:: wikimiki.org ::

Ufa

Ufa

:Ufa on myös yksi Belajajoen sivujoista. Ufa Ufa (venäjäksi Уфа, tataariksi Öfä, baškiiriksi Өфө) on Baškirian tasavallan pääkaupunki Euroopan puoleisella Venäjällä. Paikalle on perustettu linnoitus 1574, itse kaupunki on perustettu 1586. Ufan asukasluku on 1 095 000 (2002). Asukkaista 54,2 % on venäläisiä; 27 % tataareja; 11,3 % baškiireja; 2,6 % ukrainalaisia; 1,1 % tšuvasseja, 1 % mareja. Kaupunki sijaitsee Kaman sivujoen Belajan kolmen lähdejoen yhtymäkohdassa. Kaupunki on rikas erityisesti öljyntuotannon vuoksi. Siellä on myös kemianteollisuutta ja metallurgiaa sekä moottorinrakentamista sikäli kuin se liittyy öljynjalostukseen. Ufa kuten muukin Baškiria on väestöltään alkujaan turkinsukuista. Siellä on teattereita, ooppera, baletti, filharmoninen orkesteri ja jääkiekkojoukkue Salavat Julajev, joka on nimetty baškiirien kansallissankarin mukaan. Baškiria Luokka:Venäjän kaupungit ko:우파 (도시) ja:ウファ

Tataarin kieli

Tataarin kieli kuuluu altailaisten kielten turkkilais-tataarilaiseen ryhmään. Tataarin kieli on virallinen kieli Tatarstanissa. Lisäksi sitä puhutaan muualla Venäjän federaatiossa sekä muun muassa Kazakstanissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa, Turkmenistanissa, Turkissa, Kaukasiassa, Puolassa, Ukrainassa, Suomessa ja Bulgariassa.

Historia

Tataari on ollut kirjakieli 900-luvulta lähtien. Vuoteen 1928 asti sitä kirjoitettiin arabialaisilla aakkosilla, jolloin siirryttiin latinalaisiin aakkosiin, jotka kuitenkin korvattiin kyrillisellä vuonna 1939. Tatarstanin tasavallan parlamentti päätti siirtyä takaisin latinalaisiin aakkosiin vuonna 2000. Venäjä ei kuitenkaan hyväksynyt päätöstä ja venäläiset ääriryhmät pitivät sitä jopa askeleena kohti separatismia ja terrorismia. Eräs nimettömänä esiintynyt Venäjän hallituksen edustaja totesi kieltämisen takana olevan pelko panturkkilaisuuden suosion kasvusta. Venäjällä säädettiin tämän jälkeen laki, ettei Venäjällä virallisen kielen asemassa olevaa kieltä voida kirjoittaa muilla kuin kyrillisillä kirjaimilla. Tatarstanin parlamentti kuitenkin pitäytyi päätöksessään ja vetosi vuonna 1994 Venäjän kanssa solmittuun sopimukseen. Tatarstanin mielestä aakkoskysymys kuuluu niihin asioihin, jotka sopimuksessa määritellään Tatarstanin itsensä päätettäväksi ja joihin Venäjällä ei ole sananvaltaa. Lopulta Venäjä hyväksyi Tatarstanin aakkospäätöksen. Luokka:Tatarstan Luokka:Venäjän kielet ko:타타르어 ja:タタール語

Baškiirin kieli

Baškiiri on altailaisten kielten turkkilaiseen ryhmään kuuluva kieli. Se on hyvin läheistä sukua tataarille ja jotkut pitävätkin sitä vain tataarin kielen murteena. Suurin osa baškiirin kielen puhujista asuu Baškiriassa sekä muualla Volgan-Uralin (Ideal-Ural) alueella: Tatarstanissa, Udmurtiassa, Mari El'ssa, Tšeljabinskin, Permin , Orenburg, Sverdlovskin ja Kurganin aluella. Pienet baškiirivähemmistöt ovat myös Kazakstanissa (41 847) ja Uzbekistanissa (34 771). Vuoden 1989 tietojen mukaan entisen Neuvostoliiton alueella asuu 1 047 000 baškiirin kielistä ihmistä. Lisäksi 26 737 ilmoitti baškiirin toiseksi kielekseen ja noin 300 000 baškiiria ilmoitti kielekseen tataarin.

Aakkoset

Baškiirit käyttivät kirjakielenään arabialaisella kirjaimistolla kirjoitettua tataaria vuoteen 1923 asti, jolloin luotiin baškiirin kirjakieli. Sitä kirjoitettiin aluksi arabialaisilla aakkosilla vuoteen 1930 asti, jolloin siirryttiin latinalaisiin aakkosiin. Latinalaiset aakkoset puolestaan korvattiin kyrillisillä vuonna 1938. Baškiirin kielen kyrillisissä aakkosissa on yhdeksän lisäkirjainta (). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on kehitetty uudet latinalaiseen kirjaimistoon perustuvat baškiirin kielen aakkoset. Baškiria päätti vuonna 2002 että nämä uudet aakkoset korvaavat kyrilliset vuonna 2010.

Linkkejä

- [http://www.writingsystems.net/languages/bashkir/index.htm Baškiirin kielen aakkoset] Luokka:Venäjän kielet

Baškiria

Baškiria (myös Baškortostan) on tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä. Baškiria kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu lännessä Tatarstaniin, luoteessa Udmurtiaan, pohjoisessa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen, idässä Tšeljabinskin alueeseen sekä etelässä ja lounaassa Orenburgin alueeseen.

Maantiede

Baškiria on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat Belaja-joen halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa. Baškirian korkein vuori on Jaman-Tau, 1 646 metriä. Baškiriassa vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila vaihtelee tammikuussa -14 ja -17,5 Celsiusasteen välillä ja heinäkuussa +16,5 ja +20,5 °C välillä. Keskimääräinen sademäärä vaihtelee maan eri osissa 250 ja 500 millimetrin välillä. Baškirian itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan pinta-alasta noin 40 prosenttia on metsää. Baškirian merkittävimmät joet ovat Belaja ja sen lisäjoki Ufa. Belaja on 1 067 kilometriä pitkä ja virtaa kokonaan Baškirian alueella. Se alkaa maan itäosasta Uralilta ja virtaa maan eteläosan kautta maan länsirajalle, jossa se laskee Kama-jokeen. Myös Ufa-joki alkaa Uralilta, tosin Baškirian itäpuolelta. Ufa laskee kahtena suuhaarana Belajaan maan pääkaupungin Ufan pohjoispuolella. Baškirian pinta-alasta noin neljä viidennestä kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Lisäksi Uraljoki virtaa maan itäisimmän osan läpi. Kaikkiaan Baškiriassa on yli 13 000 jokea ja noin 2 700 järveä ja tekojärveä.

Väestö

Baškirian väkiluku on 4 117 000 (2000). Nimestään huolimatta Baškirian asukkaista vain 21,9 prosenttia on baškiireja ja he ovat näin ollen tasavallan kolmanneksi suurin etninen ryhmä. Baškiireilla on tosin monia kulttuurillisia ja poliittisia oikeuksia. Suurimmat etniset ryhmät ovat venäläiset (39,3 prosenttia) ja tataarit (28,4 prosenttia). Lisäksi maassa asuu tšuvasseja (kolme prosenttia), mareja (2,7 prosenttia), ukrainalaisia (1,9 prosenttia) ja muita (muun muassa udmurteja ja mordvalaisia). Baškiirien ja tataarien kielet ovat turkkilaistataarilaisia kieliä ja läheistä sukua toisilleen. Baškirian väestöjakaumassa ei ole tapahtunut 1900-luvun aikana mitään merkittäviä muutoksia, vain venäläisten suhteellinen osuus on vähitellen laskenut. Noin 65 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Suurin kaupunki on pääkaupunki Ufa (1 065 000 asukasta), jossa asuu noin neljännes maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Sterlitamak (261 900 asukasta), Salvat (156 800 asukasta), Neftekamsk (118 300 asukasta), Oktjabrskij (111 400 asukasta), Beloretsk (73 100 asukasta), Išimbaj (71 100 asukasta), Kumertau (69 700 asukasta) ja Sibaj (56 500 asukasta).

Hallinnollinen jako

Baškiria on jaettu hallinnollisesti 54 piiriin ja 20 tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Lisäksi on yksi Venäjän federaation hallinnon alainen kaupunki.

Politiikka

Mortaza Ghöbäydulla uly Räximev (Rakhimov) valittiin uudelleen Baškirian presidentiksi joulukuussa 2003.

Talous ja elinkeinot

Baškiria on luonnonvaroiltaan rikas maa. Sen alueelta saadaan öljyä, hiiltä ja kaasua sekä rautaa, kuparia, mangaania, lyijyä, sinkkiä, kultaa ja bauksiittia. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Teollisuus on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, joista tärkeimmät ovat Ufa (metalli-, puunjalostus-, elintarvike- ja koneenrakennusteollisuutta), Sterlitamak (koneenrakennus- ja puunjalostusteollisuutta) ja Belotresk (vuori- ja metalliteollisuutta). Öljyllä ja maakaasulla on tärkeä asema maan energiantuotannossa. Tärkeimmät öljyntuotanto ja –jalostusalueet sijaitsevat Sterlitamakin, Išimbaissa ja Ufan lähistöllä. Teollisuus on aiheuttanut Ufalle ilmansaasteongelmia. Baskiria tuottaa myös paljon maataloustuotteita. Belaja-joen varret ovat varsinkin Ufan eteläpuolella merkittävää viljantuotantoaluetta (ohraa, kauraa ja vehnää). Viljan lisäksi viljellään paljon pellavaa, auringonkukkaa, vihanneksia ja sokerijuurikasta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa. Baškirian liikenneyhteydet ovat varsin hyvät. Ufa on maan rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä. Belajalla ja Ufalla on laivaliikennettä. Luokka:Venäjän tasavallat ko:바슈코르토스탄 공화국 ja:バシコルトスタン共和国

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

1586

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1530 1540 1550 1560 1570 - 1580 - 1590 1600 1610 1620 1630 Vuodet: 1581 1582 1583 1584 1585 - 1586 - 1587 1588 1589 1590 1591 ----

Tapahtumia

- 16. kesäkuuta: Skotlannin kuningatar Maria Stuart tunnusti Espanjan Filip II:n seuraajakseen

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1586년

Baškiirit

in välisellä rautatiellä vuoden 1910 tietämillä.]] Baškiirit ovat turkkilainen kansa, joka elää pääosin Venäjän federaatioon kuuluvassa Baškiriassa Merkittäviä baškiirien asuinalueita ovat myös Tatarstan, Tšeljabinskin alue, Orenburgin alue, Kurganin alue, Permin alue, Sverdlovskin alue, Samaran alue sekä Saratovin alue. Lisäksi baškiireita elää muilla entisillä Neuvostoliiton alueille. Baškiireilla on tavallisesti isohko pää, musta tukka, pienet ja litteät silmät, pieni otsa, ulostyöntyvät korvat sekä tummahko iho. Baškiirit puhuvat baškiirin kieltä, mikä on läheistä sukua tataarille. Uskonnoltaan baškiirit ovat pääosin sunnimuslimeja. Luokka:Kansat Luokka:Turkkilais-tataarilaiset kansat

Ukrainalaiset

Ukrainalaiset (vanh. nimitys vähävenäläiset) ovat itäslaavilainen kansa, johon luetaan 42-45 miljoonaa henkilöä. Ukrainalaiset puhuvat kielenään sekä ukrainaa että sille hyvin läheistä sukua olevaa venäjän kieltä. Uskonnoltaan pääosa ukrainalaisista on ortodokseja.

Ukrainalaisten jakautuminen valtioittain

- Ukraina: 36 000 000
- Venäjän federaatio: 2 860 000
- Kanada: 1 071 060
- Yhdysvallat: 890 000
- Kazakstan: 500 000
- Moldova: 450 000
- Puola: 300 000
- Slovakia: 200 000
- Argentiina: 100 000

Alkuperä

Ukrainalaisilla on yhteinen alkuperä muiden itäslaavien eli venäläisten, valkovenäläisten sekä nykyajan ruteenien kanssa. Ukrainalaisten esi-isät, muinaiset slaavilaisheimot elivät Mustanmeren pohjoispuolella nykyisen itäisen Euroopan alueella, ja siihen sekoittui monia ei-saavilaisia väestönaineksia, muun muassa skyyttejä, germaanisia gootteja, viikinkejä (varjageja), sekä kasaareita. 400-luvulla muinaiset itäslaavit perustivat Kiovan kaupungin, jonka ympärille kehittyi mahtava muinaisvenäläinen valtakunta Kiovan Venäjä. Luokka:Kansat Luokka:Etniset ryhmät ko:우크라이나인 ja:ウクライナ人

Marit

Marit eli tšeremissit on suomensukuinen kansa Venäjällä. Noin puolet mareista asuu Marin tasavallassa Volgan mutkan tienoilla ja nykyään heitä asuu vainojen seurauksena myös Baškiriassa, Tatarstanissa, Udmurtiassa sekä Perminin ja Sverdlovskin alueilla. Marit jakautuvat kolmeen ryhmään asuinpaikkansa perusteella. Volgan pohjoispuolella asuvat niittymarit, Volgan etelärannalla vuorimarit, ja itämarit Belajajoen alajuoksulla Baškiriassa. Marien kielet ovat sukua suomen kielelle. Vielä nykyaikana suurin osa mareista asuu pienissä, noin 200 asukkaan kylissä. Kansalliskiihkoisen venäläisen Leonid Markelovin noustua Kremlin tukemana Marin tasavallan presidentiksi, on mareihin kohdistuva syrjintä ja väkivalta kiihtynyt.

Ulkoisia linkkejä

- [http://www.ugri.info/mari/index.fi.html Vetoomus Marin kansan puolesta] Luokka:Venäjä Luokka:Kansat Luokka:Etniset ryhmät

Kama

Kama (venäjäksi река́ Ка́ма (reka Kama), tataariksi Çulman) on yksi suurimmista Volgan sivuojoista Itä-Euroopassa Venäjällä. Kama saa alkunsa Udmurtian pohjoisimmasta osasta, josta se virtaa aluksi pohjoiseen Kirovin alueelle, kääntyy sitten itään, virtaa Permin Komin halki Permin alueelle ja kääntyy etelään. Sitten se virtaa Udmurtian kaakkoisosan halki Baškirian rajalle ja virtaa rajaa seuraillen lounaaseen Tatarstanin puolelle. Tatarstanin halki virrattuaan se laskee Volgaan Tatarstanin länsiosassa. Suurimmat sivujoet ovat Vjatka ja Belaja. Joessa on suuria voimalaitoksia ja tekojärviä, joista suurimmat Kaman tekojärvi ja Votkinskin tekojärvi. Kama on tärkeä vesiliikenneväylä. Luokka:Venäjän joet Luokka:Udmurtia Luokka:Tatarstan ja:カマ川

Baškiria

Maantiede

Väestö

Hallinnollinen jako

Baškiria on jaettu hallinnollisesti 54 piiriin ja 20 tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Lisäksi on yksi Venäjän federaation hallinnon alainen kaupunki.

Politiikka

Mortaza Ghöbäydulla uly Räximev (Rakhimov) valittiin uudelleen Baškirian presidentiksi joulukuussa 2003.

Talous ja elinkeinot

Luokka:Venäjän kaupungit

Venäjän kaupunkeja käsitteleviä artikkeleja. Kaupungit Luokka:Euroopan kaupungit Luokka:Aasian kaupungit Luokka:Venäjän alueelliset yksiköt ko:분류:러시아의 도시 he:קטגוריה:רוסיה: ערים ja:Category:ロシアの都市

Kategorija:Izmišljeni generali

Ta kategorija zajema izmišljene generale. Kategorija:Generali Generali

jastrz�bia g�ra wagi warsaw internet club Forex rozst�py

:: RELATED NEWS ::

Moineau domestique
Le moineau domestique (nom scientifique : Passer domesticus) est un petit oiseau très commun dans la plupart des parties du globe. Il porte également nombre de surnoms populaires, comme « piaf » (d'où le nom de la chanteuse Édith Piaf), « pierrot », etc.

Identification

Le moineau domestique mesure environ 10 à 15 cm pour le double d'envergure et un poids d'une trentaine de grammes. Les mâles se caractérisent par un bonnet gris bordé de marron ainsi qu'une gorge noire. La femelle est plus terne, de cou

Dino De Laurentiis
ja:ディノ・デ・ラウレンティス De Laurentiis, Dino De Laurentiis, Dino Dino De Laurentiis, de son vrai nom Agostino De Laurentiis, est un producteur de cinéma italien, né le 8 août 1919 à Torre Annunziata (ja:Ju 86 (航空機) Ju 86 Ju 86 Ju 86 Le Junkers Ju 86 est un monoplan bimoteur à aile basse utilisé notamment par la Lufthansa et l'armée de l'air allemande dans les années 193

Junkers Ju 86
ja:Ju 86 (航空機) Ju 86 Ju 86 Ju 86 Le Junkers Ju 86 est un monoplan bimoteur à aile basse utilisé notamment par la Lufthansa et l'armée de l'air allemande dans les années 193

Thomas Conrad von Baldenstein
Conrad Conrad Conrad von Baldenstein, Thomas Conrad von Baldenstein, Thomas Thomas Conrad von Baldenstein, né le 14 septembre 1784 à Baldenstein et mort le Catégorie:Commune de la Savoie Saint-Alban-Leysse est un chef-lieu de canton de la Savoie, France, dans l'agglomération chambérienne. Elle est membre de la communauté d'agglomération Chambéry Métropole. La commun