:: wikimiki.org ::

Urho Kekkonen

Urho Kekkonen

Urho Kaleva Kekkonen (3. syyskuuta 1900 Pielavesi–31. elokuuta 1986 Helsinki) oli Suomen 8. tasavallan presidentti. Hän toimi tehtävässä yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1982, ollen siten pitkäaikaisin tasavallan presidentti Suomen historiassa.

Nuori UKK

Nuoruudessaan Kekkonen osallistui Suomen sisällissotaan 1918 valkoisten puolella Kajaanin sissinä, työskenteli etsivälle keskuspoliisille lakitieteen ylioppilaana ja varatuomarina sekä oli heimoaatetta kannattavan Akateemisen Karjala-Seuran jäsen. Urho Kekkonen voitti myös Suomen mestaruuden korkeushypyssä 1924 ja hänen hallussaan oli myös vauhdittoman kolmiloikan epävirallinen maailmanennätys (974 cm). Myös Kekkosen aika sadan metrin juoksussa oli varsin hyvätasoinen: 11,0 sekuntia. Korkeus 185cm ja kolmiloikka yli 14m. Myöhemmin hän toimi myös Suomen Olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton johdossa. Kekkosen urheiluansioiden innoittamana perustettiin vuonna 1980 UKK-instituutti, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja fyysistä kuntoa.

Siirtyminen politiikkaan

Kekkonen vieraili Saksassa 1932 ja todisti Adolf Hitlerin valtaannousua. Näiden kokemusten vavahduttamana Kekkonen lähti mukaan päivänpolitiikkaan ja liittyi Saksan vierailunsa jälkeisenä vuonna Maalaisliittoon sekä julkaisi poliittisen pamflettinsa "Demokratian itsepuolustus", jossa hän varoitti äärioikeiston noususta ja esitti keinoja ilmiön torjuntaan. Hän mm. esitti, että valtiovallan on tarpeellista rajoittaa sananvapautta tietyssä määrin voidakseen estää demokratian luhistumisen. Tätä ohjetta noudatetaan nykyäänkin useimmissa Euroopan valtioissa, kuten Saksassa. Vuonna 1936 Kekkonen valittiin eduskuntaan ja nimitettiin apulaissisäministeriksi (1936-1937).

Presidentiksi

Pääministeri Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi dramaattisessa valitsijamiesvaalissa 1956. Ratkaisevassa äänestyksessä hän voitti SDP:n ehdokkaan, eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholmin mahdollisimman niukasti 151–149. Ratkaisevan äänen antajasta on keskusteltu siitä lähtien ja hyvinkin mahdollista on, että useita valitsijamiehiä siirtyi molempiin suuntiin pääehdokkaiden ajateltujen "leirien" välillä. Suurista puolueista maalaisliittolaiset ja kansandemokraatit olivat Kekkosen kannalla, kun taas Fagerholm voitti puolelleen sosiaalidemokraattien lisäksi valtaosan kokoomuksen valitsijamiehistä.

Noottikriisi

Kekkosen ajalta mieleen jäi myös ns. noottikriisi. Noottikriisissä oli kysymys Neuvostoliiton 30. lokakuuta 1961 lähettämästä nootista. Nootissa ehdotettiin keskusteluja "toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta". Nykyään arvellaan, että nootin todellinen tarkoitus oli vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin ja varmistaa siten Kekkosen uudelleenvalinta, joskaan varmaa näyttöä tästä ei ole. Aihetta epäilyyn kuitenkin antavat Kekkosen erinomaiset henkilökohtaiset idänsuhteet. Toisaalta Kekkonen toimi taitavasti luodessaan nämä henkilösuhteet. Kekkosen ulkopolitiikan ansiosta Suomi kävi ainoana länsimaana kauppaa sekä idän että lännen kanssa, mistä oli Suomelle valtavasti hyötyä. Suomen talous kasvoi vahvasti juuri kauppasuhteiden monipuolisuuden ansiosta.

1970-luku ja viimeiset kaksi kautta

1974 Urho Kekkonen valittiin neljäksi vuodeksi uudelleen poikkeuslain turvin. Täten vanha valtionpäämies vältti vaalitaistelun ETY-kokouksen alla. Poikkeuslaki on yksi Kekkosen eniten arvostelluista toimista ja johti poliittisessa elämässä muun muassa perustuslaillisen puolueen syntyyn. Kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen tasavallan presidentiksi vuonna 1978, olivat vaalit enää näytöstä – Kekkonen sai peräti 82% äänistä ja 260 valitsijamiestä 300:sta. Kaikki merkittävimmät puolueet olivat presidentti Kekkosen takana. Huhut Kekkosen heikentyneestä terveydestä alkoivat liikkua 1970-luvulla, ja ne kiihdyttivät puolueiden presidenttipeliä seuraajan valitsemiseksi. Julkisuudelta presidentin kunnon rapistuminen onnistuttiin salaamaan erittäin pitkälle. Lopulta lempinimillä UKK ja "Urkki" tunnettu valtionpäämies joutui kuitenkin jäämään sairaslomalle ja lopulta eroamaan 1981. Hänen seuraajakseen valittiin pääministerinä siihen asti toiminut Mauno Koivisto.

Kekkosen aika Suomen tasavallan presidenttinä

Hänen suurimpana ansionaan on pidetty Suomen idänsuhteiden ansiokasta hoitamista maailmanpoliittisesti vaikealla aikakaudella. Poliitikkona Kekkonen ei tyytynyt vain hakemaan kompromisseja, vaan myös lopulta nujersi monet sisäpoliittiset kilpailijansa, osan kovinkin ottein. Hän osasi hyödyntää erinomaisia henkilökohtaisia idänsuhteitaan sisäpolitiikassa siten, että jopa monet poliittiset vastustajat alkoivat pitää häntä korvaamattomana. Presidentti Kekkosta on sittemmin kritisoitu tästä Suomen hankalan aseman hyödyntämisestä henkilökohtaisen edun tavoittelussa. Politiikan strategisessa valtapelissä Kekkonen oli oman aikansa suvereeni taituri. Läntisissä demokratioissa Kekkosen presidenttikausi oli poikkeuksellisen pitkä. Tätä on selitetty Kekkosen voimakkaalla karismalla, häikäilemättömän suvereenilla taktisella taituruudella, kansansuosiolla ja kylmän sodan aikakauden poliittisella herkkyydellä. Suomen politiikkaa varjosti miltei koko Kekkosen aikakauden ajan suurvaltojen valtapeli, jossa Suomen sijainti ainoana länsimielisenä valtiona Neuvostoliiton rajanaapurina oli strategisesti herkkä. Kekkonen onnistui säilyttämään suurvaltojen painostuksenkin alla asemansa arvostettuna valtiomiehenä sekä idässä että lännessä. Hänen poliittisen uransa suurimpana yksittäisenä kansainvälisenä tunnustuksena voidaan pitää Euroopan Turvallisuus ja Yhteistyökonferenssin ETYKin järjestämistä Helsingissä 1975, jossa Kekkonen isännöi suurvaltojen huippukokousta kylmän sodan lievittämiseksi. Kekkosen aikana suomalaiseen poliittiseen termistöön lisättiin "Paasikiven–Kekkosen-linja" ja "suomettuminen". Kekkonen kirjoitti useilla nimimerkeillä: Homo Ludens, K.Y., Känä, Laaksonen, Liimatainen, Mies Suomalainen, Pekka Peitsi, R.Y., Seppo Järvinen, Tampio, U.K., Veljenpoika. Kekkosen aviopuoliso oli kirjailija Sylvi Kekkonen os. Uino.

Kekkosen hallitukset

- Kekkosen I hallitus
- Kekkosen II hallitus
- Kekkosen III hallitus
- Kekkosen IV hallitus
- Kekkosen V hallitus

Katso myös

- Suuret suomalaiset
- [http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2005/18-13-15-04.html Urho Kekkosen kirjoitukset 1914-1981]
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&zz=zet5rr342uu5556v&-max=2147483647&-recid=32974&-find= Kansallisbiografia] Kekkonen, Urho Kekkonen Kekkonen, Urho Kekkonen, Urho ko:우르호 케코넨

3. syyskuuta

3. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 246:s päivä (247:s päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 119 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Soile, Soili, Soila :- suomenruotsalainen kalenteri: Solveig :- ortodoksinen kalenteri: Anto, Isto, Ari, Viivi :- saamenkielinen kalenteri: Šeará :- vanhemmissa kalentereissa: Alfhild, Ebba, Elisa, Eusebius, Mansvetus, Saini, Serafia, Serafiia, Serafiima, Serafiina, Serafina, Seraphia, Seraphina, Serapia, Soilikki

Tapahtumia

- 1189 - Rikhard I Leijonamieli kruunattiin Englannin kuninkaaksi
- 1260 - Mamelukit päihittivät mongolit Ain Jalutin taistelussa.
- 1939 - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska julistivat sodan Saksalle.
- 1941 - Zyklon B -kaasun ensimmäiset kokeet tehtiin Auschwitzissä.
- 1943 - Italia solmi aselevon liittoutuneiden kanssa ja Benito Mussolini erosi.
- 1976 - Viking 2 laskeutui Utopia Planitiaan Marsissa.
- 1987 - Majuri Pierre Buyoya kaappasi Burundin vallan Jean-Baptiste Bagazalta.
- 2004 - Beslanin koulukaappaus päättyi.

Syntyneitä

- 1878 - Amos Anderson, liikemies ja mesenaatti († 1961)
- 1900 - Urho Kaleva Kekkonen, poliitikko ja Suomen presidentti († 1986)
- 1945 - Asko Sarkola, näyttelijä.
- 1977 - Jonna Kosonen, laulaja

Kuolleita

- 1658 - Oliver Cromwell, voittoisa keropää
- 1883 - Ivan Turgenejev, venäläinen kirjailija
- 1967 - Woody Guthrie, laulaja (s. 1912) ---- Katso myös: kalenteri ~ 2. syyskuuta, 4. syyskuuta Luokka:Syyskuu -09-03 ko:9월 3일 ja:9月3日 simple:September 3 th:3 กันยายน

Pielavesi

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5822 ihmistä ja sen pinta-ala on 1406,29 km², josta 256,53 km² on vesistöjä. Kunnassa on myös Pielavesi-niminen yli 100 km² järvi. Kunnan väestötiheys on 5,0 asukasta/km². Pielavedellä on presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa.

Kyliä

Heinämäki, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Pahkamäki, Pajumäki, Pappila, Pauha, Pielavesi, Pukara, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommanmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti, Venetmäki

Linkkejä

- [http://www.pielavesi.fi/ Kunnan kotisivu] luokka:Savo

31. elokuuta

31. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 243. päivä (244. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 122 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Arvi :- suomenruotsalainen kalenteri: Arvid :- ortodoksinen kalenteri: Kiprian :- saamenkielinen kalenteri: Árvet, Vide :- vanhemmissa kalentereissa: Aristides, Arved, Arvo, Arwi, Arwid, Christfried, Rebecca, Varhia

Tapahtumia

- 1924 - Paavo Nurmi juoksi 10 000 metrin maailmanennätyksen.
- 1957 - Malesia itsenäistyi.
- 1962 - Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
- 1980 - Solidaarisuus-ammattiliitto perustettiin Puolassa.
- 1991 - Kirgistan ja Uzbekistan itsenäistyivät.
- 1998 - Helsingin metro laajeni Itäkeskuksesta Vuosaareen.

Syntyneitä

- 1870 - Maria Montessori, kasvatustieteilijä
- 1936 - Matti Klinge, emeritusprofessori, kirjailija ja historiantutkija
- 1945 - Van Morrison, muusikko
- 1949 - Richard Gere, näyttelijä

Kuolleita

- 1973 - John Ford, lännenelokuvien ohjaaja
- 1986 - Urho Kaleva Kekkonen, Suomen presidentti
- 1986 - Henry Moore, kuvanveistäjä
- 1997 - Walesin prinsessa Diana ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. elokuuta, 1. syyskuuta Luokka:Elokuu -08-31 ms:31 Ogos ko:8월 31일 ja:8月31日 simple:August 31 th:31 สิงหาคม

1986

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Espanja ja Portugali liittyvät Euroopan yhteisöön.
- 1. tammikuuta - Aruba irtautuu Alankomaiden Antilleista ja saa laajennetun autonomian.
- 9. tammikuuta - Hävittyään patenttioikeudenkäynnin Polaroidille, Kodak jättää pikakameravalmistuksen.
- 20. tammikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ilmoittavat aikeista rakentaa Tunneli Englannin kanaalin ali.
- 24. tammikuuta - Voyager 2 avaruusluotain lentää Uranuksen ohi.
- 28. tammikuuta - Avaruussukkula Challenger tuhoutuu onnettomuudessa.
- 29. tammikuuta - Yoweri Kaguta Musevenista tulee Ugandan tasavallan presidentti viisivuotisen itsenäisyyskamppailun jälkeen.
- 5. helmikuuta - Libanonilainen muslimiryhmä kaappaa YK:n helikopterin miehistön ja matkustajat. Joukossa on kaksi suomalaista. Kaappaajat luulevat helikopteria israelilaiseksi.
- 7. helmikuuta - Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier pakenee maasta.
- 9. helmikuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan.
- 19. helmikuuta - Neuvostoliitto laukaisee avaruusasema Mirin ensimmäisen modulin.
- 25. helmikuuta - Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos pakenee 20 vuoden hallinnon jälkeen, presidentiksi Corazón Aquino.
- 28. helmikuuta - Ruotsin pääministeri Olof Palme ammutaan matkalla teatterista kotiin.
- 8. maaliskuuta - Japanin luotain Suisei lentää Halleyn komeetan ohi, tutkien sen koronaa ja aurinkotuulta.
- 23. maaliskuuta - Suomalainen rahtilaiva Karelia ajaa karille Gotska sandössa Gotlannin edustalla. 6 kuolee.
- 3. huhtikuuta - IBM esittelee ensimmäisen kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen.
- 6. huhtikuuta - USA:n sotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytetään Länsi-Berliinissä, 3 kuolee ja 230 loukkaantuu. Libyaa pidetään syyllisenä.
- 26. huhtikuuta - Tšernobylin lähellä Ukrainassa V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyy grafiittitulipalo, joka aiheuttaa historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 kuolee suoraan onnettomuuden takia, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsee ympäristöön.
- 26. toukokuuta - Euroopan yhteisö ottaa käyttöön Euroopan lipun.
- 8. kesäkuuta - Entinen YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim valitaan Itävallan presidentiksi.
- 23. heinäkuuta - Lontoossa Yorkin herttua, prinssi Andrew menee naimisiin Sarah Fergusonin kanssa.
- 21. elokuuta - Nyos-järvestä Kamerunissa purkautuu kaasua, joka tukehduttaa 2000 ihmistä 20 km:n säteellä.
- 1. syyskuuta - Neuvostoliiton risteilyalus Admiral Nahimov törmää rahtialus Petr Vasevin kanssa Mustallamerellä ja uppoaa, 448 kuolee.
- 5. syyskuuta - Pan Amin lento 73, mukanaan 358 ihmistä, kaapataan Karachin kansainvälisellä lentokentällä.
- 6. syyskuuta - Istanbulissa synagogan räjähdyksessä kuolee 21 juutalaista ja kaksi terroristia. Tekijäksi ilmoittautuu neljä eri arabijärjestöä.
- 7. syyskuuta - Desmond Tutusta tulee Etelä-Afrikan anglikaanikirkon ensimmäinen musta arkkipiispa.
- 7. syyskuuta - Urho Kekkosen hautajaisiin Helsingissä osallistuu arvovieraita neljästäkymmenestä maasta.
- 11. syyskuuta - New Yorkin pörssiromahdus: Dow Jones -indeksi laskee yhden päivän aikana 86,6 pistettä, siihen mennessä suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus.
- 7. lokakuuta - Dingo hajoaa virallisesti. Tiedotustilaisuudessa Neumann ja Pepe Laaksonen. Samana päivänä hajoamisesta tiedottaa mm. Tv-uutiset ja Ajankohtainen kakkonen.
- 10. lokakuuta - 7,5 richerin maanjäristys tappaa 1500 San Salvadorssa, El Salvadorssa.
- 11. lokakuuta - Liennytys: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov tapavat Reykjavikissa. Huippukokous päättyy tuloksettomana.
- 21. lokakuuta - Marshallinsaaret itsenäistyy Yhdysvalloista. Samana päivänä Helsingin metrorata laajenee Itäkeskuksesta Kontulaan.
- 28. lokakuuta - Vapaudenpatsaan satavuotispäivät New York Cityssa.
- 3. marraskuuta - Mikronesia itsenäistyy Yhdysvalloista.
- 3. marraskuuta - Iran-Contra skandaali: Libanonilainen lehti Ash-Shiraa paljastaa Yhdysvaltain myyneen aseita Iraniin vapauttaakseen seitsemän amerikkalaista panttivankia Libanonissa.
- 11. marraskuuta - Sperry Rand ja Burroughs fuusioituvat luoden Unisysin, maailman toiseksi suurimman tietotekniikka-alan yhtiön.
- 25. marraskuuta - USA:n oikeusministeri Edwin Meese paljastaa asemyynnistä saatujen varojen menneen Contra-sisseille Nicaraguassa.
- 6. joulukuuta - Myrsky eteläisillä merialueilla ja lumipyry maan etelä- ja keskiosassa.
- 6. joulukuuta - Erikoispikajuna 57 Lapponia suistui raiteilta Lapualla.
- 23. joulukuuta - Voyager, Burt Rutanin suunnittelema lentokone pilotteina Dick Rutan ja Jeana Yeager, laskeutuu ensimmäiseltä välilaskuttomalta ja tankkauksettomalta maailmanympärilennolta.

Tuntematon päivä

- Naurava kulkuri kappaleen Vesa-Matti Loirin levyttämänä ja esittämänä valittiin vuoden parhaaksi kotimaiseksi jazz-levytykseksi.

Syntyneitä

- Olsenin kaksoset, Mary-Kate Olsen ja Ashley Olsen
- 24. marraskuuta - Mischa Barton, näyttelijä

Kuolleita

- 24. tammikuuta - L. Ron Hubbard, scifi-kirjailija, skientologian perustaja
- 28. tammikuuta - Avaruussukkula Challengerin miehistö: Francis R. Scobee, Michael J. Smith, Judith Resnik, Ellison Onizuka, Ronald McNair, Greg Jarvis, Christa McAuliffe.
- 11. helmikuuta - Frank Herbert, scifi-kirjailija
- 28. helmikuuta - Olof Palme, Ruotsin pääministeri.
- 14. huhtikuuta - Simone de Beauvoir, kirjailija ja feminismin teoreetikko
- 2. toukokuuta - Henri Toivonen, ralliajaja
- 13. kesäkuuta - Benny Goodman, jazz-muusikko
- 18. heinäkuuta - Maiju Gebhard, astiankuivauskaapin keksijä
- 31. elokuuta - Urho Kaleva Kekkonen, Suomen 8. presidentti
- 27. syyskuuta - Cliff Burton, muusikko, Metallican basisti
- 28. joulukuuta - Andrei Tarkovski, ohjaaja Luokka:1980-luku Luokka:1986 als:1986 ms:1986 ko:1986년 ja:1986年 simple:1986 th:พ.ศ. 2529

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

1956

Tapahtumia

- 16. tammikuuta - Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
- 26. tammikuuta - Britannia kielsi heroiinin.
- 26. tammikuuta - Neuvostoliitto luovutti Porkkalan takaisin Suomelle.
- 15. helmikuuta - Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
- 2. maaliskuuta - Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
- 9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
- 20. maaliskuuta - Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 23. maaliskuuta - Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
- 7. huhtikuuta - Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
- 19. huhtikuuta - Grace Kelly nai Monacon ruhtinaan Rainier III:n.
- 21. toukokuuta - Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikiniatollin.
- 14. kesäkuuta - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat "under God" ("Jumalan alaisuudessa") Yhdysvaltain valaan.
- 18. kesäkuuta - Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
- 28. kesäkuuta - MP Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
- 28. kesäkuuta - Mellakat Poznanissa Puolassa murskataan kovin ottein.
- 29. kesäkuuta - Marilyn Monroe nai Arthur Millerin.
- 10. heinäkuuta - Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen.
- 25. heinäkuuta - Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
- 26. heinäkuuta - Egyptin Gamal Nasser kansallisti Suezin kanavan käynnistäen kansainvälisen vastalauseiden aallon.
- 30. heinäkuuta - Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen "In God We Trust" ("Jumalaan me luotamme") ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.
- 17. lokakuuta - Englannin kuningatar kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman kaikkein ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
- 23. lokakuuta - Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
- 29. lokakuuta - Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
- 29. lokakuuta - Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
- 31. lokakuuta - Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptiin pommitukset.
- 4. marraskuuta - Neuvostoliiton lisäjoukkoja Unkariin, tulitaukoon 10. marraskuuta asti 7000 sotilasta ja 25000–50000 kapinoijaa sai surmansa.
- 6. marraskuuta - Yhdysvaltain publikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle demokraattihaastaja Adlai E. Stevensonia vastaan.
- 7. marraskuuta - Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään välittömästi Egyptistä.
- 14. marraskuuta - Taistelut päättyivät Unkarissa.
- 23. marraskuuta - Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
- 2. joulukuuta - Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
- 12. joulukuuta - Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
- SAK järjesti yleislakon.
- Kuopion Saturnus perustetaan.

Syntyneitä

- 3. tammikuuta - Mel Gibson, näyttelijä
- 17. tammikuuta - Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
- 21. tammikuuta - Geena Davis, näyttelijä
- 31. tammikuuta - Johnny Rotten, muusikko (Sex Pistols)
- 29. helmikuuta - Kari Eloranta, jääkiekkoilija
- 1. maaliskuuta - Jonttu Virta, muusikko (Dingo)
- 18. maaliskuuta - Ingemar Stenmark
- 22. maaliskuuta - Lena Olin, näyttelijä
- 23. maaliskuuta - José Manuel Durão Barroso, portugalilainen politiikko
- 24. maaliskuuta - Steve Ballmer, Microsoftin pääjohtaja
- 4. huhtikuuta - David E. Kelley, käsikirjoittaja ja tv-tuottaja
- 13. huhtikuuta - Lars von Trier, elokuvaohjaaja
- 29. huhtikuuta - Aileen Wuornos, sarjamurhaaja
- 7. toukokuuta - Jan Peter Balkenende, Hollannin pääministeri 2002-
- 17. toukokuuta - Sugar Ray Leonard, nyrkkeilijä
- 19. toukokuuta - James Gosling, Java-kielen isä
- 6. kesäkuuta - Björn Borg, tennistähti
- 9. heinäkuuta - Tom Hanks, näyttelijä
- 6. syyskuuta - Sakari Kuosmanen, muusikko ja laulaja
- 26. syyskuuta - Linda Hamilton, näyttelijä
- 18. lokakuuta - Martina Navratilova, tennistähti

Kuolleita

- 31. tammikuuta - A. A. Milne, Nalle Puhin kirjoittaja
- 14. maaliskuuta - Lars Sonck, arkkitehti
- 16. elokuuta - Bela Lugosi, näyttelijä
- 25. lokakuuta - Risto Ryti, Suomen presidentti
- 14. joulukuuta - Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti ms:1956 ko:1956년 ja:1956年 simple:1956 th:พ.ศ. 2499

1982

Tapahtumia

- 8. tammikuuta - Monopoliyhtiö AT&T jakaantuu 22 eri yhtiöön.
- 13. tammikuuta - Air Floridan Boeing 737 törmää siltaan Washington DC:ssa ja putoaa Potomac-jokeen, tappaen 78.
- 28. tammikuuta - Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttavat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
- 1. helmikuuta - Senegal ja Gambia muodostavat löyhän valtioliiton.
- 2. helmikuuta - Haman verilöyly Syyriassa, 20000 tapetaan.
- 15. helmikuuta - Öljynporauslautta Ocean Ranger uppoaa myrskyssä Newfoundlandin rannikolla, 84 kuolee.
- 23. helmikuuta - Espanjan hallitus kansallistaa Rumasan.
- 10. maaliskuuta - Yhdysvallat asettaa Libyan öljyn kauppasaartoon, syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
- 10. maaliskuuta - Astronomia: kaikki 9 planeettaa samalla puolella Aurinkoa.
- 19. maaliskuuta - Falklandin sota: Argentiinalaiset nousevat maihin Etelä-Georgian saarella, ennakoiden sotaa.
- 2. huhtikuuta - Falklandin sota: Argentiina valloittaa Falklandinsaarilla.
- 17. huhtikuuta - Kanadan uusi perustuslaki määrää täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 25. huhtikuuta - Israel vetäytyy Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
- 1. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousee Ascensionin tukikohdasta ja pommittaa Port Stanleyn lentukikohtaa.
- 2. toukokuuta - Falklandin sota: Ydinsukellusvene HMS Conqueror upottaa Argentiinan risteilijän General Belgranon.
- 8. toukokuuta - Kanadalainen Formula 1-kuljettaja Gilles Villeneuve saa surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
- 21. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtaavat San Carlosin lahden Falkland-saarilla.
- 28. toukokuuta - Rocky III, tähtenä Sylvester Stallone ensi-iltaan.
- 29. toukokuuta - Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit lyövät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
- 30. toukokuuta - Espanja liittyy NATO:on ensimmäisenä maana sitten Länsi-Saksan 1955.
- 6. kesäkuuta - Libanonin sota alkaa: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtaavat Etelä-Libanonin edeten Beirutiin asti.
- 12. kesäkuuta - 750 000 osoittaa mieltään ydinaseita vastaan New York Cityn Central Parkissa.
- 13. kesäkuuta - Saudi-Arabian kuningas Fahd nousee valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
- 13. kesäkuuta - Italialainen Formula 1-kuljettaja Riccardo Paletti saa surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmätessään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
- 14. kesäkuuta - Falklandin sota päättyy: britit etenevät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuvat ja muodollinen sopimus solmitaan samana päivänä.
- 1. heinäkuuta - Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon menee naimisiin 4150 seuraajansa kanssa New York Cityn Madison Square Gardenissa.
- 9. heinäkuuta - Pan Amin Boeing 727 putoaa Kennerissä, Louisianassa surmaten 146 koneessa ja 8 maassa.
- 16. heinäkuuta - Pastori Sun Myung Moon tuomitaan 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
- 20. heinäkuuta - IRA:n siipi räjäyttää kaksi pommia Lontoossa, surmaten 8 sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
- 23. heinäkuuta - Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päättää lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
- 20. elokuuta - Lebanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapuu Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
- 29. elokuuta - F1-kuljettaja Keke Rosberg voittaa Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula ykkösten GP:n.
- 19. syyskuuta - Scott Fahlman keksi hymiön
- 25. syyskuuta - F1-kuljettaja Keke Rosbergistä tulee Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.
- 1. lokakuuta - Saksan liittokansleri Helmut Schmidt saa epäluottamuslauseen, seuraajana Helmut Kohl.
- 8. lokakuuta - Puola kieltää Solidaarisuuden.
- 12. marraskuuta - Neuvostoliitossa Juri Andropov valitaan edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
- 14. marraskuuta - Lech Walesa päästetään 11 kuukauden arestista.
- 28. marraskuuta - 88 maan edustajat kokoontuvat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
- 29. marraskuuta - YK:n yleiskokous tekee päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennetaan Barney Clarkille. Hän elää 112 päivää laitteen kanssa.
- 4. joulukuuta - Kiina ottaa käyttöön nykyisen perustuslakinsa.
- 26. joulukuuta - Time Magazinen vuoden mieheksi valitaan tietokone.

Muita

- HKL aloittaa metroliikenteen Helsingissä.

Syntyneitä

- 30. huhtikuuta - Kirsten Dunst, näyttelijä
- 3. kesäkuuta - Jelena Isinbajeva, seiväshyppääjä
- 21. kesäkuuta - Prinssi William, Walesin prinssi Charlesin vanhin poika
- 7. elokuuta - Jasmin Mäntylä, malli ja laulaja
- 8. marraskuuta - Mika Kallio, ratamoottoripyöräilijä
- 19. joulukuuta - Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä

Kuolleita

- 2. maaliskuuta - Philip K. Dick, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - John Belushi, näyttelijä
- 6. maaliskuuta - Ayn Rand, kirjailija
- 24. huhtikuuta - Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija
- 8. toukokuuta - Gilles Villeneuve, kanadalainen Formula 1-kuljettaja
- 24. toukokuuta - Tauno Palo, näyttelijä
- 29. toukokuuta - Romy Schneider, näyttelijä
- 13. kesäkuuta - Riccardo Paletti, italialainen Formula 1-kuljettaja
- 14. syyskuuta - Grace Kelly, Monacon ruhtinatar (kuoli auto-onnettomuudessa)
- 4. lokakuuta - Glenn Gould, kanadalainen pianisti
- 10. marraskuuta - Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja. als:1982 ms:1982 ko:1982년 ja:1982年 simple:1982 th:พ.ศ. 2525

Korkeushyppy

Korkeushyppy on olympialaisten ja muiden arvokisojen ohjelmassa oleva yleisurheilulaji, jossa on tarkoituksena hypätä riman ylitse pudottamatta sitä. Laji oli mukana ensimmäisissä olympialaisissa, mutta lajia on harrastettu jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Hyppytyylejä oli aluksi sakset, jossa jalat ylittivät riman vuorotellen tehden saksien leikkausliikkeen. Dick Fosburyn floppaustyyli saavutti suosiota, kun hän voitti olympiakultaa vuonna 1968. Tyylissä käännetään ponnahduksen jälkeen selkä rimaa kohti ja jalat heilautetaan riman ylitse, kun selkä on ylittänyt riman. Maailmanennätyksen on tehnyt miehillä kuubalainen Javier Sotomayor 2,45 m ja naisilla bulgarialainen Stefka Kostadinova 2,09 m. Luokka:Urheilu ja:走り高跳び

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran. sekunnissa Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10^-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm). Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Maalaisliitto

Suomen Keskusta (lyhenne Kesk.) on poliittinen puolue Suomessa. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään keskustalaiseksi. Toisaalta puolue on varsin liberaali, mutta samalla monissa asioissa puoluekartan konservatiivisimpia, erityisesti puolueen veteraanipolitiikkoja koskettavissa ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä. Se on toisen maailmansodan jälkeen kamppaillut SDP:n kanssa suurimman puolueen asemasta Suomessa. Keskusta on nykyään suurin eduskuntapuolue 55 kansanedustajapaikalla eduskunnan kaiken kaikkiaan 200 paikasta. Vuonna 1906 perustettu puolue on vaihtanut nimeään kahdesti, Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi 1965 ja Suomen Keskustaksi 1988. Puolue on Liberal Internationalin ja European Liberal Democrat and Reform Partyn jäsen ja liittynyt näiden liberaalisiin manifestoihin. Sen jäsenet Euroopan Parlamentissa ovat Euroopan liberaalien ja demokraattien allianssin jäseniä. Kyseessä on europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän ja sosialistien jälkeen. Moneen länsieurooppalaiseen ja lähinnä kaupunkiliberaaliin puolueeseen verrattuna Keskustan liberaalisuus on maakuntalähtöistä, mikä korostaa yleisen liberalismin ja varsinkin talousliberalismin rinnalla kansallista eheyttä ja omavaraisuutta. Keskustan kaltaisia voimakkaita talonpoikaispuolueita ennen toisen maailmansodan jälkeistä keskushallintoja korostavaa sosialidemokratisoitumista on ollut Bulgariassa maailmansotien välillä. Liberaalia ja kaupunkilaista ulottuvuutta Keskusta on pyrkinyt kehittämään liittoutumalla Liberalisen kansanpuolueen kanssa yhdeksi puolueeksi, perustamalla kaupunkityötä pohtivia työryhmiä ja lopulta 2003 nimityttämällä kolme ministeriä Uudeltamaalta valtioneuvostoon, mikä on taannut aikaista suuremman mediahuomion. Toisaalta tämä nimitys jätti Keskustan vahvimman tukialueen Pohjanmaan ministereittä. Taloudellisesti voimakkain liberaalihanke, mitä Keskusta on koskaan esittänyt, oli 1995 eduskuntavaaleissa esitetty työreformi, minkä toinen versio koettiin ay-liikkeessä työehtosopimusjärjestelmän tuhoavana aloitteena. Tämä osaltaan johti siihen, että keskusta ajautui oppositioon Paavo Lipposen I ja II hallituksen ajaksi, mistä keskusta selvisi suurimmimmaksi puolueeksi ja samalla pääministeripuolueeksi ottamalla voimakkaasti kantaa keväällä 2003 liittoutumattomuuden puolesta Irakin sotaan liittyvistä operaatioista kieltäytyen EU:n peruslinjausten mukaisesti. Puolueen presidenttiehdokas vuoden 2006 vaaleissa on Matti Vanhanen.

Historia

Suomen keskustan syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät Maalaisliitoksi vuonna 1908. Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota. Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, joten Suomen kaupungistuessa nopeasti, maalaisliitto vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi. Nykyään maanviljelijöiden osuus Keskustan kannattajista on pudonnut huomattavasti ja Keskustan äänestäjät jakautuvat eri puolueista laajimmin eri ammattiryhmiin. Maaseutu-Suomi ja pienet kaupungit ovat silti nykyäänkin vahvinta keskustalaisten kannatusaluetta, vaikkakin puolue on tehnyt tuloaan suuriin etelän kaupunkeihin vaihtelevalla menestyksellä. Suomen keskusta esiintyy Suomen suurimpana kuntapuolueena, koska sillä on eniten kunnanvaltuutettuja kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Tämä tekee sen varovaiseksi esimerkiksi kuntauudistusta koskevissa kysymyksissä.

Eduskuntapaikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)

Maalaisliiton / Keskustapuolueen / Suomen Keskustan saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)

1945	1948	1951	1954	1958	1962	1966	1970	1972	1975	1979	1983	1987	1991	1995	1999	2003
49	56	51	53	48	53	49	36	35	39	36	38	40	55	44	48	55

Merkittäviä maalaisliittolaisia ja keskustalaisia poliitikkoja

Presidentit

- Lauri Relander (1925-1931), Suomen historian nuorin Presidentti
- Kyösti Kallio (1937-1940, kuoli sydänkohtaukseen kesken virkakauden)
- Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981, joutui eroamaan terveydellisistä syistä)

Pääministerit

- Kyösti Kallio (3) :I (14.11.1922-18.1.1924), II (16.8.1925-12.12.1926), III (16.8.1929-4.7.1930)
- Juho Sunila (2) :I (17.12.1927-22.12.1928), II (21.3.1931-14.12.1932)
- Urho Kekkonen (5) :I (17.3.1950-17.1.1951), II (17.1.1951-20.9.1951), III (20.9.1951-9.7.1953), IV (9.7.1953-17.11.1953), V (20.10.1954-3.3.1956)
- Vieno Johannes Sukselainen (2) :I (27.5.1957-29.11.1957), II (13.1.1959-14.7.1961)
- Martti Miettunen (3) :I (14.7.1961-13.4.1962), II (30.11.1975-29.9.1976), III (29.9.1976-15.1977)
- Ahti Karjalainen (2) :I (13.4.1962-18.12.1962), II (15.7.1970-29.10.1971)
- Johannes Virolainen (1) :I (12.9.1966-27.5.1966)
- Esko Aho (1) :I (26.4.1991-13.4.1995)
- Anneli Jäätteenmäki (1) :I (17.4.2003-24.6.2003)
- Matti Vanhanen (1) :I (24.5.2003-)

Puheenjohtajat

- Otto Karhi (1906-1909)
- Kyösti Kallio (1909-1917)
- Filip Saalasti (1918)
- Santeri Alkio (1918)
- Petter Vilhelm Heikkinen (1919-1940)
- Viljami Kalliokoski (1941-1945)
- V. J. Sukselainen (1946-1964)
- Johannes Virolainen (1965-1980)
- Paavo Väyrynen (1980-1990)
- Esko Aho (1990-2002)
- Anneli Jäätteenmäki (2002-2003)
- Matti Vanhanen (2003-)

Muita maalaisliittolaisia, keskustapuoluelaisia ja keskustalaisia

- Alexander (Santeri) Alkio kirjailija, kustantaja, päätoimittaja, alkiolaisuuden isä
- Maria Kaisa Aula entinen kansanedustaja, pääministerin neuvonantaja ja nykyinen lapsiasiavaltuutettu
- Kari Hokkanen ideologi, sanomalehti Ilkan päätoimittaja
- Kauko Juhantalo entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja
- Kyösti Kallio monenkertainen pääministeriä ja presidentti
- Ahti Karjalainen ministeri ja Suomen pankin pääjohtaja
- Tanja Karpela kulttuuriministeri
- Mari Kiviniemi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Keijo Korhonen professori, ministeri, alivaltiosihteeri, päätoimittaja
- Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ministeri
- Seppo Kääriäinen puolustusministeri
- Timo Laaninen erityisavustaja ja sanomalehtimies
- Eero Lankia entinen järjestöpäällikkö ja nykyinen puoluesihteeri
- Paula Lehtomäki ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Martti Manninen presidentin entinen neuvonantaja
- Mauri Pekkarinen kauppa- ja teollisuusministeri
- Pekka Perttula entinen puoluesihteeri
- Hannele Pokka entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra
- Olli Rehn entinen kansanedustaja ja EU:n komissaari
- Lauri Kristian Relander Viipurin läänin maaherra ja presidentti
- Alpo Rusi ulkoasiainneuvos, presidentti Ahtisaaren neuvonantaja
- Juho Emil Sunila kaksinkertainen pääministeri
- Hannu Takkula eurokansanedustaja
- Paavo Väyrynen monivuotinen ulkoministeri, presidenttiehdokas ja puolueen puheenjohtaja

Keskustalaisia tai keskustahenkisiä järjestöjä ja yrityksiä tai oppilaitoksia

- Alkio-opisto, Korpilahdessa sijaitseva puolueopisto [http://www.alkio.fi/docs/tervetuloa.html]
- Maaseudun sivistysliitto, Keskustaa lähellä oleva kulttuurijärjestö
- Lalli -sanomalehti, porilainen keskustalainen sanomalehti
- Maahenki Oy -kustantamo, Maaseudun sivistysliiton kustantamo
- Suomenmaa -sanomalehti, Suomen keskustan pää-äänenkannattaja

Aiheesta muualla

- http://www.keskusta.fi/ Luokka:suomalaiset puolueet ja:中央党 (スオミ)

Karl-August Fagerholm

Karl-August Fagerholm (s. 31. joulukuuta 1901, Siuntio, k. 22. toukokuuta 1984, Helsinki), suomalainen poliitikko. Eduskunnan puhemies, kolmasti Suomen pääministeri (1948—50, 1956—57 ja 1958—59). Nuoruudessaan Fagerholm toimi 1920—23 Parturien ammattiliiton johdossa. Vuodesta 1930 alkaen kansanedustaja. Sosiaaliministerinä useissa hallituksissa 1937—43. Hallituksessa Fagerholm oli yksi puolueettoman skandinaavisen suuntauksen ajajista. Jatkosodan aikana 68 000 pakolaisen internointi työleireille ja Anthoni-skandaali, kahdeksan juutalaisen maasta poistaminen Gestapon käsiin, saivat Fagerholmin esittämään, että hän eroaisi hallituksesta. Fagerholmia ei sitten otettukaan vuonna 1943 nimitettyyn Linkomiehen hallitukseen. 1944 Fagerholm valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi Väinö Tannerin sijasta, jolla ei ollut Neuvostoliiton luottamusta. Fagerholmin tehtäväksi muodostui rehabilitoida sosialidemokraatit. Kansandemokraatti Mauno Pekkalan hallitukseen puheenjohtaja Fagerholmia ei nimitetty, vaan hän pystyi keskittymään puoluejohtajan tehtäväänsä. Fagerholm oli vakuuttunut siitä, että kommunisteja ei pystytä lyömään sortamalla, vaan kommunismi on kohdattava avoimessa väittelyssä ja vapaissa vaaleissa. 1940-luvun lopulla vasemmiston sisäisiä kamppailuja käytiin ammattiliitoissa. SDP onnistui yleensä torjumaan kommunistien valtaanpääsyn ammatillisissa järjestöissä. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa SKDL kärsi huomattavan tappion. Vaalien jälkeen nimitetty Fagerholmin vähemmistöhallitus rakentui pelkästään SDP:n tukeen, eikä kommunisteja enää päästetty hallitukseen ennen vuotta 1966. Vuoteen 1950 mennessä SDP:n vähemmistöhallituksen ongelmat olivat muodostuneet ylipääsemättömiksi, ja se korvattiin Kekkosen keskustalaisella vähemmistöhallituksella. Vuoden 1956 presidentinvaaleissa eduskunnan puhemiehenä tuolloin toiminut Fagerholm sai ratkaisevassa äänestyksessä kaksi ääntä vähemmän kuin pääministeri Kekkonen. Fagerholm seurasi Kekkosta pääministerin paikalle ja muodosti neljän puolueen enemmistöhallituksen. Kolmannen kerran Fagerholm muodosti hallituksen vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen. Kyseinen hallitus ajautui niin kutsuttuun yöpakkaskriisiin. Alkuvuodesta 1959 Maalaisliiton Sukselainen muodosti tilalle uuden hallituksen. Fagerholm, Karl-August Fagerholm, Karl-August

Noottikriisi

Noottikriisi alkoi 30. lokakuuta 1961 Neuvostoliiton jätettyä Suomelle nootin, jossa se YYA-sopimuksen mukaisesti esitti konsultaatioita: "toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta." Nootti on tässä yhteydessä valtion virallinen tiedonanto toiselle valtiolle.

Suurvaltapoliitiikka

Vuosi 1961 oli kylmän sodan kuuminta aikaa. Neuvostoliitto oli yrittänyt 1958 saada länsijoukot pois Berliinistä ehdottomalla kaupungin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi. Pian tämän epäonnistuttua alettiin länsi- ja Itä-Berliinin rajalla rakentaa "fasismin vastaista suojamuuria". Berliinin muuri valmistui loppukesästä 1961 ja siitä tuli kylmän sodan näkyvin symboli. Tällä välin Yhdysvaltain tukemat joukot olivat nousseet maihin Sikojenlahdella Kuubassa. Suurvaltojen väli kiristyivät jopa sodan asteelle Kuuban ohjuskriisin aikaan lokakuussa 1962. Vuoden 1957 Sputnik 1 -avaruuslento tarkoitti myös että Neuvostoliitolla oli kantoraketti, joka pystyi viemään ydinaseen mihin tahansa maapallon kolkkaan. Neuvostoliitto antoi ymmärtää ohjusvalmiutensa olevan parempi kuin se todellisuudessa olikaan. Neuvostoliitto aloitti elokuussa 1961 kahden kuukauden ydinkoesarjan Novaja Zemljalla joka huipentui 30. lokakuuta historian suurimpaan ydinkokeeseen.

Suomen asema

Presidentti Kekkonen oli Neuvostoliiton mieleen järjestettyään jo vuoden 1958 yöpakkaskriisin yhteydessä Suomeen Neuvostoliiton mieleisen hallituksen. Yöpakkaskriisin päättäneellä vierailulla Neuvostoliitossa 1959 Nikita Hruštšov kehui Kekkosta "takuumieheksi" ja luotti hänen haltuunsa Suomen asiat vastedes. Vuonna 1960 perustettiin nk. Honka-liitto. Kekkosen vastainen sosialidemokraattis-kokoomuslainen ryhmä kokosi voimansa vuoden 1962 presidentinvaaleihin nostaakseen presidentiksi oikeuskansleri Olavi Hongan. Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko luovutti nootin sotilaallisesta konsultaatiosta Suomen Moskovan suurlähettiläälle Eero A. Wuorelle 30. lokakuuta. Suomalaiset kommunistit olivat saaneet nootista vinkin jo viikkoa aikaisemmin. Nootissa ilmoitettiin Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden ryhtyneen toimiin puolustusvalmiutensa nostamiseksi ja vaadittiin YYA-sopimuksen sotilaallisen artiklan mukaisia neuvotteluja. Sotilaallisista konsultaatioista luovuttiin 24. marraskuuta lopulta Novosibirskissä Kekkosen ja Hruštšovin kesken käydyissä neuvotteluissa.

Tulkintoja

Nootin perimmäinen tarkoitus on edelleen epäselvä ja kiistelty. Kekkonen olisi voinut yrittää kieltää sotilaallisen yhteystyön tarpeen Neuvostoliiton kanssa, muttei näin tehnyt. Jo 1962 tulkittiin, että Neuvostoliitto oli lähettänyt nootin vaikuttaakseen Suomen presidentinvaaliin ja oman suosikkinsa pitämiseksi vallassa. On jopa väitetty, että Kekkonen olisi itse tilannut nootin pysyäkseen vallassa. Kekkonen oli suunnitellut huhtikuussa 1961 eduskunnan hajoittamista vaikuttaakseen Hongan takana olevaan liittoumaan. Hongan luovuttua ehdokkuudesta Kekkonen sai 111 valitsijamiestä ja voitti presidentinvaalin 199 äänellä. Hänen todellinen vastustuksensa katosi, ja hän sai lähes yksinvaltaisen kiistämättömän aseman Suomen johtajana. Hruštšovin mukaan nootti oli sotilaspiirien hanke. Suomi oli Neuvostoliiton luoteisosan strategisten kohteiden, kuten Leningradin ja Murmanskin välittömässä läheisyydessä. Yhdysvaltain ensimmäiset ballistiset ohjukset oli otettu palvelukseen 1960, mutta suurin osa ydinpelotteesta oli edelleen raskaiden strategisten pommikoneiden varassa. Neuvottelussa Neuvostoliitto olisi luultavasti pyrkinyt saamaan Suomeen tutka-asemia ja ilmatorjuntaohjuksia, mahdollisesti hävittäjätukikohdan.

Aiheesta muualla

- [http://www.lasselehtinen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=44&lang=fi Lasse Lehtisen näkemys noottikriisistä]
- [http://kaares.ulapland.fi/home/hkunta/arusi/sk_noottikriisi.html Alpo Rusin näkemys noottikriisistä] Luokka:Suomen poliittinen historia

1961

Tapahtumia

- 3. tammikuuta - Presidentti Dwight Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltain katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan.
- 7. tammikuuta - Nelipäiväisessä konferenssissa Casablancassa, viisi Afrikan maata päätti perustaa NATOn kaltaisen puolustusliiton. Maat olivat