Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Ulvila

Ulvila

Ulvila (ruotsinkielinen nimi: Ulvsby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupunki on Porin kaupungissa kiinni oleva naapurikaupunki. Kaupungissa asuu 13 879 (31.12.2003) ihmistä ja sen pinta-ala on 139,0 km², josta 1,2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 89,741 asukasta/km². Ulvilan kaupunkiin liittyi Kullaan kunta 1. tammikuuta 2005. Ystävyyskunnat ovat Ljusdal (Ruotsi) ja Suure-Jaani (Viro).

Historiaa


- 7. helmikuuta, 1365 perustetaan Suomen kolmanneksi vanhimpana kaupunkina Turun ja Porvoon jälkeen. Kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen.
- 1558 Juhana Herttua määrää kaupungin siirrettäväksi seitsemän kilometriä jokisuulle päin, Pori perustetaan
- 1. tammikuuta, 2000 Ulvilasta tulee kaupunki toisen kerran.

Kyliä

Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä

Katso myös


- Mesikämmen

Linkkejä


- [http://www.ulvila.fi/ Ulvilan kaupungin kotisivu] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat



Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Satakunnan maakunta

Satakunta on Suomen maakunta. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

Maakuntahallitus

Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana 2001—2004 toimi Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia (Keskusta). Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on kansanedustaja Pirkko Peltomo (SDP).

Kunnat

Luettelo Satakunnan kunnista. Kaupungit on lihavoitu.

- Eura
- Eurajoki
- Harjavalta
- Honkajoki
- Huittinen
- Jämijärvi
- Kankaanpää
- Karvia
- Kiikoinen
- Kiukainen
- Kodisjoki
- Kokemäki
- Köyliö
- Lappi
- Lavia
- Luvia
- Merikarvia
- Nakkila
- Noormarkku
- Pomarkku
- Pori
- Rauma
- Siikainen
- Säkylä
- Ulvila
- Vampula
1. tammikuuta 2005 Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa.

Pohjois-Satakunnan seutukunta

Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan. Sen asukasluku on 27 000. Seutukunnan keskus on Kankaanpää.

Porin seutukunta

Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula muodostavat Porin seutukunnan. 1. tammikuuta 2005 Kullaa liittyi Ulvilan kaupunkiin. Seutukunnan asukasluku on 139 000 ja se on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnnat.

Rauman seutukunta

Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on 69 000.

Vaakuna

Satakunnan vaakuna on pysynyt muuttumattomana varhaisista Ruotsin vallan ajoista lähtien. Satakunnan vaakunan synty voidaan liittää Juhana III:n, Suomen suurruhtinaan omaksumaan arvonimeen. Ennen Juhana oli Suomen herttuana. Hänen vaakunastaan ovat peräisin myös Varsinais-Suomen vaakunat.

Aiheesta muualla


- [http://www.satakunta.fi/ Satakuntaliitto]
- [http://www.satakylat.fi/ SataKylät ry]
- [http://www.satakuntatourist.fi/ Satakunnan matkailusivut] Luokka:Länsi-Suomen lääni Luokka:Suomen historialliset maakunnat Luokka:Suomen maakunnat

Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
- ko:서핀란드 주

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös


- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Kullaa

Kullaa on kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2005 alusta lakkautettu Suomen kunta, joka sijaitsi Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asui vuonna 2004 1653 ihmistä ja sen pinta-ala oli 283,19 km², josta 19,46 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 6,11 asukasta/km². Kullaan kunta liitettiin Ulvilan kaupunkiin 1. tammikuuta 2005. Alueen tärkein nähtävyys on vuonna 1771 perustettu Leineperin rautaruukki.

Kylät

Ahmauksenkylä, Järventausta, Koski, Levanpelto (Kirkonkylä), Palus, Saarijärvi Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat

2005

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta – Kainuun maakuntahallintokokeilu alkoi.
- 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  - Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin
  - Kiihtelysvaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
  - Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin
  - Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin
  - Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan
  - Tuupovaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
  - Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin .
- 1. tammikuuta – Joutsenon kunnasta tulee Joutsenon kaupunki.
- 1. tammikuuta – Suruliputus Suomessa ja kansallinen surupäivä Ruotsissa Intian valtameren maanjäristyksen uhrien muistoksi.
- 1. tammikuuta – Uusi Turkin liira tuli käyttöön, se on arvoltaan 1 000 000 entistä liiraa.
- 8. tammikuuta – Myrsky riehui Etelä-Skandinaviassa, Itämerellä ja Baltiassa.
- 9. tammikuuta – Mahmud Abbas valittiin palestiinalaisten presidentiksi.
- 9. tammikuuta – Merivesi nousi Suomenlahdella ennätyksellisen korkealle ja tulvi mm. Helsingin Kauppatorille.
- 14. tammikuuta – Euroopan avaruusjärjestö ESAn Huygens-luotain laskeutui onnistuneesti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle.
- 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush toisen kauden virkaanastumispäivä.
- 20. tammikuuta – Nopeusrajoitukset Irlannissa vaihtuvat maileista kilometreiksi. Kaikki nopeusrajoituksia koskevat liikennemerkit vaihdetaan kuten myös vanhat tiekyltit, joissa etäisyydet ovat maileissa (ennen 1970-lukua).
- 23. tammikuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vannoi virkavalansa.
- 30. tammikuuta – Ensimmäiset vaalit Irakissa maan miehityksen jälkeen.

Helmikuu


- 10. helmikuuta – Walesin prinssi Charles ilmoitti kihlauksestaan Camilla Parker Bowlesin kanssa.
- 10. helmikuuta – Saudi-Arabiassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset paikallishallinnon vaalit.
- 16. helmikuuta – Kioton sopimus astui voimaan, ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa.
- 16.–27. helmikuuta – Hiihdon MM-kilpailut Oberstdorfissa Saksassa.
- 26. helmikuuta – 5. maaliskuuta - Erikoisolympialaiset talvilajeille Naganossa.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta – Perustettiin Pyhä-Luoston kansallispuisto.
- 15.–20. maaliskuuta – Freestyle-hiihdon MM-kisat Rukalla.
- 17. maaliskuuta – Muun muassa huono keli aiheutti kolarisuman Etelä-Suomessa. Satoja autoja vahingoittui ja 60 ihmistä loukkaantui. Kolme henkilöä kuoli.
- 21. maaliskuuta – Viron hallitus ilmoitti eroavansa oikeusministeri Ken-Marti Vaherin saatua epäluottamuslauseen Riigikogussa.
- 24. maaliskuuta – Niin sanottu tulppaanivallankumous Kirgisiassa johti presidentti Askar Akajevin maanpakoon ja opposition vallankaappaukseen.

Huhtikuu


- 9. huhtikuuta – Walesin prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles avioituivat.
- 16. huhtikuuta – Pop-laulaja Britney Spears kertoi odottavansa esikoistaan.
- 17. huhtikuuta – Oulun Kärpät voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.
- 19. huhtikuuta – Uudeksi paaviksi valittiin Benedictus XVI.
- 20. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Lontoossa.
- 28. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, julkaisu Yhdysvalloissa päivää myöhemmin.
- 30. huhtikuuta – 16. toukokuuta - Jääkiekon MM-kisat Itävallassa.

Toukokuu


- 5. toukokuuta – Ensimmäinen Disneyland-huvipuisto täytti 50 vuotta.
- 15. toukokuuta – Tähtien sodan kolmannen episodin julkaisu Cannesin elokuvajuhlissa.
- 19. toukokuuta – Tähtien sodan kolmas episodi elokuvateattereihin.

Kesäkuu


- 5.–19. kesäkuuta – Naisten jalkapallon EM-kilpailut Englannissa.
- 7. kesäkuuta – Norja juhli 100-vuotista itsenäisyyttään
- 10. kesäkuuta – Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
- 14. kesäkuuta – Jamaikan Asafa Powell juoksi 100 metrillä maailmanennätyksen 9,77.

Heinäkuu

Asafa Powell
- 1. heinäkuuta – Romanian leun uudelleenarvotus.
- 4. heinäkuuta – Deep Impactin törmääjä osui komeetta Tempel 1:een.
- 6. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Lontoolle vuoden 2012 kesäolympialaiset.
- 6. heinäkuuta – G8-maat aloittivat kokouksensa Skotlannissa.
- 7. heinäkuuta – Terrori-iskujen sarja Lontoon metroissa ja busseissa. 55 kuoli ja yli 700 loukkaantui.
- 8. heinäkuuta – Turo's Hevi Gee juhli 20-vuotista uraansa Turonpäivillä Lahdessa.
- 8. heinäkuuta – Aitoon kirkastusjuhlat alkoivat Luopioisissa ensimmäistä kertaa nelipäiväisinä. Uudeksi kävijäennätykseksi tuli 15 300 henkeä.
- 21. heinäkuuta – Pienten räjähdysten sarja Lontoon metrossa.
- 22. heinäkuuta – Jelena Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä.
- 22. heinäkuuta –Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Suomessa.
- 26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin.

Elokuu


- 2. elokuuta – NASAn Merkurius-luotain MESSENGER lensi Maan ohi.
- 6.–14. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä.
- 10. elokuuta – Copterlinen helikopteri putosi Suomenlahteen Viron edustalla. 14 henkeä sai surmansa.
- 12. elokuuta – NASAn Mars Reconnaissance Orbiter-luotain laukaistiin kohti Marsia klo 14.43 Suomen aikaa.
- 28. elokuuta – Trombi riehui Helsingissä Talin golfkentällä ja kaatoi ravintolateltan. 7 henkeä loukkaantui.

Syyskuu


- 1. syyskuuta – Ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula aloitti työnsä.
- Rammstein julkaisi uuden albumin Reise, Reise (Vol. 2).
- 19. syyskuuta Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos muuttivat uuteen toimitaloon Dynamicumiin Helsingin Kumpulaan.
- 26. syyskuuta – HIM julkaisi uuden albumin Dark Light.
- 28. syyskuuta – Nightwishilta ilmestyi kokoelma levy: Highest Hopes - The Best of Nightwish

Lokakuu


- 13. lokakuuta - Ilmatieteen laitos rekisteröi alkusyksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi.
- 14. lokakuuta - Uusi Asterix-albumi julkaistiin.
- 14. lokakuuta - Wallace & Gromit: Kanin kirous ("The Curse of the Were-Rabbit") tuli ensi-iltaan.
- 21. lokakuuta - Nightwish-yhtye erotti solistinsa Tarja Turusen.
- Dingo julkaisi uuden albumin 11 vuoden tauon jälkeen.

Marraskuu


- 1. marraskuuta – Lahden kaupunki vietti 100-vuotisjuhliaan.
- 9. marraskuuta – Venus Express -avaruusluotain laukaistiin kohti Venusta.
- 14. marraskuuta – Moottoritie valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä avattiin yleiselle liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuva sai ensi-iltansa.

Joulukuu


- 2. joulukuuta – Rovajärven ampuma-alueella kuoli varusmies ja kuusi loukkaantui raskaan kranaatinheittimen putken räjähdettyä.

Tulevia tapahtumia

Joulukuu


- 9. joulukuuta - Ensi kesän jalkapallon MM-kisojen lohkot arvotaan.
- 14. joulukuuta - Uusi King Kong -elokuva saa ensi-iltansa.
- 15. joulukuuta - Lohja–Lohjanharju-moottoritie avataan liikenteelle.
- 18. joulukuuta - Toisen Idolsin voittaja selviää
- Blu Ray -levyt tullevat markkinoille.
- Polio lienee poistettu maailmasta toisena koskaan tuhottuna sairautena (ensimmäinen oli isorokko).

Syntyneitä


- 20. helmikuuta – Cruz Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika
- 26. kesäkuuta – Prinsessa Alexia, Alankomaiden kruununprinssin Willem-Alexanderin toinen tytär
- 15. lokakuuta – Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinssi Maryn esikoispoika; toistaiseksi nimeämätön, mutta kastettaneen Kristianiksi
- 31. lokakuuta – Prinsessa Leonor, Espanjan kruununprinssi Felipen ja prinsessa Letizian esikoistytär

Kuolleita


- 3. joulukuuta - Kikka eli Kirsi Sirén, iskelmälaulaja
- 2. joulukuuta - Van Tuong Nguyen, Australian kansalainen (teloitettu)
- 29. marraskuuta - David di Tommaso, ranskalainen jalkapalloilija
- 26. marraskuuta - Richard Burns, brittiläinen ralliautoilija
- 25. marraskuuta - George Best, walesiläinen jalkapalloilija
- 24. marraskuuta - Pat Morita, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. marraskuuta - Eddie Gory Guerrero Llanes, yhdysvaltalainen showpainija
- 8. marraskuuta - Paavo Liski, näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
- 7. marraskuuta - Ahti Haljala, näyttelijä
- 5. marraskuuta - John Fowles, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. marraskuuta - Mauno Koski, professori
- 24. lokakuuta - Rosa Parks, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
- 23. lokakuuta - William Michael Hootkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. lokakuuta - Franky Gee eli Francisco Alejandro Gutierrez, Captain Jackin laulaja
- 18. lokakuuta - Aleksandr Jakovlev, neuvostoliittolainen taloustieteilijä
- 15. lokakuuta - Matti Wuori, asianajaja, poliitikko, Greenpeacen entinen puheenjohtaja
- 24. syyskuuta - Sulo Suorttanen, varatuomari ja poliitikko
- 22./23. syyskuuta - Pauli Granfelt, muusikko
- 20. syyskuuta- Simon Wiesenthal, itävaltalainen 2. maailmansodan natsirikollisten etsijä
- 18. syyskuuta -Michael Park, rallikuski Markko Märtinin kartanlukija
- 3. syyskuuta - William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja
- 1. syyskuuta - R. L. Burnside, yhdysvaltalainen bluesmuusikko
- 31. elokuuta - Sir Józef Rotblat, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja
- 30. elokuuta - Hendrikje van Andel, eläessään maailman vanhin ihminen
- 28. elokuuta - Curt Lincoln, entinen kilpa-autoilija
- 19. elokuuta - Mo Mowlam, brittiläinen poliitikko
- 16. elokuuta - Veli Roger, Taizé-yhteisön perustaja
- 16. elokuuta - Juha Ahtola, Nordean pääekonomisti
- 11. elokuuta - Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja
- 8. elokuuta - Barbara Bel Geddes, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. elokuuta - Peter Jennings, kanadalaisyhdysvaltalainen uutistenlukija
- 6. elokuuta - Ibrahim Ferrer, kuubalainen muusikko
- 6. elokuuta - Robin Cook, brittiläinen poliitikko
- 1. elokuuta - Fahd, Saudi-Arabian kuningas
- 1. elokuuta - Timo Veijola, Vanhan Testamentin eksegetiikan professori, TT
- 31. heinäkuuta - John Garang, Sudanin varapresidentti
- 31. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 29. heinäkuuta - Matti Jaatinen, suomalainen poliitikko
- 21. heinäkuuta - Tamara Lund, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 20. heinäkuuta - James Doohan, kanadalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta - Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä
- 19. heinäkuuta - Edward Bunker, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 17. heinäkuuta - Saara-Maria Paakkinen, suomalainen poliitikko
- 17. heinäkuuta - Edward Heath, brittiläinen poliitikko
- 13. heinäkuuta - Leo Lehdistö, toimittaja
- 6. heinäkuuta - Evan Hunter (parhaiten tunnettu kirjailijanimellä Ed McBain), yhdysvaltalainen dekkarikirjailija
- 6. heinäkuuta - Claude Simon, ranskalainen kirjailija
- 1. heinäkuuta - "Obie" Benson, Motown-yhtye Four Topsin alkuperäisjäsen
- 1. heinäkuuta - Luther Vandross, yhdysvaltalainen muusikko
- 28. kesäkuuta - Seppo Toiviainen, poliitikko
- 27. kesäkuuta - Shelby Foote, yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija
- 20. kesäkuuta - Jack Kilby, yhdysvaltalainen mikrosirun ja taskulaskimen kehittäjä
- 14. kesäkuuta - Timo Saarniemi, "rock-antropologi"
- 13. kesäkuuta - David Diamond, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 7. kesäkuuta - Usko Viitanen, oopperalaulaja
- 6. kesäkuuta - Dana Elcar, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. kesäkuuta - Anne Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. toukokuuta - Ismail Merchant, tuottaja, elokuvaohjaaja
- 19. toukokuuta - Henry Corden, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 17. toukokuuta - Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 17. toukokuuta - Jarmo Porola, televisiotuottaja ja ohjaaja
- 16. toukokuuta - Jukka Kajava, toimittaja, kriitikko ja teatteriohjaaja
- 15. toukokuuta - Aulis Kallakorpi, entinen mäkihyppääjä
- 13. toukokuuta - Arto Melleri, runoilija
- 10. toukokuuta - Veikko Hursti, sosiaalineuvos
- 2. toukokuuta - Bob Hunter, Greenpeacen perustajajäsen
- 2. toukokuuta - Wee Kim Wee, Singaporen presidentti 1985-1993
- 29. huhtikuuta - William J. Bell, mm. sarjan Kauniit ja rohkeat luoja
- 24. huhtikuuta - Ezer Weizman, Israelin presidentti 1993-2000
- 23. huhtikuuta - Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä
- 23. huhtikuuta - Sir John Mills, brittiläinen näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Zhang Chunqiao, yksi Kiinan kansantasavallan johtajista
- 6. huhtikuuta - Rainier III, Monacon ruhtinas
- 5. huhtikuuta - Saul Bellow, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. huhtikuuta - Paavi Johannes Paavali II
- 26. maaliskuuta - James Callaghan, brittiläinen poliitikko
- 20. maaliskuuta - Armand Lohikoski, elokuvaohjaaja
- 6. maaliskuuta - Hans Bethe, saksalais-amerikkalainen ydinfyysikko
- 25. helmikuuta - Peter Benenson, Amnesty Internationalin perustaja
- 20. helmikuuta - Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen gonzojournalisti
- 14. helmikuuta - Rafiq Hariri, libanonilainen poliitikko
- 10. helmikuuta - Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija
- 5. helmikuuta - Veikko Helle, valtiomies
- 2. helmikuuta - Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilylegenda
- 23. tammikuuta - Johnny Carson, amerikkalainen talk-show -juontaja
- 17. tammikuuta - Zhao Ziyang (赵紫阳), kiinalainen poliitikko
- 15. tammikuuta - Victoria de los Angeles, espanjalainen
- 10. tammikuuta - Kalevi Hämäläinen, maastohiihtäjä Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2005 als:2005 ms:2005 zh-min-nan:2005 nî ko:2005년 ja:2005年 simple:2005 th:พ.ศ. 2548

1365

Tapahtumia


- 7. helmikuuta: Ulvilan kaupunki perustettiin
- Edirnestä tuli Osmanien valtakunnan pääkaupunki

Syntyneitä


-

Kuolleita


- ko:1365년

Albrekt Mecklenburgilainen

Albrekt Mecklenburgilainen (noin 1336-1412) oli Ruotsin kuningas 1364-1389 ja Mecklenburgin herttua. Albrekt oli Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan siskon Eufemia Eerikintyttären poika. Vuonna 1363 Ruotsin aateli suunnitteli kapinaa kuningas Maunu Eerikinpoikaa vastaan ja sai tukea Albrektin isältä, Mecklenburgin herttualta, joka lähetti laivaston Ruotsiin Albrektin johdolla. Tukholma vallattiin saman vuoden syksynä. Vuonna 1364 Albrekt julistettiin kuninkaaksi Moran kivillä. Albrektin valtaannousun myötä päättyi Folkunga-suvun pitkä valtakausi Ruotsissa. Uuden kuningashuoneen perustaminen oli monin tavoin hankalaa, myös siksi, että Albrektilla ollut valmiina käyttökelpoista nimeä tai tunnusta suvulleen - Mecklenburgin saksalaisen herttuasuvun nimi tai vaakuna eivät Ruotsiin sopineet. Albrekt otti käyttöön Tre kronor –vaakunan, joka edelleenkin on Ruotsin valtion vaakuna. Albrekt ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka vaakunaa käytti, vaan myös Maunu Eerikinpoika oli sitä käyttänyt. Kuningas Maunulle kolme kruunua ei ollut ollut varsinainen vaakuna, vaan eräänlainen matkamuisto. Käydessään kosimassa tulevaa kuningatartaan Blankaa Namurissa Maunu Eerikinpoika oli vieraillut uudessa Kölnin tuomiokirkossa katsomassa Itämaan tietäjien pyhäinjäännöstä, joka oli tuolloin Pohjois-Euroopan merkittävin pyhäinjäännös. Caspar, Melchior ja Balthazar eli kolme viisasta miestä tunnetaan Keski-Euroopassa nimellä kolme kuningasta ja heidän tunnuksenaan on kolme kruunua. Kaikki Kölnin tuomiokirkkoon pyhiinvaelluksen tehneet saivat kantaa mukanaan kolmen kruunun kuvaa tunnustuksena ja muistona käynnistä. Edelleen Kölnin tuomiokirkon koristeluista löytyy kolme kruunua hyvin samanlaisessa muodossa, jossa olemme sen Ruotsin vaakunassa tottuneet näkemään. Suosittu kuningas Maunu Eerikinpoika oli käyttänyt kolmea kruunua ylimääräisenä tunnuksenaan ja se oli tätä kautta Ruotsin kansalle tuttu tunnus. Myös Albrekt oli tehnyt pyhiinvaelluksen Kölniin itämaan tietäjien luo, joten hänelläkin oli oikeus käyttää kolmea kruunua. Hän otti tämän tunnuksen varsinaiseksi vaakunakseen Mecklenburgin herttuakunnan vaakunan sijaan. Albrektin aikana todellinen valta oli aatelilla, erityisesti Bo Jonsson Gripillä. Kun herra Bo kuoli vuonna 1386, Albrekt yritti saada vallan (ja vainajan hallussa olleet linnoitukset) omiin käsiinsä, mutta aateliset haluten estää keskusvallan voimistumista liittoutuivat Tanskan kuningattaren Margareetan kanssa. Vuonna 1389 Margareetan joukot löivät Albrektin taistelussa ja hänet vangittiin. Hänet vapautettiin kuitenkin 1395, ja hän palasi ruhtinaskuntaansa Mecklenburgiin. Hänen poikansa ja perijänsä, Ruotsin kruununprinssi Eerik piti vielä hallussaan Gotlantia, mutta kuoli ennenaikaisesti ruttoon 26.7.1397, jonka jälkeen hänen tukijansa vähitellen antautuivat sekä Gotlannissa että Tukholmassa, jonka Margareeta sai haltuunsa 1398. Vitaaliveljet aloittivat toimintansa Albrektin aikana. Luokka:Ruotsin kuninkaat

Juhana Herttua

Juhana III (s. 20. joulukuuta 1537 – k. 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin ja Suomen kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Varsinais-Suomen herttua vuosina 1556-1563. Allekijoitti 3.8.1577 itsensä arvonimellä Suomen suuriruhtinas

Suomen herttua

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon läänin (Satakunnan historiallinen maakunta) ja Ahvenanmaan. Varsinais-Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi muuta Suomea käskynhaltijana. Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana Herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolan kanssa. Avioliitto kuitenkin toteutui 1562, Katariina tuli Suomeen ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Wääksyn kartanoon Kangasalle. Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee mm. Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat tämän kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki antautumisehtojen nojalla säilyi. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Ruotsin kuningas

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas-Eerikin. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aatelisprivilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi. Vuonna 1570 syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Vuonna 1581 ruotsalaiset valtasivat Narvan ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583 ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia. Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan marski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592. Luokka:Ruotsin kuninkaat ja:ヨハン3世 (スウェーデン王)

Pori

Pori (ruotsiksi Björneborg) on Suomen kaupunki länsirannikolla. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa.

Historia

Porin kaupunki perustettiin Kokemäenjoen suistoon Ulvilan kaupungin tilalle vuonna 1558. Ulvila onkin kiinni Porin kaupungissa oleva naapurikaupunki. Pori on mainio kesäkaupunki mm. Yyterin hiekkarantojen ja Pori Jazz -festivaalin johdosta. Vuonna 2003 Porin asukasluku kasvoi 300 henkilöllä, väestönkasvu johtui muuttovoitosta, Porissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempaa.

Kyliä

Aittaluoto, Hyvelä, Kokemäensaaren kylä, Kuuminainen, Lyttylä, Pietniemi, Preiviiki, Ruosniemi, Toukari, Tuorsniemi, Viasvesi, Vähärauma, Yyteri

Yliopistokoulutus Porissa

Kaupungista puuttui yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on laaja-alaista yliopistotason koulutusta. Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- SDP 20 paikkaa (+1 vuoteen 2000 verrattuna)
- Kokoomus 15 paikkaa (+1)
- Vasemmistoliitto 12 paikkaa (-1)
- Keskusta 6 paikkaa (-1)
- Vihreät 3 paikkaa (+1)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (-1)
- Paremman Porin Puolesta -ryhmä 1 paikka (ei muutosta) Porin kaupunginjohtaja on Aino-Maija Luukkonen ja apulaiskaupunginjohtajat Aulis Laaksonen ja Kari Hannus.

Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia


- Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
- Eino Grön, tangolaulaja
- Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
- Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
- Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
- Leena Harkimo, kansanedustaja
- Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
- Timo Koivusalo, muusikko ja elokuvaohjaaja
- Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
- Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
- Lasse Pihlajamaa, haitarimusiikko ja -kehittäjä
- Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
- Juha Seppälä, kirjailija
- Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
- Jorma Uotinen, tanssija
- Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo

Nähtävyyksiä

Rakennuksia


- Juseliuksen mausoleumi
- Keski-Porin kirkko
- Porin kaupungintalo
- Porin lentoasema
- Porin linja-autoasema
- Porin raatihuone
- Porin rautatieasema

Paikkoja


- Kirjurinluoto
- Porin kauppatori
- Yyteri

Aiheesta muualla


- [http://www.pori.fi/ Porin kaupunki]
- [http://statfin.stat.fi/StatWeb/Table.asp?STB=G1,G2&LA=fi&DM=SLFI&PA=Vamu80_&D1=a&D2=201&D3=15-l&HDR=T&TT=2 Porin väestömuutokset 1995-2003]
- [http://www.porinyliopistokeskus.fi/ Porin yliopistokeskus]
- [http://www.porilaiset.com/ Porilaisten keskustelufoorumi] Luokka:Pori

2000

Tapahtumia

Tammikuu-helmikuu


- Y2K menee ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
- 1. tammikuuta - Ruotsissa kirkko erotetaan valtiosta.
- 1. tammikuuta - Millenium Dome - näyttelyhalli avataan Greenwichissä, Englannissa, lähellä Lontoota.
- 3. tammikuuta - taivaalla näkyy satoja tähdenlentoja kun meteoriparvi syöksyy Maan ilmakehään
- 4. tammikuuta - 19 kuoli ja 68 loukkaantui kun kaksi junaa törmäsi toisiinsa Åstassa. Junaturma oli Norjan historian pahin rautatieonnettomuus.
- 9. helmikuuta - Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
- 10. tammikuuta - America On-line julkistaa ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa fuusiossa.
- 10. tammikuuta - Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
- 14. tammikuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsee viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuoden 1993 tehdystä yli 100 muslimin murhasta.
- 16. tammikuuta - Suomessa presidentinvaalien ensimmäinen kierros, jatkoon pääsevät Tarja Halonen ja Esko Aho.
- 6. helmikuuta - Tarja Halonen valitaan Suomen presidentiksi, voittaen Esko Ahon 51%–48%
- 9. helmikuuta - Mosambikin tulvat alkavat, satojatuhansia ihmisiä joutuu kodittomiksi.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta - Uusi presidentti astuu virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan.
- 1. maaliskuuta - Hans Blix UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
- 10. maaliskuuta - NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys, 5048.
- 18. maaliskuuta - Taiwanin presidentinvaalit Chen Shui-bianista Kiinan tasavallan presidentti.
- 26. maaliskuuta - Venäjällä Vladimir Putin valitaan presidentiksi.

Huhtikuu


- 1. huhtikuuta - Japanin pääministeri Obuchi Keizo saa kohtauksen ja vaipuu koomaan.
- 3. huhtikuuta - Microsoft tuomitaan syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön.
- 5. huhtikuuta - Mori Yoshirosta Japanin pääministeri.
- 7. huhtikuuta - Mars Odyssey -luotain laukaistaan.

Toukokuu-elokuu


- 25. toukokuuta - Israel vetäytyy Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
- 2. heinäkuuta - Meksikossa Vicente Fox voittaa vaalit ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
- 10. heinäkuuta - Nigeriassa bensiiniputki räjähtää ja tappaa 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
- 25. heinäkuuta - Air Francen Concorde putoaa nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 koneessa ja 5 maassa.
- 12. elokuuta - Venäjän sukellusvene Kursk uppoaa Barentsinmerellä

Syyskuu-lokakuu


- Jugoslaviassa järjestetään presidentinvaalit, jotka oppositio voittaa. Presidentti Slobodan Milošević hylkää tuloksen.
- 6. syyskuuta - Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myydään Yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
- 15. syyskuuta - Sydneyssä, Australiassa käynnistyvät 27. kesäolympialaiset.
- 28. syyskuuta - Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halua ottaa euron käyttöön.
- 28. syyskuuta - Oppositiojohtaja Ariel Sharon vierailee temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julistaa siellä alueen ikuisesti Israelin maaksi. Tapahtuma johtaa Al-Aksan kansannousuun.
- 5. lokakuuta - Joukkomielenosoitus Belgradissa johtaa presidentti Miloševićin eroon, häntä seuraa opposition Vojislav Koštunica.
- 12. lokakuuta - Adenissa, Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioituu pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmää sen kylkeen. 17 miehistön jäsentä kuolee ja 39 haavoittuu.
- 12. lokakuuta - Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
- 31. lokakuuta - Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajava tietokone poistetaan käytöstä.

Marraskuu


- 1. marraskuuta - Serbia ja Montenegro hyväksytään YK:n jäseneksi.
- 7. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voittaa varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyvät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
- 11. marraskuuta - Kaprunissa, Itävallassa, 155 laskettelijaa kuolee tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
- 14. marraskuuta - Netscape Navigator 6.0 julkaistaan kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
- 15. marraskuuta - koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla
- 16. marraskuuta - Bill Clintonista tulee ensimmäinen USA:n presidentti, joka vierailee virassaan Vietnamissa.
- 17. marraskuuta - Perun kongressi erottaa korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka on jo paennut Japaniin.
- 27. marraskuuta - Kanadassa Jean Chrétien valitaan uudelleen pääministeriksi.

Joulukuu


- 1. joulukuuta - Miss Maailma -kilpailut Lontoon Millenium Domessa, Priyanka Chopra voittaa.
- 30. joulukuuta - Manilassa Filippiineillä sarja pommiräjähdyksiä tappaa 22.

Muuta


- Vuoden 2000 kesäolympialaiset Sydneyssa, Australiassa.
- Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustuva Selviytyjät-tv -sarja aloittaa tosi-TV -trendin.
- Ohjelmistomarkkinoilla alkaa helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
- Nizzan sopimus, Euroopan unioni
- IT-kupla paisuu maksimiinsa, jonka jälkeen alkaa puhkeamaan.

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 15. tammikuuta - Arkan, serbialainen sotapäällikkö
- 12. helmikuuta - Charles M. Schulz, Tenavat-sarjakuvan luoja
- 22. maaliskuuta - Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija
- 27. toukokuuta - Maurice Richard, jääkiekkolegenda
- 1. heinäkuuta - Walter Matthau, näyttelijä
- 5. elokuuta - Sir Alec Guinness, näyttelijä
- 25. elokuuta - Carl Barks, Aku Ankan piirtäjä
- 26. lokakuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 20. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija
- 22. marraskuuta - Emil Zátopek, juoksija
- 11. joulukuuta - Johannes Virolainen, poliitikko
- 25. joulukuuta - W. V. Quine, filosofi ja loogikko Luokka:2000 Luokka:2000-vuosikymmen als:2000 ms:2000 zh-min-nan:2000 nî ko:2000년 ja:2000年 simple:2000 th:พ.ศ. 2543

Luokka:Suomen kaupungit

Tässä luokassa on Suomen kaupunkeja. Luokka:Euroopan kaupungit Kaupungit
- ja:Category:フィンランドの都市 ko:분류:핀란드의 도시

Luokka:Satakunnan maakunnan kunnat

Satakunnan maakuntaan liittyviä artikkeleja. Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat

Sint-Denijs-Westrem

Sint-Denijs-Westrem estas partkomunumo de Gento. Ĝi estas precipe konata pro Flanders Expo, ejo kie okazas eventojn kiel la mondfama gentaj Floralioj. Kategorio:Gento (urbo)

tapety na pulpit tapety motorola gry zrcznociowe hotels edinburgh uk heavy metal










































:: RELATED NEWS ::