat keskustassa; vanhoja, nuoria, yksinäisiä ja perheitä; autottomia ja autoilijoita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, kun yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Se lisää vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä. Se myös parantaa asukkaiden viihtymistä ja kotitalouksien tasapainoa.
Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Silloin kestävä kehitys vaarantuu, kun asiointi rakentuu autojen varaan. Autottomat, vanhukset, nuoret ja lapset joutuvat heikompaan asemaan. Keskustan palvelutaso ei kehity. Kaupungin kehittämisaloite siirtyy yksityisille maanomistajille.
Suomen kaupungit
Suomessa kaupunki on myös julkishallinnon yksikkö. Oikeudellisesti kaikki kaupungit ovat kuntia, koska Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto.
Asutuksen kokoluokittelu Suomessa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- Haja-asutusalue, maaseutu tai pieni taajama (1 - 1 000 asukasta) 22 kpl
- Pieni maaseutukaupunki (1 001 - 20 000 asukasta) 357 kpl
- Keskikokoinen kaupunki (20 001 - 50 000 asukasta) 39 kpl
- Suuri kaupunki (50 001 - 100 000 asukasta) 8 kpl
- Suurkaupunki (asukkaita yli 100 000) 6 kpl
Suurin osa Suomen kunnista on tämän mukaan siis pieniä maaseutukaupunkeja.
Erilaiset kaupungit
Suomessa on suurilukuinen määrä kaupunkeja. Suurin osa niistä on pieniä, kuten edellä todettiin. Helsinki on maan suurin kaupunki, asukkaita seudulla on 1,2 miljoonaa. Kooltaan se yltää eurooppalaiseen sarjaan keskisuurena kaupunkina. Toiseksi suurimmat kaupunkiseudut ovat Tampere ja Turku. Muita valtakunnallisesti merkittäviä keskuksia ovat Oulu, Lahti ja Jyväskylä. Loput Suomen kaupungeista ovat pienempiä maakuntakeskuksia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään.
Suomen suurimmat kaupunkiseudut
Kaupunkiseutu tarkoittaa keskuskuntaa ja sitä ympäröiviä lähikuntia, jotka ovat tiiviissä yhteydessä keskuskuntaan. Kaupunkiseudun väkiluvun laskeminen antaa todellisemman kuvan kaupungin koosta muun muassa Helsingin ja Kouvolan tapauksissa.
Tilastojen lähde [http://www.kunnat.net kunnat.net].
Maailman suurimmat kaupunkiseudut
Maailman suurimmat kaupunkiseudut ovat tärkeitä toimijoita poliittisesti ja taloudellisesti.
kuva:Green up.png
kuva:Green up.png.]]
| Sijoitus | Nimi | Väkiluku
|
|---|
| 1 | Tokio, Japani | 36 510 000
| | 2 | New York, Yhdysvallat | 22 310 000
| | 3 | Mexico City, Meksiko | 22 090 000
| | 4 | Soul, Etelä-Korea | 21 740 000
| | 5 | Mumbai, Intia | 19 470 000
| | 6 | São Paulo, Brasilia | 19 090 000
| | 7 | Jakarta, Indonesia | 17 590 000
| | 8 | Los Angeles, Yhdysvallat | 17 540 000
| | 9 | Osaka, Japani | 17 510 000
| | 10 | Delhi, Intia | 17 480 000
| | 11 | Manila, Filippiinit | 16 610 000
| | 12 | Kairo, Egypti | 15 500 000
| | 13 | Shanghai, Kiina | 14 610 000
| | 14 | Kolkata, Intia | 14 450 000
| | 15 | Moskova, Venäjä | 14 440 000
| | 16 | Buenos Aires, Argentiina | 13 330 000
| | 17 | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | 12 420 000
| | 18 | Teheran, Iran | 11 890 000
| | 19 | Ruhrin alue, Saksa | 11 780 000
| | 20 | Rio de Janeiro, Brasilia | 11 720 000
| | 21 | Karachi, Pakistan | 11 620 000
| | 22 | Istanbul, Turkki | 11 580 000
| | 23 | Pariisi, Ranska | 11 500 000
| | 24 | Dhaka, Bangladesh | 11 490 000
| | 25 | Peking, Kiina | 11 240 000
| | 26 | Lagos, Nigeria | 10 690 000
| | 27 | Bangkok, Thaimaa | 9 750 000
| | 28 | Chicago, Yhdysvallat | 9 420 000
| | 29 | Kinshasa, Kongo | 9 120 000
| | 30 | Nagoya, Japani | 8 760 000
|
Lähde: [http://www.world-gazetteer.com world-gazetteer.com]
Kaupunkien urbaanius
Eri kaupungeilla on eri väestöntiheys. Väestöntiheys kertoo, miten tiheästi kaupungissa asuu ihmisiä. Suuri väestöntiheys on yleensä kaupungin keskustassa ja kerrostaloalueilla, pieni väestöntiheys omakotitaloalueilla. Suuri väestöntiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Pienen väestöntiheyden kaupungeissa matkat ovat pitkät ja palveluja hajanaisesti, joka lisää henkilöauton tarvetta.
Euroopassa kaupungit ovat vanhoja ja ne ovat tiheästi rakennettuja. Kävelykadut ovat yleisiä ja kaduilla käy vilkas elämä. Pohjoismaissa kaupungit ovat jonkin verran väljemmin rakennettuja. Useat Suomen kaupungit vastaavat väestötiheydeltään Yhdysvaltojen autokaupunkeja. Suurin urbanisoituminen löytyy Pääkaupunkiseudulta mukaan lukien Kerava ja Järvenpää. Muita erityisen urbaaneja kaupunkeja ovat Maarianhamina, Jyväskylä, Lahti, Turku, Kouvola ja Joensuu.
Kaupunkien arvostus
Alla on Taloustutkimuksen Kaupungit: Muuttohalukkuus 2004 -tutkimuksen tulokset yleisarvosanoilla 4-10 mitattuna. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten muuttohalukkuutta eri kaupunkeihin.
Kaupunki Arvosana Asukasluku
1. Tampere 7,98 197 774
2. Jyväskylä 7,75 80 372
3. Turku 7,57 173 686
4. Kuopio 7,38 87 347
5. Oulu 7,31 123 274
6. Hämeenlinna 7,22 46 352
7. Naantali 7,16 13 360
8. Helsinki 7,14 559 718
9. Espoo 7,10 216 836
10. Lahti 7,05 97 543
11. Lappeenranta 7,03 58 401
12. Porvoo 6,95 45 403
13. Savonlinna 6,93 27 660
14. Vaasa 6,84 57 014
15. Vantaa 6,76 179 856
16. Mikkeli 6,75 46 612
17. Joensuu 6,75 52 140
18. Rovaniemi 6,71 35 188
19. Seinäjoki 6,71 30 702
20. Rauma 6,63 37 030
Kaikkien kaupunkien ka. 6,86
Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana (aakkosjärjestyksessä): Hyvinkää, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lohja, Pietarsaari, Pori, Raahe, Salo ja Varkaus.
Tarkemmin kaupunkeja tarkasteltiin yhdeksällä erottelevuustekijällä. Työpaikkojen tarjonnassa, opiskelumahdollisuuksissa ja monipuolisessa kulttuuritarjonnassa pärjäsi Helsinki. Sijainnista, harrastusmahdollisuuksista ja kunnallisista palveluista parhaan arvosanan sai Tampere. Viihtyisimpänä asuinympäristönä ja parhaana kasvuympäristönä lapsille pidettiin Jyväskylää, kun taas Espoota pidettiin muita kaupunkeja useammin kehittyvänä talousalueena.
Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa
Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa; kaupunkikulttuurit ovat tässä mielessä yksilöllisiä.
Suomen Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2004 Kuntalehdessä (numero 15) tutkimuksen suurimpien Suomen kaupunkien pahoinvoinnista 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa on käytetty kymmentä pahoinvoinnin mittaria. Tutkimuksen mukaan Suomen yli 40.000 asukkaan kaupungit sijoittuvat sosiaalisten ongelmien yleisyydessä alla olevan taulukon mukaiseen järjestykseen. Pahoinvoivimmassa Jyväskylässä sosiaaliongelmia havaittiin lähes 40 % enemmän kuin Espoossa.
Sosiaalisia ongelmia tarkasteltiin seuraavilla 10 mittarilla:
- toimeentulotuki asukasta kohden
- ahtaasti asuvia asuntokuntia % asuntokunnista
- työttömät % työvoimasta
- pitkäaikaistyöttömät % työttömistä
- poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset/10 000 as.
- poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/10 000 as.
- myynti 100% alkoholia, litraa/18 vuotta täyttäneet
- raskauden keskeytykset/1 000 15-49-v. naista
- sijoitetut lapset ja nuoret/1 000 0-17-vuotiasta
- kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus, %
Sija pahoinvoinnin mukaan Kaupunki Sija as.luvun mukaan
1. Jyväskylä 9.
2. Helsinki 1.
3. Lahti 7.
4. Turku 5.
5. Kotka 13.
6. Joensuu 14.
7. Pori 10.
8. Vantaa 4.
9. Oulu 6.
10. Vaasa 12.
11. Mikkeli 16.
12. Lappeenranta 11.
13. Kuopio 8.
14. Tampere 3.
15. Hämeenlinna 15.
16. Hyvinkää 18.
17. Porvoo 17.
18. Espoo 2.
Väestönmuutos
Lähivuosikymmeninä Suomen väestö muuttaa pääasiassa neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle, joista eniten Helsinkiin ja sen lähistölle Lohjalle ja Porvooseen. Länsisuomalaiset muuttavat rannikolta Turkuun ja keskisemmässä Suomessa Tampereelle. Lapin ja Oulun läänien väestö keskittyy Ouluun. Myös jotkin pienemmät keskukset, kuten Jyväskylä, Seinäjoki ja Salo houkuttelevat asukkaita lähiseudultaan ja joskus kauempaakin. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä houkuttelevampi siitä tulee, kun palvelut ja kulttuuritarjonta lisääntyvät.
Voidaan todeta, että kasvavia seutuja yhdistävät ennen kaikkea hyvä työpaikkatarjonta, palvelut, liikenneyhteydet ja edullinen sijainti. Pääasiassa kasvavat alueet sijaitsevat maan lounaiskolkassa, mutta poikkeuksen tekee Oulu, jota on kehitetty osin poliittisin päätöksin Pohjois-Suomen veturiksi.
Taantuvat kaupungit eivät ole onnistuneet asukkaiden houkuttelemisessa. Nämä ovat usein syrjässä suurista keskuksista maan pohjois- ja itäosissa, muutamat myös etelämpänä ja lännessä rannikolla. Ne ovat menestysaikanaan omanneet hyvät lähtökohdat, kuten paperiteollisuus tai rautateiden risteysasemana oleminen, mutta olosuhteiden muuttuessa eivät ole pystyneet kehittymään houkutellakseen asukkaita ja yrityksiä.
Kasvukeskukset
- Helsinki
- Jyväskylä
- Lohja
- Oulu
- Porvoo
- Salo
- Seinäjoki
- Tampere
- Turku
Väestö vähenee
- Iisalmi
- Imatra
- Kajaani
- Kemi
- Kokkola
- Kouvola
- Mikkeli
- Pietarsaari
- Pori
- Rauma
- Savonlinna
Katso myös
- Luettelo Suomen kaupungeista
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Aluepolitiikka
- Maaseutu
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunkiopas.com Suomen Kaupunkiopas - Suomen kaupungit Internetissä]
- [http://fennica.ascentia.fi Fennica-tilastopalvelu]
Luokka:Hallinto
ja:村落
simple:City
tokipona:ma tomo
zh-tw:鎮
zh-cn:城镇
Hachiko
Hachiko on Tokiossa Shibuyan rautatieaseman länsipuolella sijaitseva kuuluisa koirapatsas. Shibuyan alue on suosittu illan- ja vapaa-ajan viettoalue ja japanilaisille tapaaminen Hachikon patsaalla on verrattavissa suomalaisten treffeille Stockan kellon alla.
Hachikon patsaan löytäminen vilkkaan Shibuyan rautatieaseman lähistöltä voi olla ensikertalaiselle tai turistille vaikeahkoa, sillä patsas ei ole järin suurikokoinen. Jalustallakin sen harjakorkeus on vain runsaan kahden metrin korkeudella. Lisäksi kellonajasta riippumatta Shibuyan Hachiko-risteyksen aluetta kansoittaa aina sankka väkijoukko. Paras tapa löytää Hachikon patsas on kulkea Shibuyan rautatieaseman sisällä ja seurata Hachiko Exit -kylttejä. Patsas löytyy Hachiko-uloskäynnistä noin 30 metrin päästä.
Hachikon patsaan taustalla on tarina samannimisestä koirasta. 1900-luvun alkupuolella Keisarillisen yliopiston professori Eisaburo Uyenolla oli koira, joka odotti häntä työpäivän ajan uskollisesti Shibuyan asemalla. Eräänä päivänä professori sairastui ja kuoli töissä, mutta Hachiko jatkoi tästä huolimatta uskollisesti isäntänsä odottamista. Yli kymmenen vuoden ajan.
Koiran tarinasta ei ole varmuudella säilynyt tositteita. Mutta itse patsas on valettu kahdesti. Ensimmäisen kerran vuonna 1934. Tämä patsas tuhoutui sodassa. Alkuperäisen veistäjän (Ando Teru) poika (Ando Tekeshi) valmisti patsaan uudelleen vuonna 1948.
Luokka:Tokio
Luokka:Patsaat
ja:忠犬ハチ公
Luokka:TokioTokion kaupunkiin liittyviä artikkeleita.
Luokka:Japanin kaupungit
Luokka:PääkaupungitValtioiden pääkaupungit
Kaikki pääkaupungit: Luettelo pääkaupungeista
Luokka:Kaupungit
Luokka:Maantiede
William FaulknerSgriobhadair Aimeaganach a rinn Absalom! Absalom! agus nobhailean eile.
- Duais Nobel
- Duais Nobel ann an Litreachas
Conspiracy gry teksty hotels edinburgh uk tapety wygaszacze gry
|
|
|
|
