:: wikimiki.org ::
| Turun Seutukunta |
Turun seutukuntaTurun seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu kahdeksantoista kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 023.
Kunnat
- Askainen (Kunta)
- Kaarina (Kaupunki)
- Lemu (Kunta)
- Lieto (Kunta)
- Masku (Kunta)
- Merimasku (Kunta)
- Mynämäki (Kunta)
- Naantali (Kaupunki)
- Nousiainen (Kunta)
- Paimio (Kaupunki)
- Piikkiö (Kunta)
- Raisio (Kaupunki)
- Rusko (Kunta)
- Rymättylä (Kunta)
- Sauvo (Kunta)
- Turku (Kaupunki)
- Vahto (Kunta)
- Velkua (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.turunseutu.net/ Turun seutu]
:
- [http://www.askainen.fi/ Askaisten kunnan kotisivut]
:
- [http://www.kaarina.fi/ Kaarinan kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.lemu.fi/ Lemun kunnan kotisivut]
:
- [http://www.lieto.fi/ Liedon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.masku.fi/ Maskun kunnan kotisivut]
:
- [http://www.merimasku.fi/ Merimaskun kunnan kotisivut]
:
- [http://www.mynamaki.fi/ Mynämäen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.naantali.fi/ Naantalin kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.nousiainen.fi/ Nousiaisten kunnan kotisivut]
:
- [http://www.paimio.fi/paimio/ Paimion kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.piikkio.fi/piikkio/ Piikkiön kunnan kotisivut]
:
- [http://www.raisio.fi/ Raision kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.rusko.fi/ Ruskon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.rymattyla.fi/ Rymättylän kunnan kotisivut]
:
- [http://www.sauvo.fi/ Sauvon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.turku.fi/ Turun kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.vahto.fi/ Vahdon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.velkua.fi/ Velkuan kunnan kotisivut]
Luokka:Varsinais-Suomen maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Varsinais-Suomen maakunta
Varsinais-Suomi (ruotsiksi Egentliga Finland) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakunnan väkiluku (2002) on 450 968 henkeä. Maakuntaan kuuluvat muun muassa Turku, Salo ja Turun saariston pienet kunnat Ahvenanmaahan asti.
Aiheesta muualla
- [http://www.varsinais-suomi.fi/ Varsinais-Suomen liitto]
Luokka:Länsi-Suomen lääni
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
Luokka:Suomen maakunnat
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
AskainenAskainen (ruotsinkielinen nimi: Villnäs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 938 ihmistä ja sen pinta-ala on 96,15km²,josta 35,7km² on vesistöjä. Väestötiheys on alle 10 asukasta/km².
Askaisten tunnetuin nähtävyys, Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna viettää 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005.
Kylät
Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iloinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Mikoinen, Nepola, Paavainen, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Riihilä, Ruohoisenmaa, Tillinperä, Toivainen, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Villnäs, Vilu, Vuorlahti
Aiheesta muualla
[http://www.askainen.fi/ Askaisten kunta]
Luokka:Turunmaan saaristo
LemuLemu on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1494 ihmistä ja sen pinta-ala on 47,3 km² josta 0,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 32,400 asukasta/km².
Kylät
Heikkinen, Helala, Hievuinen, Isovallus, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittykartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Torttila, Tukkala, Valpperi, Vastila, Vipinen, Viinikainen, Vähävallus, Yllikäinen
Aiheesta muualla
- [http://www.lemu.fi/ Lemun viralliset verkkosivut]
MaskuMasku on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5785 ihmistä (1.1.2004) ja sen pinta-ala on 92,93 km² josta 0,12 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 60,833 asukasta/km².
Kylät
Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Tanila, Tujula, Villilä
Muuta
Osittain hiekkaharjun päällä sijaitseva Masku tunnetaan hiekkakuopistaan, joiden päällä olevat tekojärvet ovat nykyään virkistyskäytössä. Sieltä on saanut myös alkunsa koko maan kattava huonekaluliike Maskun kalustetalo, jonka ensimmäinen myymälä on edelleen toiminnassa.
Ulkoinen linkki
- [http://www.masku.fi/ Maskun kunta]
MerimaskuMerimasku on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1444 ihmistä ja sen pinta-ala on 51,12 km² josta 0,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 29,121 asukasta/km².
Kyliä
Akkola, Heikkola, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukalao, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Lietsitenmaa (Lietisten saaret), Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riitanpää, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen, Uusikartano
Luokka:Turunmaan saaristo
Mynämäki
Mynämäki on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6170 ihmistä ja sen pinta-ala on 395,16 km² josta 1,46 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,742 asukasta/km².
Kyliä
Aakula, Haapainen, Haloila, Halso, Huoli, Hurula, Ihalainen, Jutila, Juva, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Keijainen, Kintikkala, Kivikylä, Korvensuu, Kukola, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lepistö, Liuskallio, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihdeinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vallainen, Vihtamäki, Värräinen
NousiainenNousiainen (ruotsinkielinen nimi: Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4404 ihmistä (31.8.2004) ja sen pinta-ala on 198,38 km², josta 0,31 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,2 asukasta/km².
Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka. Myyttisen legendan mukaan Piispa Henrik, jota väitetään Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Nousiaisten kirkon liepeitä. Vuonna 1229 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, nykyiseen Turkuun, piispa Tuomaksen aloitteesta.
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti. Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana. Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
Kyliä
Aatola, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Järäinen, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koijola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Oja, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Sontamala, Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää
Nousiaisten sijainti on 60,617° pohjoista leveyttä ja 22,133° itäistä pituutta.
- [http://www.nousiainen.fi/ Nousiaisten kunta]
PiikkiöPiikkiö (ruotsinkielinen nimi: Pikis) on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6753 ihmistä ja sen pinta-ala on 90,35 km² josta 0,07 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 73,526 asukasta/km².
Kyliä
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso Hepojoki, Isokartano, Joensuu, Kalainen, Kavalto, Kemperlä, Kierlä, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Niemi, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Pussila, Puurkankari, Raadelmaa, Ratsula, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Tuomola, Tuorla, Villis, Viuhkala, Vähä Hepojoki, Vähäkylä, Yltöinen
Linkkejä
- [http://www.piikkio.fi/piikkio/ Piikkiön kotisivu]
- [http://www.piikkio.fi/piikkionkirjasto/index.htm Piikkiön kunnankirjasto]
luokka:Piikkiö
Raisio
Raisio (ruotsinkielinen nimi: Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä, ja valtatie 8 kulkee sen läpi.
Talouselämä
Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä on vaikuttanut suuresti sen kasvuun. Sen pääteollisuudenalat ovat palvelut, elintarvikkeet ja kemianteollisuus. Kaupungin suurin työnantaja on Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita sekä terveystuotteita.
Raisiossa toimii myös ostoskeskus Mylly, joka on Suomen suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus.
Nähtävyyksiä
Raision kaupungissa on monia kulttuurikohteita, kuten Friisilän käsityökeskus. Keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus Harkko käsittää taidemuseon, arkeologisen museon ja teatterin. Kaupungin kirjasto on myös mainitsemisen arvoinen. Raisiossa sijaitsee myös Kauppakeskus Mylly, joka on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista.
Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen 'tangokaupungeista' – se järjestää vuosittaiin Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.
Kyliä
Artukainen, Bagarla, Hauninen, Hyrköinen, Ihala, Inkoinen,Kaanaa, Kalkila, Kemppilä, Kerrola, Kerttula, Krookila, Kuloinen, Mahittula, Metsäaro, Metsäkylä, Metsäsylttylä, Miekelä, Mälikkälä, Nuorikkala, Paavola, Pahaniemi, Pansio, Perno, Petäsmäki, Pirilä, Polusmäki, Ristimäki, Somersoja, Tahvio, Upalinko, Vaisaari, Vattela, Viheriäinen
Historia
Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292, mutta arkeologisia löytöjä on jo kivikaudelta. Rautakautisia löytöjä on runsaasti ja niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Raisiosta tuli kaupunki vuonna 1974. 70-luvulle asti alue oli erittäin maanviljelyspainotteinen. Raision Tehtaiden (nyk. Raisio Oyj) menestys teki siitä teollisuuskeskuksen, mikä sysäsi väkiluvun valtavaan kasvuun – 1900-luvun aikana se 11-kertaistui.
Väkiluvun kehitys (31. joulukuuta mukaan):
Linkkejä
- [http://www.raisio.fi/ Raision kaupungin kotisivu]
- [http://www.raisiogroup.com/ Raisio Oyj]
- [http://www.kauppakeskusmylly.fi/ Kauppakeskus Mylly]
Luokka:Raisio
Luokka:Suomen kaupungit
RymättyläRymättylä (ruotsinkielinen nimi: Rimito) on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1955 ihmistä ja sen pinta-ala on 150,11 km² josta 3,66 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,410 asukasta/km².
Kyliä
Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivainen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röödilä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen, Äijälä
Linkkejä
- [http://www.rymattyla.fi/ Rymättylän kunnan kotisivu]
Luokka:Turunmaan saaristo
Turku
Turku (ruotsiksi Åbo) on kaupunki Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä.
Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen arvellaan syntyneen 1200-luvun lopulla. Turun väkiluku vuoden 2005 heinäkuussa oli 174 293, joten Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Turun seudulla asukkaita on 290 000, joista ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 5,2 prosenttia vuonna 2003. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen.
Turulla on pitkä historia Suomen suurimpana kaupunkina ja hallinnollisena keskuksena. Kaupungissa on asunut jo pitkään suomenruotsalaista väestöä, jonka perintönä kaupunki on kaksikielinen, kuten eräät muutkin suuret rannikkokaupungit (muun muassa Helsinki, Porvoo, Vaasa ja Kokkola). Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.
Historia
Esihistoria
Nykyisen Turun kaupungin alueelta on tehty jo kivikautisia löytöjä muun muassa Kärsämäen ja Jäkärlän kaupunginosista. Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa oli rautakaudella runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen. Eräs todiste tästä on Ristimäen merovingiaikainen polttokenttäkalmisto Kuralan kaupunginosassa.
Kaupungin synty
1200-luvun kuluessa tältä pohjalta syntyi kaupunkiasutus, joka oli lajissaan (tiettävästi) Suomen ensimmäinen. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa 'markkinapaikkaa'. Nykyistä Turkua alettiin ehkä sanoa Suomen Turuksi erotukseksi muista turuista eli markkinapaikoista, joita oli muinoin pitkin Suomen rannikkoa. Sanonta "maailman turuilla ja toreilla" tarkoittaa nykykielellä "maailman markkinoilla ja markkinapaikoilla".
Turun perustamisvuodeksi on laskettu 1229. Arvio perustuu kuitenkin keskiaikaisten asiakirjojen virheelliseen tulkintaan. Vuonna 1229 paavi antoi luvan piispanistuimen siirtoon, ilmeisesti Nousiaisista Koroisiin. Koroisten kylä sijaitsi lähellä Turun nykyistä keskustaa, mutta jäi keskiaikaisen kaupunkialueen ulkopuolelle. Mikään ei viittaa siihen, että varsinaista Turun kaupunkia olisi vielä tässä vaihessa ollut olemassa. Kaupungin synty olisikin melko todennäköisesti parempi ajoittaa 1200-luvun loppuun. Ei kuitenkaan ole säilynyt varsinaista perustamiskirjaa, jossa kaupungille myönnettäisiin kaupunkioikeudet. Joka tapauksessa Turku on Suomen vanhin kaupunki, sillä Porvoon perustamisvuosi on 1346.
1346
Keskiajan Turku
Turussa oli jo 1200-luvulla dominikaaniveljien konventti (luostari) ja piispanistuin. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1300; on tosin epäselvää, missä määrin nykyisen kivi- ja tiilikirkon osia kuului tällöin vihittyyn rakennukseen, joka joidenkin tutkijoiden mielestä saattoi olla puuta. Turun linnan, joka sijaitsi kaupunkialueen ulkopuolella, rakentaminen on saattanut käynnistyä jo 1200-luvun lopulla. Linna, kaupunkiyhteisö, domikaaniveljien luostari sekä tuomiokirkko piispanistuimineen tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen, ehkä Viipurin ohella.
Kaupunki oli pitkään Suomen merkittävin myös kaupankäynnin saralla. Se lukeutui keskiajalla Hansaliiton kaupan ja merenkulun piiriin olematta kuitenkaan liiton jäsen. Keskiaikainen kaupunki oli keskittynyt suurin piirtein Tuomiokirkon, Kerttulinmäen ja Kaskenmäen väliselle alueelle Aurajoen eteläpuolelle. Joen pohjoispuolella keskiaikaista kaupunkiasutusta oli mm. Aninkaistenmäellä. Asukasluku lienee keskiajalla noussut kahdentuhannen tienoille. Huomattakoon, että monien Turun nykyisten kaupunginosien alueella sijaitsi keskiajalla maaseutuasutusta. Kaupunkialueen laajentumisen ja alueliitosten myötä koko Maarian pitäjä on vähitellen liitetty Turkuun, samoin Kakskerta ja Paattinen. Myös Kaarinan pitäjän keskiaikainen ydinosa on nykyisin Turun kaupungin aluetta.
Viime vuosina suoritetut kaivaukset eri puolilla Turun keskustaa ovat antaneet lisävalaistusta kaupungin historiaan.
Kaupunki kehittyy
Koko Ruotsin vallan ajan Turku oli piispanistuimen sijoituspaikkana Suomen merkittävin hallinnollinen keskus. Turun asema kohosi vielä, kun kenraalikuvernööri otti kaupungin asuinpaikakseen 1620-luvulla. Lääninhallitus kaupunkiin perustettiin vuonna 1617, hovioikeus 1623, lukio 1630 ja Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto, vuonna 1640.
Turku Venäjän vallan aikana
Ruotsin hävittyä sodan Venäjän kanssa ja luovutettua Suomen alueen Haminan rauhassa vuonna 1809 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (keskushallinnon sijoituspaikka), sillä siellä sijaitsivat jo ennestään tärkeimmät hallinnolliset elimet ja mm. Turun akatemia. Turku oli kuitenkin keisarillisen hallinnon kannalta liian kaukana emämaasta, joten pääkaupunki päätettiin siirtää Helsinkiin vuonna 1812. Uuden pääkaupungin suunnittelijaksi valittiin arkkitehti C. L. Engel. Siirto tapahtui vuonna 1819, ja viimeisetkin Turkuun jääneet virastot siirrettiin Helsinkiin Turun palon (1827) jälkeen. Turun akatemia, joka oli vielä tuolloin maan ainoa yliopisto, siirrettiin Helsinkiin 1828. Se nimettiin samalla uudelleen Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi ja myöhemmin Suomen itsenäistyttyä siitä tuli Helsingin yliopisto. Pääkaupungin lisäksi C. L. Engel laati myös Turkuun uuden, aikaisempaa väljemmän ja paloturvallisemman asemakaavan kaupungin lähes täysin tuhonneen palon jälkeen. Suomen suurimpana kaupunkina Turku pysyi vielä parikymmentä vuotta tämän jälkeen.
1800-luvun puolivälissä Turku oli Helsingin rinnalla Suomen merkittävin käsityöläiskaupunki. 1870-luvulle mennessä oli kaupunkiin alkanut jo muodostua suuria käsityötehtaita, manufaktuureja. Teollinen vallankumous höyry- ja sähkökoneineen koettiin kuitenkin vasta vuoden 1900 tienoilla. Ensimmäinen maailmansota tarjosi kaupungin teollisuudelle piristysruiskeen, sillä vientivaikeudet koskivat kovimmin metsäteollisuutta, jota Turussa ei liiemmin ollut ja Turkuun oli helppo saada kipeästi kaivattuja raaka-aineita puolueettomasta Ruotsista.
Turun palon jälkeen kaupunki oli ilman yliopistoa vuoteen 1918 saakka, jolloin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin suomenkielinen Turun yliopisto. Kaupunki säilytti kuitenkin kirkollisen keskuksen asemansa, ja vuonna 1817 Turun hiippakunta muutettiin arkkihiippakunnaksi.
Turun paloista
Turku on joutunut historiansa aikana lukuisten ryöstöjen ja tulipalojen uhriksi. Turun lukuiset palot ovat muuttaneet kaupunkia. Kaupunki paloi kokonaan tai osittain vuosina 1425, 1546, 1593, 1601, 1656, 1681 ja 1738. Viimeisessä suuressa Turun palossa 4-5.9.1827 miltei koko vanha kaupunki tuhoutui. Turku on myös useasti joutunut vihollisten ryöstelyn kohteeksi. Tanskalaiset ryöstivät kaupunkia vuosina 1509 ja 1522, novgorodilaiset 1318 (epävarma tieto) ja venäläiset 1713 - 1714 isonvihan aikaan.
Lukuisten palojen ehkämiseksi kaupunkia ei voitu rakentaa yhtä tiiviiksi kuin ennen. Turun palon (1827) jälkeen C.L. Engel suunnitteli nykyaikaisemman asemakaavan, ruutukaavan, jollainen kaupunki on edelleenkin. Kaavoitettu alue ulottui kummallekin puolelle jokea. Tuolloin muodostui yksi nyky-Turussakin näkyvistä rakenteista: kolme "perspektiivikatua" joen kahden puolen. Näitä katuja ovat nykyisin Uudenmaankatu–Aninkaistenkatu, Kaskenkatu–Aurakatu ja Martinkatu–Puistokatu. Engelin asemakaavassa mäet jätettiin rakentamatta paloturvallisuuden vuoksi.
Väestö
paloturvallisuuden
Turun asukasluku vuoden 2005 alussa oli 174 824. Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. 1990-luvun alusta väkiluvun kasvu on taas jatkunut. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18-30 -vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.
1870-luvulla ruotsia puhuvien osuus oli lähes puolet väestöstä. 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää 10 prosenttia. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut hieman yli 5 prosenttia. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia on noin 9 500. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat järjestyksessä seuraavat: Venäjä, Viro, Irak, Iran, Ruotsi, Jugoslavia, Somalia, entinen Jugoslavia, Kiina ja Bosnia-Hertsegovina.
Maantiede
Turun kokonaispinta-ala on 306,40 km², josta maa-aluetta on 243,4 km² ja vesistöjä 63,0 km². Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisiojoki laskee mereen Artukaisissa Ruissaloa vastapäätä. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi sekä Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi.
Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse Raisionjokeen.
Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Suurin leveys vastaavasti on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta ja joiden metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoista. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.
Ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on n. 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa. Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain joka toinen joulu on valkoinen. Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi käydä kävelyllä tai hiihtämässä, mikä on varsin suosittua. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis-huhtikuun vaihteessa.
Turun kaupunginosat
Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.
Keskustan ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (Portsa, Nummi, Raunistula). Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja hintavia asuinalueita.
1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pansio ja Jäkärlä. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta rakentaminen Turun saarille (Hirvensalo) ja täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.
Liikenne
Turku on jo vanhastaan ollut sekä sijaintinsa että pääkaupunkiasemansa vuoksi portti länteen ja laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Helsingin sataman jälkeen Turun satama on Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.
Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli 10 vuotta kestäneiden linjauksia koskevien erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) 1,6 miljoonaa tonnia.
Aurajoki
Pendolino
Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Turku syntyi 1200-luvulla. Sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille ja ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa.
Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.
Kaksi puolta
Nummessa
Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat ja ovat sijainneet tuomiokirkko, Turun akatemia, suurtori, ensimmäiseet koulut ja niin edelleen. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”tois pual”) ja Turuksi (”täl pual”). Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.
Sillat ja föri
Turun akatemia
Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:
- Halistensilta (vanha ja uusi)
- Rautatiesilta (1898)
- Tuomaansilta (1999)
- Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi)
- Aurasilta (1907, kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi)
- Teatterisilta (1997)
- Myllysilta (1975)
- Martinsilta (1940)
- Föri (1904)
Turun ensimmäinen silta oli Pennisilta, joka ylitti joen nykyisen Vanhan suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin vanhan sillan kohdalle ja palvelisi kevyttä liikennettä — samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.
1997
Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta (ruots. 'färja'), joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Se on turkulaisille yksi rakkaimmista kaupungin erikoisuuksista, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.
Vapaa-ajankäyttö
1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.
Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta läntistä rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turunmaan saariston tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri kesä-heinäkuussa ja Taiteiden yö elokuussa.
Down by the Laituri
Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut[http://www.aurasoudut.net], jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväällä järjestetään TS-kortteliajot-polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi -maraton juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.
Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina.
Talous
Turku on Turun seutukunnan keskus myös taloudellisessa mielessä. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Tällä hetkellä Turun kaupungin kärkialat ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2003 24 022 €/as (koko maan keskiarvo 23 780 €/as.)
Suomen diagnostisesta teollisuudesta Turun seudulla on noin 60 prosenttia ja lääketeollisuudesta noin 50 prosenttia. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen. Samoin 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa alaan mm. koulutuksella ja Turun keskustaan sekä yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, ”SparkNet”. Bio- ja ICT-aloja kehitetään Turku Science Park Oy:ssä, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.
Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu mm. Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin.
Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saanet työtä Aker Finnyardsilta. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.
Työelämä
Turussa oli vuonna 2003 92 522 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:
- Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut – 35,9 %
- Teollisuus – 16,4 %
- Liike-elämän palvelut, rahoitus ym. – 16,0 %
- Kauppa, majoitustoiminta ym. – 15,3 %
- Liikenne ym. – 9,2 %
- Rakennustoiminta – 5,5 %
- Maa- ja metsätalous – 0,4 %
- Tuntematon – 1,3 %
Turun työvoimaomavaraisuus on 123,3 % ja työttömyysaste vuonna 2004 oli 13,1 %. Turun kaupunki työllistää yhteensä 13 000 ihmistä.
Hallinto
Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus – kaupungissa sijaitsee Turun arkkipiispa ja Turun tuomiokapituli.
Kunnallishallinto
Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 1995 Armas Lahoniitty (sd). Hän siirtyy eläkkeelle vuoden 2006 alusta, jonka jälkeen kaupunjohtajaksi tulee Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Kaija Hartiala (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jaakko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).
Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupungihallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 1975 syntynyt Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Aleksi Randell.
67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa valtuuston hyväksymän Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuun ottamatta.
Kaupunginjohtajat (1931-)
- Arvi Hellfors (1931-1942)
- Eero Mantere (1942-1951)
- Kalervo Pellinen (1952-1961)
- Harras Kyttä (1961-1963)
- Väinö J. Leino (1. maaliskuuta 1964 - 31. maaliskuuta 1989)
- Juhani Leppä (1. huhtikuuta 1989 - 31. toukokuuta 1995)
- Armas Lahoniitty (1. kesäkuuta 1995 - 31. joulukuuta 2005)
- Mikko Pukkinen (1. tammikuuta 2006-)
Politiikka
1970-luvulta lähtien Turun politiikkaa on hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n ns. aseveliakseli. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosina merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreän liiton nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään muukalaisvastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.
Tunnetuin turkulaispoliitikko lienee presidentti Mauno Koivisto, joka puhuu hyvin tunnistettavasti turkulaisittain.
Kulttuuri
Turku on tunnettu kulttuurikaupunki ja se hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. ”Turun taideakatemia”, joka on nykyään osa Turun ammattikorkeakoulua, kouluttaa uusia taiteilijoita sirkuksesta elokuvataiteisiin. Turun taiteilijoiden markkinointia edistää [http://www.arsnet.net Arsnet]-palvelu, josta löytyy helposti lähes kaikkien esiintyvien turkulaisten taiteilijoiden yhteystiedot. Turun ”Taiteiden yö” järjestetään perinteisesti koulujen alkamisen jälkeisenä torstaina.
Musiikki
Musiikin saralla Turussa on monia tapahtumia. Ehkä tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty Ruisrock, joka on vuosien varrella kerännyt aikansa huipputähtiä esiintymään Turkuun. Ruisrockin lisäksi suosittu populaarimusiikkitaphtuma on Down by the Laituri, joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin. Näiden lisäksi elokuussa järjestetään Turun musiikkijuhlat sekä vuosittain jokin oopperaproduktio.
Turku on tunnettu myös elektronisen musiikin kaupunkina. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Turussa järjesti erilaisia tapahtumia Hyperdelic Housers -ryhmä. Se järjesti mm. Ruisrockin kanssa yhteistyönä Turkuhallissa olleet Typpihappo-tapahtumat. Vuosina 1999 ja 2000 järjestettiin DBTL:n yhteydessä Teknotunneliksi nimetty tapahtuma. Tapahtumapaikkana oli liikenteeltä suljettu Myllytunneli. Vuosina 2000 ja 2001 Turussa järjestettiin Kupittaan ympäristössä Koneisto-festivaali, joka sittemmin on siirtynyt Helsinkiin. Tunnettuja Turussa vaikuttavia tai vaikuttaneita elektronisen musiikin artisteja ovat mm. Pan Sonic, Bomfunk MC's yhtyeessä ollut DJ Gismo, Sandstorm-hitistään tunnettu Darude sekä tuottaja Jaakko "JS16" Salovaara.
Rockmusiikin puolella mainetta ovat viime vuosina niittäneet The Crash sekä garage rock -yhtyeet Sweatmaster ja Boomhaeur. Turkulaisen rockmusiikin historiasta voidaan mainita progressiivista rockia 1970-luvulla esittänyt Kaamos. Aikoinaan Turku tunnettiin myös punkkareistaan.
Turkulaisesta musiikista puhuttaessa ei voi unohtaa myöskään vanhemman polven iskelmätähtiä Mattia ja Teppoa sekä oopperalaulajia Tamara Lundia ja Seppo Ruohosta.
Marraskuisin Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata Näkyvissä -festivaalit.
Kirjallisuus
Turku on vaikuttanut maamme kirjallisuushistoriaan. 1800-luvun alkupuolella Turun akatemian piirissä syntyi poliittis-kirjallinen liike Turun romantiikka. Sen ohjelmana oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen.
Tunnetuimpia turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat todennäköisesti Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Nuoria lupaavia, palkittuja kirjailijoita ovat Riku Korhonen ja Joni Pyysalo. Sarjakuvataiteilija Jussi ”Juba” Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Palkittuja tietokirjailijoita ovat tähtitieteilijät Esko Valtaoja (Tieto-Finlandia vuonna 2002 kirjalla Kotona maailmankaikkeudessa) ja Hannu Karttunen (Tieto-Finlandia vuonna 1998 kirjalla Vanhin tiede) sekä biologi Petter Portin. Turkulaisten sydäntä lähellä oleva murrerunoilija Heli Laaksonen on syntyisin Turusta, vaikka asuukin nykyisin Laitilassa.
Turussa on vahva ns. underground-runouden yhteisö. Vanhan polven underground-runoilijat kuten Laine ja Into ovat viime vuosina saaneet perinteen jatkajia, tunnetuimpana ehkä Tapani Kinnunen. Turussa toimii myös pienkustantamot Sammakko sekä Savukeidas.
Turussa on myös vahvaa sarjakuvaosaamista. Kaupungin valtalehti Turun Sanomat julkaisee kolmea kotimaista sarjakuvaa, joilla on kaikilla turkulaistaustaa. Nämä ovat Kirjaston kissat, Jussi "Juba" Tuomolan Viivi ja Wagner ja Ilkka Heilän B. Virtanen.
Syksyisin Turussa järjestetään kirjamessut, jotka ovat säilyttäneet asemansa, vaikka Helsingissä on jo jonkin aikaa pidetty kilpaileva tapahtuma. Turun kirjamessuihin yhdistetään yleensä muitakin messuja, joiden teemana voi olla vaikka tiede, musiikki tai sarjakuva.
Teatteri
Turku on myös monipuolinen teatteri- ja tanssiteatterikaupunki. Valtionosuuksia Turussa saavat Turun Kaupunginteatteri, Åbo Svenska Teatern, Linnateatteri, tanssiteatteri ERI ja Aurinkobaletti. Opiskelijateatteria on kaupungissa sekä suomeksi (Turun ylioppilasteatteri) että ruotsiksi (Studentteatern i Åbo).
1970-luvulla kaupunginteatteri kohosi suomalaisen estraditaiteen huipulle Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan johtajakaudella.
Elokuva
Turku on pitkään ollut melko monipuolinen elokuvakaupunki. Turussa toimii Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho Turun elokuvakerho. Se järjestää viikottaisia esityksiä keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi Turussa toimii Elokuvakerho Kinokopla ja Turun Elokuva-Arkisto, lisäksi Suomi-Venäjä -seuran elokuvaosasto Mahorkka ja siansorkka on järjestänyt esityksiä. Turussa toimii myös Film-O-Holic -verkkojulkaisua tekevä Filminurkka Ry. ja Turussa järjestetään vuosittain kaksi elokuvafestivaalia, lyhytelokuvafestivaali Tough Eye ja Suomen ainoa pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino.
Turun yliopistossa tutkitaan elokuvaa ja televisiota. Alan tutkimus henkilöityy paljolti Veijo Hietalaan.
Turkulaisuus
Turkulaisuus on vaikeasti määriteltävä asia, mutta turkulaisuuteen liitetään usein sisäänpäinlämpeävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre. Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). Pahiten Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset. Molemmin puolin kerrotut vitsit toisista ovat tavallisia, mutta kuitenkin leikkimielisiä. Tampereella toimii myös Ei-Turkulainen Osakunta, joka vuosittain pyrkii lekan ja kiilan avulla irrottamaan Turun mantereesta tai upottamaan sen hyppimällä.
Kaikesta huolimatta Turku on kolme kertaa peräkkäin sijoittunut kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.
Nähtävyyksiä
- Aboa Vetus & Ars Nova - Arkeologis-historiallinen ja nykytaiteen museo
- Turun linna
- Turun tuomiokirkko
- Suomen Joutsen
- Forum Marinum
- Käsityöläismuseo
Puistot
- Asemanpuisto
- Barkerinpuisto
- Brahenpuisto
- Ingegerdinpuisto
- Kansanpuisto
- Kupittaanpuisto
|
- Linnanpuisto
- Lönnrotinpuisto
- Mannerheiminpuisto
- Porthaninpuisto
- Samppalinnanpuisto
- Tuomiokirkonpuisto
|
- Tähkäpuisto
- Urheilupuisto
- Vartiovuorenmäki
- Vasaramäenpuisto
- Vätinpuisto
|
Korkeakoulut
Turussa toimii nykyään kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Turku on kaiken kaikkiaan vahva ja perinteinen korkeakoulukaupunki: Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.
Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutusta on annettu vuodesta 1999 alkaen tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan alalla.
Urheilu
Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on todennäköisesti monipuolisin liikunta- ja urheilualue Turussa.
Kupittaalla sijaitsee myös 9 000 katsojaa vetävä Veritas Stadion, joka on jalkapallokäytössä. Toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmi Stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut Elysée Arena, jonka kapasiteetti on 11 820 katsojaa. Toista suurta jäähallia ollaan paraikaa rakentamassa Kupittaalle vanhan puretun hallin tontille.
Jalkapallo
Selvästi menestynein turkulainen urheiluseura jääkiekossa ja jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Tällä hetkellä jalkapallon liigatasolla pelaa toinenkin turkulaisseura, vuonna 1990 perustettu FC Inter, joka viime vuosina on menestynyt TPS:aa paremmin. Historian saatossa menestykseikkäitä seuroja ovat olleet myös Åbo IFK ja Turun Pyrkivä.
Jääkiekko
Myös jääkiekossa TPS on voittanut suomenmestaruuden yhdeksän kertaa ja on kaikkien aikojen maratontaulukossa Suomen ykkönen. Erityisen menestyksekkäitä kausia TPS:lle ovat olleet kolmen peräkkäisen SM-liigamestaruuden vuodet 1989–1991 sekä uudestaan 1999–2001. Valmentajista eniten mestaruuksia seuralle ovat tuoneet Hannu Jortikka ja Vladimir Jursinov.
TPS on myös toiminut kasvattajaseurana lukuisille NHL-tähdille kuten Saku Koivulle, Miikka Kiprusoffille ja Aki Bergille. Maineikkaita TPS-pelaajia ovat olleet lisäksi mm. Timo Nummelin, Urpo Ylönen, Juhani Tamminen, Hannu Virta, Esa Keskinen ja Jukka Vilander.
Toinen perinteinen jääkiekon turkulaisjoukkue on nykyisin Mestiksessä pelaava Turun Toverit, joka kilpaili tiukasti TPS:n kanssa 1970-luvulle asti.
Muut palloilulajit
Muissa merkittävissä palloilulajeissa Turulla on pääsarjatason edustusta myös koripallossa, jossa kaupungin valtaseura on tällä hetkellä Turun NMKY:n ja Kaarinan Uran fuusion tuloksena syntynyt Aura Basket.
Käsipallossa viime vuosina menestyksekäs seura oli HC Dennis, jonka toiminta kuitenkin loppui kauteen 2004/05. Sen paikan peri HC Fenix. Toinen pääsarjaseura on Åbo IFK.
Yleisurheilu
Yleisurheilussa kaupungin lippua kantaa Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran legendaarisin urheilija on Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion.
Turun naapurikunnat
Aura - Kaarina - Lieto - Masku - Mynämäki - Nousiainen - Pöytyä - Raisio - Rusko - Vahto - Yläne
Turun ystävyyskaupungit
Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”, ja niillä on pitkä historia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.
- Bergen, 237 400 as., Norja, vuodesta 1946.
- Göteborg, 474 000 as., Ruotsi, vuodesta 1946.
- Århus, 291 000 as., Tanska, vuodesta 1946.
- Pietari (aluksi Leningrad), 4 695 000 as., (aluksi Neuvostoliitto, nyt) Venäjä, vuodesta 1953.
- Gdańsk, 462 000 as., Puola, vuodesta 1958.
- Constanta, 310 000 as., Romania, vuodesta 1963.
- Varna, 314 500 as., Bulgaria, vuodesta 1963.
- Rostock, 197 100 as., (aluksi DDR, nyt) Saksa, vuodesta 1963.
- Köln, 1 020 600 as., (aluksi BRD, nyt) Saksa, vuodesta 1967.
- Szeged, 170 000 as., Unkari, vuodesta 1971.
- Bratislava, 446 800 as., (aluksi Tšekkoslovakia, nyt) Slovakia, vuodesta 1976.
- Firenze, 356 100 as., Italia, vuodesta 1992.
- Tianjin, 10 000 000 as., Kiina, vuodesta 2000.
Yhteistyösopimuskumppanit Virossa
- Tallinna, 395 000 as.
- Tartto, 101 250 as.
- Kuressaari, 16 000 as.
Aiheesta muualla
- [http://www.turku.fi Turun kaupunki]
- [http://www.turku.fi/turkuinfo/vaakuna.html Turun vaakuna]
- [http://www.utu.fi Turun yliopisto]
- [http://opaskartta.turku.fi/ Turun Seudun Karttapalvelu]
- [http://www.aboavetusarsnova.fi Aboa Vetus & Ars Nova]
- [http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=4354 Turun kulttuuritarjontaa]
- [http://www.unikankare.net/ Unikankareen kulttuurikalenteri]
- [http://wikitravel.org/en/Turku Turku Wikitravelissa]
Lähteet
- [http://www.turkutouring.fi/matkailijalle_2.phtml?path=MATKAILIJALLE%2FN%E4ht%E4vyydet%2FMuuta&id=950&kieli=suomi Sillat]
- Pennisilta: Turun Sanomat 12. heinäkuuta 1999
- [http://www.turkutouring.fi/matkailijalle_2.phtml?path=MATKAILIJALLE%2FSaaristo%2FLaivat&id=669&kieli=suomi Föri]
- [http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF-tiedosto)]
Luokka:Turku
Luokka:Suomen kaupungit
ja:トゥルク
Vahto
Vahto on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1876 ihmistä (vuoden 2004 lopussa) ja sen pinta-ala on 77,1 km² josta 0,02 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 24,332 asukasta/km².
Kyliä
Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki
Aiheesta muualla
[http://www.vahto.fi/ Vahdon kunnan kotisivu]
VelkuaVelkua on Suomen kunta, joka sijaitsee saaristossa noin 45 km päässä Turusta. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin. Velkua on Manner-Suomen pienin kunta: asukkaita on vain 229 (2005). Kunnan pinta-ala on 31,21 km², josta 0,13 km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on 7,9 asukasta/km².
Kyliä
Haukka, Kalsor, Kettumaa, Krööpilä, Palva, Pohjakylä, Salavainen, Teersalo, Tiurla
Kuuluisia velkualaisia
- Roosa ja Roope (Pikku Kakkosen pienohjelma)
Linkkejä
- [http://www.velkua.fi/ Velkuan kunta]
Luokka:Turunmaan saaristo
GeoïdeDe geoïde is het vlak op gemiddeld zeeniveau waar dezelfde zwaartekrachtpotentiaal heerst. Het is het reverentievlak waar hoogtemetingen aan gerelateerd worden.
In Nederland worden hoogten gemeten ten opzichte van Normaal Amsterdams Peil (NAP). Dit kwam van oorsprong overeen met de geoïde. Door allerlei omstandigheden (meetonnauwkeurigheden, bodembewegingen e.d.) komt dit nu niet geheel overeen.
Categorie:Hoogtemeting
sylwester Kredyt hipoteczny ebay wynajem autokarw Casino
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Temps de Planck
Le temps de Planck est, en physique, une unité de temps qui fait partie du système des unités de Planck. Notée , elle correspond à la plus petite mesure de temps qu'il soit possible de réaliser
Définition
Le temps de Planck est défini par :
:,
où :
- est la
|
Wikipédia:Nom d'utilisateur
Compte utilisateur Compte utilisateur
Cette page vous explique ce qu'on entend par compte utilisateur, ses avantages, ses inconvénients, la manière d'en créer un, etc. Nous vous informerons également quelles sont les informations qui sont recueillies, lesquelles sont visibles et lesquelles ne le sont pas.
Informations vous concernant
Avant d'aller plus loin, prenez connaissance de la manière dont sont t
|
Wikipédia:Caractères spéciaux problématiques
Cette page explique comment taper certains caractères spéciaux problématiques. Pour les lettres avec accents, voir la page dédiée aux accents.
Généralités
Sous Windows, enfoncer ALT, entrer le code de quatre chiffres du caractère à l'aide du pavé numérique, relâcher ALT. Si ça ne marche pas du premier coup, changer l'état de la touche Num Lock. Pour connaître les codes, invoquer la table de caractères (dans les accessoires, %SystemRoot%\System32\CharMap.exe) et sélectionner le caractère en question. Le code s'a
|
Syntaxe du nom
catégorie:Syntaxe
catégorie:Grammaire
En grammaire, la syntaxe du nom étudie le rôle de cette catégorie dans la phrase, selon que le nom se trouve en position de sa
|
Morphologie du nom
catégorie:Linguistique
catégorie:Grammaire
La catégorie du nom est susceptible de varier selon le genre (masculin ou féminin) et selon le nombre (singulier ou pluriel). Ce genre et ce nombre sont génér
|
Charles Nungesser
Charles Nungesser est un aviateur né à Paris le 15 mars 1892 et mort quelque part dans l'Atlantique Nord, ou en Amérique du Nord en 1927.
Il fut l'un des as de la chasse aérienne entre
|
Wikipédia:Trucs et astuces
Trucs et astuces
Voici les trucs et astuces améliorant l'usage de Wikipédia.
----
Astuces d'édition
Vous avez sûrement déjà rencontré le cas dans les articles ; si l'on place un tableau en début d'article à droite, il se trouve décalé à cause du lien [modifier]. Pour éviter cela, il existe un moyen simple consistant à écrire
|
Wikipédia:Utilitaires
Utilitaires
Cette page est destinée à répertorier tous les liens internes ou externes qui pourraient nous être utiles au quotidien, histoire de ne plus passer notre temps à leur recherche :-).
Cette page n'est pas vraiment destinée au public lecteur mais plutôt à tous les collaborateurs de l'encyclopédie. N'hésitez pas à y apporter les liens que vous jugerez nécessaires.
----
Pages destinées aux nouveaux venus
-
|
Liste des administrations postales, par pays souverains
Ceci est une liste des administrations postales ayant émis des timbres postaux à un moment donné depuis 1840, triées par pays actuels souverains.
La liste inclut tout type d'entité gouvernementale, incluant les bureaux de postes d'un pays dans un pays étranger, les occupations militaires, les colonies et les villes-États. En italique figurent les mentions qui figurent sur ces timbres si elles sont différentes du nom de l'entité ; et les dates sont les périodes d'émissions philatéliques de
|
Apulée
Apulée (en latin Apuleius) est un écrivain né à Madaure en Numidie vers 125 ap. J.-C. On ignore la date exacte de sa mort (vers 170), le personnage possède d'ailleurs une part de mystère.
Biographie
Il étudie à Carthage, puis à Athènes, où il s
|
|
