:: wikimiki.org ::

Uppsala

Uppsala

Uppsala kommun
http://en.wikipedia.org/upload/e/ed/Uppsala.png
Kaupunki	Uppsala (1286)
Lääni	Upsalan lääni
Maakunta	Upplanti
Pinta-ala -	Sija 36 2 465km²
Väkiluku - Yhteensä (1999) - Tiheys	Sija 4 188 478 76,5/km² (64.)

Tiheys Upsala (ruots. Uppsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki noin 70 km pohjoiseen Tukholmasta.

Historiaa ja nähtävyyksiä

Upsalan kaupunki on keskiaikainen. Kaupungin lähettyvillä sijaitsee ns. Gamla Uppsalan muinaisjäännösalue. Gamla Uppsalassa on ollut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on jo kansainvaellusajalla haudattu paikallisia hallitsijoita. Paikalle on perustettu museo 2000-luvun alussa. Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin perustettiin Upsalaan vuonna 1164. 1200-luvun kuluessa kaupunki siirrettiin Gamla Uppsalasta nykyiselle paikalleen. Upsalan arkkiupiispankaupunki oli Ruotsin merkittävimpiä keskiaikaisia keskuksia. Upsalan vuonna 1477 perustettu yliopisto on Skandinavian vanhin. Upsalan keskiaikainen, goottilaistyylinen tuomiokirkko on Pohjois-Euroopan suurin. Sen torni on 119 metriä korkea. Upsalassa on myös 1500-luvulta peräisin oleva kuninkaanlinna. Kaupunki vaurioitui pahasti vuonna 1702 tulipalossa. Monia historiallisesti ja kulttuurillisesti arvokkaita kohteita tuhoutui myös - kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa - 1960- ja 1970-luvun uudisrakentamisen vuoksi. Huolimatta tuolloin tehdyistä virheistä kaupungissa on yhä monia historiallisia nähtävyyksiä. Luokka:Ruotsin kaupungit ko:웁살라 ja:ウプサラ

Luettelo Ruotsin kaupungeista

Tämä on luettelo Ruotsissa sijaitsevista kaupungeista.
- Alingsås
- Arboga
- Arvika
- Askersund
- Avesta
- Boden
- Bollnäs
- Borgholm
- Borlänge
- Borås
- Djursholm
- Eksjö
- Enköping
- Eskilstuna
- Eslöv
- Fagersta
- Falkenberg
- Falköping
- Falsterbo
- Falun
- Filipstad
- Flen
- Gränna
- Gävle
- Göteborg
- Hagfors
- Halmstad
- Haparanda
- Hedemora
- Helsingborg
- Hjo
- Huskvarna
- Hudiksvall
- Härnösand
- Hässleholm
- Höganäs
- Jönköping
- Kalmar
- Karlshamn
- Karlskoga
- Karlskrona
- Karlstad
- Katrineholm
- Kiruna
- Kramfors
- Kristinehamn
- Kristianstad
- Kumla
- Kungsbacka
- Kungälv
- Köping
- Laholm
- Landskrona
- Lidingö
- Lidköping
- Lindesberg
- Linköping
- Ljungby
- Ludvika
- Luleå
- Lund
- Lycksele
- Lysekil
- Malmö
- Mariefred
- Mariestad
- Marstrand
- Mjölby
- Motala
- Mölndal
- Nacka
- Nora
- Norrköping
- Norrtälje
- Nybro
- Nyköping
- Nynäshamn
- Nässjö
- Oskarshamn
- Oxelösund
- Piteå
- Ronneby
- Sandviken
- Sala
- Sigtuna
- Simrishamn
- Skanör
- Skara
- Skellefteå
- Skänninge
- Skövde
- Sollefteå
- Solna
- Strängnäs
- Strömstad
- Sundbyberg
- Sundsvall
- Säffle
- Säter
- Sävsjö
- Söderhamn
- Söderköping
- Södertälje
- Sölvesborg
- Tidaholm
- Torshälla
- Tranås
- Trelleborg
- Trollhättan
- Trosa
- Tukholma
- Uddevalla
- Ulricehamn
- Uppsala
- Uumaja
- Vadstena
- Varberg
- Vaxholm
- Vetlanda
- Vimmerby
- Visby
- Vänersborg
- Värnamo
- Västervik
- Västerås
- Växjö
- Ystad
- Åmål
- Ängelholm
- Örebro
- Öregrund
- Örnsköldsvik
- Östersund
- Östhammar Ruotsin kaupungit Luokka:Ruotsi

1286

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1200-luku ko:1286년

Upsalan lääni

Upsalan lääni (ruotsiksi Uppsala län) on lääni Tukholman pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala 6 989 km2 ja asukkaita 297 000 (2001). Läänin pääkaupunkina Upsala. Upsalan lääni sijaitsee Uplannin maakunnan alueella.

Upsalan läänin kunnat

Upsalan läänissä on nykyisin vain 7 kuntaa, jotka on yhdistetty vanhoista pitäjistä.
- Enköping
- Håbo
- Knivsta
- Tierp
- Upsala
- Älvkarleby
- Östhammar ja:ウプサラ県

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös

- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Tukholma

Tukholma (ruotsiksi Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki. Varsinaisessa Tukholman kaupungissa on asukkaita noin 762 000, mutta Tukholma on levinnyt myös naapurikuntien puolelle. Suur-Tukholman alueella on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Tukholman kaupunki on osa Tukholman lääniä, jossa asuu 1 823 210 ihmistä.

Tukholman historia

Tukholma sai kaupunkioikeudet vuoden 1250 paikkeilla, mutta paikalla on ollut asutusta jo paljon aiemmin. Ensimmäiset maininnat Tukholman kaupungista on vuodelta 1252. Yleensä sanotaan että kaupungin perusti Birger-jaarli joka halusi estää vihollisten pääsyn Mälareniin. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia joiden tarkoituksena oli rajoittaa Mälarenin ja Itämeren välistä liikennettä. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyisen Vanhana kaupunkina. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna. Itse kaupungin ulkopuolella olevia alueita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. 1500-luvulla asutus levisi myös tälle ympäröivälle aluelle. 1500-luvulla Vuonna 1520 Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike ja vuonna 1521 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kuninkaallinen linna joka oli valmis vuonna 1754.

Väestö

Kaupungin noin 762 000 asukkaasta 48 prosenttia on miehiä ja 52 on naisia. Asukkaista noin 160 000 on ulkomaalaistausta (noin 21%), ja noin 70 000 asukaista eivät ole Ruotsin kansalaisia. Heistä joilla on ulkomaalaistausta noin 18% on pohjoismaista, 12% EU-maista (pl. pohjoismaat), 15% Euroopasta (pl. EU), 30% Aasiasta ja 12% Afrikasta. Työttöminä oli vuonna 2004 noin 3,7% asukkaista eli 18 723. [http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total]

Asukasmäärän kehitys

- 1400-luku noin 6 000
- 1590-luku noin 9 000
- 1670-luku noin 45 000
- 1790-luku noin 72 000
- 1880-luku noin 200 000
- 2000-luku 751.000

Suomalaiset Tukholmassa

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Reformaation yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus Tukholmassa. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa. Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista. Enemmän kun missään muussa Ruotsin kunnassa. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan henkilöt jotka ovat syntyneet Suomessa tai joilla ainakin toinen vanhempi on syntynyt Suomessa.

Maantiede

ruotsinsuomalaista Epävirallisesti Tukholman kaupunki jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholma (västerort) ja Etelä-Tukholma (söderort).

Tukholman kaupunginosia

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu 18 kaupunginosaan (stadsdelsområde) jotka päättävät itse kouluista ja muista sosialipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa kaupunginosien valtuustot (stadsdelsnämnd).

- Bromma
- Enskede-Årsta
- Farsta
- Hägersten
- Hässelby-Vällingby
- Katarina-Sofia

- Kista
- Kungsholmen
- Liljeholmen
- Maria-Gamla stan
- Norrmalm
- Rinkeby

- Skarpnäck
- Skärholmen
- Spånga-Tensta
- Vantör
- Älvsjö
- Östermalm

Talous

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Pankki ja talous-sektorit työllistävät 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Silicon Valleyn kanssa. Biotekniikka on myös yksi eniten kasvavista alueista.

Liikenne

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erintyyppisistä junista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Tukholman kaupungissa sijaitsee myös Bromman lentoasema ja kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Arlandan lentoasema. Viking Line, Silja Line ym. tarjoavat Tukholmasta laivatyhteyksiä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Tallinnaan . Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on päätetty ottaa koekäyttöön ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella 2. tammikuuta 2006. Kokeilu loppuu 31. heinäkuuta 2006. Sosialidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten ruuhkaveroa. Tukholmalaiset saavat päätää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Ruuhkaveron tavoitteena on vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana. Samalla panostetaan joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja maanalaisen vuoroja lisäämällä.

Junaliikenne

ruuhka-aika Tunnelbanan eli maanalainen koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsevat maan alla ja loput 53 sijaitsevat maan päällä. Rautatie
- Pendeltåget
- Roslagsbanan
- Saltsjöbanan Raitiovaunu
- Tvärbanan
- Nockebybanan
- Lidingöbanan
- Djurgårdslinjen (museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin)

Nähtävyydet

Tvärbanan
- Tukholman kuninkaallinen linna
- Tukholman kaupungintalo
- Tukholman vanha kaupunki
- Riksdagshuset
- Tukholman museot
- Skansen

Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrään nähden. Tukholmassa sijaitsevat korkeakoulut ja yliopistot ovat:
- Handelshögskolan i Stockholm
- Karolinska institutet, Solna
- Konstfack
- Konsthögskolan
- Kungliga Musikhögskolan, KMH
- Kungliga tekniska högskolan, KTH
- Stockholms universitet, SU
- Teaterhögskolan i Stockholm
- Södertörns högskola, SH, Flemingsberg

Politiikka

Tukholman kunnallisvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vuoden 2002 vaalit voittivat Sosiaalidemokraatit jotka saivat enemmistön Vasemmistopuolueen ja Ympäristöpuolueen avulla. Suurista puolueista Keskustapuolue on ainut jolla ei ole edustajia Tukholman kunnallisvaltuustossa.

Vuosi	m	kd	fp	sp	mp	s	v
1998	35	6	9	3	6	29	13
2002	27	5	17	0	6	35	11

Vaalitulokset

Annetut äänet kahdessa viimeisessä kunnallisvaalissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se ).

Vuosi	m		kd		c		fp		sp		mp		s		v		muut
Vuosi	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%	ääniä	%
1998	146 797	32,9	28 320	6,4	9 187	2,1	34 789	7,8	19 561	4,4	26 347	5,9	114 118	25,6	54 663	12,3	20 411	4,5
2002	121 405	26,0	20 746	4,4	5 939	1,2	73 736	15,7	9 137	1,9	24 965	5,3	149 871	32,0	52 325	11,2	8 772	1,8

Urheilu

Jalkapallo ja jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja AIK.

Heraldiikka

Tukholman kunnan vaakunassa on Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien.

Aiheesta muualla

- [http://www.stockholm.se Tukholman virallinen sivusto]
- [http://www.stockholmtown.com Tukholman virallinen matkailusivusto]
- [http://www.vasamuseet.se/ Vasamuseet] Luokka:Ruotsi Luokka:Pääkaupungit Luokka:Tukholma ja:ストックホルム simple:Stockholm

Kansainvaellusaika

:Tämä artikkeli käsittelee ajanjaksoa. Kansainvaellus käsittelee migraatiota yleensä. Kansainvaellusaika on arkeologinen ja historiallinen termi, jota käytetään sekä manner-Euroopassa että pohjoismaissa. Länsi-Euroopassa ja pohjoismaissa kansainvaellusaika edeltää merovingiaikaa. Manner-Euroopan ja Välimeren alueen historiassa kansainvaellusaika tarkoittaa epämääräistä ajanjaksoa Rooman valtakunnan loppuvaiheilta keskiajan alkuun. Joskus käytetään myös nimitystä "pimeä keskiaika" (engl. the Dark Ages). Kansainvaellusaika vastaa ajallisesti ja sisällöltään jossakin määrin käsitettä myöhäisantiikki. Kansainvaellusaika on perinteisesti kuvattu barbarian, sivistymättömyyden ja sekasorron täyttämänä synkkänä kautena. Sotaisa ja rauhaton kyseinen aikakausi epäilemättä olikin. Nykyinen historiankirjoitus kuitenkin pitää tätä perinteistä kuvaa kansainvaellusajasta yksipuolisena ja turhan lohduttomana. Kansainvaelluksilla tarkoitetaan sitä, että useat eri väestöryhmät ("kansat") lähtivät liikkeelle asuinsijoiltaan muuttaen eri alueiden väestöllisiä ja poliittisia olosuhteita. Liikehdinnässä oli mukana muun muassa germaanisia, turkinsukuisia ja iraanisia kieliä puhuneita väestöjä. Liikehdintä kohdistui Euraasian aroilta, Keski- ja Pohjois-Euroopasta sekä myöhemmässä vaiheessa Arabian niemimaalta kohti Rooman valtakuntaa, joka ei pystynyt enää puolustamaan rajojaan ja ylläpitämään keskushallintoa. Liikkuneet väestömassat eivät olleet kovin suuria: lähinnä kyse oli pienistä mutta iskukykyisistä sotajoukoista, jotka toisinaan kuljettivat myös naisia ja lapsia mukanaan. Germaanien levittäytyminen Britteinsaarilla, slaavien levittäytyminen Keski- ja Itä-Euroopassa sekä toisella ilmansuunnalla arabien ja islamin levittäytyminen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa jättivät pysyvän vaikutuksen.

Rooman valtakunta ja kansainvaellukset

Usein kansainvaellusten käynnistäjäksi mainitaan hunnien hyökkäys Aasiasta Eurooppaan. Hunnit olivat yksi niistä monista aroseutujen paimentolaiskansoista, jotka ovat historian saatossa tunkeutuneet länteen. Paimentolaiskansat eivät milloinkaan edenneet pysyvästi Unkarin aroja lännemmäs, mutta ryöstöretkiä ne tekivät kauemmaksikin. Hunnien mahti hiipui kuningas Attilan kuoleman jälkeen. Toinen paimentolaiskansa, avaarit, perustivat 500-luvulla Unkarin tienoille valtakunnan, joka pysyi pystyssä pari sataa vuotta. Hunnien hyökkäys ajoi 370-luvulla gootteja pakoon Rooman valtakunnan alueelle. Pakolaisgoottien ja roomalaisten välille syntyi pian aseellisia selkkauksia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei goottipäälliköiden tarkoitus ollut kukistaa keisarikuntaa, vaan pikemminkin kaapata itselleen edullinen asema keisarikunnan poliittisessa ja sotilaallisessa hierarkiassa. Gootit siirtyivät lopulta Espanjaan (visigootit) ja Italiaan (ostrogootit). Vuonna 406 joukko Keski-Euroopan germaaniheimoja tunkeutui Galliaan. Tästä tapahtumasta lähti liikkeelle Länsi-Rooman hajoamisprosessi, joka kesti noin 70 vuotta. Länsi-Rooman alueelle syntyi vähitellen joukko germaaniylimystön johtamia itsenäisiä kuningaskuntia. Germaanihallitsijat kääntyivät kristinuskoon (joko katolisessa tai areiolaisessa muodossa) ja yrittivät ylläpitää roomalaista kulttuuria ja yhteiskuntajärjestystä. Osa näistä uusista valtioista joutui 500-luvulla alistumaan Itä-Rooman valtaan. Voimakkain ja kestävin germaanivaltio oli frankkien valtakunta. Myös visigoottien valtakunta nykyisen Espanjan alueella oli merkittävä voimatekijä ennen kukistumistaan vuonna 711. Viimeisin germaanien kansainvaellus oli langobardien siirtyminen Pohjois-Italiaan vuonna 568. 600- ja 700-luvuilla jatkui slaavien levittäytyminen. Keski- ja Itä-Euroopassa slaavit työntyivät suhteellisen harvaan asutuille alueille. Eteläslaavit puolestaan ahdistivat Itä-Roomaa eli Bysanttia. Vakavin isku Itä-Roomalle olivat kuitenkin islamiin kääntyneiden arabien suunnattomat valloitukset.

Kansainvaellusaika Suomessa ja pohjoismaissa

Pohjoismaiden esihistoriassa kansainvaellusaika on rautakauden jakso, joka vallitsi noin vuosina 400 - 550 jaa. Myös Skandinavian asukkaita otti osaa kansainvaelluksiin liittyviin sotiin ja ryöstöretkiin, kuten roomalaista ja itäroomalaista kultaa sisältävät aarteet todistavat. Suomessakin tunnetaan melko runsaasti kansainvaellusaikaan ajoittuvia arkeologisia löytöjä. Huomiota ovat herättäneet varsinkin Etelä-Pohjanmaan rikkaat hautalöydöt, joissa on jopa pieniä määriä kultaa. Polttohaudattujen vainajien jäänteet kätkettiin kiviröykkiöihin, usein aseiden ja korujen kera. Etelä-Pohjanmaan paikallisten päälliköiden uskotaan välittäneen sisämaasta ja Lapista hankittuja turkiksia Keski-Ruotsiin, johon oli jo kansainvaellusajalla syntynyt jonkinlainen pieni kuningaskunta. Näihin kontakteihin viittaavat muun muassa eläinornamentein koristellut aseet ja korut, jotka edustavat ns. Salinin tyyliä I. Suomalaisen arkeologi Aarni Erä-Eskon tutkimus tästä koristetyylistä on uraa uurtava. Hautalöytöjä tunnetaan suurehko määrä myös Lounais-Suomesta. Itä- ja Pohjois-Suomessa ns. tuluskivet, joita lienee käytetty sekä tulentekoon että uskonnollisiin rituaaleihin, kertovat paikallisesta asutuksesta tai rannikoilta saapuneista eränkävijöistä.

Kirjallisuutta

- Erä-Esko, Aarni: Germanic Animal Art of Salin's Style I in Finland (1966)
- Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa: Keski- ja myöhäisrautakausi. Suomen historia 1 (1984)
- Pihlman, Sirkku: Kansainvaellus- ja varhaismerovinkiajan aseet Suomessa (1990) Luokka:Suomen esihistoria luokka: historian ajanjaksoja

1164

Tapahtumia

- Svealaiset ahdistavat suurella sotalaivastolla Laatokan kaupunkia alkukesästä.
- Ulm julistetaan kaupungiksi

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1164년

1477

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Burgundin herttua Kaarle Rohkea kaatui sveitsiläisiä vastaan käydyssä Nancyn taistelussa. Luokka:1400-luku ko:1477년

Pohjois-Eurooppa

Pohjois-Eurooppa-termiin kuuluvat seuraavat valtiot: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro. Alaluokat ryhmässä ovat:
- Skandinavia joka sisältää Ruotsin, Norjan ja Tanskan.
- Pohjoismaat, joka sisältää Skandinavian ja lisäksi Suomen sekä Islannin.
- Baltian maat joka sisältää Viron, Latvian ja Liettuan. Tähän liittyvä termi Itämeren maat sisältää myös Saksan, Puolan ja Venäjän. Viimeaikaisen historiansa takia Baltian maat luokitellaan usein Itä-Eurooppaan, vaikkakin ne kuuluvat maantieteellisesti ja kultuurinsa puolesta Pohjois-Eurooppaan. Kompromissitermi Baltian maille on "Koillis-Eurooppa". Euroopan unionin kontekstissa Tanska, Ruotsi, Suomi, Saksa ja Alankomaat katsotaan usein kuuluvan Pohjoiseen alueeseen. Luokka:Eurooppa ko:북유럽 ja:北ヨーロッパ

1702

Tapahtumia

- Anna Stuart kruunataan Englannin, irlannin ja Skotlannin kuningattareksi.

Syntyneitä

- Thomas Bayes, brittiläinen matemaatikko.

Kuolleita

- Englannin kuningas Vilhelm III Luokka:1700-luku ms:1702 ko:1702년

Bruce Bolt

Bruce Bolt (born February 15, 1930 – died July 21, 2005) was a Professor of Earth and Planetary Science at the University of California, Berkeley. Professor Bolt was a seismologist known as pioneer of engineering seismology. He served for 15 years on the California Seismic Safety Committee leading public debate on earthquake safety in that state, and acted as a consultant on major projects throughout the world. As well, Bolt published a number of popular and technical books on seismology.

Early life and career

He was born Bruce Alan Bolt in Largs, New South Wales just north of Maitland in 1930. Bolt studied at the University of Sydney obtaining his Bachelors Degree in 1952, his Masters Degree in 1955 and a Doctorate in Applied Mathematics in 1959. He also lectured at Sydney University in Mathematics but developed an interest in mathematical modelling of the earth's interior. Bolt obtained a D. Sc from Sydney University in 1972 while working at Berkeley. After visiting the Lamont Geological Observatory in New York, Bolt visited the Department of Geodesy and Geophysics at Cambridge University where he met Professors Perry Byerly and John Verhoogen of Berkely who invited him to that university.

Career at Berkeley

Bolt started as Director of the Berkely Seismological Stations (now the Berkeley Seismological Laboratory in 1963 and served in that position until 1991. In that position, he was at the forefront of seismology especially as a pioneer of engineering seismology. He identified the impact of near-fault effects of earthquakes as well as the "fling" where the fault slips during an earthquake which has a strong impact on structures near the quake. Professor Bolt was elected to the US National Academy of Engineering in 1978 as recognition for his contribution to that profession. As Director of the Berkely Seismology Centre, Bolt pioneered the use of digital recordings rather than paper readouts to read data. Bolt identified that the epicenter of the 1906 San Francisco Earthquake was near Daly City, California not near Olema, California in Marin County as had been previously thought. He also helped to design a simulation of the 1906 quake at the California Academy of Sciences museum in Golden Gate Park which has been seen by millions of people. He has written a number of works including Earthquakes: a Primer in 1978 and Inside the Earth: Evidence from Earthquakes in 1982. Professor Bolt served on the California Seismic Safety Committee for 15 years including a year as Chairman in 1986. In that position, he had a significant impact on California's earthquake safety legislation and helped to create that states mandatory system of earthquake hazard mapping. He was a consultant for every major engineering project on seismology including on the Diablo Canyon nuclear power plant as well as international projects including the Aswan Dam and the Trans-Alaska Pipeline System. Professor Bolt retired in 1993. He died of pancreatic cancer in July 2005 at the Kaiser Permanente Medical Center in Oakland. He was a citizen of the US at the time of his death.

Other contributions

During his career, Professor Bolt served as a member of a number of important scientific and academic organisations. These include:
- President of the California Academy of Sciences between 1982 and 1985;
- Member of the Board of Trustees for the California Academy of Sciences between 1981-92 and again in 1999;
- President of the Academic Senate at Berkeley in 1992-93; and
- President of the Faculty Club at Berkeley between 1994 and 2004;
- President of the Seismological Society of America in 1974;
- Bulletin editor of the Seismological Society of America between 1965 and 1972; and
- President of the International Association of Seismology and Physics of the Earth's Interior between 1980 and 1983. Upon retiring from Berkeley, Bolt received its highest honor the Berkeley citation.

Written works

Bruce Bolt published a number of works about seismology during his career. These include:
- Geophysics Editor Academic Press New York 1973 ISBN 0-12-460813-2
- Geological Hazards: Earthquakes, Tsunamis, Volcanoes, Avalanches, Landslides, Floods editor 1975 and 1977 Springer-Verlag New York ISBN 0-387-90254-6
- Nuclear Explosions and Earthquakes: the Parted Veil W.H. Freeman San Francisco 1976 ISBN 0-7167-0276-2
- Earthquakes: A Primer W.H. Freeman San Francisco 1978 ISBN 0-7167-00948-.
- Inside the Earth: Evidence from Earthquakes W.H. Freeman San Francisco 1982 ISBN 0-7167-1359-4
- Earthquakes 5 editions 1987-2003, 2003 edition published by W. H. Freeman New York ISBN 0-7167-5618-8
- Earthquakes and Geological Discovery Scientific American Library New York 1993 ISBN 0-7167-5040-6
-

References

- [http://www.berkeley.edu/news/media/releases/2005/07/25_bolt.shtml Berkeley media release on death of Bolt]
- [http://seismo.berkeley.edu/memorial/bruce_bolt/ Berkeley Seismological Laboratory tribute page]
- [http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/chronicle/archive/2005/07/26/BAGVNDTH3P1.DTL San Francisco Chronicle obituary published 26 July 2005]
- [http://www.contracostatimes.com/mld/cctimes/news/local/states/california/counties/alameda_county/cities_neighborhoods/berkeley/12253229.htm Contra Costa Times obituary published 26 July 2005] Bolt, Bruce Bolt, Bruce Bolt, Bruce Bolt, Bruce

bia�ko seo Pozycjonowanie prace magisterskie jastrz�bia g�ra

:: RELATED NEWS ::

San Clemente (Argentina)
San Clemente del Tuyú es una ciudad argentina, dentro de la Provincia de Buenos Aires, localizada en la Costa Atlántica. Su principal atractivo es Mundo Marino, el oceanario más grande de Argentina y uno de los más importantes de América. Cuenta además con aguas termales cerca del Faro San Antonio. Pese a ser una ciudad pequeña dentro de los parámetros argentinos, cuenta con una amplia diversidad de zonas turísticas como el puerto ubicado en la Ría San Clemente, el muelle de pesca, Punta