:: wikimiki.org ::

Uudenkaupungin Rauha

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30. elokuuta 1721 päätti isonvihan, ja viimeiseltä rintamaltaan Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn Suuren Pohjan sodan, joka oli johtanut käytännössä koko Suomen päätymiseen venäläisten miehittämäksi. Uudenkaupungin rauhaan päättyi Ruotsin suurvalta-aika. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin ja Viipurin Karjalan. Venäjän hallitsija takasi tässä saamiensa alueiden asukkaille näiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyerioikeudet. Luokka:Suuri Pohjan sota Luokka:Suomen historia Luokka:Rauhansopimukset

30. elokuuta

30. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 242. päivä (243. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 123 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Eemil, Eemeli :- suomenruotsalainen kalenteri: Emil :- ortodoksinen kalenteri: Ale, Aleksander, Paavo, Pauli :- saamenkielinen kalenteri: Emel :- vanhemmissa kalentereissa: Adaucius, Adauktus, Albert, Benjamin, Gottskalk, Immo, Rebecka

Tapahtumia

- 1721 - Uudenkaupungin rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä suuren pohjan sodan päätteeksi.
- 1813 - Ranskalaiset joukot hävisivät itävaltalais-preussilais-venäläiselle liittoutumalle Kulmin taistelussa.
- 1850 - Havaijin Honolulusta tuli kaupunki.
- 1863 - Yhdysvaltojen sisällissota: . Pohjoisvaltioiden joukot hävisivät Bull Runin toisen taistelun.
- 1914 - Ensimmäinen maailmansota: Tannenbergin taistelu (1914) Venäjän ja Saksan välillä.
- 1918 - Salamurhaajat haavoittivat vakavasti bolševikkijohtaja Vladimir Leniniä ja surmasivat Pietarin Tsekan johtajan Moisei Uritskyn, mikä johti punaisen terrorin kauteen.
- 1922 - Dumlupinarin taistelu, Kreikan-Turkin sodan (1919-1922) ("Turkin itsenäisyyssota") viimeinen taistelu.
- 1945 - Toinen maailmansota: Hong Kong vapautettiin.
- 1967 - Thurgood Marshallista tuli ensimmäinen musta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen.
- 1990 - Tatarstan itsenäistyi Venäjän neuvostotasavallasta.
- 1991 - Azerbaidžan itsenäistyi Neuvostoliitosta.
- 1999 - Itä-Timorissa kansanäänestys itsenäistymisestä.

Syntyneitä

- 1797 - Mary Wollstonecraft Shelley, kirjailija (Frankenstein) († 1851)
- 1871 - Ernest Rutherford, fyysikko, "ydinfysiikan isä", vuoden 1908 kemian Nobelin palkinnnon saaja († 1937)
- 1893 - Huey Long, amerikkalainen poliitikko († 1935)
- 1896 - Raymond Massey, kanadalaissyntyinen amerikkalainen näyttelijä († 1983)
- 1898 - Shirley Booth (Thelma Marjorie Ford), näyttelijä († 1992)
- 1906 - Joan Blondell, näyttelijä († 1979)
- 1908 - Fred MacMurray (Frederick Martin MacMurray), näyttelijä († 1991)
- 1930 - Warren Buffett, yrittäjä, Forbes-lehden mukaan maailman toiseksi rikkain mies Bill Gatesin jälkeen
- 1935 - John Phillips, laulaja (Mamas and Papas -yhtye) († 2001)
- 1939 - John Peel, radio-dj
- 1943 - Jean-Claude Killy, ranskalainen alppihiihtäjä ja olympiavoittaja
- 1943 - R. Crumb (Robert Crumb), sarjakuvapiirtäjä (Fritz the Cat)
- 1947 - Rauli "Badding" Somerjoki , muusikko, suomirockin legenda
- 1972 - Cameron Diaz, näyttelijätär (Sekaisin Marista, Minä päivänä tahansa, Shrek)
- 1972 - Pavel Nedved, tšekkiläinen jalkapalloilija
- 1982 - Andy Roddick, amerikkalainen tenniksenpelaaja
- 1983 - Jonne Aaron Liimatainen, Negative-yhtyeen laulaja ja lauluntekijä

Kuolleita

- 30 eaa - Kleopatra VII, Egyptin kuningatar (engl. Cleopatra VII Philopator)
- 1928 - Wilhelm Wien, fyysikko, vuoden 1911 fysiikan Nobelin palkinnon saaja (Wienin laki)
- 1935 - Henri Barbusse, ranskalainen kirjailija ja journalisti
- 1961 - Charles Coburn, näyttelijä
- 1985 - Taylor Caldwell (Janet Miriam Holland Taylor Caldwell), amerikkalainen bestseller-kirjailija
- 1991 - Jean Tinguely, sveitsiläinen taiteilija ja kuvanveistäjä
- 1994 - Lindsay Anderson, intialaissyntyinen englantilainen teatteriohjaaja ja elokuvaohjaaja (ohjannut mm. Malcolm McDowellin esittämän Mick Travers -trilogian: "If....", "O Lucky Man!" ja "Britannia Hospital")
- 2003 - Charles Bronson (Charles Dennis Buchinsky), amerikkalainen näyttelijä (Väkivallan vihollinen) ---- Katso myös: kalenteri ~ 29. elokuuta, 31. elokuuta Luokka:Elokuu -08-30 ms:30 Ogos ko:8월 30일 ja:8月30日 simple:August 30 th:30 สิงหาคม

1721

Tapahtumia

- Suuri Pohjan sota päättyy Uudenkaupungin rauhaan. Ruotsi luovuttaa Venäjälle Liivinmaan, Viron, Inkerinmaan, Viipurin ja osan Karjalaa.

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1700-luku ms:1721 ko:1721년

Isoviha

Isoviha on suuren Pohjan sodan (1700-1721) aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1714-1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Eniten venäläisiä miehityssotilaita oli Länsi-Suomessa. Varsinkin Pohjanmaalla he aiheuttivat suurta tuhoa ja kauhua. Säätyläisistä suuri osa pakeni Ruotsiin, tavallista kansaa piilopirtteihin. Siviilejä tapettiin arviolta noin 5000 ja noin 10 000 henkeä vietiin pakkotyöhön Venäjälle. Kyliä tuhottiin ja poltettiin. Perinteisen historiankirjoituksen mukaan isoviha on usein nähty täydellisenä katastrofiaikana, mutta myöhemmän tulkinnan mukaan kuvaa on liioiteltu: esimerkiksi sadot säilyivät suurin piirtein entisellään ja miehityksen jälkipuolella myös laillinen järjestysvalta alkoi palautua. Isonvihan aikana venäläisiä vastustivat mm. Tapani Löfvingin johtamat sissit. Sissien toiminnalla ei ollut juuri sotilaallista merkitystä ja tavalliselle väestölle siitä oli lähinnä haittaa, koska venäläiset kostivat sissi-iskut talonpojille ja koska sissit usein ottivat ylläpitonsa talonpojilta.

Katso myös

- Vanhaviha
- Pikkuviha

Lähde

Jouko Vahtola: Suomen historia jääkaudesta Euroopan Unioniin (2003). Luokka:Suuri Pohjan sota Luokka:Suomi Ruotsin suurvalta-ajalla

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Inkerinmaa

Inkeri eli Inkerinmaa (vir. Ingeri, ruots. Ingermanland, ven. Ižorskaja zemlja) on vanha itämerensuomalainen maakunta nykyisessä Venäjän Federaatiossa, Pietarin ympäristössä. Se ulottuu Suomen entiseltä rajalta Viron rajalle muutoin rajoittuen Laatokkaan, Lavaojaan ja Laukaan jokeen, ja sen pinta-ala on noin 15 000 neliökilometriä.

Historia

Inkerissä 1900-luvulla eläneistä kieliryhmistä alkuperäisimpänä pidetään Virosta tulleita vatjalaisia, joiden tiedetään asuneen alueella ainakin 1000-luvulta. Inkerikot ovat eläneet alueella ainakin 1100-luvulta. Keskiajan lopulta ja etenkin Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen alue on venäläistynyt. Ruotsin suurvalta-aikana Inkerinmaan alkuperäisväestöä korvattiin myös Suomesta tuodulla väestöllä, jotka ovat ns. inkeriläisten esi-isiä. Tänä päivänä valtaosa asukkaista on venäläisiä ja muita entisen Neuvostoliiton kansalaisia, inkerikkojen ja inkeriläisten ollessa marginaalivähemmistö, ja vatjalaisten jo käytännössä kuoltua sukupuuttoon. Inkerin asukkaat omaksuivat ortodoksisen kristinuskon 1200-luvun alkupuolella. He taistelivat Novgorodin ruhtinas Aleksanterin puolella sodassa Ruotsia vastaan vuonna 1240. Lisänimen Nevski saanut Aleksanteri liitti Inkerinmaan osaksi itäistä kulttuuripiiriä. Ruotsalaiset kilpailivat Novgorodin kanssa ja perustivat 1300 lyhyaikaisen Maankruunun linnan nykyisen Pietarin paikalle. Kalparitarit miehittivät länsiosaa ja perustivat Kaprion linnan. 1478 Venäjä liitti Inkerin itseensä, mutta alueesta käytiin taisteluja 1500-luvulla. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Ruotsi sai Inkerin itselleen ja ryhtyi luterilaistamaan aluetta. Inkeri kuului Ruotsin kuningaskuntaan aina vuosiin 1702—1703, jolloin Pietari Suuri valloitti sen ja aloitti uuden Pietarin, uuden pääkaupungin, rakentamisen. Suomi ja Inkeri palautuivat saman valtion osiksi vuosina 1809—1917, jolloin molemmat olivat Venäjän keisarikunnan osia. Inkeri ei tosin Venäjän vallan aikana ollut osa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjän vallankumouksen aikaan Inkerissä heräsi itsenäisyysliike, joka vaikutti erityisesti Pohjois-Inkerissä. Suomalaiset tekivät yhdessä virolaisten ja valkoisten venäläisten kanssa retkiä Inkeriin, jotka olivat osana heimosotia. Pohjois-Inkeri mm. julkaisi omaa postimerkkiä. Inkerin asioiden hoitaja heimopolitiikan aikoina oli Inkerin Väliaikainen Hoitokunta. Pohjois-Inkerissä oli muutaman kylän itsehallintoalue, joka tunnettiin nimellä Kirjasalon tasavalta. Tarkoituksena oli liittää Pohjois-Inkeri Suomeen ja Länsi-Inkeri Viroon, mutta Tarton rauhassa 1920 Inkeri jäi osaksi Neuvosto-Venäjää, joka lupasi alueelle kulttuuriautonomian, jota ei kuitenkaan pantu toimeen.

Väestö

Inkerin alkuperäisväestöä ovat vatjalaiset ja karjalaisperäiset inkerikot. 1600-luvulla Inkeriin siirtyi suuri määrä suomalaista luterilaista väestöä. Useimmiten käsitteellä "inkeriläiset" viitataan näihin inkerinsuomalaisiin. Nämä asukkaat hävitettiin Inkeristä Neuvostoliiton aikana. Jo vuoden 1917 vallankumouksen aikana Suomeen siirtyi 4 000 pakolaista. Maailmansotien välillä, mm. Stalinin vainojen aikana, inkeriläisiä karkoitettiin Neuvostoliiton kaukaisille alueille. 63 000 ihmistä pakeni Suomeen toisen maailmansodan aikana, mutta Stalin vaati heidät takaisin vuonna 1944. Suurin osa myös tästä väestöstä teloitettiin epäluotettavina tai karkoitettiin mm. Kazakstaniin ja Siperiaan. Näillä alueilla vieläkin asuu pieniä inkeriläisvähemmistöjä. Lopuista, mukaan lukien joistain Stalinin vallan jälkeisistä paluumuuttajista, tuli vähemmistö venäläisten siirtolaisten tieltä. Neuvostoliiton romahduttua vuonna 1991 jäljelle jääneiden inkerinsuomalaisten on sallittu muuttaa Suomeen. 1990-luvulta lähtien Suomesta on myös tuettu muun muassa kirkollisia toimintoja ja vanhusten terveydenhuoltoa Inkerissä.

Inkerin pitäjät ja kylät

Pohjois-Inkeri

- Haapakangas
- Miikkulaisi (Miikkulainen)
- Keltto
- Lahti
- Lempaala :Vaskela
- Pähkinälinna
- Rääpyvä :Muurila :Murja :Rahja
- Siestarjoki :Revonnenä
- Toksova
- Vuole :Matoksi
- Valkeasaari

Etelä-Inkeri

- Inkere
- Jaama
- Järvisaari :Hattula
- Hatsina
- Hevaa
- Hietamäki
- Kaprio
- Kattila
- Kolppana
- Koprina
- Kupanitsa
- Markkova
- Moloskovitsa
- Narvusi-Kosemkina
- Novasolkka :Naasila
- Ropsu
- Saari (Pushkin)
- Serepetta
- Skuoritsa
- Soikkola
- Spankkova
- Tuutari
- Tyrö
- Venjoki

Katso myös

- Inkerikot
- Inkerinsuomalaiset
- Inkeriläisten kansannousu
- Vatjalaiset

Aiheesta muualla

- [http://www.inkeri.com/ Inkerin kulttuuriseuran sivut]
- [http://www.inkeri.spb.ru/ Inkerin Liitto]

Kirjallisuutta

- Inkeri: Historia, kansa, kulttuuri, toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo vuonna 1991. ISBN 951-717-668-6, Suomalaisen kirjallisuuden seura. Luokka:Suomen historia Luokka:Inkeri

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Viron ja Latvian. Liivinmaalla eläneet heimot liitettiin kristillisen kirkon vaikutuspiiriin ristiretkillä vuosina 1184–1227. Käännytys oli aluksi rauhallista, mutta muuttui veriseksi vuonna 1198 Paavin julistaessa Liivinmaan ristiretkien kohteeksi ja piispan saadessa tuekseen sotajoukon. Paavi Saksalaiset perustuvat vuonna 1201 Riian kaupungin Väinäjoen (Daugava) suulle ja pohjoisessa tanskalaiset Räävelin. Idästä yrittivät alueelle juurruttaa ortodoksista uskoa Novgorodin, Pihkovan ja Polotskin ruhtinaskunnat. Saaliinjaolle saapui myös etelästä Liettuan pakanallinen kuningaskunta, joka käännytettiin vasta 1300-luvulla. Saksalaisen papin kirjoittama Henrikin Liivinmaan kronikka (lat. Heinrici chronicon Livoniae) kertoo käännyttämisestä: "Poltimme ja hävitimme kaiken, tapoimme kaikki miehet, otimme naiset ja lapset vangeiksi ja ryöstimme paljon karjaa ja hevosia." Viimeisenä kukistettiin Saarenmaan maakunta 1227. Seutua hallitsi sen jälkeen Saksalainen ritarikunta. Vuosina 1558–1582 Liivinmaan sodissa alueesta taistelivat Ruotsi, Venäjä, Tanska ja Puola-Liettua. Sota alkoi Venäjän tsaarin Iivana IV:n hyökkäyksellä 1558. Ritarikunta haki Puolan suojelusta ja 1562 puhkesi sota Venäjän ja Puola-Liettuan välille. Ruotsi piiritti ensin Venäjän Narvaa, mutta liittyi sitten Venäjän liittolaiseksi Puolaa ja Tanskaa vastaan. Vuonna 1561 Ruotsi sai Liivinmaan pohjoisosan Eestinmaan Puola-Liettualta, jolle jäi vielä Liivinmaan eteläosassa Kuurinmaan herttuakunta (1561-1795) nykyisessä Etelä-Virossa ja Latviassa. Vuonna 1572 Iivana kävi jälleen Ruotsin eestinmaan kimppuun ja 1575 hyökkäsi kuninkaatonta Puolaa vastaan eestinmaalla. Vuonna 1578 Puola oli vahvistunut, ja päätti hyökätä Venäjää vastaa, Ruotsi valloitti 1581 Narvan ja inkerinmaan. Sota päättyi 1582 ja virallisesti 1595 Venäjän tunnustaessa Ruotsin ja Puolan valloitukset. Vuoden 1629 Altmarkin rauhassa Ruotsi sai koko Baltian Väinäjokea myöten ja 1645 Tanskalta Saarenmaan. Vuonna 1721 Pietari Suuren Venäjä sai Ruotsin alueen ja vuonna 1795 Venäjä Puolan jaossa Kuurinmaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Liivinmaa jakautui Latvian ja Viron valtioihin.

Linkkejä

- Baltian verinen kristillistäminen [http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/ruotsala.pdf]
- Latvian historia [http://www.rozentals-seura.fi/index.php?lang=fi&page=lhistory&menu=latvia]
- Viron historia [http://www.tuglas.fi/viro/historia/historia.html] Luokka:Viro Luokka:Latvia

Käkisalmi

Käkisalmi (karjalaksi Käksalm, ruotsiksi Kexholm, venäjäksi alun perin Korela, nykyisin Приозерск , Priozersk) on kaupunki Venäjällä, Leningradin alueella, Laatokan rannalla, Karjalankannaksella, Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suistossa. Nykyään Käkisalmi on Käkisalmen piirin keskus, eikä oma kunnallinen muodostelmansa. Приозёрск on vapaasti suomennettuna Suuren veden äärellä oleva. Käkisalmen piiri] Käkisalmi sijaitsi kokonaan Käkisalmen maalaiskunnan sisällä, jolla oli rajanaapureinaan pohjoisesta etelään vastapäivään Kaukolan, Räisälän ja Pyhäjärvi Vpl:n pitäjät. Kaupungissa oli muun muassa Waldhofin selluloosatehdas ja sahoja. Kaupungista on rautatieyhteys Pietarin Suomen asemalle. Kaupungissa asuu noin 20 000 asukasta.

Historia

Tarinan mukaan Käkisalmi perustettiin siihen, missä kuultiin ensimmäisen kerran käen kukkuvan. Nimen jälkiosa perustuu paikkaan, siinä on salmi, joka on muodastunut tärkeän paikan kauppareittien risteämässä. Alkujaan paikalla on ollut karjalainen suurkylä ja siihen liittyvä kylälinnake. Novgorodin kronikoissa Korelaksi kutsuttu linnoitus mainitaan ensimmäisen kerran 1143, ja ruotsalaisissa kronikoissa siellä mainitaan asutun 1294. Kaupunki linnoitettiin 1200-luvulla. 1400-luvulla Korelan mainitaan olevan Novgorodin toiseksi suurin kaupunki. Ruotsi valtasi Käkisalmen 1580 seitsemäksitoista vuodeksi, ja 1611 sadaksi vuodeksi. Vuonna 1580 ruotsalaiset rakensivat paikalle uuden, länsieurooppalaistyylisen linnoituksen. Vuonna 1617 kaupungin ruotsinkielinen nimi Kexholm esiintyy ensikerran. Vuonna 1618 kaupunki sai kaupunginoikeudet. Venäjä sai kaupungin haltuunsa 1721. Linnoitus toimi vankilana 1700-luvun puolivälistä, ja siellä säilytettiin vuoden 1825 Dekabristikapinan vankeja. Vuonna 1812 Käkisalmi liitettiin osana vanhaa Suomea Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomi luovutti Käkisalmen talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa 1944 ja Pariisin rauhassa 1947. Vuonna 1948 venäläinen nimi Keksgolm (Кексгольм) muutettiin Priozjorskiksi (Приозерск). Neuvostojoukot polttivat kaupungin perääntyessään jatkosodan aikana 1941 niin, että kaupungista jäi jäljelle vain noin 10 prosenttia. Kaupunki on neuvostovallan aikana rakennettu osittain uudelleen -- kuitenkin sodan merkkejä on edelleen havaittavissa. Ennen sotaa kaupungin asukasluku oli 5 083.

Kylät vuonna 1939

Alapuusti, Hirvisaari, Joensuu, Kapeansalmi, Marjalanniemi, Norsjoki, Näpinlahti, Ostamo, Pärnä, Pörtsykkä, Sakkali, Suikalahti, Suotniemi, Tenkalahti, Vuohensalo, Yläpuusti

Aiheesta muualla

- [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/kakisalmi/kakisalmihist.htm Käkisalmen historia] Luokka:Leningradin alueen kaupungit Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Karjalankannas

Karjala

:Karjala on myös Lappeenrannassa ilmestyvä suomenkarjalaisten kotiseutu- ja heimolehti. Karjala ei ole yksikäsitteinen termi. Se ei ole muodostanut koskaan yhtenäistä hallinnollista kokonaisuutta, vaan on kuulunut osin Ruotsiin, osin Novgorodiin ja Venäjään. Nykyään Karjala on jaettu Suomen ja Venäjän välillä. Se koostuu Suomelle kuuluvista Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnista, Karjalan tasavallalle kuuluvista Laatokan, Aunuksen ja Vienan Karjalasta sekä Leningradin alueeseen kuuluvasta Karjalankannaksesta. Kannas, Raja-Karjala ja Laatokan Karjala ovat entisiä Suomelle kuuluneita alueita, ns. luovutettu Karjala. Tverin Karjala -nimityksellä tarkoitetaan Moskovan ja Novgorodin välissä sijaitsevalla Tverin alueella asuvien karjalaisten alueita, minne karjalaiset pakenivat Ruotsin pakkokäännytystä ja verorasitusta ja luvattujen verohelpotusten perässä vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen. Jonkin verran tverinkarjalaisia asuu myös Novgorodin alueella.

Käsitteen käyttö

Karjala käsitteenä on laaja. Perimmäisenä alueena Karjalalla tarkoitetaan karjalaisten eli alkujaan itäisimmän suomalaisheimon elinaluetta, joka käsitti nykyisen Karjalan tasavallan, Karjalankannaksen Venäjällä ja Pohjois- ja Etelä-Karjalan nykyisestä Suomesta. Aikoinaan Karjalaan kuului vielä Savilahden pogosta eli nykyinen Mikkelin alue, Kymijoen itäpuolen nautintoalue ja Pohjois-Savon itäisimmät alueet. Lisäksi idässä Karjalaan laskettiin kuuluvan Kauko-Karjala, johon mm. Äänisen takainen Puutoisen ja Kargopolin (Karhupelto) alueet kuuluivat. Nautinta-alueina karjalaisilla oli vielä 1200-1300 -luvuilla Pohjois-Pohjanmaan joet Torniosta Pyhäjokeen sekä Kuolasta Kantalahti ja Välijärvi. Karjalaiset ovat aina kuuluneet itäiseen kulttuuripiiriin, josta syystä uskonnoltaan he ovat ortodokseja. Kun Suomessa puhutaan Karjalasta, yleensä tarkoitetaan sodissa luovutettua Karjalaa tai kaikkia luovutettuja alueita, kun puhutaan Karjalan palautuksesta. Venäjällä taas Karjalasta puhuttaessa tarkoitetaan Karjalan tasavaltaa, joka koostuu suurimmaksi osaksi Itä-Karjalasta. Muualla maailmassa ja osin Suomessakin (nuorisotutkimukset) käsitteiden erot ovat huonosti tunnettuja.

Historia

Karjalasta taisteltiin Ruotsin ja Novgorodin välillä ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Inkerin ja Laatokan Karjalan verotusoikeudet menivät Novgorodille ja Ruotsi sai Länsi-Karjalan. Suuri Pohjan sota lopetti melko pitkän rauhanjakson, ja vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin ja Käkisalmen läänin. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa (1743) Ruotsi menetti loputkin Karjalasta (lukuun ottamatta nykyistä Pohjois-Karjalaa). Mutta Ruotsin vastoinkäymiset jatkuivat, sillä Suomen sodan jälkeen Venäjä miehitti loputkin Suomesta, ja vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Suomi säilytti suuriruhtinaskunnan rajat itsenäistyessään vuonna 1917 (Tarton rauhansopimuksessa lisäyksenä Petsamo), mutta menetti mm. suuren osan Karjalasta talvisodassa. Jatkosodan aikana Suomi valloitti nämä alueet takaisin, mutta rauhansopimuksessa menetti ne.

Nykyiset rajat

Sodanjälkeinen raja seurasi suunnilleen vuoden 1721 Pietari Suuren rajaa, mistä oli sovittu suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhassa. Verrattuna Tarton rauhan rajaan 1920, Suomi luovutti Karjalasta Neuvostoliitolle Antrean, Harlun, Heinjoen, Hiitolan, Impilahden, Jaakkiman, Johanneksen, Kanneljärven, Kaukolan, Kirvun, Kivennavan, Koiviston, Kuolemanjärven, Kurkijoen, Käkisalmen, Lavansaaren, Lumivaaran, Metsäpirtin, Muolaan, Pyhäjärven, Raudun, Ruskealan, Räisälän, Sakkolan, Salmin, Seiskarin, Soanlahden, Sortavalan, Suistamon, Suojärven, Suursaaren, Terijoen, Tytärsaaren, Uusikirkon, Valkjärven, Viipurin, Vuokselan, Vuoksenrannan ja Äyräpään (maalais)kunnat, Koiviston ja Lahdenpohjan kauppalat sekä Käkisalmen, Sortavalan ja Viipurin kaupungit. Jääsken, Korpiselän, Pälkjärven, Säkkijärven ja Vahvialan maalaiskunnista luovutettiin niin suuria alueita, että jäljelle jääneet osat liitettiin muihin Suomen kuntiin. Myös Ilomantsista, Kiteestä, Lappeesta, Nuijamaasta, Parikkalasta, Rautjärvestä, Ruokolahdesta, Saaresta, Simpeleestä, Tohmajärvestä, Uukuniemestä, Vehkalahdesta, Virolahdesta, Värtsilästä ja Ylämaasta luovutettiin alueita, mutta kunnat jatkoivat itsenäisinä kuntina. Luovutettu Karjala kuului pääasiassa Viipurin lääniin, jonka jäljellejääneistä osista tehtiin Kymen lääni (Kopriselän Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Kuopion lääniin), joka vuonna 1997 liitettiin uuteen Etelä-Suomen lääniin. Pohjois-Karjalan uusi maakunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä. Neuvostoliiton puolella Karjalasta tehtiin vuonna 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, jonka kuitenkin sodan koittaessa 1940 muutettiin Karjalais-suomalaiseksi neuvostotasavallaksi. Nimi ja autonominen status palautettiin takaisin 1956 Stalinin kuoltua. Tästä syystä Neuvostoliiton hajotessa 1991 Itä-Karjala jäi osaksi Venäjää, vaikka itsenäistymishalujakin oli. Nykyään nimi on Karjalan tasavalta.

Katso myös

- Jatkosota
- Karjalaiset
- Karjalan kieli
- Karjala-kysymys
- Munukka
- Suur-Suomi
- Talvisota

Aiheesta muualla

- [http://www.karjalanliitto.fi/ Karjalan Liitto]
- [http://www.yle.fi/teema/karjala/aikajana.php?ajanjakso=historia Aikajana - Karjalan historia]
- [http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk129/karjala_sisalto.shtml Karjala - kieli, murre ja paikka]
- [http://www.luovutettukarjala.fi/ Luovutettu Karjala, lisätietoja Neuvostoliitolle luovutetuista Karjalan alueista]
- [http://virtual.finland.fi/finfo/english/karjala.html The Many Karelias] - Virtual Finland
- [http://heninen.net/old_map/suomeksi.htm Karjala keskiajan Euroopan kartalla] - Heninen
- [http://flagspot.net/flags/fi-k.html Flag] - Flags of the World
- [http://www.eki.ee/books/redbook/karelians.shtml The Karelians]
- [http://www.prokarelia.net/fi ProKarelia] Luokka:Karjala ko:카랼라 ja:カレリア

Luokka:Suuri Pohjan sota

Luokka:Sodat Luokka:Ruotsin historia Luokka:Venäjän historia Luokka:Tanskan historia Luokka:Saksan historia Luokka:Puolan historia

Luokka:Rauhansopimukset

Luokka:Sodat

Millstone (NJ)

Millstone is a Borough located in Somerset County, New Jersey. As of the United States 2000 Census, the borough had a total population of 410.

Geography

Millstone is located at 40°29'58" North, 74°35'27" West (40.499453, -74.590875). According to the United States Census Bureau, the borough has a total area of 1.9 km² (0.8 mi²). 1.9 km² (0.8 mi²) of it is land and none of the area is covered with water.

Demographics

As of the census of 2000, there are 410 people, 169 households, and 126 families residing in the borough. The population density is 211.1/km² (547.1/mi²). There are 173 housing units at an average density of 89.1/km² (230.9/mi²). The racial makeup of the borough is 97.56% White, 0.98% African American, 0.00% Native American, 0.98% Asian, 0.00% Pacific Islander, 0.00% from other races, and 0.49% from two or more races. 3.17% of the population are Hispanic or Latino of any race. There are 169 households out of which 25.4% have children under the age of 18 living with them, 59.8% are married couples living together, 9.5% have a female householder with no husband present, and 24.9% are non-families. 18.9% of all households are made up of individuals and 8.9% have someone living alone who is 65 years of age or older. The average household size is 2.43 and the average family size is 2.79. In the borough the population is spread out with 19.3% under the age of 18, 4.1% from 18 to 24, 25.4% from 25 to 44, 34.1% from 45 to 64, and 17.1% who are 65 years of age or older. The median age is 46 years. For every 100 females there are 99.0 males. For every 100 females age 18 and over, there are 91.3 males. The median income for a household in the borough is $76,353, and the median income for a family is $83,118. Males have a median income of $60,156 versus $36,406 for females. The per capita income for the borough is $30,694. 4.6% of the population and 3.1% of families are below the poverty line. Out of the total population, 6.4% of those under the age of 18 and 7.3% of those 65 and older are living below the poverty line.

Government

Federal, state and county representation

Millstone is in the Seventh Congressional District and is part of New Jersey's 16th Legislative District.

External links

Category:Somerset County, New Jersey Category:Boroughs in New Jersey

low cost car hire apartment madrid okucia metalowe Sklep Nurkowy dieta

:: RELATED NEWS ::

Gegenwort
Antonyme (auch Gegenwörter; griech. anti „gegen “und onoma „Name“) werden Paare von lexikalischen Zeichen in der lexikalischen Semantik genannt, deren Bedeutungen in einer Gegensatzbeziehung zueinander stehen. Die Art der Bedeutungsbeziehung (Antonymierelation) kann genauer spezifiziert werden. Die Antonymie ist eine Beziehung zwischen Wortbedeutungen, nicht zwischen Wörtern. Deshal

Copingstrategie
Coping, von englisch: to cope = "bewältigen", "überwinden". Die Art des Umgangs mit einem als bedeutsam und schwierig empfundenen Lebensereignis oder einer Lebensphase. In diesem Sinne sind etwa die von Elisabeth Kübler-Ross und anderen postulierten Trauerphasen Copingstrategien. Es kann zwischen adaptiven und maladaptiven Copingstrategien unterschieden werden. Adaptive Copingstrategien tragen zu einer langfristigen und nachhaltigen Lösung eines Problems bei, während bei maladaptiven Copingstrateigen der Ablenkungsc

Afghanisches Museum Hamburg
Das private Afghanische Museum Hamburg wurde 1998 in Hamburgs historischer Speicherstadt eröffnet. Neben vielen Ausstellungsstücken rund um Afghanistan wird traditionelle, afghanische Handwerkskunst vorgeführt. Weiterhin werden Nachbauten afghanischer Baudenkmäler, wie der zerstörte

40tude dialog
40tude Dialog ist ein noch relativ junger Newsreader und Mail-Client für das Betriebssystem Windows, geschrieben in Borland Delphi. Das Programm ist Donation-Ware und kann von Privatanwendern kostenlos eingesetzt werden. Anwender, die den Autor (Read More...

Werrabahn
Die Werrabahn ist eine eingleisige Hauptbahn von Eisenach über Meiningen nach Coburg, die meist entlang der Werra verläuft.

Geschichte

1841 schlossen das Großherzogtum Sachsen-Weimar-Eisenach und die Herzogtümer

Ust Nera
Ust Nera ist eine Goldgräberstadt im Tscherskigebirge an der mittleren Indigirka in Sibirien. Sie ist etwa fünf Kilometer vom Ufer entfernt und hat 20.000 Einwohner, die teils aus freien Stücken, teils infolge des Gulag hier gelandet sind. Flughafen,tägliche Verbindung nach Jakutsk, Straße, die Jakutsk mit

Powiat Proszowicki
Der Kreis Proszowice (poln. Powiat proszowicki) ist eine Verwaltungseinheit im nördlichen Teil der polnischen Woiwodschaft Kleinpolen. Er grenzt im Norden an die Woiwodschaft Heiligkreuz und wird innerhalb Kleinpolens von den Bezirken Miechów, Krakau,

Distanzvektoralgorithmus
Beim Distanzvektoralgorithmus handelt es sich um einen dynamischen Routing-Algorithmus der nach dem Prinzip "Teile deinen Nachbarn mit, wie du die Welt siehst" funktioniert und intern auf dem Bellman-Ford-Algorithmus basiert. Er wird von Routern in paketvermittelten Netzwerken eingesetzt und ist im