Uralvuoret

Ural on vuoristo Siperiassa. Se jakaa Euraasian mantereen Eurooppaan ja Aasiaan. Ural ulottuu pohjoisessa Jäämerelle ja etelässä Venäjän ja Kazakstanin rajalle. Luokka:Vuoristot Luokka:Komin tasavalta Luokka:Venäjä ko:우랄 산맥 ja:ウラル山脈

Eurooppa

Eurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa. Aasian

Etymologia

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).

Historia

Katso pääartikkeli Euroopan historia. Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta. Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio. Vatikaanivaltio Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):

- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kreikka
- Kroatia
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Makedonia
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Norja

- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia ja Montenegro
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Vatikaanivaltio
- Venäjä
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta

Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä. 2004 Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä

Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua

Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.

Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa. Luokka:Mantereet Luokka:Eurooppa als:Europa roa-rup:Evropa ms:Eropah zh-min-nan:Europa ko:유럽 ja:ヨーロッパ simple:Europe th:ทวีปยุโรป

Jäämeri

Pohjoinen Jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä. Pinta-ala noin 14 miljoonaa km².

Joet

Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine. Lisäksi vettä mereen tulee Beringinsalmesta ja Atlantilta Golf-virran tuomana sekä sulavista jäätiköistä.

Eläimistö ja luonnonvarat

Golf-virran Pohjoisen Jäämeren eläimistö koostuu lähinnä kaloista ja merinisäkkäistä. Kaupalliseen hyödynnykseen ovat päätyneet lämpimämmän merenosan silli, turska ja kampela. Lisäksi tavataan hylkeitä ja monia valaslajeja, sekä jääkarhua. Hylkeet ja valaat kokivat melkein sukupuuton 1900-luvulla, kunnes niille säädettiin pyydystyskiintiöt. Itäisen Siperian rannikolla kaivetaan maasta tinaa ja Kanadan ja Alaskan rannikoilta pumpataan öljyä ja maakaasua. Lisäksi Huippuvuorilla kaivetaan kivihiiltä.

Osameret

Pohjoinen Jäämeri voidaan jakaa muutamaan osaan:
- Lomonosovin harjanne jakaa meren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian allas ja Euraasian allas.
- Barentsinmeri sijaitsee Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
- Grönlanninmeri Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.
- Karanmeri (Karskoje More), joka on Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
- Itä-Siperianmeri, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
- Vienanmeri, sijaitsee Kuolan niemimaan itäpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Barentsinmereen.

Saaret

Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa (Zemlya Frantsa Iosifa) ovat Siperian rannikon pohjoispuolella. Lisäksi on vielä valtava Kanadan rikkinäinen rannikko ja muutamia pienikokoisempia yksittäisiä saaria ja kokonaan jäätikön peittämä Grönlanti ja tuliperäinen Islanti.

Satamat

Venäjällä on muutamia satamia siellä missä vain jää ei peitä merenkantta. Käytetyin näistä on Kuolan niemimaan kupeessa sijaitseva noin 380 000 asukkaan Murmansk, jossa on myös Venäjän sotilastukikohta, suuria kalanjalostamoja ja napa- ja merentutkimuslaitos. Luokka:Meret zh-min-nan:Pak-ke̍k-iûⁿ ko:북극해 ja:北極海 simple:Arctic Ocean th:มหาสมุทรอาร์กติก

Kazakstan

Kazakstan (kazakiksi: Қазақстан; Qazaqstan; venäjäksi: Казахстан, Kazahstan) on valtio Keski-Aasiassa. Kazakstanin läntisin osa kuuluu Itä-Eurooppaan. Kazakstanin rajanaapurit ovat Venäjä, Kiina, Kirgisia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Kazakstanilla on myös rantaviivaa Kaspianmerelle. Kazakstanin kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä kazakstanilainen. Nimitys kazakki viittaa kazakkien kansallisuuteen.

Historia

Kazakstan joutui Venäjä keisarikunnan valtaan 1700-luvulla. Vuosina 1906–1912 arolle perustettiin yli puoli miljoonaa farmia, jotka päättivät arojen perinteisen paimentolaiselämäntavan. Venäjän sisällissodan jälkeen Kazakstan liitettiin Neuvostoliiton valtaan. Stalinin aikana Kazakstan tunnettiin arogulageistaan (Luglag, Steplag, Peschanlag) ja Volgan saksalaisten karkoituspaikkana. Vuonna 1936 muodostettiin Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta. Lähes asumatonta Kazakstania käytettiin myöhemmin ydinaseiden testaukseen Semipalatinskin koealueella (1949–) ja rakettien laukaisuun Baikonurin kosmodromilla (1957–). Neuvostoliitto yritti myös asuttaa Kazakstania Hruštševin aikana vuodesta 1954, Pohjois-Kazakstaniin ja Altain alueella raivattiin ensimmäisen vuonna 190 000 km² peltoa jota viljemään saapui 300 000 maanviljelijää pääasiassa Ukrainasta. Ensimmäinen sato 1956 oli ennätyksellinen, eikä sitä pystytty varastoimaan ja osa oli heitettävä pois. 1960-luvulle mennessä maa oli kuitenkin köyhtynyt ja eroosio söi ruokamullan ja Neuvostoliitto joutui turvautumaan viljan tuontiin. Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 1997 pääkaupunki siirrettiin Alma-Atasta (nykyinen Almaty) Astanaan (entinen Akmola), osasyynä päätökseen oli pelko tulevista maanjäristyksistä.

Politiikka

Kazakstanissa presidentillä on vahva asema. Nursultan Nazarbajev on ollut presidenttinä maan itsenäistymisestä lähtien, hänet valittiin 1990 nelivuotiskaudeksi. Vuoden 1999 vaalissa, jota ETYJ piti järjestettynä, hänet valittiin uudelleen vielä seitsemäksi vuodeksi, ja uudelleen 2005. Kazakstanissa on kaksikamarinen parlamentti, jonka alahuoneessa (Mažilis) on 77 paikkaa ja senaatissa 39 paikkaa. 14:sta alueelta valitaan kaksi senaattoria ja kaupungeista yksi kummastakin. Puolueilla ei ole juurikaan merkitystä sisäpolitiikassa. Kazakstanin hallitusta on syytetty ihmisoikeusloukkauksista, viimeksi lehtimies Sergei Duvanovin tapauksessa. Kazakstan on ehdottanut Venäjälle, Ukrainalle ja Valko-Venäjälle talousliittoa.

Osat

Kazakstanin osat Kazakstanissa on 14 oblastia (oblystar; oblysy) ja 3 kaupunkialuetta. Almaty, Almaty
- , Aqmola (Astana), Aqtobe, Astana
- , Atyrau, Batys Qazaqstan (Oral), Bayqongyr
- , Mangghystau (Aqtau; entinen Ševtšenko), Ongtustik Qazaqstan (Šymkent), Pavlodar, Qaraghandy, Qostanay, Qyzylorda, Shyghys Qazaqstan (Oskemen; ennen Ust'-Kamenogorsk), Soltustik Qazaqstan (Petropavl), Zhambyl (Taraz; ennen Dzhambul) Vuonna 1995 Venäjän federaation hallitus vuokrasi 20 vuodeksi Baikonurin kosmodromia (Bayqongyr) ympäröivän 6000 km² alueen ja Baikonurin kaupungin (entinen Leninsk).

Maantiede

Kazakstanin maantiede Kazakstan ulottuu Volgajoelta Altai-vuorille ja Länsi-Siperian tasangoilta Keski-Aasian aavikolle. Suurin osa Kazakstanista on alavaa tasankoa (mm. Kirgiisiaro ja Ustjurt). Araljärvi, suuri sisämaajärvi on kutistunut 1960-luvulta asti jokien vesien mennessä peltojen kasteluun. Järven pinta-ala on kutistunut 60 % ja vesimäärä 80 %, veden suolaisuus on samalla lisääntynyt 45 g/l entisestä 10 g/l. Tämä on luonut valtavan ympäristöongelman. Kazakstanissa on alueita, jotka ovat saastuneet ydinasden ja kemiallisten tai biologisten aseiden kokeista.

Väestöjakauma

Kazakstanin väestöjakauma Etniset ryhmät: Kazakit (Qazaq) 46 %, venäläiset 34,7 %, ukrainalaiset 4,9%, saksalaiset 3,1 %, uzbekit 2,3 %, tataarit 1,9 %, muut 7,1 % (1996) Uskonnot: Islam 47 %, Venäjän ortodoksinen 44 %, protestantti 2 %, muut 7 % Kielet: Kazakki (Qazaq, valtion kieli) 40 %, venäjä (virallinen ja useimmin käytetty) 66 %