:: wikimiki.org ::

Turingin Kone

Turingin kone

Turingin kone on teoreettinen malli sille miten tietokone toimii. Mallin kehitti matemaatikko Alan Turing vuonna 1936 määritelläkseen tarkasti käsitteen algoritmi. Turingin kone muistuttaa varhaista mekaanista tietokonetta, vaikkakaan yhtään ohjelmoitavaa tietokonetta ei vielä oltu rakennettu. Turingin kone joka pystyy simuloimaan mitä tahansa muuta Turingin konetta siihen ladattavien ohjeiden mukaan on nimeltään universaali Turingin kone. Turingin koneen voi käsittää tietokoneohjelmana, joka toimii tietyn syötteen mukaan, ja universaalikoneen ohjelmoitavana tietokoneena.

Rakenne

Turingin koneessa on: # Muistina paperinen nauha tai useampia nauhoja. # Lukupää, joka lukee nauhalta symboleita, kirjoittaa sille ja siirtyä nauhalla eteen- tai taaksepäin. # Tilarekisteri, joka sisältää koneen senhetkisen tilan. # Joukko siirtymäfunktioita, jotka kertovat miten tilasta toiseen siirrytään ja mitä siirtymän aikana tehdään. Tilasiirtymät riippuvat nauhalta luetusta arvosta (katso myös: äärellinen automaatti). Jos siirtymäfunktioiden listan voi lukea nauhalta ennen varsinaisten käskyjen alkamista, kyseessä on universaali kone. Nauhan pituus on määritelty rajattomaksi, tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska kone suorittaa yhden operaation yhdessä aikayksikössä ja voi siirtyä yhden symbolin eteen- tai taaksepäin nauhalla, tiedetään että nauhan pituus on aina pienempi tai yhtä suuri kuin ohjelman suoritukseen kuluneen ajan määrä. Nauhojen määrää ei ole rajattu, mutta yksinauhainen Turingin kone pystyy aina jäljittelemään useampinauhaista konetta. Yleensä Turingin koneeseen liittyvien ongelmien ratkaisussa on kuitenkin helpompaa käyttää konetta joka lukee ohjelmansa yhdeltä nauhalta ja kirjoittaa toiselle. Nauhalla olevien mahdollisten symbolien joukko, aakkosto, on rajallinen, kuitenkin siten että siinä on vähintään kaksi symbolia, joista toinen on tyhjä merkki. Laskenta koneella tapahtuu syöttömällä siihen nauha, jossa koneen toimintaa ohjaavat ohjeet ovat. Myös koneen tilojen määrä on määrätty, erikoistiloja ovat alkutila jossa kone on laskennan käynnistyessä ja kaksi lopputilaa, hyväksyvä ja hylkäävä. Erillisiä tiloja ei kuitenkaan tarvitse olla kuin kaksi. Tilan vaihtumista määräävät siirtymäfunktiot, joka riippuvat koneen sen hetkisestä tilasta ja symbolista jonka kone lukee nauhalta lukupään kohdalta. Siirtymässä kone voi siirtyä nauhalla yhden symbolin oikealle tai vasemmalle, tai kirjoittaa nauhalle uuden symbolin. Jos tilasiirtymää ei ole määrätty, koneen laskenta pysähtyy. Kirjallisuudessa on koneesta useita eri muunnelmia, joiden erot eivät ole oleellisen suuria. Kone ratkaisee päätöstehtäviä, tehtäviä joihin vastaus on koneen lopputilan mukaan kyllä tai ei. Ratkaisu voidaan lukea koneen tilasta sen pysähtyessä. Päätöstehtäviä ovat esim. "onko luku 3 suurempi kuin 10?" tai "onko 745 alkuluku?". Esimerkki tehtävästä joka ei ole päätöstehtävä: "Mikä luvuista 1, 3 ja 10 on pienin?".

Merkitys

Yleisen käsityksen mukaan Turingin koneella laskettavissa olevien ongelmien joukko on täsmälleen sama kuin algoritmeilla laskettavien ongelmien joukko. Turingin koneella voidaan ratkaista periaatteessa jokainen algoritmisesti laskettavissa oleva tehtävä (Churchin-Turingin teesi). Universaali Turingin kone voi simuloida mitä tahansa olemassaolevaa tietokonetta ja päinvastoin, eikä tähän mennessä ole pystytty kehittämään laskentalaitetta jota Turingin koneella ei voisi jäljitellä. Jos ohjelmointikieli on Turing-vahva tai Turing-täydellinen, se voi simuloida minkä tahansa muun tietokoneen tai ohjelman toimintaa.

Ratkeamattomuus

David Hilbert esitti vuonna 1900 23 ongelmaa, joista kymmenennen voi ilmaista: onko mielivaltaisella polynomilla nollakohtaa jonka juuret ovat kokonaislukuja. Jo tätä ennen oli pyritty etsimään menetelmää ratkaista algoritmisesti, onko matemaattisella väitteellä todistusta vai ei? Tätä haastetta nimitettiin saksankielisellä nimellä: Entscheidungsproblem eli päätösongelma. Tähän liittyy Kurt Gödelin vuonna 1931 esittämä epätäydellisyysteoreema, jonka mukaan matematiikassa on väistämättä paradokseja, jotka johtavat siihen että matematiikan ristiriidattomuutta ei voi todistaa. Tämä johtaa siihen, että on olemassa lauseita, jotka ovat tosia, mutta niitä ei voi todistaa. Turing perusti työnsä Gödelin lauseeseen, ja todisti lopulta 1936 ettei ole olemassa yleistä menetelmää määrittää mitkä ongelmat ovat ratkaistavissa, ja mitkä ratkaisemattomia. Turing perusti työnsä Gödelin teoreemaan ja redusoi todistuksen lopulta pysähtymisongelmaksi. Pysähtymisongelma on päätöstehtävä joka kysyy, pysähtyykö simuloitava kone annetulla syötteellä. Turing osoitti ettei tätä voi välttämättä ratkaista algoritmisesti. Koska Turingin kone on mekaaninen vastine matemaattiselle algoritmille, ja Universaali kone pystyy simuloimaan muita koneita, voidaan konetta ja ohjelmaa ajaa universaalikoneessa ja katsoa pysähtyykä se. Kuitenkin jos löydetään ohjelma, joka väittää pystyvänsä ratkaisemaan pysähtymisongelman, voidaan kehittää kone jolle ongelman ratkaiseva ohjelma ei toimi. Kone voi lukea pysähtymisongelma ratkaisun etukäteen ja toimia päinvastoin. Hilbertin kymmenes ongelma on myös esimerkki algoritmisesti ratkeamattomasta ongelmasta, jota ei siis voi ratkaista Turingin koneella, tämä todistettiin 1970. Turingin kone on edelleen tietojenkäsittelyteorian perusasiaa. Sen merkitys on kuitenkin vähentynyt, koska mikään nykyaikainen tietokone ei muistuta vähääkään Turingin mallia. Tilalle ovat nousseet uudemmat mallit kuten rajattoman muistin kone. Vuonna 1950 Alan Turing väitti että myös ihmisaivot ovat deterministiset, ja siten simuloitavissa Turingin koneella. Tekoälyn määrittämiseen hän esitti nykyisin Turingin kokeen nimellä tunnettavan testin, jolla määritellään onko toimija älykäs. Turingin malliin perustuvaa konetta ei aikoinaan rakennettu, vaan jo vuonna 1944 olivat käytössä elektroniikkaan perustuvat Colossus-tietokoneet. Ensimmäisen oikean Turing-koneen rakensi vuonna 1986 saksalainen professori Karl Scherer.

Katso myös

- Epätyhjyysongelma Luokka:Tietotekniikka ko:튜링 기계 ja:チューリングマシン th:เครื่องจักรทัวริง

Tietokone

::Tämä artikkeli käsittelee laitetta. Tietokone (lehti) käsittelee lehteä. Tietokone on kone, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan kaikenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Esimerkiksi pelikonsolit, matkapuhelimet ja taskulaskimet ovat usein ominaisuuksiensa puolesta täysiverisiä tietokoneita, vaikka niitä ei käyttötarkoitustensa vuoksi yleensä pidetäkään sellaisina. Eräs tietokoneen matemaattinen malli on Turingin kone, jonka kehitti englantilainen matemaatikko Alan Turing. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Näin ollen mikäli koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi ohjelmointikielellä) voi toteuttaa Turingin koneen, voi sillä periaatteessa toteuttaa myös minkä tahansa algoritmin tai ohjelman. Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää toisaalta reikäkorttien käsittelyyn tarkoitettuja reikäkorttikoneita, toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin mm. toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen (brittiläinen Colossus), ohjusten ratojen laskentaan (amerikkalainen ENIAC) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen Z3).

Tietokoneen toiminta

Vaikka tietokoneen pystyykin toteuttamaan lukemattomilla eri tekniikoilla, on valtaosa tietokoneista kautta historian perustunut elektronisiin piireihin, joiden alkeellisimmat perusosat suorittavat Boolen algebraan kuuluvia perusoperaatioita. Koska Boolen algebra perustuu kahteen totuusarvoon, on luontevaa käyttää niitä kaiken käsiteltävän tiedon ilmaisemiseen: esimerkiksi lukuja on teknisesti yksinkertaisinta käsitellä, jos ne on esitetty binäärijärjestelmän avulla. Yksittäisestä totuusarvosta (binäärijärjestelmän numerosta 1 tai 0) käytetään nimitystä bitti. Useimmat tietokoneet toteuttavat John von Neumannin mallia, jossa sekä ohjelma että sen käsittelemä tieto ovat muistiin tallennettua dataa. Tietokone suorittaa ohjelmaa yleensä lukemalla peräkkäisiä muistipaikkoja ja tulkitsemalla lukemansa bittijonot konekielisiksi käskyiksi. Konekielikäsky suorittaa yleensä jonkin yksinkertaisen alkeisoperaation, kuten bittijonon lukemisen muistipaikasta, kahden bittijonon välisen yhteenlaskun tai ohjelman suoritusosoitteen ehdollisen vaihtamisen. Konekielikäskyjä suorittavaa tietokoneen osaa kutsutaan suorittimeksi eli prosessoriksi, joka on nykyään yleensä alaltaan muutamien neliösenttimetrien kokoinen integroitu piiri. Henkilökohtaisissa tietokoneissa on tyypillisesti vain yksi suoritin, mutta suurissa palvelimissa ja supertietokoneissa niitä voi olla jopa useita tuhansia. Suorittimien lisäksi tietokoneessa on yleensä myös muita piirejä, jotka suorittavat erikoistuneempia tietojenkäsittelytehtäviä ja vapauttavat siten varsinaiset suorittimet näistä tehtävistä, esimerkiksi:
- Levyohjain, joka kopioi tietoa keskusmuistin ja kiintolevyn välillä.
- Näytönohjain, joka muuttaa näyttömuistiin tallennetun kuvan näyttölaitteelle sopivaksi ajoitetuksi signaaliksi. Monet näytönohjaimet osaavat myös itse piirtää grafiikkaa näyttömuistiin. Vaikka kaikki tietokoneet pystyvätkin periaatteessa suorittamaan samat tehtävät, ovat jotkut tietokoneet huomattavasti soveltuvampia joihinkin tehtäviin kuin toiset. Suorituskykyä erityyppisissä tehtävissä mitataan ns. benchmark-testeillä. Riittävän suorituskyvyn lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat mm. koneen vakaus, vikasietoisuus, virrankulutus, fyysinen koko, ohjelmistoyhteensopivuus sekä hankinta- ja käyttökustannukset. Arkipuheessa tietokoneiden "paremmuutta" vertaillaan usein vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien kellotaajuuksia. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi PC-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

Tietokoneen arkkitehtuuri

Tietokonejärjestelmään kuuluvat
- ohjelmisto, "pehmo", "softa", (engl. :en:software).
- laitteisto, "rauta", (engl. :en:hardware) ja Ohjelmisto jaetaan edelleen
- kiinteisiin eli valmiisiin ohjelmiin, "valmo" (engl. :en:firmware),
- käyttöjärjestelmän (esim. Microsoft Windows tai GNU/Linux) ja
- käyttöjärjestelmän päällä toimiviin sovellusohjelmiin (esim. Open Office). Tietokoneen laitteiston von Neumannin arkkitehtuuri on säilynyt suunnilleen samana aina 1940-luvulta asti. Se on saanut nimensä ENIACin rakentamiseen osallistuneen John von Neumannin mukaan. Siihen kuuluu:
- suoritin, (engl. processor), joka suorittaa ohjelmaa
- muisti, (engl. data storage), johon tallennetaan sekä ohjelmat että niiden käyttämät tiedot
- oheislaitteet, (engl. peripheral device), tiedon syöttöön ja tulostukseen

Pöytätietokoneen osat

Nykyaikaisen pöytämallisen työasema- tai kotitietokone laitteisto koostuu erillisistä osista, joita ovat tyypillisesti:
- yksi tai useampi suoritin
- muisti
- emolevy
- näytönohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- ääniohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- massamuisti
- yksi tai useampi kiintolevy
- Kirjoittava DVD-asema
- ohjauslaitteet
- näppäimistö
- hiiri
- yksi tai useampi näyttö
- tietoliikenneyhteyden (esim. Internet) mahdollistava laite (yleensä verkkokortti tai modeemi)
- tulostin
- kuvanlukija eli skanneri Lisäksi tarvitaan osia, joita ei käytetä tiedonkäsittelyyn, kuten
- kotelo
- virtalähde
- muiden osien jäähdytykseen tarvittavat tuulettimet tai vesijäähdytysjärjestelmä

Tietokoneiden käytöstä

Ensimmäiset tietokoneet 1940- luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytetiin aluksi keskeisesti laskemiseen (vrt. engl. computer). ENIAC (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIAC:ia nopeampi, eli korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä. Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvien käsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne. Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, Internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi
- "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle."
- "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona."
- "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille. Tietyssä viitekehyksessä nämä ovat joskus ehkä voineetkin pitää paikkansa. Šakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen. Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy story- elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.

Tietokonesukupolvet

Tietokoneiden sukupolvien teknologisia vaiheita ovat olleet:
- putkikoneet
- transistorikoneet
- mikropiirikoneet ja
- mikroprosessorikoneet. Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin, hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Colossus oli ensimmäinen elektroninen yleiskäyttöinen tietokone, joka rakennettiin Britanniassa Natsien viestiliikentessä käytetyn salauksen purkamiseen. Koska kyse oli tiedustelu toiminnasta, Britannian hallituksen salassapitomääräys koski myös Colossusta. ENIAC oli Yhdysvaltain ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Sen käyttö tarkoitus oli tykistön ampumataulukoiden laskenta, mitä ei luokiteltu sodanjälkeen salaiseksi ja näin ollen ENIAC:iin liittynyt dokumentaatio voitiin julkistaa heti 2. maailmansodan päätyttyä Siirtyminen 1950- luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponettien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi luotettavuutta. Siirtyminen 1960- luvulla mikropiirehin pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi Mooren lakina tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa. Seuraava mullistus oli mikroprosessorin keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC. 1980- ja 1990- luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC). Tietokoneiden sukupolvien suurvaiheita ovat olleet:
- suurtietokone (1965 - 1975) (mainframe)
- minikone (1975 - 1985)
- palvelin (1985 - 1995)
- verkko (1995 - ?)
- verkko + pääte (2000 - ?)

Mikroprosessori, suoritin

Mikroprosessori on tietokoneen keskusyksikkö, aivot, yhdellä mikropiirillä. Ensimmäinen mikroprosessori, Intelin 4004 vuodelta 1971 sisälsi noin 2300 transistoria. Sen kellotaajuus, nopeus oli 0,1 MHz:iä, kerralla käsitteltävän tiedon leveys 4 bittiä (yksi numero) ja se pystyi käsittelemään 0,06 miljoonaa käskyä sekunnissa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25.000.000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7491 miljoonaa käskyä sekunnissa. Luvut ovat murskaavia. Ihmiskunnan tekniikan historiassa ei ole vastaavaa ilmiötä. Tästä voidaan päätellä, että ihmiskunnan tekniikan historiassa eletään poikkeuksellisia aikoja.

Tietokoneen aiheuttamia muutoksia

1. Yksityisyys vaarassa. Mikroprosessori on luomassa ennen näkemättömän mahdollisuuden yhdistellä ja saada tieto eri lähteistä. Tämä kehitys uhkaa ihmisten yksityisyyttä. Lääke tähän on mikroprosessori ja sen antama mahdollisuus tietojen tehokkaaseen ja halpaan salaamiseen. 2. Elektroninen työpaikka. Aluksi työpaikka muuttui melko vähän. Sitten halvat työryhmäohjelmat ja tietokoneverkot muuttivat työtä enemmän. Johto pystyy johtamaan useampaa ja erilaisempaa työryhmää tehokkaasti. Hyvät uutiset ovat se, että toimistokoneet eivät koskaan ole olleet näin halpoja. Huonot uutiset ovat se, että ihmisten etenemismahdollisuudet pienenevät, kun johtajia tarvitaan vähemmän. 3. Aivokuvaus kaikille. Kolmiulotteiset tomografia- laitteet vaativat laskentakapasiteetin, joka oli toteutettavissa vain kalliilla minitietokoneilla. Nyt sama kapasiteetti löytyy tehokkaimmista mikroista. 4. Uutistuotannosta tulee yhteistoimintaa. Aiemmin uutiset tulivat suurista uutistoimistoista. Nyt sähköpostijärjestelmät ja elektroniset keskustelufoorumit tarjoavat uutisaiheita valtavan turhan tiedon lisäksi. Reportterit saavat paljon sähköpostia ulkopuolisilta. Uutispohja kasvaa. 5. DNA-mysteerit paljastuvat. Ihmisperimän molekyyliketjujen laskenta on synnyttänyt uuden laskennallisen molekyylibiologian. Sairastumisherkkyys ja perinnölliset taudit voidaan kartoittaa. Ja vakuutusyhtiöt voivat tutkia, ketä kannattaa vakuuttaa. 6. Sähköposti luo demokratiaa. Se korvaa hierarkkisen johtamisportaikon ja mahdollistaa suoran tiedon alhaalta ylös (vrt kohta 3). 7. Älykkäämmät autot hallitsevat maanteitä. Moottorit käyttävät vähemmän polttoainetta ja antavat paremman tehon. Tarve säätää moottoria huollon yhteydessä on mennyttä aikaa. Omia käyttöjärjestelmiä yhdistämään tavallisen auton noin tusina mikroprosessoria tutkitaan. Tiedon valtatie autossa. 8. Luottoa kaikille. Kymmenen vuotta sitten luottokorttiostosten tarkistaminen oli hankalaa ja työlästä. Nyt jokaisen ostoksen automaattinen tarkastus on mahdollista heti, ja ennen kaikkea halvalla. Vuonna 1990 Visan tietoverkoissa maksettiin 174 miljardilla dollarilla, vuonna 1994 293 miljardilla, joka tarkoittaa 17 prosentin vuosikasvua. 9. Maailmanlaajuinen äänivalinta. Kännykkä on käytännössä mikrotietokone, johon on liitetty antenni ja joka on optimoitu signaalien välittämiseen. Uudet matkapuhelinverkot tarjoavat uusille valtiolle mahdollisuuden kivikaudesta suoraan uusimpaan tekniikkaan. 10. Animaatio avaa uuden ulottuvuuden. Elokuva Toy Story tehtiin pienimmällä henkilöstöllä kuin mikään aikaisempi animaatioelokuva. Silicon Graphicsin työasemien koneaikaa kului 800 000 tuntia ja tuloksena oli 500 Gigatavua tietoa, jonka yleisö näki filminä. 11. Tietokone ja digitaalinen signaalinkäsittely on aivan keskeinen osa nykyaikaisinta tavanomaista sodankäyntiä. Tietokoneeseen perustuvat mm. täsmäase, AWACS, JSTARS, GPS, tietoliikenne ja suuri osa tiedustelua 12. Laajimmillaan tietokone nähdään uuden tieteellisen paradigman mahdollistajana. Tällöin tietokone on avaa ihmiselle kompleksisuuden maailman samalla tavalla kuin mikroskooppi avasi pienuuden maailman ja kaukoputki suuruuden maailman. Tietokone tutkimusvälineenä mahdollistaa mm. kokonaisuuksien uudenlaisen tutkimuksen osiin keskittymisen sijasta. Tätä tietokoneiden aiheuttamaa muutosta on käsitellyt mm. amerikkalainen filosofi ja fyysikko Heinz R. Pagels.

Tietokoneen tulevaisuudesta

Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Tämä kehitys merkitsee:
- teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto)
- yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille
- tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi.

Kirjallisuutta

- Martin Davis: Tietokoneen esihistoria Leibnizista Turingiin. Art House, 2003. ISBN 951-884-364-3

Katso myös

- Tietotekniikka
- Kannettava tietokone
- Tietokoneverkot
- Supertietokone
- Sulautettu tietokone
- Tekninen ja inhimillinen tieto
- Tietokonesimuloinnin keinot
- Tallennettu tieto
- Tietokoneiden vertailu 1940 - 2000
- Tietokoneet ja mallintaminen Neuvostoliiton kaatamisessa
- Suomen ensimmäiset tietokoneet
- PC
- Macintosh Luokka:Tietotekniikka Luokka:Matemaattiset apuvälineet ms:Komputer ko:컴퓨터 ja:コンピュータ simple:Computer

Alan Turing

Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912—7. kesäkuuta 1954) oli brittiläinen matemaatikko, logiikan tutkija ja kryptografi. Häntä pidetään yhtenä modernin tietojenkäsittelyn suurimmista uranuurtajista. Hän formalisoi algoritmin ja tietojenkäsittelyn käsitteen Turingin koneeseensa. Toisen maailmansodan aikana hän johti Saksan laivaston Enigma-salakirjoituskoneen purkutyötä brittitiedustelun Bletchley Park -tukikohdassa. Sodan jälkeen hän suunnitteli yhden ensimmäisistä ohjelmoitavista digitaalisista tietokoneista ja myös rakensi prototyypin siitä Manchesterin yliopistossa. Hän myös muiden asioiden ohella esitti merkittäviä ja luonteenomaisesti provosoivia mielipiteitä keskusteluun koneiden ajattelukyvystä. Turingin homoseksuaalisuus johti häneen kohdistuneeseen vainoon ja lopulta hänen itsemurhaansa. Hän sai tunnustuksen työstään sotasalakirjoituksen parissa vasta kuolemansa jälkeen vuonna 1970.

Lapsuus ja nuoruus

Ennen Turingin syntymää hänen isänsä Julius Mathison Turing toimi Intian valtionhallinnossa. Julius ja vaimo Ethel halusivat lapsen syntyvän Englannissa, joten he palasivat Paddingtoniin, jossa Alan syntyi 1912. Isän toimeksianto Intian valtionhallinnossa oli yhä voimassa, joten Alanin lapsuusvuosien aikana hänen isänsä matkusti Englannin ja Intian välillä, jättäen perheensä Englantiin ystävien huomaan johtuen siirtomaan vaaroista. Turing osoitti aikaisessa vaiheessa nerokkuuden merkkejä ja joita hän oli tuleva osoittamaan huomattavammin myöhemmin. Hänen on mainittu opettaneen itsensä lukemaan kolmessa viikossa, ja näyttäneen suurta viehtyneisyyttä numeroihin ja pulmiin. Hänen vanhempansa ilmoittivat hänet St. Michaelin päiväkouluun kuuden ikäisenä. Koulunjohtajatar tunnisti hänen nerokkuutensa aikaisessa vaiheessa ja kuten myös hänen myöhemmät opettajansa Marlborough Collegessa. Marlborough'ssa hän aluksi ilmoitti ongelmistaan koulukiusaajien kanssa. Vuonna 1926, neljäntoista vanhana, hän alkoi käydä Sherbornen sisäoppilaitosta Dorsetissa. Hänen ensimmäisen lukukauden päivä sattui samalle päivälle yleislakon kanssa ja niin päättäväisenä ensimmäisestä päivästään, hän pyöräili yli 100 kilometriä Southamptonista asti koululle pysähtyen yöksi majataloon - saavutus, jonka paikallinen lehdistö noteerasi. Turingin mieltymys tieteisiin ei ansainnut kunnioitusta häntä kohtaan Sherbournen opettajien ja kuraattorien joukossa, joiden määritelmä opetuksesta kallistui enemmänkin humanistisiin aloihin kuin tieteisiin. Tästä huolimatta Turing jatkoi merkittävien kykyjensä osoittamista rakastamiensa opintojen parissa ratkaisten (ikäisekseen) edistyneitä ongelmia vuonna 1927 ilman peruslaskuopin opiskelua.

Kirjallisuutta

- Alan Turing, arvoitus, Andrew Hodges, ISBN 952-5202-14-3, Terra Cognita (2000) Turing, Alan Turing, Alan ko:앨런 튜링 ja:アラン・チューリング simple:Alan Turing th:แอลัน ทัวริง

1936

Tapahtumia

- 20. tammikuuta - Edward VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaaksi ja Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta - Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 6. - 16. helmikuuta talviolympialaiset Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa
- 26. helmikuuta - 1400 sotilasta valtasi hallintorakennukset Tokiossa. He vaativat kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi. 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta - Versaillesin rauhan vastaisesti Saksan miehittää Reininmaan.
- 1. huhtikuuta - Itävaltaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta ja 6. huhtikuuta - Kaksi eri tornadoa iskee Tupeloon, Mississippiin ja Gainesvilleen, Georgiaan surmaten 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta - Cortes erottaa Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 20. huhtikuuta - Abessinia evakuoi Addis Abeban
- 2. toukokuuta - Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta - Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta - Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 28. toukokuuta - Alan Turing lähetti On Computable Numbersin julkaistavaksi
- 17. heinäkuuta - Espanjan sisällissota: Kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyvät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta - Francon joukot nousevat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 5. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas valtaan.
- 1. lokakuuta - Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 25. lokakuuta - Italian ja Saksan ystävyyssopimus, "Rooman-Berliinin akseli"
- 13. lokakuuta - Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta - Saksan Legion Condor liittyy Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt valitaan uudelle kaudelle USA:n presidentiksi Alf Landonia vastaan.
- 16. marraskuuta - Edward VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 25. marraskuuta - Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 10. joulukuuta - Edward VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta - Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi
- 12. joulukuuta - Xi'anin tapaus: Kenraalit kaappaavat Chiang Kai-shekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Stephen Ambrose, historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta - Robert Wilson, fyysikko, radioastronomi, Nobel-voittaja 1978
- 11. helmikuuta - Burt Reynolds, näyttelijä
- 18. maaliskuuta - Frederik Willem de Klerk, Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta - Ursula Andress, näyttelijä
- 23. huhtikuuta - Roy Orbison, laulaja (k. 1988)
- 17. toukokuuta - Dennis Hopper, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 26. kesäkuuta - Robert Maclennan, brittipolitiikko
- 2. heinäkuuta - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 31. elokuuta - Matti Klinge, historioitsija, professori
- 2. syyskuuta - Andrew Grove, Intelin perustaja
- 7. syyskuuta - Buddy Holly, laulaja, Rock'n'Roll-pioneeri (k. 1959)
- 29. syyskuuta - Silvio Berlusconi
- 5. lokakuuta - Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko

Kuolleita

- 18. tammikuuta - Rudyard Kipling, kirjailija
- 20. tammikuuta - Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuningas, Intian keisari
- 4. helmikuuta - Wilhelm Gustloff, Sveitsin natsipuolueen johtaja, salamurha
- 19. helmikuuta - Billy Mitchell, ilmailupioneeri
- 27. helmikuuta - Ivan Pavlov, fysiologi ja psykologi
- 11. kesäkuuta - Robert E. Howard, fantasiakirjailija
- 18. kesäkuuta - Maksim Gorki, kirjailija
- 20. heinäkuuta - Kenraali José Sanjurjo, nationalistikapinallinen, lento-onnettomuus
- 2. elokuuta - Louis Blériot, ilmailupioneeri
- 19. elokuuta - Federico García Lorca, kirjailija, pidättiin ja teloitettiin
- 2. lokakuuta - Juho Sunila, poliitikko
- 20. marraskuuta - José Antonio Primo de Rivera, falangistien perustaja ja marttyyri.
- 9. joulukuuta - Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri 1906–1911 ja 1928–1930
- 14. joulukuuta - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja. Luokka:1930-luku ms:1936 ko:1936년 ja:1936年 simple:1936 th:พ.ศ. 2479

Algoritmi

Algoritmi on tarkasti määritelty vaihesarja, jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. J. G. Brookshear: "Tarkasti ottaen algoritmi on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta." Koska algoritmin käsite on laaja, algoritmit eivät liity pelkästään tietokoneisiin tai tietojenkäsittelytieteeseen, jossa niiden merkitys on erityisen suuri tietorakenteiden yhteydessä. Esimerkiksi keittokirja on oikeastaan kokoelma algoritmeja, joita seuraamalla ruoanlaiton pitäisi onnistua. Vastaavasti koottavan kirjahyllyn mukana pitäisi tulla algoritmi, jonka avulla palasista saa rakennettua toimivan kirjahyllyn. Todellisuudessa algoritmit ovat kuitenkin usein monimutkaisempia ja sisältävät esimerkiksi toistoja ja haarautumia loogisen päättelyn perusteella. Tietokoneohjelmien toiminta perustuu kehittyneisiin ohjelmointikielillä ilmaistuihin algoritmeihin. Sana algoritmi tulee arabialaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Muhammed ibn-Musa al-Khwarizmin nimestä.

Muutamia algoritmeja

- Hakualgoritmit
- Lajittelualgoritmit
- Tiivistealgoritmit (engl. message-digest)
- Pakkausalgoritmit
- Merkkijonohakualgoritmit
- A
- -algoritmi Myös äänen- ja kuvanpakkaukseen liittyvät koodekit käyttävät erilaisia algoritmeja. Matemaattisia algoritmeja:
- Eukleideen algoritmi
- Neliöjuurialgoritmit

Katso myös

- Asymptoottinen suoritusaika
- Tiedonpakkaus
- Videonpakkaus
- Äänenpakkaus
- Puheen pakkaaminen luokka:tietotekniikka luokka:algoritmit luokka:ohjelmistotiede ko:알고리즘 ja:アルゴリズム th:อัลกอริทึม

David Hilbert

] David Hilbert (23. tammikuuta 1862 – 14. helmikuuta 1943) oli saksalainen matemaatikko (ks. matematiikka). Häntä pidetään yhtenä 1800- ja 1900-lukujen merkityksellisimmistä matemaatikoista. Hän työskenteli laajasti matematiikan eri aloilla korjaten mm. Eukleideen geometrisen aksiomatisoinnin virheitä. Myöhemmin hänen työnsä pohjalta syntyi Hilbertin avaruuden käsite. Hilbert, David ko:다비드 힐베르트 ja:ダフィット・ヒルベルト th:ดาฟิด ฮิลแบร์ท

1900

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta - Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
- 2. tammikuuta - Chicagon Kanaali avattiin.
- 6. tammikuuta - Miljoonien raportoitiin kärsivän nälästä Intiassa.
- 6. tammikuuta - Buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli 1 000 ihmistä sai surmansa.
- 8. tammikuuta - Yhdysvaltojen presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
- 13. tammikuuta - Wilhelm II julisti, että Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
- 14. tammikuuta - Ooppera Toscan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
- 16. tammikuuta - Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi vuoden 1899 anglo-saksalaisen sopimuksen, jossa Iso-Britannia luopui vaatimuksistaan Samoan saaria kohtaan.
- 24. tammikuuta - Spion Kopin taistelu toisessa Buurisodassa.
- 24. tammikuuta - Hallitukset ja Pretoria aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
- 27. tammikuuta - Boksarikapina: Pekingissä, Kiinassa ulkomaalaiset diplomaatit vaativat, että boksarikapinallisia rangaistaan.
- 30. tammikuuta - Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.

Helmikuu

- 7. helmikuuta - Brittiläinen työväenpuolue perustettiin.
- 8. helmikuuta - Yhdistyneen kuingaskunnann joukot hävisivät buureille Ladysmithissä, Etelä-afrikassa.
- 14. helmikuuta - Venäjä vastasi kansainväliseen painostukseen vapauttaa Suomi tiukentamalla keisarillista valtaa maassa.
- 14. helmikuuta - Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 brittiläistä sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
- 17. helmikuuta - Paardebergin taistelu toisessa Buurisodassa.
- 22. helmikuuta - Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltojen aluetta.
- 23. helmikuuta - Buurisota: Hart's Hillin taistelu, jossa brittien ja buurien sotilaat ottivat yhteen.
- 27. helmikuuta - Buurisota: Etelä-afrikassa Brittien sotajohtajat vastaanottivat ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
- 27. helmikuuta - Ramsay MacDonald valittiin juuri perustetun Brittiläisen työväenpuolueen sihteeriksi.

Maaliskuu

- 3. maaliskuuta - Kaivoslakko Saksassa päättyi.
- 6. maaliskuuta - Hiilikaivosonnettomuuden jälkeen 50 kaivostyöläistä jäi loukkuun Länsi-Virginiassa.
- 9. maaliskuuta - Saksassa naiset vaativat oikeutta osallistua yliopistojen pääsykokeisiin.
- 11. maaliskuuta - Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui Buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
- 13. maaliskuuta - Buurisota: Brittiläiset joukot miehittivät Bloemfontein, Oranjen vapaavaltiossa.
- 13. maaliskuuta - Ranskassa naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin.
- 16. maaliskuuta - Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.

Huhtikuu

- 1. huhtikuuta - Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
- 1. huhtikuuta - Kuningatar Victoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
- 4. huhtikuuta - Anarkisti ampui Walesin prinssin tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
- 14. huhtikuuta - Pariisin maailmannäyttely avattiin.

Toukokuu

- 1. toukokuuta - Ruutiräjähdys hiilikaivoksessa Utahissa tappoi 200 kaivostyöläistä.
- 2. toukokuuta - Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
- 17. toukokuuta - Buurisota: Brittiläiset joukot vapauttivat Mafekingin.
- 17. toukokuuta - Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappaoivat 60 kiinalaista kristittyä.
- 18. toukokuuta - Buurien lähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
- 18. toukokuuta - Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
- 21. toukokuuta - Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
- 23. toukokuuta - Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen Afrikan amerikkalainen jolle myönnetään Congressional Medal of Honor (myönnetty urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
- 24. toukokuuta - Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Orange Free Staten alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
- 25. toukokuuta - Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
- 28. toukokuuta - boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
- 29. toukokuuta - Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
- 30. toukokuuta - Boksarit valtasivat Tianjinin.
- 31. toukokuuta - Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
- 31. toukokuuta - Brittiläiset joukot Lordi Robertin alaisuudessa valtasivat Johannesburgin.

Kesäkuu

- 5. kesäkuuta - Buurisota: Brittiläiset joukot valtasivat Pretorian Etelä-afrikassa.
- 14. kesäkuuta - Reichstag hyväksyi Saksan laivaston laajentamisen mahdollistavan toisen lain.
- 20. kesäkuuta - Boksarikapina: Boksarit keräsivät noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään.
- 20. kesäkuuta - Nikolai II antoi kielimanifestin.

Heinäkuu

- 2. heinäkuuta - Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.
- 9. heinäkuuta - Boksarikapina: Eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
- 29. heinäkuuta - Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuningas Umberto I:n.

Elokuu

- 14. elokuuta - Boksarikapina: Kansainvälinen joukko sotilaita brittiläisen komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
- 27. elokuuta - Brittiläiset joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.

Syyskuu

- 8. syyskuuta - Voimakas hurrikaani iski Galvestoniin, Texasiin vaatien noin 8 000 ihmishenkeä.
- 17. syyskuuta - Filippiiniläiset joukot Juan Caillesin komentamana löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.

Lokakuu

- ...

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Yhdysvaltojen Republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltojen Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista.

Joulukuu

- ...
- Carl Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa

Syntyneitä

Tammikuu

- 5. tammikuuta - Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija († 1955)
- 8. tammikuuta - Serge Poliakoff, venäläinen taiteilija († 1969)
- 26. tammikuuta - Karl Ristenpart, saksalainen kapelimestari († 1967)
- 28. tammikuuta - Heinrich Kesten, saksalainen kirjailija († 1996)
- 29. tammikuuta - Ella Eronen, näyttelijätär, lausuntataiteilija († 1987)

Helmikuu

- 4. helmikuuta - Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja († 1977)
- 5. helmikuuta - Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko († 1944)
- 11. helmikuuta - Hans-Georg Gadamer, saksalainen filosofi († 2002)
- 22. helmikuuta - Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja († 1983)
- 28. helmikuuta - Wolfram Hirth, saksalainen lentäjä ja lentokonesuunnittelija († 1959)

Maaliskuu

- 9. maaliskuuta - Howard Aiken, († 1977)
- 13. maaliskuuta - George Seferis, Nobel-palkinnon voittaja, runo († 1971)
- 19. maaliskuuta - Frédéric Joliot, ranskalainen fyysikko. Voitto Nobelin kemianpalkinnon. († 1958)
- 23. maaliskuuta - Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi († 1980)
- 29. maaliskuuta - John McEwen, Australian pääministeri († 1980)
- 31. maaliskuuta - Prinssi Henry, Gloucesterin herttua († 1974)

Huhtikuu-kesäkuu

- 5. huhtikuuta - Spencer Tracy, amerikkalainen näyttelijä († 1967)
- 11. huhtikuuta - Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
- 25. huhtikuuta - Wolfgang Ernst Pauli, itävaltalaissyntyinen fyysikko, Nobelin-palkinnon laakerein seppelöity († 1958)
- 26. huhtikuuta - Charles Richter, amerikkalainen seismologi ja keksjä († 1985)
- 28. huhtikuuta - Jan Oort, hollantilainen astronomi
- 30. huhtikuuta - Cecily Lefort, englantilainen 2. maailman sodan sankaritar († 1945)
- 1. toukokuuta - Ignazio Silone, italialainen kirjailija († 1978)
- 12. toukokuuta - Helene Weigel, näyttelijätär († 1971)
- 28. toukokuuta - Tommy Ladnier, amerikkalainen jazz-trumpetisti († 1939)
- 5. kesäkuuta - Dennis Gabor, unkarilainen fyysikko, Nobelin-palkinnon laakerein seppelöity († 1979)
- 15. kesäkuuta - Paul Mares, amerikkalainen jazz-trumperisti († 1949)
- 17. kesäkuuta - Martin Bormann, natsijohtaja († 1945)
- 29. kesäkuuta - Antoine de Saint-Exupery, ranskalainen lentäjä ja kirjailija († 1944)

Heinäkuu-syyskuu

- 13. heinäkuuta - George Lewis, amerikkalainen jazz-klarinetisti († 1969)
- 29. heinäkuuta - Eyvind Johnson, ruotsalainen kirjailija († 1976)
- 3. elokuuta - Ernie Pyle, amerikkalainen journalisti († 1945)
- 4. elokuuta - Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n kuningatar († 2002)
- 6. elokuuta - Cecil H. Green, amerikkalaisen Texas Instrumentsin perustaja († 2003)
- 10. elokuuta - Arthur Espie Porritt, uusiseelantilainen poliitikko ja urheilija († 1994)
- 15. elokuuta - Jan Brzechwa, puolalainen runoilija († 1966)
- 22. elokuuta - Sergei Ozhegov, venäläinen sanakirjan tekijä († 1964)
- 25. elokuuta - Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti († 1981)
- 26. elokuuta - Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä († 1980)
- 3. syyskuuta - Urho Kekkonen, Suomen 8. presidentti († 1986)
- 6. syyskuuta - W.A.C. Bennett, kanadalainen poliitikko († 1979)

Lokakuu-joulukuu

- 7. lokakuuta - Heinrich Himmler, natsivirkamies ja SS:n johtaja († 1945)
- 5. marraskuuta - Martin Dies, jr, amerikkalainen poliitikko († 1972)
- 8. marraskuuta - Charlie Paddock, amerikkalainen urheilija († 1943)
- 8. marraskuuta - Margaret Mitchell, amerikkalainen kirjailija († 1949)
- 14. marraskuuta - Aaron Copland, amerikkalainen säveltäjä († 1990)
- 22. marraskuuta - Martti Jukola, Suomalainen urheilutoimittaja († 1952)
- 25. marraskuuta - Rudolf Hess, natsijohtaja, Auschwitzin keskitysleirin päällikkö († 1945)
- 3. joulukuuta - Ulrich Inderbinen, sveitsiläinen vuoristo-opas († 2004)
- 3. joulukuuta - Richard Kuhn, itävaltalainen kemisti, Nobelin-palkinnon laakerein seppelöity († 1967)
- 12. joulukuuta - Sammy Davis, Sr., amerikkalainen tanssija († 1988)
- 15. joulukuuta - Anna Anderson, väärä venäjän suurherttuatar Anastasia († 1984)

Kuolleita

- 20. tammikuuta - John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
- 6. maaliskuuta - Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
- 5. huhtikuuta - Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
- 24. huhtikuuta - George Douglas Campbell, Agryllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
- 18. toukokuuta - Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
- 3. kesäkuuta - Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
- 5. kesäkuuta - Stephen Crane, amerikkalainen kirjailija (s. 1871)
- 29. heinäkuuta - Umberto I, italian kuningas (s. 1844)
- 30. heinäkuuta - Alfred, Saxe-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Victorian toinen poika (s. 1844)
- 10. elokuuta - Charles Russel, Killowenin paroni Russell, englannin oikeuden lordi ylituomari (s. 1832)
- 16. elokuuta - Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
- 25. elokuuta - Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
- 25. elokuuta - Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
- 23. syyskuuta - William Marsh Rice, amerikkalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)
- 15. lokakuuta - Zdeněk Fibich, tsekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
- 22. lokakuuta - John Sherman, amerikkalainen poliitikko (s. 1823)
- 30. marraskuuta - Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)
- Belle Boyd, konfederaatin vakoilija ja näyttelijä (s. 1843)

Huomaa

- 1900 ei ole karkausvuosi, koska Gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on 4:llä jaollinen. ms:1900 ko:1900년 ja:1900年 simple:1900 th:พ.ศ. 2443

Kurt Gödel

Kurt Gödel (1906 - 1978) on yksi suurista matemaatikoista, ”suurin loogikko Aristoteleen jälkeen”. Hänen epätäydellisyyslauseensa mullistivat matematiikan tutkimuksen, ja niillä on ollut vaikutusta myös luonnontieteen ja filosofian kentillä. Niin tietotekniikan, tekoälytutkimuksen kuin kosmologiankin piirissä tunnustetaan velka Gödelille. Itävaltalainen Gödel vaikutti Euroopassa ollessaan Wienin piirissä, jossa filosofit ja luonnontieteilijät kiistelivät totuuden olemuksesta. Hän joutui pakenemaan natseja Yhdysvaltoihin ja asettui Princetonin yliopistoon. Siellä hän työskenteli kuolemaansa asti. Princetonin vuosina Gödel ystävystyi Albert Einsteinin kanssa. Einstein hakeutui Gödelin seuraan ja piti häntä vertaisenaan.

Kirjallisuus

John L. Casti, Werner DePauli: Kurt Gödel - elämä ja matematiikka. Gödel, Kurt ko:쿠르트 괴델 ja:クルト・ゲーデル

1936

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Pysähtymisongelma

Pysähtymisongelma koskee syötteenä annetun, mielivaltaisen ohjelman pysähtymistestausta. Ongelmassa pitää määrittää, kun on annettu ohjelma ja sen syöte, pysähtyykö ohjelma suoritus koskaan. Alan Turing todisti 1936, että ei voi olla olemassa algoritmia, joka ratkaisisi pysähtymisongelman kaikilla syötteillä. Pysähtymisongelma on mahdoton ratkaista nykyisillä laskennan malleilla. (katso: Turingin kone) Jos kuvitellaan että olisi olemassa ratkaisu, funktio, jolle annetaan syötteenä ohjelman koodi ja sen saama syöte: PYSÄHTYYKÖ(ohjelma, syöte) Voitaisiinkin tehdä ohjelma joka käyttäisi edellä mainittua funktiota hyväkseen: PYSÄHDY_ITSE(ohjelma) PYSÄHDY_ITSE annetaan parametriksi pysähtymistestausfunktiolle. Todistuksen kannalta tämän ohjelman olennainen osa on ehtolause. Jos funktio palauttaa toden, tulisi ohjelman pysähtyä, mutta tällöin päädytäänkin loputtomaan silmukkaan, eikä ohjelma siis pysähdykään. Kyseinen ristiriita on todistus siitä, että toimivaa pysähtymistestausfunktiota ei voi olla olemassa. Luokka:Tietojenkäsittelytiede ja:チューリングマシンの停止問題 th:ปัญหาการยุติการทำงาน

1970

Tapahtumia

- 15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitetään takaisin Nigeriaan.
- 15. tammikuuta – Muammar Gaddafista Libyan johtaja
- 5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus tulee voimaan
- 7. maaliskuuta – Meksikossa ja USA:n itärannikolla täydellinen auringonpimennys.
- 16. maaliskuuta – Veikko Vennamon johtama SMP saa 18 kansanedustajaa aiemman yhden asemesta eduskuntavaaleissa.
- 11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon laukaisu.
- 24. huhtikuuta – Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
- 29. huhtikuuta – Vietnamin sota: USA hyökkäsi Kamputseaan Vietkong-sissien perässä.
- 26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisen siivilikoneena mach 2.
- 28. kesäkuuta – USA:n joukot vetäytyivät Kamputseasta massiivisten sodan vastaisten protestien jälkeen.
- 21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
- 21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rockfestivaali Ruisrock Turun Ruissalossa.
- 1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
- 3.–6. syyskuuta – Israelin armeija taisteli palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
- 7. syyskuuta – Palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
- 20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
- 20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 laskeutui kuuhun ja palaa näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
- 27. syyskuuta – Palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
- 28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser kuoli, Anwar Sadatista väliaikainen Egyptin presidentti.
- 29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200000 DM.
- 8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsin sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon.
- 9. lokakuuta – Kamputsea julistettiin Khmerien tasavallaksi.
- 10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
- 17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90,04 % äänisaaliin.
- 8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltion.
- 12. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky surmasi 250 000 entisessä Itä-Pakistanissa, nykyisessä Bangladeshissä.
- 13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafez al-Assad valtaan.
- 17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunohod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta kuun Mare Imbriumiin.
- 26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
- 1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistetaan Italian parlamentissa.
- 7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tukee Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
- 13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruuan hinnan korotuksista. Mellakoita ja ryöstelyä seuraa. Poliisi ja armeija taistelevat verisesti mellakoitsijoita vastaan 15. joulukuuta.
- 15. joulukuuta – Venus 7 laskeutui Venukseen.
- 17.-22. joulukuuta – Puolassa sotatilalaki.
- 16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
- 28. joulukuuta – Kolme baskiterrorista tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Viscayassa 15000 menee lakkoon kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. päivä 30 vuoden vankeustuomioiksi.
- 31. joulukuuta – The Beatles hajosi.

Syntyneitä

- 26. helmikuuta - Linda Lampenius, viulisti
- 24. maaliskuuta – Lara Flynn Boyle, näyttelijä
- 27. maaliskuuta – Mariah Carey, laulaja
- 29. huhtikuuta – Uma Thurman, näyttelijä
- 29. huhtikuuta – Andre Agassi, tennistähti
- 22. toukokuuta – Naomi Campbell, malli
- 25. toukokuuta - Neil Marshall, elokuvaohjaaja
- 3. heinäkuuta – Teemu Selänne, jääkiekkoilija
- 27. heinäkuuta – Jennifer Lopez, laulaja, näyttelijä
- 6. elokuuta – M. Night Shyamalan, käsikirjoittaja, ohjaaja
- 13. elokuuta - Alan Shearer, jalkapalloilija
- 21. elokuuta - Samuli Putro, muusikko (Zen Cafe)
- 22. elokuuta - Tanja Karpela, poliitikko, malli
- 25. elokuuta – Claudia Schiffer, malli
- 8. lokakuuta - Matt Damon, elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja
- 24. lokakuuta – Jarkko Martikainen, muusikko (YUP:n laulaja)
- 12. marraskuuta – Tonya Harding, taitoluistelija

Kuolleita

- 5. tammikuuta – Max Born, fyysikko
- 11. kesäkuuta – Aleksandr Kerenski, Venäjän keisarikunnan pääministeri (s. 1881)
- 21. kesäkuuta – Sukarno, Indonesian presidentti
- 27. heinäkuuta - António de Oliveira Salazar, Portugalin diktaattori
- 18. syyskuuta – Jimi Hendrix, rockmuusikko (s. 1942)
- 28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser
- 4. lokakuuta – Janis Joplin, blues- ja rocklaulaja
- 9. marraskuuta – Charles de Gaulle, ranskalainen kenraali ja valtiomies als:1970 ms:1970 ko:1970년 ja:1970年 simple:1970 th:พ.ศ. 2513

Tietojenkäsittelyteoria

Tietojenkäsittelytiede (engl. computer science, suomeksi joskus myös tietojenkäsittelyoppi) on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä ongelmia. Tietojenkäsittelytiedettä opetetaan ja tutkitaan yleensä yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa. Alkujaan se on vahvasti sidoksissa matematiikkaan, mutta nykyisin myös moniin muihin tieteisiin, kuten liiketaloustieteeseen, erityisesti organisaatiotutkimukseen. Tällöin siitä toisinaan käytetään nimeä tietojärjestelmätiede. Tämän lisäksi esimerkiksi käytettävyystutkimus liittyy läheisesti psykologiaan ja bioinformatiikka mm. biologiaan.

Tutkimuskohteita

Seuraavassa on luettelo joistain tietojenkäsittelytieteen tutkimuskohteista. (Listatut osa-alueet saattavat olla osin päällekkäisiä, ja lisäksi kaikkien alojen suomenkieliset nimet eivät ole vakiintuneita.)
- Algoritmit
- Bioinformatiikka
- Hajautetut järjestelmät
- Kieliopit ja niiden ilmaisuvoima.
- Käytettävyys
- Käyttöjärjestelmät
- Laskettavuus, miten vaativa jonkin ongelman ratkaisu tietokoneella on
- Ohjelmointikielet
- Ohjelmistotekniikka
- Rinnakkaisuus
- Tekoäly
- Tietojärjestelmät
- Tietokannat
- Tietoliikenne

Opetus ja tutkimus Suomessa

Suomessa tietojenkäsittelytiedettä opetetaan ja alan tutkimusta harjoitetaan mm. seuraavissa yliopistoissa.
- Helsingin yliopisto (tietojenkäsittelytieteen laitos [http://www.cs.helsinki.fi/])
- Joensuun yliopisto (tietojenkäsittelytieteen laitos [http://www.cs.joensuu.fi/])
- Jyväskylän yliopisto (informaatioteknologian tiedekunta [http://www.infotech.jyu.fi/] - tietojenkäsittelytieteiden laitos [http://www.cs.jyu.fi/])
- Kuopion yliopisto (tietojenkäsittelytieteen laitos [http://www.cs.uku.fi/])
- Oulun yliopisto (tietojenkäsittelytieteiden laitos [http://www.tol.oulu.fi/])
- Tampereen yliopisto (tietojenkäsittelytieteiden laitos [http://www.cs.uta.fi])
- Turun yliopisto (informaatioteknologian laitos [http://www.it.utu.fi/])
- Vaasan yliopisto (tietotekniikan laitos [http://www.uwasa.fi/itt/tite/]) Myös kaikissa Suomen teknillisissä yliopistoissa voi opiskella tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluvia oppiaineita.
- Teknillinen korkeakoulu (tietotekniikan osasto [http://www.hut.fi/Yksikot/Tieto/] - tietojenkäsittelyopin laboratorio [http://www.cs.hut.fi/])
- Tampereen teknillinen yliopisto (tietotekniikan osasto [http://www.cs.tut.fi/])
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto (tietotekniikan osasto [http://www.it.lut.fi/])
- Oulun yliopisto (sähkö- ja tietotekniikan osasto [http://www.ee.oulu.fi/])
- Åbo Akademi (institutionen för informationsbehandling [http://www.cs.abo.fi/]) Huomioitavaa on, että alan nimeämiskäytännöt ja jaottelu osa-alueisiin vaihtelevat. Monissa oppilaitoksissa – etenkin teknillisissä yliopistoissa – "tietojenkäsittelytiede" (tai "tietojenkäsittelyoppi") katsotaan suppeaksi osaksi laajempaa "tietotekniikan" tai "informaatioteknologian" kokonaisuutta. Monialaisissa yliopistoissa "tietojenkäsittelytiede" sen sijaan on usein laaja käsite, samoin kuin englannin computer science. Luokka:Tietojenkäsittelytiede Luokka:Tietotekniikka ko:컴퓨터 과학 ja:情報工学 simple:Computer Science th:วิทยาการคอมพิวเตอร์ zh-tw:計算機科學 zh-cn:计算机科学

1950

Tapahtumia

- 6. tammikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan, Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
- 12. tammikuuta - Brittisukellusvene Truculent törmäsi ruotsalaiseen öljytankkeriin Thamesillä, 64 kuollutta.
- 28. tammikuuta - Somalimaa asetettiin taas Italian mandaattiin.
- 31. tammikuuta - Presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
- 31. tammikuuta - Viimeiset Guomindang<