Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Uudenmaan Lääni

Uudenmaan lääni

Uudenmaan lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Se käsitti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

Jako

Itä-Uudenmaan Uudenmaan lääni jakaantui 34 kuntaan, joista 14 on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Askola
- Espoo
- Hanko
- Helsinki
- Hyvinkää
- Inkoo
- Järvenpää
- Karjaa
- Karjalohja
- Karkkila
- Kauniainen
- Kerava
- Kirkkonummi
- Lapinjärvi
- Liljendal
- Lohja
- Loviisa
- Myrskylä
- Mäntsälä
- Nummi-Pusula
- Nurmijärvi
- Pernaja
- Pohja
- Pornainen
- Porvoo
- Pukkila
- Ruotsinpyhtää
- Sammatti
- Sipoo
- Siuntio
- Tammisaari
- Tuusula
- Vantaa
- Vihti Luokka:Suomen vanhat läänit

1997

Tapahtumia

Tammikuu


- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.

Helmikuu


- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.

Maaliskuu


- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.

Huhtikuu


- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.

Toukokuu


- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta - Radio Nova aloitti lähetykset.
- 25. toukokuuta - Majuri Johnny Paul Koromah kaappaa vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.

Kesäkuu


- 1. kesäkuuta - TV Nelonen aloitti toimintansa Suomessa.
- 2. kesäkuuta - Timothy McVeigh tuomitaan 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 7. kesäkuuta - Nimellä "_eci" tunnettu henkilö julkistaa C-kielisen ohjelman, joka pystyy kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tullaan myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 10. kesäkuuta - Puna-khmerien johtaja Pol Pot määrää tapettavaksi oikean kätensä Son Senin ja hänen 11 perheenjäsentään tämä ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakenee tukikohtaansa pohjoisessa, jossa punaiset khmeriet asettavat hänet kotiarestiin.

Heinäkuu


- 1. heinäkuuta - Yhdistynyt kuningaskunta luovuttaa Hong Kongin Kiinan kansantasavallalle.
- 4. heinäkuuta - NASA:n Mars Pathfinder laskeutuu Marsiin.
- 23. heinäkuuta - Digital Equipment Corporation nostaa antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan
- Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta

Elokuu


- 1. elokuuta - Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyvät.
- 6. elokuuta - Microsoft ostaa 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 31. elokuuta - Walesin prinsessa Diana viedään sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistetaan kuolleeksi 04:00 seuraavana aamuna.

Syyskuu


- 1. syyskuuta - Suomessa tulee voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit korvataan uusilla ja perustetaan uudet maakunnat.
- 6. syyskuuta - Prinsessa Dianan hautajaiset keräävät Westminster Abbeyin suuren väkijoukon.
- 7. syyskuuta - Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjä F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta - Skotlanti äänestää oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 13. syyskuuta - Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 17. syyskuuta - UNSCOM:n asetarkastajat videokuvaavat Irakilasia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa.
- 21. syyskuuta - Tyrvään vanha kirkko palaa tuhopolttajan sytyttämänä.

Lokakuu


- 15. lokakuuta - Ensimmäinen yliääninopeusennätys maassa ThrustSSC-tiimin toimesta UK:ssa.
- 22. lokakuuta - Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 30. lokakuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa au pair Louise Woodward tuomitaan syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.

Marraskuu


- 12. marraskuuta - Sheikki Ramzi Yousef tuomitaan syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 16. marraskuuta - 18 vuoden vankeuden jälkeen Kiina vapauttaa Wei Jingshengin, demokratia-aktivistin vankilasta terveyssyistä.
- 17. marraskuuta - Luxorissa, Egyptissä islamilaismilitantit tappavat 62 turistia Hatshepsutin temppelin ulkopuolella.
- 19. marraskuuta - Carlislessa, Iowassa Bobbi McCaughey synnyttää seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa seitsoset ovat kaikki syntyneet elävinä.
- 24. marraskuuta - Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä New Yorkin pörssi sulkee kaupankäynnin.

Joulukuu


- 3. joulukuuta - Ottawassa, Kanadassa, 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät allekirjoita sopimusta.
- 29. joulukuuta - Hong Kongissa aletaan tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta - Algeriassa militantit tappavat 400 ihmistä neljässä kylässä.

Muuta


- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin

Syntyneitä


- ...

Kuolleita


- 1. tammikuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 17. tammikuuta - Clyde Tombaugh, astronomi, Pluton löytäjä.
- 19. helmikuuta - Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
- 9. maaliskuuta - Notorious B.I.G., rap-muusikko
- 5. huhtikuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 12. kesäkuuta - Veikko Vennamo, poliitikko
- 22. kesäkuuta - Gérard Pelletier, journalisti, poliitikko ja diplomaatti
- 25. kesäkuuta - Jacques Cousteau, meritutkija, nykyaikaisen sukelluspuvun kehittäjä
- 2. heinäkuuta - James Stewart, näyttelijä
- 15. heinäkuuta - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 31. heinäkuuta - Bao Dai, Vietnamin viimeinen keisari
- 2. elokuuta - William S. Burroughs, kirjailija
- 2. elokuuta - Fela Kuti, muusikko ja aktivisti.
- 4. elokuuta - Jeanne Calment, maailman vanhin ihminen, 122-vuotiaana
- 31. elokuuta - Dodi Al-Fayed
- 1. syyskuuta - Walesin prinsessa Diana
- 5. syyskuuta - Agnes Gonxha Bojaxhiu (Äiti Teresa)
- 9. syyskuuta - Burgess Meredith, näyttelijä
- 12. lokakuuta - John Denver, muusikko
- 22. marraskuuta - Michael Hutchence, INXS-yhtyeen laulaja
- 26. marraskuuta - Reino Markkula, lauluntekijä ja muusikko Vantaalla liikenneonnettomuudessa. Luokka:1990-luku als:1997 ms:1997 ko:1997년 ja:1997年 simple:1997 th:พ.ศ. 2540

Etelä-Suomi

Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.

Hallinto

Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.

Maakunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)

Kunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.

Vaakuna

Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
- ko:남핀란드 주

Uusimaa

Uusimaa (ruotsiksi Nyland, latinaksi Nylandia) on Suomen maakunta, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Historiallinen Uusimaa (Ruotsin vallan aikainen Nyland) käsittää laajemman alueen, joka on nykyään jaettu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson uusien maakuntien välille. Uusimaa ja etenkin rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua, mutta Helsingin tultua Suomen pääkaupungiksi suomen kieli on yleistynyt Helsingin ympärillä ja on jo enemmistökielenä suuremmassa osassa maakuntaa. Maakunnan pinta-ala on 6 366 neliökilometriä ja väkiluku 1 329 004. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen väkirikkain maakunta. Sinne muuttaa vuodessa noin 100 000 - 200 000 ihmistä muualta Suomesta, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa neljännes Suomessa asuvista asuu Uudellamaalla. Bruttokansantuote Uudellamaalla oli vuonna 2003 yhteensä 43 747 miljoonaa euroa. Uudenmaan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtion pääkaupungin ympärille on kerääntynyt kouluja, pääomaa ja työvoimaa. Varsinkin Kehä III:n ja pääradan varrella pääkaupunkiseudulla, Lohjan seudulla ja rannikolla on teollisuutta. Teollistuneimmat kunnat ovat Hanko, Lohja, Pohja ja Tammisaari. Eteläisen sijainnin ja hedelmällisen maaperän ansiosta maataloudenkin edellytykset ovat hyvät.

Jako

Uusimaa jakaantuu 24 kuntaan, joista puolet ovat kaupunkeja. 11 kuntaa on kaksikielisiä. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Espoo
- Hanko
- Helsinki
- Hyvinkää
- Inkoo
- Järvenpää
- Karjaa
- Karjalohja
- Karkkila
- Kauniainen
- Kerava
- Kirkkonummi
- Lohja
- Mäntsälä
- Nummi-Pusula
- Nurmijärvi
- Pohja
- Pornainen
- Sammatti
- Siuntio
- Tammisaari
- Tuusula
- Vantaa
- Vihti

Aiheesta muualla


- [http://www.uudenmaanliitto.fi Uudenmaan liitto] Luokka:Suomen maakunnat Luokka:Suomen historialliset maakunnat

Askola

Askola on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4421 ihmistä ja sen pinta-ala on 218,42 km² josta 5,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,849 asukasta/km².

Nähtävyyksiä


- Hiidenkirnut

Kylät

Askola, Huuvari, Juornaankylä, Korttia, Monninkylä, Nalkkila, Nieto, Puhar-Onkimaa, Särkijärvi, Tiilää, Vahijärvi, Vakkola

Aiheesta muualla


- [http://www.askola.fi Askolan kunnan kotisivut]
-

Hanko

Hanko (ruotsinkielinen nimi: Hangö) on Suomen eteläisin kaupunki. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren saartamana. Ominaista Hangolle on merenrannat ja eritoten hiekkarannat joita kaupungista löytyy yli 30 km. Näistä syistä johtuen Hanko onkin kaupunki joka "elää" kesäisin. Kesällä mm. ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna kaksinkertaiseksi ja vuoden tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kesäkuukausiin, asia jota kaupunkilaisten keskuudessa pidetäänkin jonkinlaisena ongelmana. Kaupunki on kaksikielinen ja enemmistönä 53 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 44 prosenttia puhuu ruotsia.

Sijainti

Lounaisella Uudellamaalla, 127 km Helsingistä ja 145 km Turusta. Lähin kaupunki on Tammisaari 35 km. Meri ympäröi Hankoa kolmelta puolelta joten maarajaa on vain Tammisaaren kaupunkiin muutama kilometri.

Historia

Hanko mainitaan jo 1300-luvun alussa kirjoitetussa reittikuvauksessa satamapaikkana nimeltään Hangethe. Reitin kuvaus lienee kuitenkin peräisin jo vuosikymmeniä vanhemmalta ajalta. Niemenkärki oli tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin. Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuonna 1789 linnoitus, joka Krimin sodan aikana hyödyttömäksi havaittuna räjähdytettiin ilmaan vuonna 1854. Hankoniemen sijainti ja muoto, pitkänä Itämereen työntyvänä sormena, mahdollisti talvimerenkulun vielä kun maan muut satamat olivat jäiden vuoksi suljettuina. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 1872-75 satama sekä rautatie Hyvinkäälle tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan Pietariin. Sataman ja rautatien myötä perustettiin Hangon kaupunki vuonna 1874. Kaupunkiin perustettiin kylpylaitos vuonna 1879. Viime vuosisadan alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin huviloita (villoja) ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla. Hanko näytteli merkittävää osaa Suomen sisällissodan aikana. Elokuussa 1914 venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten. 3. huhtikuuta 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin Svinhuvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana ja aloitti etenemisen kohti Helsinkiä sekä koti Lahtea Itä-Uuttamaata pitkin. Talvisodan rauhanehtoihin kuului Hangon kaupungin ja Hankoniemen vuokraus Neuvostoliitolle meritukikohdaksi. Neuvostoliitto rakensikin tukikohdan niemelle. Tästä on nykyisinkin nähtävinä umpeen kasvaneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Jatkosodan alkuvaiheissa oli kuitenkin Hankoniemen strateginen merkitys heikentynyt, ja huolto vaikeutunut niin että Neuvostojoukot vetäytyivät jo vuonna 1941 niemeltä.

Elinkeinoelämä

Palvelutehtävissä työskentelee hankolaisista n. 60% ja teollisuuden ja rakentamisen parissa n. 40%. Suurimpia työpaikkoja Hangon kaupungin lisäksi ovat Fundia, Helkama sekä satamassa toimiva Hangö Stevedoring. Erikoisuuksina voisi mainita joulukoristevalmistajan Koristevienti, dynamiittitehtaan Forcit ja teollisuuden pyöriä valmistavan Mannerin Konepajan. Hangon ulkosatama Tulliniemi on vapaasatama oikeudet saanut satama. Tulliniemen kautta tulevat lähes kaikki Suomen uudet autot. Hangon satamasta kulkee myös henkilöliikennettä linjalla Hanko - Rostock kuutena päivänä viikossa.

Matkailu

Hanko on kesäkaupunki ja ennen kaikkea merikaupunki. Tämä näkyy parhaiten Itäsataman vierasvenesatamassa jossa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu ja auringonottajia ja uimareita riittää kilometrien pituisille hiekkarannoille.

Tapahtumia


- Hangon Regatta heinäkuussa
- Valssifestivaalit elokuussa

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- RKP 14 paikkaa (+2)
- SDP 12 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 4 paikkaa (0)
- Kokoomus 3 paikkaa (-1)
- Keskusta 1 paikka (+1)
- Vihreät 1 paikka (0)

Aiheesta muualla


- [http://www.hanko.fi/ Hangon kaupungin kotisivut]
- [http://www.portofhanko.fi/ Hangon sataman sivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Hanko

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

VuosiAsukasta
18104 070
183011 100
185020 700
188043 300
190093 600
1925209 800
1950368 519
1970523 677
1980483 675
1990490 691
2000551 123
2003559 716
2004559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)
- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)
- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)
Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit


- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös


- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla


- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

Inkoo

Inkoo (ruotsinkielinen nimi Ingå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Etelä-Suomen läänissä Helsigistä noin 55 kilometriä länteen. Se on rannikkokunta, joka rajoittuu lännessä Karjaaseen ja Tammisaareen, pohjoisessa Lohjaan ja idässä Siuntioon. Merellä rajaa on lisäksi Kirkkonummen kanssa.

Maantiede

Inkoo on maantieteellisen keskipisteen mukaan tarkasteltuna manner-Suomen kolmanneksi eteläisin kunta. Keskustaajamassa, joka sijaitsee Inkoonlahden pohjukassa, asuu noin puolet kunnan asukkaista. Degerby on toiseksi suurin taajama, ja muita kyläkeskuksia ovat Inkoon asema, Tähtelä (ruotsiksi Täkter), Päivölä (ruotsiksi Solberg), Fagervik ja Barösund. Inkoon halki kulkee muutamia pienehköjä jokia, kuten Inkoonjoki keskustan läpi ja merkittävimpänä Ingarskilanjoki kunnan itäosassa. Suurimmat järvet ovat Marsjön ja Bruksträsket (Ruukinjärvi) Fagervikin lähettyvillä, missä on myös pitkä ja kapea Fagervikinlahti. Inkoon edustalla on laaja saaristo, jonka merkittävin osa sijaitsee Barösundissa kunnan länsiosassa. Kapeat ja pitkät salmet erottavat toisistaan sen suurimpia saaria (Orslandet, Barölandet ja Älgsjölandet). Mantereelta johtaa silta Barölandetiin, josta puolestaan kulkee yksi Suomen harvoista säännöllisistä lossiyhteyksistä suurimmalle saarelle Orslandetiin. Inkoon saaristo on hyvin suosittua kesämökkialuetta (noin 2000 kesäasuntoa ja 300 pysyvää asukasta).

Historia

Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta Inkoon alueella ovat kampakeraamiselta kaudelta yli 4000 vuotta sitten. Tältä ajalta löytyneitä tyypillisimpiä muinaisjäännöksiä ovat kamman tapaisella esineellä koristellut savityöt. Inkoon alue oli silloin vielä suurimmaksi osaksi saaristoa, sillä merenpinta oli 15-20 metriä nykyistä korkeammalla. Myöhemmin alueelle saapui Keski-Euroopasta venekirveskansa, joka on saanut nimensä veneenmallisista taistelukirveistään. He pakottivat seudulla eläneen kalastajaväen kauemmas sisämaahan. Pronssikaudelta (noin 1200 eaa.) ovat peräisin noin 50 hautakiviröykkiötä (hiidenkiukaat), jotka alueelta on löydetty. Kauden ihmiset olivat mahdollisesti tulleet Ruotsista. Myöhemmiltä kausilta aina keskiaikaan saakka ei ole löydetty merkkejä asutuksesta. Sitä on saattanut olla alueella, mutta on myös mahdollista, että ihmiset ovat kaikonneet kauemmas sisämaahan esimerkiksi kansainvaellusaikana 400–575 jaa. ja viikinkien saapuessa 800-luvulta alkaen. Viimeistään keskiajalla Inkoo sai pysyvän asutuksen. Pitäjän nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1335. Sitä kutstttiin silloin ainakin nimillä Inghaa, Inga ja Ingo. Nimen merkityksestä on kaksi teoriaa: toisen mukaan nimeämisessä käytettiin samaa periaatetta kuin Siuntiossakin (sjunde å, seitsemäs joki) – Inkoonjoen vähäpätöisyyden vuoksi se olisi kuitenkin saanut nimekseen ingen å (ei mikään joki). Nimi on saattanut syntyä myös, kun alueella mahdollisesti vaikuttanut Inge-niminen mies on nimennyt joen itsensä mukaan (Inges å). Inkoon kirkon vanhimman osan arvellaan olevan peräisin jo 1200-luvun lopulta. Sen jälkeen sitä on laajennettu ainakin 1300-luvulla. Vuonna 1646 tukholmalainen Carl Billsten perusti Fagervikiin masuunin, jonka rautamalmi tuotiin ruotsista. Isonvihan jälkeen 1700-luvun alussa ruukki oli ehtinyt rappeutua, mutta elpyi jälleen, kun sen ostivat Hisingsin veljekset. Sen yhteyteen rakennettiin 1730-luvulla kirkko sekä 1770-luvulla yksi suomen ensimmäisistä ja merkittävimmistä rokokootyylisistä kartanoista. Ruukin ympärille muodostui pieni yhteiskunta työläisasuntoineen. Suomen siirryttyä Venäjälle vuonna 1809 alkoi ruukin alamäki. 1820-luvulla lopetettiin rautapellin valmistus ja 1850-luvulla masuunin käyttö. Lopullisesti ruukki lakkautettiin vuonna 1902. Sitä on restauroitu 1980-luvulla. Suomen ensimmäiset perunat tuotiin Fagervikiin saksalaisten ruukkityöläisten mukana 1700-luvulla. Siitä sai alkunsa inkoolainen perinneruoka, inkoonpuuro eli perunapuuro, johon tulee ruisjauhoa ja runsaasti perunoita ([http://myy.helia.fi/~king2000/arcada/Inkoo.htm#4 ohje]). Hangon ja Hyvinkään välinen rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1873, ja se sivusi Inkoon luoteisosaa. Lähin asema oli Mustio. Aiemmin henkilöliikenne oli hoidettu höyrylaivoilla, joita meni kolmesti viikossa Helsinkiin ja matka kesti viisi tuntia. Helsingin ja Karjaan välinen rantarata valmistui vuonna 1903, jolloin inkoolaisten matkustus nopeutui entisestään. Helsinkiin pääsi nyt nopeimmillaan tunnissa ja 31 minuutissa – kolme kertaa päivässä. Inkoon aseman lisäksi juna pysähtyi myös Tähtelässä ja Päivölässä. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi luovutti rauhanehtojen mukaisesti Porkkalan alueen Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Siihen kuului myös lähes kokonaan silloinen Degerbyn kunta ja osa Inkoon kuntaa. Alue tyhjennettiin kymmenessä päivässä. Se saatiin takaisin jo 1956, mutta sinä aikana se oli ehtinyt muuttua lähes tunnistamattomaksi. Pian palautuksen jälkeen Degerby liitettiin osaksi Inkoota. Nykyään Inkoo on kasvava kunta. Se kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, ja saa myös osansa Helsingin seudun kasvusta. Kuntaan muuttavat ihmiset ovat lähinnä suomenkielisiä, ja niinpä aiemmin täysin ruotsinkielisen kunnan kielisuhteet ovat jo pitkään olleet tasoittumassa.

Kylät

Backa, Barö, Bastö, Bjurs, Bolstad, Breds, Bredslätt, Böle, Dal, Dams, Elsjö, Espings, Fagervik, Finnböle, Finnpadda, Gråmarböle, Gumböle, Gårdsböle, Haga, Hirdal, Hovgård, Illans, Ingarskila, Innanbäck, Joddböle, Johannesberk (Jävurböle), Jutans, Kalkulia, Krämars, Kusans, Lill-Ramsjö, Linkulla, Lågnäs, Långvik, Mosaböle, Näs, Ors (Mars), Prästgården, Pålsböle, Rankila, Rövass, Siggböle, Sonasund, Stormora, Stor-Ramsjö, Ström, Svartbäck, Svenskby, Sågars, Torp, Torstholm, Tähtelä (Täkter), Utanåker, Vars, Vassböle, Vestanby, Vestankvarn, Vesterby, Vesterkulla, Ålkila, Ålö, Österkulla

Elinkeino

1903 Inkoossa on vuosisatainen perinne maanviljelyssä, karjanhoidossa ja kalastuksessa, jotka ovat täydentäneet toisiaan. Kalastusta on harjoitettu niin kauan kuin alueella on ollut asutusta. 1750-luvulta alkaen alkoi ilmaantua kalastajatorppia, joiden lukumäärä kasvoi tasaisesti ja ne levisivät vähitellen myös aiemmin asumattomaan ulkosaaristoon. Parhaimmillaan 1900-luvun alussa saaristossa oli lähes satakunta kalastajaperhettä, kunnes niiden määrä alkoi taantua (enää 20 perhettä vuonna 1980). Kalastajatorpparit saivat lunastusoikeuden vuonna 1924. Maanviljelyksessä ensimmäiset torpat perustettiin jo 1600-luvun puolivälissä, ja niiden huippuaikaa oli 1800-luku. Niittymaita kynnettiin pelloiksi 1930-luvulle saakka, jolloin lisääntyi myös maidontuotanto ja juurikkaiden viljely. Lehmiä oli pitkään enemmän kuin inkoolaisia. 1960-luvulla maatalous koneellistui lähes täydellisesti. Vielä vuonna 1970 maanviljelys oli inkoolaisten merkittävin elinkeino 36 prosentilla – kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut 14 prosenttiyksikköä. Inkoossa on useita kauppapuutarhoja; niistä Gripans on tullut tunnetuksi neilikoistaan. Joddbölessä on 1000 megawatin hiililauhdevoimala, joka otettiin käyttöön vuonna 1977. Se on lajissaan Pohjoismaiden suurin. Voimalan yhteydessä on syväsatama, jonka väylä on ruopattu 13 metrin syvyiseksi. Barösundissa on kolme 2 megawatin tuulivoimalaa, Kopparnäsissä 55 kilowatin tuulidieselvoimala (1991) ja 50 kilowatin hydraulinen tuulivoimala (1995) sekä energiapajuviljelmiä. Kopparnäsiin suunniteltiin myös ydinvoimalaa 1970-luvulla, mutta kunnanvaltuusto torjui suunnitelman yhden äänen enemmistöllä vuonna 1975.

Palvelut

Inkoossa on kuusi ala-astetta, joista yksi on suomenkielinen. Yläasteen inkoolaiset käyvät nykyään Lohjalla (aiemmin Karjaalla). Lukiot sijaitsevat lähikunnissa Karjaalla, Lohjalla ja Kirkkonummella, kukin noin 25 kilometrin päässä Inkoon keskustasta. Barösundin ala-asteella oli vain kolme oppilasta vuonna 1981, ja se sai toimia erikoisluvalla. Nykyään oppilaita on jo muutamia kymmeniä. Keskustassa palvelee terveyskeskus, muutamia kauppoja (joista Varubodenin yhteydessä on asiamiesposti), kaksi pankkia, kirjasto ja paloasema. Degerbyssä on pankin ja kirjaston sivupisteet sekä kauppa. Barösundissa on pieni kauppa ja kahvila.

Liikenneyhteydet

Inkoon rautatieasemalta (noin 5 km keskustasta luoteeseen) kulkee lähi- tai taajamajuna arkipäivisin seitsemän kertaa päivässä Karjaalle ja kuusi kertaa päivässä Helsingin suuntaan. Bussiliikennettä on Helsingin ja Karjaan suuntaan useita kertoja päivässä sekä Lohjalle muutaman kerran päivässä. Inkoon keskustassa on pienvenesatama.

Nähtävyyksiä


- Fagervikin ruukki (1646), kartano (1772–73) ja puukirkko (J. F. Schultz, 1737). Kartanon pihalla on englantilais- ja ranskalaistyyppinen puutarha sekä kiinalainen paviljonki. Kirkossa on Suomen vanhimmat alkuperäiskunnossa olevat urut. Ympäristö on osa Snappertunanjoen-Fagervikin kansallismaisemaa.
- Inkoon kirkko (1200-luku) on omistettu merenkulkijoiden suojeluspyhimykselle pyhälle Nikolaukselle (tunnetaan myös joulupukkina). Kirkossa on krusifiksi 1300-luvulta, seinämaalauksia 1400-luvulta ja barokkityylinen alttaritaulu 1700-luvulta. 1500-luvulta peräisin oleva, mustan surman tuhoihin liittyvä seinämaalaus "Kuolemantanssi" on harvinaisuus.
- Degerbyn nykyinen kirkko (1931–32) korvasi 1747–48 rakennetun puukirkon.
- Kuninkaantie (Fagervik–keskusta–Innanbäck–Degerby)
- Gammelgårdenin kotiseutumuseo keskustassa, jossa on 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus ympärillään liitereitä, majoja, savusauna ja tuulimylly. Esillä on myös runsaasti esineistöä.
- Museo Degerby Igor, joka kertoo Porkkalan vuokra-ajan tapahtumista 1944–56.
- Malmtorpin talonpoikaismuseo; vuonna 1877 rakennettu asuinrakennus, joka on sisustettu alkuperäiseen tyyliin.
- Inkoon tykki- ja ajoneuvomuseo Torpissa; esillä 30 erilaista tykkiä, venäläinen helikopteri sekä kymmenkunta ajokunnossa olevaa autoa.

Tapahtumia


- Meri ja musiikki kesäkuun lopussa [http://www.musikvidhavet.org/]
- Inkoo-päivä heinäkuun alussa (markkinat)
- Degerby-päivä heinäkuussa (markkinat)

Aiheesta muualla


- [http://www.inkoo.fi Inkoon kunnan kotisivut]
-

Karjaa

Karjaa (ruotsinkielinen nimi: Karis ) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä etelärannikolla. Karjaan kunnallisveroprosentti on Suomen suurin, 21%. Kaupunki on kaksikielinen ja enemmistönä 61 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 36 prosenttia puhuu suomea. Karjaa on päätepysäkki Pääkaupunkiseudun lähiliikenteelle. Siellä pysähtyvät myös Pendolino-junat ja Karjaalta lähtee harvakseltaan junia myös Hankoon.

Historia

Karjaa mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1326. Karjaan kaupunkiin kuuluu myös Mustio (ruots. Svartå), joka sijaitsee Karjaan keskustasta n 14 km Lohjan suuntaan. Mustio on ollut Suomen ensimmäisen rautaruukin sijoituspaikka 1500-luvun puolivälissä. Ruukin perustajana ruotsin silloinen kuningas Kustaa Vaasa. Väitetään myös että Suomen ensimmäinen auto olisi hankittu 1900-luvun alussa Mustiolle, kamariherra Linderin toimesta. Karjaasta tuli kauppala vuonna 1930 ja kaupunki vuonna 1977.

Kylät (kirkonkirjojen mukaan)

Backby, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, , Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema, Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurpy, Lågbacka, Läpp, Mangård, Meltola (Mjölbollsta), Mjölnarby, Mustio, Nyby, Pappila, Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannas, Smedsby, Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Vestanby, Visanbacka, Österby

Yrityksiä


- SBA-Interior Ab, Mustio ,laivateollisuus(=huonekalut,seinä-ja lattiaelementit), sekä laser-ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
- Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.

Aiheesta muualla


- [http://www.karjaa.fi/ Karjaan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Karkkila

Karkkila (ruotsiksi Högfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Se on 69 kilometrin ja noin 45 minuutin ajomatkan päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on 8 768 (2003), joista enemmistö 45-64 -vuotiaita. Pinta-ala on 255,41 km², josta 12,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 36,11 asukasta km² kohden. Karkkila syntyi vuonna 1932, kun U.l.Pyhäjärven keskus erotettiin Karkkilan kauppalaksi. Karkkila ja U.l.Pyhäjärvi yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli 1977 kaupunki. Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui 1822, kun kosken partaalle perustettiin valimo. Raaka-aine saatiin lähistön rautakaivoksesta. Tehtaan myötä kylästä kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla on vahva työväenliikkeen perinne. Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtaavat nykyäänkin Karkkilan torilla. Nykyisin Karkkila onkin viehättävä metalliteollisuudesta leimansa saannut pikkukaupunki kauniin maaseudun ja vanhojen kylien ympäröimänä.

Kylät

Ahmo, Haavisto, Järvenpää, Karkkila, Nyhkälä, Siikala, Tuorila, Vaskijärvi, Vattola, Vuotinainen

Ympäristö

Jääkauden merkit näkyvät Karkkilan jylhissä maisemissa. Rotkot ja jyrkänteet, loivat harjanteet tarjoavat monipuolisen maaston niin urheilijalle kuin marjastajalle, sienestäjälle tai motocrossaajallekin. Kaupungin alueella on yli sata jokea, lampea ja järveä. Uudenmaan korkein paikka, Loukkumäki, sijaitsee Karkkilassa. Sen korkeus on 174 metriä.

Aiheesta muualla


- [http://www.karkkila.fi/ Karkkilan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Kerava

Keravan kaupunki
Kuva:kerava-vaakuna.png
vaakuna		Kuva:kerava-logo.png
graafinen tunnus
perustamisvuosi1970
lääniEtelä-Suomen lääni
maakuntaUusimaa
pinta-ala
 - maa
 - vesi 		30,86 km²
30,75 km²
0,11 km²
väkiluku 30.09.2004
 - väestötiheys
 - 0-15-v.
 - 16-64-v.
 - yli 64-v.
 - naisia
 - ruotsinkielisiä
 - ulkomaalaisia		31 304
1 013,7/km²
20,4 %
70,0 %
9,6 %
51,3 %
1,2 %
2,0 %
veroäyri17,50
työttömyysaste 20035,1 %
kaupunginjohtajaRolf Paqvalin
kaupunginvaltuusto 2001-04
 - Kok.
 - SDP
 - Vihr.
 - Vas.
 - Kesk.
 - KD
 - RKP		51 paikkaa
15
14
8
6
4
3
1
Kuva:kerava-sijainti.png
Keravan sijainti.
Kuva:kerava-kartta.jpg
Keravan kartta.
Kerava (ruotsiksi Kervo) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin kunta, mikä tarkoittaa, että Kerava on hyvin tiheään asuttu. Sen väestötiheys onkin maamme kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Kuva:kerava-kavelykatu.jpg
Kävelykatu Keravan keskustassa.

Maantiede

Kerava sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella (Helsingistä 27 km pohjoiseen). Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkee päärata, Lahdentie sekä Keravanjoki, Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee Suomen pisin kävelykatu (850 m).

Historia

Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä noin 7000 eaa, jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata. 1500-luvun puolivälissä asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa on puusepän tekemä liitos, sinkkaus. Vuonna 1924 Keravasta tuli kauppala ja 1970 kaupunki. 1970-luvulla voimakkaan maaltamuuton ja hyvin yhteyksien seurauksena Kerava alkoi kasvaa voimakkaasti, ja sen väkiluku lähes kaksinkertaistui vuosikymmenessä. Yhä nykyään Kerava on kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia.

Palvelut

Keravalla on 12 peruskoulua, 3 lukiota (joista yksi aikuislukio), kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto, tanssiopisto ja [http://www.kristillinenkoulu.net kristillinen koulu]. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus, ja lähin sairaala on Peijas Vantaalla. Sinne pääsee K-junalla tai bussilla 873. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1.9.2003.

Liikenne

Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, josta se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi. Juna-asemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata tarjoaa entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin (hitaampi K-juna 6 kertaa tunnissa Helsinkiin ruuhka-aikoina, lisäksi nopeammat H- ja R-junat kumpikin kerran tunnissa suuntaansa). Keravalta on rautatieyhteys myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen, eikä Porvooseen ole ollut tavaraliikennettä vuoden 1990 jälkeen. Radalle suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, joka pysähtyisi ainakin Ahjossa. Radasta erkanee rata Sipoon Sköldvikiin, minne on säännöllistä tavaraliikennettä öljynjalostamon tarpeisiin. Nykyään rata risteyskohdasta eteenpäin toimii museoratana, ja kesälauantaisin vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) kuljettavat matkustajia Keravan ja Porvoon välillä. Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin suunnan busseista Keravalle kulkevat 632, 633, 637, 643 ja 738 Helsingistä ja liityntälinja 873 Koivukylän asemalta, 873N Korson asemalta. Bussi 833 kulkee Hyrylästä Keravalle. Kaupungin sisäiset pikkubussit 5 ja 8 korvaavat kaupunkiradan rakentamisen jälkeen heikentynyttä bussitarjontaa. Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin pääradan kunnostushankkeeseen, johon sisältyi neljännen raiteen rakentaminen Keravalle saakka. Keravan kaupunki on sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja suoria yhteyksiä Helsingin suuntaan on vähennetty. Sisäisiä bussiyhteyksiäkään ei ole paljoa, mutta enemmän kuin monilla muilla paikkakunnilla. Niinpä pyörällä on usein perillä aikaisemmin, kun bussi edes on lähtenyt. Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie kulkee Keravan läpi keskustan itäpuolelta.

Matkailu

Merkittäviä tapahtumia Keravalla ovat Helmimusiikki helmikuussa, Kerava Jazz kesäkuussa, Valkosipulifestivaalit elokuussa ja Sirkusmarkkinat syyskuussa. Nähtävyyksiä: kävelykeskusta, Keravan kirkko (Ahti Korhonen, 1963), Keravan taidemuseo, Keravan museo, lukuisat patsaat, muistomerkit ja ulkotaideteokset (esim. Volmari Iso-Hollon ja J.K. Paasikiven patsaat, Tuulipurje).

Aiheesta muualla


- [http://www.kerava.fi/ Keravan kaupungin kotisivut]
- [http://www.virtuaalikerava.net Virtuaalikerava]
- [http://www.kerava.info Kerava.info, luettelo keravalaisista järjestöistä] Luokka:Suomen kaupungit
-

Lapinjärvi

Lapinjärvi (ruotsinkielinen nimi: Lappträsk) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2995 ihmistä ja sen pinta-ala on 339,31 km², josta 8,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,0079 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 64 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 34 prosenttia puhuu ruotsia.

Kylät

Harsböle, Heikinkylä (Hindersby),Kirkonkylä (Kappelby), Kimonkylä (Kimoböle), Lapinkylä (Labby), Ingermaninkylä (Ingermansby), Lindkoski (Lindkoski), Pekinkylä (Bäckby), Porlammi (Porlom), Pukaro (Pockar), Rutumi (Rudom), Vasarankylä (Norrby)

Muuta

Lapinjärvellä sijaitsee siviilipalvelusmiesten koulutuskeskus.

Aiheesta muualla


- [http://www.lapinjarvi.fi/ Lapinjärven kunnan kotisivut]
-

Lohja

Lohja (ruotsinkielinen nimi: Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupunki on kaksikielinen, enemmistönä 94,3 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 4,3 prosenttia ruotsia. Keskustaajaman ohella merkittävä taajama on Virkkala. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Suomen suurin luola on Lohjalla.

Historia

Lohjanjärvi Lohja oli keskiajalla emäseurakuntapitäjä, josta on vanhin kirjallinen maininta vuodelta 1323. Lohjan keskustassa sijaitseva Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko. Lohjasta tuli kauppala vuonna 1926, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Lohjalle ollaan tällä hetkellä rakentamassa moottoritietä ja tämä on yksi suurimmista tämänhetkisistä rakennusprojekteista Suomessa. Lisäksi Lohjalle ollaan suunnittelemassa ELSA-rataa.

Alueet


- Gruotila
- Gunnarla
- Keskilohja
- Lahokallio
- Metsola
- Myllylampi
- Neitsytlinna
- Ojamonkangas
- Tynninharju
- Vappula
- Vienola
- Vohloinen
- Voudinpuisto

Kylät

Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Humppila, Immula, Iso-Teutari, Jalassaari, Jantoniemi, Jönsböle, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi, Kirkonkylä, Kittilä, Koikkala, Koski, Kouvola, Kunnarla, Kutsila, Laakspohja, Lehmijärvi, Lohjankylä, Lylyinen, Maarpakka, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä, Nummenkylä, Ojamo, Osuniemi, Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala, Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola, Ventelä, Virkkala, Vohloinen, Vähä-Teutari

Katso myös


- Eeva Joenpelto -palkinto

Aiheesta muualla


- [http://www.lohja.fi Lohjan kaupungin kotisivut] Luokka:Lohja Luokka:Suomen kaupungit

Loviisa

Loviisa (ruotsinkielinen nimi: Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä vain 87 kilometriä Helsingistä itään. Kaupungin naapurikuntia ovat Ruotsinpyhtää ja Pernaja. Kaupunki on kaksikielinen. Enemmistönä 58 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 39 prosenttia ruotsia. Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Kaupunki tunnetaan vanhasta kaupungista ja linnoituksista. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee Svartholman merilinnoitus, joka rakennettiin suojaamaan kaupunkia mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia. Loviisan tunnetaan myös Hästholmenin saarella sijaitsevasta Fortumin ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitos oli Suomen ensimmäinen ja valmistui vuonna 1976. Voimalaitoksen portilla on kahvila ja infokeskus. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee pohjoiseen, Lahden kautta muualle Suomeen. Satamaan johtaa 8,5 metrin väylä, joka syvennetään 9,5 metriin vuonna 2005. Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Sibeliuspäivät, RäyhäRock, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.

Ystävyyskaupungit


- Haapsalu, Viro
- Hillerød, Tanska
- Horten, Norja
- Karlskrona, Ruotsi
- Ólafsfjörður, Islanti

Aiheesta muualla


- [http://www.loviisa.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=loviisa Loviisan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Myrskylä

Myrskylä (ruotsinkielinen nimi: Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Myrskylän seurakunta itsenäistyi omaksi kunnakseen 1636 Pernajasta. Kunnassa asuu 1974 ihmistä ja sen pinta-ala on 206,38 km², josta 5,76 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,9292 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 87 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 11 prosenttia puhuu ruotsia. Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossa tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta sekä maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita. Ehkä kuuluisin myrskyläläinen on nelinkertainen olympiakultamitalijuoksija, entinen poliisi ja nykyinen kansanedustaja Lasse Virén, joka voitti kultamitalit 5000 metrin ja 10 000 metrin matkoilla Munchenin olympiakisoissa 1972 ja Montrealin olympiakisoissa 1976. Toinen kansallisesti tunnettu myrskyläläinen on toimittaja Timo TA Mikkonen ja Myrskylää kesälomakuntanaan pitävä Heimo Holopainen, joka tunnetaan myös taiteilijanimeltään Frank Pappana.

Tapahtumia

Myrskylän työväenyhdistys pitää säännöllisesti bingoa elokuvateatterina käyttämässään Myrskylän Kinossa. Urheiluseura Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Lassen hölkän. Talvisin järjestetään Paavolan-Kylmäsuon tiellä ralli.

Kyliä

Pakila, Kreivilä, Kankkila, Koukjärvi, Jaakkola, Muttila, Myllykylä, Myrskylä, Hallila, Hyövinkylä, Kirkonkylä, Sopajärvi, Kylmäsuo, Paavola

Aiheesta muualla


- [http://www.myrskyla.fi/ Myrskylän kunnan kotisivut]
-

Nummi-Pusula

Nummi-Pusula on vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kunnista yhdistynyt Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5937 (2003) ihmistä ja sen pinta-ala on 504,82 km², josta 35,29 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,530 asukasta/km².

Nummen kylät

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Immola, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkianoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pakkala, Pölölä, Raatti, Ramala, Rettlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Sierla, Sitarla, Tavola, Varttila, Vivola Pusulan kylät ks. Pusula.

Aiheesta muualla


- [http://www.nummi-pusula.fi Nummi-Pusulan kunnan kotisivut]
-

Pernaja

Pernaja (ruotsinkielinen nimi: Pernå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3783 ihmistä ja sen pinta-ala on 425,39 km², josta 7,04 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,1382 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 63 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 35 prosenttia puhuu suomea.

Kyliä

Antinkylä (Antby), Bagarböle, Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Erlandsböle, Fantsnäs, Fasarby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Greggböle, Grevböle, Haddom, Haravankylä (Räfsby), Hartola (Hardom), Hormnäs, Horsiök, Huomanninkylä (Hommansby), Hämeenkylä (Tavastby), Härkäpää, Idlaks, Isnäs, Kabböle, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kivisalo (Kjevsalö), Koskenkylä (Forsby), Kukumi (Kuggom), Kuusankoski, Kärpä, Köpbacka, Lapinkylä (Labby), Lappnor, Näse, Paavalinkylä (Påvalsby), Pernajan pappila, Pitkäpää, Pålböle, Rike, Rosendal, Rösund, Sandvik, Sarvilahti (Sarvlaks), Sarvisalo (Sarvsalö), Sjögård, Skinnarby, Strömmen, Sundarö, Särkilahti, Tervik, Tetom, Thorsby, Tjusterby, Tjuvö, Trännäs, Vanhakylä (Gammelby), Villmansgård, Våtskär

Aiheesta muualla


- [http://www.pernaja.fi Pernajan kunnan kotisivut]
-

Pornainen

__NOTOC__ Pornainen (ruotsinkielinen nimi: Borgnäs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4551 ihmistä ja sen pinta-ala on 150,05 km², josta 3,42 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 31,0 asukasta/km².

Kylät

Halkia, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä, Laha, Laukkoski

Etäisyydet

Järvenpäähän 18 km, Mäntsälään 22 km, Askolaan 14 km , Sipooseen 15 km ja Porvooseen 25 km. Pornainen sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja väestömäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä reilusti. Yhteyttä pääkaupunkiseudun suuntaan paransi merkittävästi 1990-luvulla rakennettu 146-tie Järvenpään ja Pornaisten keskustan välille.

Tunnettuja pornaislaisia:


- Risto Kuisma, kansanedustaja

Aiheesta muualla


- [http://www.pornainen.fi/ Pornaisten kunnan kotisivut]
- [http://www.porstua.net/ "Porstua"]

-

Porvoo

Porvoo (ruotsinkielinen nimi: Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungin asukasluku on 46 955 (1.7.2005). Kaupunki on kaksikielinen; 63% asukkaista on suomenkielisiä, 33% ruotsinkielisiä ja 2% muun kielisiä. Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana toimii vuodesta 1983 Erik Vikström (s. 1941). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet perustettiin vuonna 1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehti Itäväylä (1984).

Historia

Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen perusteella (Borgå borg = linna, borg-å = linnajoki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki (joka perustettiin ilmeisesti jo vuonna 1346) ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380 ja se oli ennen lakkauttamistaan Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421. Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan mm. venäläisten toimesta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta maapäivät. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa on nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä. Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassa kaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella.

Keskusta-alueen kaupunginosat


- Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
- Keskusta (Centrum)
- Suistola
- Joonaanmäki (Jonasbacken)
- Tarmola (Östermalm)
- Myllymäki (Kvarnbacken)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Järnböle
- Kaupunginhaka (Stadshagen)
- Skaftkärr
- Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga)
- Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga)
- Näsi (Näse)
- Hornhattula

Kylät

Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, jotka nykyisin on ruotsinnettu.

- Ali-Vekkoski (Söderveckoski)
- Anttila (Andersböle)
- Baggböle
- Bjurböle
- Bosgård
- Brattnäs
- Eerola (Eriksdal)
- Eestinmäki (Estbacka)
- Emäsalo (Emsalö)
- Epoo (Ebbo)
- Fagersta
- Gammelbacka
- Grännäs
- Gäddrag
- Haikkoo (Haiko)
- Henttala
- Hinthaara (Hindhår)
- Hommanäs
- Hummelsund
- Häihä (Boe)
- Ilola (Illby)
- Jakari (Jackarby)
- Järnböle
- Kaalahti (Kalax)
- Kaarenkylä (Karsby)
- Kallola
- Kardrag
- Kaarlenkylä (Karleby)
- Kerkkoo (Kerko)
- Kiiala (Kiala)
- Kilpilahti (Sköldvik)
- Klemetti (Klemetsby)
- Kortisbacka
- Kraakku (Kråkö)
- Kreppelby
- Kroksnäs
- Kulloo (Kullo)
- Kurböle
- Kuris
- Londböle
- Mickelsböle
- Munkkala (Munkby)
- Mustijoki (Svartså)
- Myllykylä (Molnby)
- Noorikki (Norike)
- Nygård
- Onas
- Orrenkylä (Orrby)
- Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
- Peippola (Pepot)
- Pellinki (Pellinge)
- Pentinkylä (Bengtsby)
- Piirlahti (Pirlax)
- Ramsholmen
- Renum
- Saksala (Saxby)
- Sannainen (Sannäs)
- Seitlahti (Seitlax)
- Sikilä (Siggböle)
- Skavarböle
- Sondby
- Stensböle
- Suni (Sundö)
- Suomenkylä (Finnby)
- Svartbäck
- Tamminiemi (Eknäs)
- Tarkkinen (Tarkis)
- Teissala (Teisala)
- Tirmo
- Treksilä (Drägsby)
- Tuorila (Torasbacka)
- Tyysteri (Tjusterby)
- Vaarlahti (Varlax)
- Vanhamoisio (Gammelgård)
- Vekkjärvi (Veckjärvi)
- Virtaala (Strömsberg)
- Virviikki (Virvik)
- Voolahti (Vålax)
- Västermunkby
- Ylikki (Ylike)
- Yli-Vekkoski (Norrveckoski)
- Åby
- Åminsby

Ystävyyskaupungit


- Dalvik, Islanti
- Dinkelsbühl, Saksa
- Hamar, Norja
- Hancock, Michigan, Yhdysvallat
- Kamien Pomorski, Puola
- Lund, Ruotsi
- Tyresö, Ruotsi
- Ventspils, Latvia
- Viborg, Tanska
- Viimsi, Viro
- Viljandi, Viro

Kuuluisia porvoolaisia


- Janina Frostell
- Johan Ludvig Runeberg
- Albert Edelfelt

Muuta


- Marjapussissa mennään Porvooseen jos jaon aikana ei saa lainkaan tikkejä, silloin menettää aiemmistakin jaoista keräämänsä pisteet.
- Mauri Kunnaksen lastenkirjan Koiramäen Martta ja Ruuneperi tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Porvooseen
- Porvoon mukaan on nimetty välipohjallinen viljan yms. mittaamiseen käytetty mittaväline Porvoon mitta.

Aiheesta muualla


- [http://www.porvoo.fi Porvoon kaupungin kotisivut]
- [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=412 Porvoon seurakunnnan historia]