:: wikimiki.org ::

Upsalan Lääni

Upsalan lääni

Upsalan lääni (ruotsiksi Uppsala län) on lääni Tukholman pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala 6 989 km2 ja asukkaita 297 000 (2001). Läänin pääkaupunkina Upsala. Upsalan lääni sijaitsee Uplannin maakunnan alueella.

Upsalan läänin kunnat

Upsalan läänissä on nykyisin vain 7 kuntaa, jotka on yhdistetty vanhoista pitäjistä.
- Enköping
- Håbo
- Knivsta
- Tierp
- Upsala
- Älvkarleby
- Östhammar ja:ウプサラ県

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Upsala

Uppsala kommun
http://en.wikipedia.org/upload/e/ed/Uppsala.png
Kaupunki	Uppsala (1286)
Lääni	Upsalan lääni
Maakunta	Upplanti
Pinta-ala -	Sija 36 2 465km²
Väkiluku - Yhteensä (1999) - Tiheys	Sija 4 188 478 76,5/km² (64.)

Tiheys Upsala (ruots. Uppsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki noin 70 km pohjoiseen Tukholmasta.

Historiaa ja nähtävyyksiä

Upsalan kaupunki on keskiaikainen. Kaupungin lähettyvillä sijaitsee ns. Gamla Uppsalan muinaisjäännösalue. Gamla Uppsalassa on ollut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on jo kansainvaellusajalla haudattu paikallisia hallitsijoita. Paikalle on perustettu museo 2000-luvun alussa. Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin perustettiin Upsalaan vuonna 1164. 1200-luvun kuluessa kaupunki siirrettiin Gamla Uppsalasta nykyiselle paikalleen. Upsalan arkkiupiispankaupunki oli Ruotsin merkittävimpiä keskiaikaisia keskuksia. Upsalan vuonna 1477 perustettu yliopisto on Skandinavian vanhin. Upsalan keskiaikainen, goottilaistyylinen tuomiokirkko on Pohjois-Euroopan suurin. Sen torni on 119 metriä korkea. Upsalassa on myös 1500-luvulta peräisin oleva kuninkaanlinna. Kaupunki vaurioitui pahasti vuonna 1702 tulipalossa. Monia historiallisesti ja kulttuurillisesti arvokkaita kohteita tuhoutui myös - kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa - 1960- ja 1970-luvun uudisrakentamisen vuoksi. Huolimatta tuolloin tehdyistä virheistä kaupungissa on yhä monia historiallisia nähtävyyksiä. Luokka:Ruotsin kaupungit ko:웁살라 ja:ウプサラ

Upsala

Uppsala kommun
http://en.wikipedia.org/upload/e/ed/Uppsala.png
Kaupunki	Uppsala (1286)
Lääni	Upsalan lääni
Maakunta	Upplanti
Pinta-ala -	Sija 36 2 465km²
Väkiluku - Yhteensä (1999) - Tiheys	Sija 4 188 478 76,5/km² (64.)

Tiheys Upsala (ruots. Uppsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki noin 70 km pohjoiseen Tukholmasta.

Historiaa ja nähtävyyksiä

The Boss

The Boss on fiktiivinen henkilö Metal Gear -videopelisarjassa. Snake oppi kaiken The Bossilta ja he yhdessä kehittivät CQC (close quaters combat) taistelutyylin, mutta The Boss liittyi Neuvostoliittoon kylmän sodan keskellä. Hän on naispuolinen taistelulegenda, jonka lempinimi on myös The Joy johtuen hänen taisteluhalustaan. Snakella ja The Bossilla on suhde, jota ei voi rikkoa, mutta lopussa he taistelevat ja Snake voittaa. Snaken voitto rikkoo Snaken sydämen ja The Boss tunnustaa rakastavansa häntä, mutta Tatyana odottaa Snakea wigiin kuumeisesti, koska pommikoneet pommittavat alueen tyhjäksi muutamassa minuutissa. Luokka:Pelihahmot Luokka:Metal Gear -pelit

narty austria Szkolenia bhp Sennik online apartment madrid accommodation in Glasgow

:: RELATED NEWS ::

Avstenit
Avstenit je trdna raztopina na osnovi gama-železa. Gama-železo ima ploskovno centrirano kubično kristalno zgradbo in je obstojno med 911 °C in 1394 °C. Vanj se lahko vgradijo atomi drugih elementov. V jeklih je to navadno ogljik, ki zasede vrzeli ali intersticije v njegovi kristalni mreži, ker je njegov premer precej manjši od atoma železa (intesticijska trdna raztopina). Atomi, ki so podobne velik

Wikipedija:Kategorija
Wikipedija vsebuje veliko število seznamov. Njihovo popolnjevanje in posodabljanje je težko. Prav tako je težko vzdrževati povezave med elementi seznamov. Sistem kategorij je bil razvit za programje MediaWiki. Samodejno lahko generira nekaj takšnih seznamov in zagotovi takšno kategorizacijo. Seznam kategorij najdemo pod Posebno:Categories. To je enostaven seznam brez drevesne zgradbe kategorij

Martenzit
Martenzit je vrsta kristalne strukture v kovinskih zlitinah. Pri hitrem ohlajanju jekla iz visoko temperaturne avstenitne faze so raziskovalci prvič opazili nastajanje fine strukture, ki so jo poimenovali martenzit (po nemškem metalurgu Adolfu Martensu). Kasneje so tak pojav opazili še pri drugih zlitinah, npr. v materialih z oblikovnim spominom. Ugotovili so, da je taka struktura posledica transformacije kristalne rešetke in

Cementiranje
Cementiranje je termokemična površinska obdelava jekla. Jeklo z malo ogljika površinsko naogljičimo in nato zakalimo. Jekla z nizkim deležem ogljika namreč niso kaljiva. Uporabimo ga, ko od določenega konstrukcijskega elementa zahtevamo trdo površino in žilavo notranjost. Za cementiranje najbolj pogosto uporabimo navadna ogljikova jekla z 0,1 do 0,2 % C in tudi malolegirana jekla. Strojni elementi, ki s

Popuščanje
Popuščanje je toplotna obdelava, ki sledi kaljenju jekla. Njen namen je povečati žilavost jekla, ob tem pa se zmanjšata njegova trdota in trdnost. Popuščamo pri ustrezni temperaturi, ki mora biti v vsakem primeru pod temperaturo A₁. Pri popuščanju preideta

Žilavost
Žílavost je lastnost materialov, da se težko zlomijo, ko nanje delujejo zunanje sile. Največkrat je povezana z odpornostjo materiala proti udarcem (udarna žilavost) ali pa z odpornostjo materiala proti napredovanju razpok (lomna žilavost). Udarno žilavost navadno merimo s poskusom po Charpyju. Mera za žilavost je količina energije, ki je potrebna, da z udarcem material prelomimo. Merimo jo v džulih (

Kaljenje
Kaljenje je toplotna obdelava jekla, s katero jeklo močno utrdimo. Toplotna obdelava je sestavljena iz segrevanja jekla na temperaturo avstenitizacije in ohlajanja s primerno hitrostjo. Ogljikova jekla in nezahtevne obdelovance lahko neposredno položimo v peč, ki je segreta na primerno temperaturo, medtem ko legirana jekla stopenjsko segrevamo, da se izognemo deformaciji in lomu obdelovancev. Pri žarjenju na temperaturi avstenitizacije dosežemo homogen Read More...

Bainit
Bainit je dvofazna mikrostrukturna sestavina, ki nastane v jeklih iz avstenita pri izotermnem žarjenju ali ohlajanju s primerno ohlajevalno hitrostjo. Ločimo:
- zgornji ali peresast bainit, ki je sestavljen iz ferita in majhnih ploščic cementita in
- spodnji ali igličast bainit, ki je sestavljen iz iglic ferita in v feritu izločenih drobnih delčkov

Wikipedija:Kategorizacija
Na tej strani so opisane smernice za ustvarjanje in organizacijo kategorij. Kot hiter uvod h kategorijam si preberite Wikipedija:Kategorija.

Kako uporabljati kategorije

Vsaka stran v imenskem prostoru člankov naj bo v vsaj eni kategoriji. Kategorije naj bodo o pomembnejših predmetih, za katere je verjetno, da bodo koga zanimali. :Članek: Ludwig van Beethoven :Uporabna kategorija: :Kateg

Perlit
Perlit je mikrostrukturna sestavina, ki nastane pri evtektoidni reakciji v faznem diagramu Fe-Fe₃C in številnih jeklih. Sestavljen je iz ferita in cementita. Pri normalnem ohlajanju nastane lamelni perlit, pri zelo počasnem ohlajanju ali pri žarjenju lamelnega perlita pa dobimo kroglasti perlit ali sferoidit. Evtektoidna točka v v faznem diagramu Fe-Fe₃C je pri 0,77 % C in 727 °C. Pri evtektoidni reakciji