Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Uumaja

Uumaja

Uumaja (ruotsiksi Umeå) on kunta ja Västerbottenin läänin pääkaupunki Ruotsin länsirannikolla merenkurkun tienoilla. Kunnan pinta-ala on 2 317 km² ja asukkaita on 105 000 (2001). Lentoasema sijaitsee n. 3 km keskustasta etelään. Sieltä on lentoyhteys mm. Vaasaan ja Tukholmaan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lisäksi lauttaliikenne Vaasaan ja Pietarsaareen lähtee lauttasatamasta (Hillskär), joka on n. 15 km keskustasta etelään.

Historia

Uumaja on saannut nimensä Uumajajoen mukaan, jossa sana Uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 Ison Vihan aikana, uudelleen se paloi 1888.

Nähtävyyksiä

Keskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat mm. tiilikirkko (1894) ja lääninhallitus (1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (1508), ja Västerbottenin museo Gammlia. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmö -saaren luonnonsuojelualue ja Stornorrforsin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvon autokoritehdas. Kesäisin kaupungissa pidetään kamarimusiikkifestivaalit ja jazzfestivaalit. Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: Uumajan yliopisto (Umeå universitet) (perustettu 1963) sekä Svenska landsbruksuniversitet i Umeå.

Uumajan suomalaiset

Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa [http://www.uumajalaiset.nu/ Uumajan suomalaisten kotisivu]

Aiheesta muualla

[http://www.umeå.se Uumajan kunnan kotisivu] Luokka:Ruotsin kaupungit

Västerbottenin lääni

Västerbottenin eli Länsipohjan lääni on Ruotsin lääni. Sen rajanaapureita ovat Västernorrlannin, Jämtlannin, Norrbottenin lääni ja Norjan Nordlandin lääni. Läänin pinta-ala on 55,401 km² ja asukasluku 256,710. Asukastiheys on 4.6/km². Lääni on perustettu 1638 ja se sijaitsee Länsipohjan, Lapin ja Ångermanlandin maakunnissa.

Kunnat


- Bjurholm
- Dorotea
- Lycksele
- Malå
- Nordmaling
- Norsjö
- Robertsfors
- Skellefteå
- Sorsele
- Storuman
- Uumaja (Umeå)
- Vilhelmina
- Vindeln
- Vännäs
- Åsele

Merenkurkku

Merenkurkku (ruots. Norra Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalla. Leveydeltään se on noin 70 - 80 km. Merenkurkun alueella maa kohoaa 8-9 mm vuodessa.

Merenkurkun saaristo


- Pinta-ala: 326 300 ha
- Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari, Maksamaa, Vöyri
- Asukkaita: 2500
- Saaria: 6550
- Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari Luokka:Merenkurkku

Tukholma

Tukholma (ruotsiksi Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki. Varsinaisessa Tukholman kaupungissa on asukkaita noin 762 000, mutta Tukholma on levinnyt myös naapurikuntien puolelle. Suur-Tukholman alueella on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Tukholman kaupunki on osa Tukholman lääniä, jossa asuu 1 823 210 ihmistä.

Tukholman historia

Tukholma sai kaupunkioikeudet vuoden 1250 paikkeilla, mutta paikalla on ollut asutusta jo paljon aiemmin. Ensimmäiset maininnat Tukholman kaupungista on vuodelta 1252. Yleensä sanotaan että kaupungin perusti Birger-jaarli joka halusi estää vihollisten pääsyn Mälareniin. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia joiden tarkoituksena oli rajoittaa Mälarenin ja Itämeren välistä liikennettä. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyisen Vanhana kaupunkina. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna. Itse kaupungin ulkopuolella olevia alueita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. 1500-luvulla asutus levisi myös tälle ympäröivälle aluelle. 1500-luvulla Vuonna 1520 Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike ja vuonna 1521 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kuninkaallinen linna joka oli valmis vuonna 1754.

Väestö

Kaupungin noin 762 000 asukkaasta 48 prosenttia on miehiä ja 52 on naisia. Asukkaista noin 160 000 on ulkomaalaistausta (noin 21%), ja noin 70 000 asukaista eivät ole Ruotsin kansalaisia. Heistä joilla on ulkomaalaistausta noin 18% on pohjoismaista, 12% EU-maista (pl. pohjoismaat), 15% Euroopasta (pl. EU), 30% Aasiasta ja 12% Afrikasta. Työttöminä oli vuonna 2004 noin 3,7% asukkaista eli 18 723. [http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total]

Asukasmäärän kehitys


- 1400-luku noin 6 000
- 1590-luku noin 9 000
- 1670-luku noin 45 000
- 1790-luku noin 72 000
- 1880-luku noin 200 000
- 2000-luku 751.000

Suomalaiset Tukholmassa

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Reformaation yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus Tukholmassa. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa. Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista. Enemmän kun missään muussa Ruotsin kunnassa. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan henkilöt jotka ovat syntyneet Suomessa tai joilla ainakin toinen vanhempi on syntynyt Suomessa.

Maantiede

ruotsinsuomalaista Epävirallisesti Tukholman kaupunki jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholma (västerort) ja Etelä-Tukholma (söderort).

Tukholman kaupunginosia

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu 18 kaupunginosaan (stadsdelsområde) jotka päättävät itse kouluista ja muista sosialipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa kaupunginosien valtuustot (stadsdelsnämnd).

- Bromma
- Enskede-Årsta
- Farsta
- Hägersten
- Hässelby-Vällingby
- Katarina-Sofia
- Kista
- Kungsholmen
- Liljeholmen
- Maria-Gamla stan
- Norrmalm
- Rinkeby
- Skarpnäck
- Skärholmen
- Spånga-Tensta
- Vantör
- Älvsjö
- Östermalm

Talous

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Pankki ja talous-sektorit työllistävät 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Silicon Valleyn kanssa. Biotekniikka on myös yksi eniten kasvavista alueista.

Liikenne

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erintyyppisistä junista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Tukholman kaupungissa sijaitsee myös Bromman lentoasema ja kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Arlandan lentoasema. Viking Line, Silja Line ym. tarjoavat Tukholmasta laivatyhteyksiä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Tallinnaan . Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on päätetty ottaa koekäyttöön ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella 2. tammikuuta 2006. Kokeilu loppuu 31. heinäkuuta 2006. Sosialidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten ruuhkaveroa. Tukholmalaiset saavat päätää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Ruuhkaveron tavoitteena on vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana. Samalla panostetaan joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja maanalaisen vuoroja lisäämällä.

Junaliikenne

ruuhka-aika Tunnelbanan eli maanalainen koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsevat maan alla ja loput 53 sijaitsevat maan päällä. Rautatie
- Pendeltåget
- Roslagsbanan
- Saltsjöbanan Raitiovaunu
- Tvärbanan
- Nockebybanan
- Lidingöbanan
- Djurgårdslinjen (museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin)

Nähtävyydet

Tvärbanan
- Tukholman kuninkaallinen linna
- Tukholman kaupungintalo
- Tukholman vanha kaupunki
- Riksdagshuset
- Tukholman museot
- Skansen

Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrään nähden. Tukholmassa sijaitsevat korkeakoulut ja yliopistot ovat:
- Handelshögskolan i Stockholm
- Karolinska institutet, Solna
- Konstfack
- Konsthögskolan
- Kungliga Musikhögskolan, KMH
- Kungliga tekniska högskolan, KTH
- Stockholms universitet, SU
- Teaterhögskolan i Stockholm
- Södertörns högskola, SH, Flemingsberg

Politiikka

Tukholman kunnallisvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vuoden 2002 vaalit voittivat Sosiaalidemokraatit jotka saivat enemmistön Vasemmistopuolueen ja Ympäristöpuolueen avulla. Suurista puolueista Keskustapuolue on ainut jolla ei ole edustajia Tukholman kunnallisvaltuustossa.
Vuosi m kd fp sp mp s v
1998 35 6 9 3 6 29 13
2002 27 5 17 0 6 35 11

Vaalitulokset

Annetut äänet kahdessa viimeisessä kunnallisvaalissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se ).
Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä%
1998 146 79732,9 28 3206,4 9 1872,1 34 7897,8 19 5614,4 26 3475,9 114 11825,6 54 66312,3 20 4114,5
2002 121 40526,0 20 7464,4 5 9391,2 73 73615,7 9 1371,9 24 9655,3 149 87132,0 52 32511,2 8 7721,8

Urheilu

Jalkapallo ja jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja AIK.

Heraldiikka

Tukholman kunnan vaakunassa on Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien.

Aiheesta muualla


- [http://www.stockholm.se Tukholman virallinen sivusto]
- [http://www.stockholmtown.com Tukholman virallinen matkailusivusto]
- [http://www.vasamuseet.se/ Vasamuseet] Luokka:Ruotsi Luokka:Pääkaupungit Luokka:Tukholma ja:ストックホルム simple:Stockholm

1622

Tapahtumia


-

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1622년

1888

Tapahtumia


- 13. toukokuuta - Brasilia lakkauttaa orjuuden
- 4. syyskuuta - George Eastman rekisteröi Kodak-tavaramerkin ja saa patentin kameralle, joka käyttää filmirullaa
- Viiltäjä-Jack tappaa Lontoossa ainakin viisi prostituoitua.
- HKL aloitti hevosomnibusliikenteen Helsingissä.
- naparetkeilijä Fridtjof Nansen hiihtää Grönlannin poikki

Syntyneitä


- 16. syyskuuta - Frans Eemil Sillanpää, kirjailija
- 23. marraskuuta - Harpo Marx, koomikko
- 15. joulukuuta - Artturi Leinonen, kirjailija
- 28. joulukuuta - F. W. Murnau, saksalainen ohjaaja

Kuolleita


- 6. maaliskuuta - Louisa May Alcott, amerikkalainen kirjailija Luokka:1800-luku ms:1888 ko:1888년 simple:1888 th:พ.ศ. 2431

Västerbotten

Västerbottenin lääni

Museo

Museo on laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, sivistyshistoriaa, luonnonhistoriaa yms. koskevaa aineistoa. Aineisto on lisäksi näytteillä, jotta vierailijat voivat tutustua niihin. Usein museoilla ja eri alojen asiantuntijoilla on tutkimuksellista yhteistyötä. Museon tyyppi ei ole aina määriteltävissä. Esimerkiksi koti- ja henkilömuseon raja on epätarkka. Lisäksi suurissa museoissa on eri aloihin keskittyviä osastoja.

Kansallismuseo

Kansallismuseossa esitetään jokin kansan tai kansakunnan menneisyyttä ja taidetta.

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo sijaitsee Helsingissä Mannerheimintien varrella lähellä Eduskuntataloa. Museon pääosastot ovat esihistorian osasto, historian osasto ja kansatieteellinen osasto. Kansatieteelliseen osastoon kuuluu Seurasaaren ulkomuseo.

Ulkomaisia kansallismuseoita

Maakuntamuseo

Maakuntamuseo esittelee jonkin maakunnan historiaa.

Suomen maakuntamuseot


- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Pohjanmaan- ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjanmaan museo, Vaasa
- Turun maakuntamuseo

Linnamuseot


- Turun linnan museo, Turku
- Hämeen linnan museo, Hämeenlinna

Paikallismuseo

Paikallismuseo esittää kokoelmistansa kootuilla näyttelyillä jokin maakuntaa pienemmän alueen paikallishistoriaa.

Suomen paikallismuseoita


- Isonkyrön museo

Taidemuseo

Taidemuseossa on esillä eri alojen taidetta. Museo voi esitellä eri aikakausien taidetta tai järjestää jonkun taiteilijan teemanäyttelyn.

Suomen taidemuseot


- Didrichsenin taidemuseo, Helsinki
- Keravan taidemuseo
- Kiasma, Helsinki
- Oulun taidemuseo
- Retretti
- Vaasan taidemuseo

Ulkomaiset taidemuseot


- Tretjakovin galleria, Moskova
- Eremitaaši, Pietari

Yliopistomuseo

Yliopistomuseo on jonkin yliopiston yhteydessä toimiva museo. Usein niissä on esillä jonkun yliopistossa tutkimustyötä tehneen henkilön kokoelmia. Museo voi esitellä myös itse yliopiston historiaa.

Suomen yliopistomuseot


- Helsingin yliopistomuseo Helsingin yliopistomuseo Arppeanum sijaitsee yliopiston vuonna 1869 valmistuneessa kemian laboratorio- ja museorakennuksessa osoitteessa Snellmaninkatu 3. Näyttelyssä on yliopiston historiaan, tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä kokoelmia Kuninkaallisen Turun akatemian perustamisesta 1640 lähtien nykypäiviin. Erikoiskokoelmina lääketieteen, eläinlääketieteen ja hammaslääketieteen historiaa sekä Mineraalikabinetti.

Tieteellinen museo

Tieteellisessä museossa keskitytään jonkin tieteenalan ja siihen liittyvien esineiden esittelyyn.

Antropologiset museot

Paleontologiset museot

Luonnontieteelliset museot

Kotimuseo

Kotimuseossa esitetään näyttelyesineiden avulla jonkin aikakauden tunnelmaa. Kotimuseo on tavallisesti siinä rakennuksessa, jossa joku merkkihenkilö on asunut.

Suomen kotimuseot


- Johan Ludvig Runebergin kotimuseo, Porvoo : J. L. Runebergin museon interiööri esittelee runoilijan elämää biedermeirtyylisten kalusteiden aikaan. Erikoisuutena museossa on valaan hetulat.
- Pekka Halosen Halosenniemi, Tuusula
- Ainola, Järvenpää
- J. V. Snellmanin kotimuseo, Kuopio
- Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma
- Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Helsinki : Museo sijaitsee jugendtalossa, jonka yläkerta pursuaa kulttuurihistoriaa. 1900-luvun porvariskodissa on runsaasti ajan taidetta ja esineistöä.
- Toivi Järvisen taidekoti, Saarijärvi
- Wolkoffin talomuseo, Lappeenranta : Museo esittelee venäläiskauppiaiden elämää ja ortodoksisuutta Lappeenrannan vanhimpiin kuuluvissa puutaloissa.
- Urajärven kartanomuseo, Urajärvi : 1600-luvulla perustettu Urajärven kartanomuseo oli von Heidemanin suvun omistuksessa yli kaksisataa vuotta. Empiretyylisen päärakennuksen huoneita ei ole muutettu suvun viimeisten asukkaiden jälkeen.
- Alvar Aallon Riihitien Talo, Helsinki
- Söderlångvikin museo (Amos Anderson), Dragsfjärd, Kemiö
- Kuddnäs, Topeliuksen lapsuudenkoti, Uusikaarlepyy
- Visavuori, Emil Wikströmin taiteilijakoti, Tarttila, Valkeakoski
- Hemmet, Turku

Henkilömuseo

Henkilömuseo keskittyy jonkun henkilön elämänvaiheiden esittämiseen. Usein museorakennuksen ja merkkihenkilön vaiheet liittyvät jotenkin toisiinsa.

Suomalaiset henkilömuseot


- Aabraham Ojanperän museo, Liminka : Museo on omistettu laulaja ja laulupedagogi Aabraham Ojanperälle. Hän nimitti kesähuvilaansa Muistokoti Aappolaksi.
- Lauri Viita -museo, Tampere
- Lenin-museo, Tampere
- Mannerheim-museo, Helsinki
- Särestöniemi-museo, Kaukonen
- Albert Edelfeltin ateljeemuseo, Haikkoo, Porvoo
- Ilmari Kiannon Turjanlinna, Ämmänsaari
- Elias Lönnrotin syntymäkoti, Paikkarin torppa, Sammatti
- Elias Lönnrotin kuolintalo, Lammin talo, Sammatti
- Sibelius-museo, Turku : Museo esittelee Jean Sibeliuksen elämäntyötä.

Ulkomaiset henkilömuseot


- Charles M. Schulzin museo, Santa Rosa, Kalifornia, Yhdysvallat

Teollisuusmuseo

Teollisuusmuseo keskittyy jonkin teollisuushaaran tuotannon historian esittämiseen.
- G.A.Serlachius -museo, Mänttä : Museossa voi tutustua esimerkiksi wc-paperin tekemiseen.

Erikoismuseo

Erikoismuseo keskittyy melko tarkasti yhden rajoitetun kohteen esittelyyn. Monesti jokin erikoismuseo on saanut alkunsa innokkaan keräilijän yksityiskokoelman näytteilleasettamisesta.
- Automuseo
- Muovikassimuseo
- Mediamuseo Rupriikki, Tampere
- Museolaivat
  - Pommern, Maarianhamina
  - Sigyn, Turku
  - Suomen Joutsen, Turku
  - Vesikko (sukellusvene), Suomenlinna

Muita museoita


- Museokeskus Vapriikki, Tampere
- Käsityöläismuseo, Turku : Käsityöläismuseo on Turun tulipalolta (1827) säästynyt kaupunginosa, jossa voi vierailla eri käsityöalojen pajoissa.
- [http://www.mac-art.net Willa MAC], Tampere : Yksityinen suomalaisen nykytaiteen museo Luokka:Museot Luokka:Taidemuseot ja -galleriat ms:Muzium ja:博物館 th:พิพิธภัณฑ์

Volvo

Volvo Autot tai Volvo Personvagnar, on Göteborgissa, Ruotsissa 1927 perustettu ruotsalainen autonvalmistaja. Merkki oli Volvo Ab:n omistuksessa vuoteen 1999 jolloin amerikkalainen Ford Motor Company osti osuuden yhtiöstä.

Automallit


- Volvo PV
- Volvo PV36
- Volvo PV51
- Volvo PV60
- Volvo PV444
- Volvo PV544
- Volvo Duett
- Volvo Amazon/Volvo 122
- Volvo P1800
- Volvo P1900
- Volvo 66 Jonkin aikaa Volvo käytti mallimerkinnöissä kolmen numeron systeemiä. Ensimmäinen numero oli mallinumero, toinen kertoi sylinterien määrän ja kolmas ovien määrän. Viimeinen numero muutettiin myöhemmin nollaksi.
- Volvo 140 (Volvo 142, Volvo 144, Volvo 145)
- Volvo 160
- Volvo 164
- Volvo 240 (Volvo 242, 244, 245)
- Volvo 260 (Volvo 262C, 264, 265)
- Volvo 340 (Volvo 343, 345)
- Volvo 360
- Volvo 440
- Volvo 460
- Volvo 480 ES
- Volvo 740
- Volvo 760
- Volvo 780
- Volvo 850
- Volvo 940
- Volvo 960 Nykyään yhtiö käyttää kirjaimia korityypin merkitsemiseen ja numeroita mallin merkitsemiseen. S tarkoittaa sedania, C tarkoittaa coupea, V(versatile) tarkoitaa farmaria ja XC 'cross country' tai nelivetoa.
- Pienet autot (Volvo P1 pohjalevy / Ford C3 pohjalevy)
  - Volvo V30
  - Volvo S40
  - Volvo V40
  - Volvo C50
  - Volvo V50
- Isot autot (Volvo P2 pohjalevy / Ford D3 pohjalevy)
  - Volvo S60
  - Volvo S80
  - Volvo S90
  - Volvo C70
  - Volvo V70
  - Volvo V90
- Cross Country
  - Volvo XC50
  - Volvo XC60
  - Volvo XC70
  - Volvo XC90
- Volvo ja:ボルボ

Auto

Auto on pyörillä liikkuva useimmiten henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu itsenäisesti liikkuva laite. Nimi auto tulee latinan automobile-sanasta, joka tarkoittaa "itsestään liikkuvaa". Suomen lain mukaan auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa. Määritelmän ulkopuolelle jätetään yleisesti myös kevyet nelipyörät eli mopoautot, traktorit, moottorityökoneet ja maastoajoneuvot eli mönkijät. Autojen suosio alkoi kasvaa 1950-luvulla. Autot nähtiin edistyksellisimpänä kulkumuotona 1960- ja 1970-luvulla ja Suomessakin toteutettiin silloin hyväksi katsottua autoistumisen ihannetta. Siihen aikaan maahamme rakennettiin suuri määrä uusia teitä ja autojen määrä pomppasi reippaasti ylöspäin. Tämä kehitys katkesi 1970-luvun öljykriisiin, jolloin joukkoliikenteen alasajo pysähtyi ja sitä alettiinkin suosia. Helsinkiin valmistui tällöin metro ja tilattiin uusia raitiovaunuja. 1990-luvulta lähtien autoistumiskehitys on taas päässyt vauhtiin. Tämä on näkynyt kaukana keskustoista sijaitsevien automarkettien rakentamisena, joukkoliikenteen matkustajakatona, kasvavana riippuvuutena autosta ja liikenneruuhkina. Jopa maailman autoistuneimmassa valtiossa, Yhdysvalloissa, on alettu miettiä ratkaisuja ruuhkille ja kalliille öljylle, siellä hybridiautoja ja kyydinjakoa, Euroopassa ja Kiinassa taas raideliikennettä.

Historia

Jo 1400-luvulla suunniteltiin itseliikkuvia ajoneuvoja ja muun muassa Leonardo da Vinci pohti jousivoiman käyttöä kulkuneuvoissa. Myöhemmin Isaac Newton kehitti ajatuksen höyrypurkauksen voimalla liikkuvasta autosta. Ensimmäiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa syntyneet autot toimivatkin höyrykoneella, ja varhaisimmaksi autoksi mainitaan usein Nicolas Josef Cugnot'n kolmipyöräinen höyryauto vuodelta 1769. Se oli neljän kilometrin tuntinopeudella liikkuva armeijan käyttöön tarkoitettu kolmipyöräinen työkone, jonka tehtäviin kuului etenkin raskaiden tykkien vetäminen. Cugnot'n höyryautossa oli etupyörän edessä valtava boileri, jonka sisällä oleva vesi saatiin höyrystymään kuumentamalla. Höyry lisäsi painetta ja työnsi toisesta päästään eturenkaaseen kiinnitettyä mäntää ulospäin, jolloin auto nytkähti liikkeelle. Cugnot'n höyrykone oli yksitoiminen, eli höyrykone teki työtä vain yhteen suuntaan, mutta auton oma liike-energia työnsi männän takaisin. Ensimmäinen auto täytyi pysäyttää muutaman kerran tunnissa, jotta boileri saisi kerätyksi taas tarpeeksi höyrynpainetta. Seuraavana vuonna Cugnot teki toisen autonsa, joka pystyi kuljettamaan jo neljä matkustajaa. Valitettavasti hän sai kyseenalaisen kunnian kokea myös ensimmäinen moottoriajoneuvo-onnettomuus, minkä seurauksena Cugnot menetti rahoituksen keksintöihinsä. Linjaliikenteeseen höyryautot pääsivät vasta 1832, kun Goldsworthy Guerneyn valmistamat autot alkoivat liikennöidä Gloucesterin ja Cheltenhamin välillä Iso-Britanniassa. Rautatieliikenteen vaikuttajat vastustivat ymmärrettävästi autojen yleistymistä ja onnistuivatkin vaikeuttamaan autoliikennettä huomattavasti esimerkiksi yli kymmenen kertaa suuremmilla siltamaksuilla hevosvaunuihin verrattuna ja erityisellä punaisen lipun lailla, jonka mukaan autojen edessä tuli aina liikkua jalankulkija heiluttamassa punaista lippua vaaran merkiksi. Tämä vasta yli 30 vuotta myöhemmin kumottu laki tietenkin laski autojen nopeuksia huomattavasti ja hidasti autotekniikan kehittymistä Englannissa. Linja-autojen esi-isät olivat suosittuja ympäri maailmaa, mutta höyrykonetta käytettiin myös kevyemmissä yksityisautoissa, joiden nopeus oli keskimäärin noin 20 km/h. Etenkin Bolléen perhe kasasi vuosina 1873-1883 hyvinkin edistyksellisiä höyryautoja, joista tunnetuin on yhä kunnossa oleva La Mancelle (1878). Siinä oli ketjuveto, ohjauspyörä pystysuoran akselin päässä, lisäksi moottori oli sijoitettu eteen, vaikka suuri boileri oli viisaasti matkustamon takana. Höyryautojen heikkoihin ominaisuuksiin kuului valtava painekattila, suuri määrä polttoainetta ja etenkin alkuvaiheessa ajoneuvon raskaus. Vaihtoehtoja höyryvoimalle kehiteltiin paljon, ja sähkö olikin ensimmäinen ratkaisu. Sähkön heikko puoli oli sata vuotta sitten sama kuin se on nykyäänkin: akkujen suuri paino ja auton lyhyt käyttösäde. Toinen vaihtoehto oli kaasun polttaminen ja siitä syntyvän energian muuttaminen mekaaniseksi liike-energiaksi. Ensimmäisen kaasulla toimivan auton kehitteli Isaac de Rivas vuonna 1804. Kaasukäyttöisen auton suurin ongelma oli kaasun varastoiminen. Vasta vuonna 1885 valmistettiin ensimmäinen nykyaikaisen polttomoottorin avulla liikkuva auto, ja sen teki Carl F. Benz, kuuluisan Mercedes-Benz-konsernin perustaja. Lähes yhtä aikaa toinen saksalainen, Gottlieb Daimler, kehitteli oman versionsa polttomoottoriautosta, mutta kunnia ensimmäisestä nykyaikaisen auton esi-isästä annetaan Benzille. Daimlerin kanssa yhteistyössä toimi saksalainen Nicolaus Otto, jonka ottomoottorina tunnettu polttomoottorityyppi on nykyäänkin useimmissa henkilöautoissa käytössä, mutta Daimler kehitteli omalla tahollaan yli kolme kertaa nopeammin pyörivän moottorinsa. Hieman Benzin ja Daimlerin autojen valmistumisen jälkeen autoteollisuus alkoi ottaa huikeita askelia eteenpäin, ja etenkin ranskalaiset tulivat tunnetuksia autojen kehittymisestään, mm. kitkakytkin, ketjuveto ja tasauspyörästöllä varustettu vaihteisto kehitettiin näihin aikoihin. Myöhemmin ketjuveto tosin vaihtui jäykkään kardaanivetoon ja tasauspyörästö siirrettiin vaihteistosta taka-akselin keskivaiheille. 1890-luvulla myös toisenlainen moottorityyppi julkistettiin, nimittäin Rudolf Dieselin dieselmoottori, jossa käytettiin vaikeammin palavaa dieselöljyä bensiinin sijasta, eikä polttonestettä suihkutettu seoksena ilman kanssa, vaan molemmat suihkutettiin erikseen. Polttomoottorit voidaan kehittää käymään lähes kaikilla aineilla, jotka ovat nestemäisiä ja palavia. Bensiinimoottori voi käydä bensiinin lisäksi etanolilla ja muunnettuna maakaasulla tai biokaasulla. Dieselmoottorissa voidaan käyttää kasviöljyjä, kuten rypsiä, rapsia ja sinappiöljyä.

Autoilu kaupungeissa

Suomen kaupungeissa autoilu on pääliikennemuoto useimmissa kaupungeissa. Helsingissä, Tampereella ja Turussa joukkoliikennettä kehitetään ja sitä käyttävistä useilla olisi myös oma auto käytettävissä. Muissa kaupungeissa joukkoliikenne on mitoitettu vain pakkokäyttäjien (koululaiset, vähävaraiset, vanhukset, ajokortittomat) tarpeisiin. Tämä näkyy myös matkustajamäärissä, jotka ovat alhaisia. Autoilun tekeminen pääliikennemuodoksi yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduilla vaatii seuraavia toimenpiteitä:
- Varataan 25-30% rakennetusta alueesta pysäköintiin
- Toteutetaan autoilua suosivat liikennejärjestelyt kuten liikennevalot ja liikenneympyrät
- Siirretään muu liikenne autoilun tieltä tai lakkautetaan se
- Toteutetaan moottoriväyliä, joilla autoliikenne on etuoikeutettu (kehätiet, moottoritiet)
- Keskitetään päivittäistavarakauppa ihmisten läheltä automarketteihin Ilman näitä toimenpiteitä autoilusta tulee ruuhkaista ja se ei todennäköisesti saa kävelijöitä, pyöräilijöitä ja joukkoliikenteen käyttäjiä vaihtamaan kulkumuotoa.

Polttoaineet

Kaasu

Autot voivat toimia kaasulla, yleensä maakaasulla, mutta myös nestekaasulla tai biokaasulla. Kaasun käyttö polttoaineena vähentää saasteita, sillä se palaa öljyä puhtaammin. Olemassaolevat bensiinikäyttöiset autot voidaan muuttaa maakaasulla käyviksi, mutta nykyään yhä suurempi osa maailman autoista valmistetaan suoraan kaasukäyttöisiksi. Usein kaasukäyttöisissä pienemmissä autoissa on myös bensiinitankki, mutta suuremmissa autoissa on pelkkä maakaasusäiliö. Maakaasuautojen käyttöön kannustaa polttoaineen edullisuus, polttoainekulut ovat vain 2-3 €/100 km. Maailmassa oli vuonna 2004 noin 4 miljoonaa kaasukäyttöistä kulkuneuvoa. Eniten kaasukäyttöisiä kulkuneuvoja on Argentiinassa, Brasiliassa ja Pakistanissa. Euroopassa ne ovat suosittuja Italiassa (400 800 kpl), Ukrainassa (42 000 kpl), Venäjällä (36 000 kpl) ja Saksassa (19 600). Jonkin verran autoja on myös Valko-Venäjällä (5 500), Ranskassa (7 200) ja Ruotsissa (4 260). Maakaasun hinta on näissä Euroopan maissa 40-80% bensiinin hinnasta. Suomessa henkilö- ja pakettiautoja on 10-20 ja busseja 75 kolmella liikennöitsijällä. Helsingin Bussiliikenne Oy, Tammelundin Liikenne Oy ja Concordia Bus Finland Oy omistavat tällaisia maakaasubusseja. Maakaasubusseilla on pelastuslaitoksen määräämä liikennöintikielto Kampin terminaaliin turvallisuussyistä, johon liikennöitsijät vaativat muutosta. Maakaasukäyttöisiä pieniä autoja omistavat toistaiseksi lähinnä Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Gasum Oy:n työntekijät ja muutama yksityishenkilökin, mutta VTT ennustaa tällaisten autojen yleistyvän tuhannen auton vuosivauhdilla. Helsingin Malmilla on Suomen ensimmäinen julkinen maakaasuautojen tankkauspiste. Gasum avaa toisen tankin Hakaniemeen loppuvuodesta 2005 ja tarkoitus on lisätä tankkauspaikkoja pääkaupunkiseudulla nopeasti yli kymmeneen.

Sähkö

Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto. Helsingin palolaitos otti vuonna 1909 käyttöön Suomen ensimmäisen sähköauton. Sähköinen paloauto oli käytössä 1920-luvun taitteeseen asti. Sähköautot alkoivat menettää suosiotaan polttomoottoreille kasvavan öljyteollisuuden ja halvan polttoaineen myötä. Tyypillisessä sähköautossa sähkö varastoidaan akkuihin, joka ladataan yleisestä sähköverkosta. Akulta sähkömoottorille menevää sähkövirtaa säädellään 'kaasupolkimella' ja sähkömoottori pyörittää vetoakselien välityksellä pyöriä tai sähkömoottorit voidaan integroida pyörien sisään. Sähköautossa on yleensä kaksi vaihdetta: Yksi eteen ja yksi taakse. Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Tästä on seurauksena se, että vikaantumisherkkyys on aivan eri luokkaa kuin perinteisillä autoilla. Se ei myöskään saastuta lainkaan, mikäli sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Fossiilisillakin polttoaineilla tuotetulla sähköllä on öljyä ekologisempaa ajaa. Kehittymätön akkuteknologia on toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. Öljyn hinnan kallistuessa ennustetaan sähköautojen uutta tulemista. Akkutekniikka on kehittynyt 2000-luvulla ja aikaisemmasta 50 kilometrin säteesta päästään jopa 300 kilometrin säteeseen. Lataus olisi myös nopeampaa, kun aikaisemmin akun lataus kesti yön yli, nykyään sen voisi tehdä alle tunnissa. Poliittisella tuella saataisiin sähköautoille latausmahdollisuudet julkisille paikoille, kuten tehtiin Turussa 1990-luvulla. Ruotsissa ja Norjassa ekoautoja tuetaan maksuttomalla pysäköinnillä ja tietullittomuudella.

Ekoautot

Suomen Posti on käyttänyt suomalaisia Elcat-sähköautoja vuodesta 1990 päivänpostin ja sanomalehtien jakelussa. Vuonna 1998 sähköautoja oli eniten, yli 60 kappaletta. Elcatin valmistuksen loputtua 2000-luvun alussa ei ole löytynyt sopivaa seuraajaa korvaamaan loppuun ajettuja kotimaisia sähköautoja, autoja on vaikea löytää myöskään muualta Euroopasta. Niinpä sähköautomäärä on laskenut viime vuosina, kun liikenteestä poistuville sähköautoille ei ole ollut seuraajaa. Tällä hetkellä käytössä on 3 sähköautoa, joista yksi on Citroën Berlingo Electrique. Lisäksi rajoitettu toimintamatka ja kasvaneet lähetysmäärät (kantavuus, kuormatila) ovat alentaneet myös Elcatin tapaisen sähköauton mahdollisuuksia Postin käytössä. Vanhat Elcatin sähköautot myydään yksityishenkilöille ja yrityksille Elcatin kotisivuilla. Postilla on ollut käytössään yksi maakaasuauto, mutta sen sopimusaika päättyi viime vuonna. Uusien käyttöönottoa rajoittaa tankkausasemien pieni määrä. Posti kertoo seuraavansa aktiivisesti vaihtoehtoenergia-ajoneuvomarkkinoita, ja jos Postille soveltuvaa kalustoa tulee markkinoille, vaihtoehtoenergia-ajoneuvojen määrää lisätään. Suomessa yrityskäyttäjiä olivat myös Fortum ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Nyttemmin ainakin rakennusvirasto suunnittelee siirtymista maakaasuun.

Rakenne

Rakenteellisesti auto voidaan jakaa seuraaviin osakokonaisuuksiin:
- alusta
  - runko
  - jousitus
    - pyöräntuenta
    - jouset
    - iskunvaimentimet
  - ohjausjärjestelmä
  - moottori
    - kampiakseli
    - nokka-akseli
    - sytytysjärjestelmä (bensiinimoottorissa)
  - voimansiirto
    - kytkin
    - vaihteisto
    - nivelakseli
    - vetopyörästö
  - jarrujärjestelmä
- kori
  - ohjauspaneeli

Tilastotietoa

Suomessa oli vuonna 2000:
- Henkilöautoja noin 2,12 miljoonaa
- Pakettiautoja noin 235 000
- Kuorma-autoja noin 64 000
- Linja-autoja noin 9700 Lisäksi oli moottoripyöriä noin 88 000. Henkilöautojen jakaumasta Tanskassa vuonna 2005 voi päätellä myös jotain Suomen tilanteesta. Suluissa tyypillisiä autotyypin edustajia.
- Pikkuautot 34,1 % (Peugeot 206, Suzuki Alto, Kia Picanto, Skoda Fabia)
- Pienehköt perheautot 27,5 % (Peugeot 307, Skoda Octavia, Suzuki Liana, Ford Focus, Toyota Corolla, Volkswagen Golf)
- Keskikokoiset perheautot 19 % (Citroën C5, Ford, Mondeo, Mazda 6, Audi A4)
- Suuret perheautot 3,2 % (Audi A6, Volvo S/V70, Volvo S60)
- Edustustason autot 0,2 % (Jaguar S-type, Chrysler 300)
- Urheiluautot 0,3 % (Mercedes SLK, Porsche 911, Ferrari 360 Modena/Spider)
- Tila-autot 12,4 % (Citroen Xsara Picasso, Toyota Yaris Verso, Hyundai Matrix, Chrysler Voyager/Grand Voyager)
- Muut 3,4 % (Suzuki Grand Vitara, VW Transporter, Fiat Ducato)

Katso myös


- [http://www.autowiki.fi/index.php/Main_Page Lisätietoa autoista mm. korjausoppaita Autowikissä]
- Luettelo automerkeistä
- Luettelo automalleista koon mukaan
- Lentoauto Luokka:Autoteollisuus ms:Kereta ko:자동차 ja:自動車 simple:Car th:รถยนต์

Kamarimusiikki

Kamarimusiikki on yksi klassisen musiikin tyylilajeista. Se tarkoittaa musiikkia, joka on sävelletty sinfoniaorkesteria pienemmälle yhtyeelle. Kamarimusiikissa on aina vähintään kaksi muusikkoa. Tarkkaa ylärajaa muusikoiden määrälle ei ole määritelty. Luokka:Taidemusiikin muodot ja:重奏

Jazz

Jazz on Yhdysvalloissa viimeistään 1910-luvulla syntynyt musiikillinen traditio, johon kuuluu monia toisistaan kauaksi erkaantuneita tyylejä. Jazzin syntypaikkana pidetään erityisesti New Orleansin kaupunkia. Jazz kehittyi afro-amerikkalaisten vokaalimusiikista, bluesista ja spirituaalimusiikista. Jazzin kehittivät afroamerikkalaiset ja sitä esittivät afroamerikkalaiset. Ensimmäinen levyttämään päässyt jazz-yhtye oli kuitenkin valkoisista muusikoista koostuva Original Dixieland Jass Band vuonna 1917. Jazzille tyypillisiä piirteitä ovat vapaa improvisointi, erikoiset soundit, pienet riffit sekä runsas synkooppien käyttö. Jazzin esittäjinä voivat olla yhtä lailla suuret big bandit kuin yksi ainoa henkilö.

Jazzin historiaa

Jazzin alkuperä

Jazzin juuret löytyvät Länsi-Afrikasta Pohjois-Amerikkaan orjatyöhön kuljetettujen mustien musiikista. Musiikkilajin synty alkoi todennäköisesti siitä, etteivät orjat saaneet työn aikana puhua toisilleen, he keksivät työlauluja – laulaminen oli näet sallittua. Tällaisia lauluja kutsutaan nimityksellä field hollers ("peltohoilotukset"). 1860-luvun sisällissodan jälkeen orjuus lopetettiin ja musiikkikulttuurin kehitys vauhdittui. Syntyivät esimerkiksi bluesiksi ja ragtimeksi kutsutut musiikinlajit. Ragtime oli jazzia edeltävää, hieman nopeaa marssia muistuttavaa useimmiten pianolla esitettyä musiikkia. Ragtimen kehittymispaikkoja olivat mm. Teksas, Florida, Tennes, St. Louis, Oklahoma ja varsinkin sen huomattavin keskus, Missisippin suoitoalueella sijaitseva New Orleans. Kuuluisin ragtime säveltäjä oli Scott Joplin, jonka monet kappaleet ovat nykyäänkin tuttuja suurelle yleisölle.

New Orleans

New Orleans oli vapaamielinen kaupunki, jossa useat eri kulttuurit pääsivät sekoittumaan helposti ja myös ragtime sai siellä vaikutteita. Ragtime -musiikkia soitetitin usein bordelleissa. Alun perin sana jazz tarkoittikin kansankielellä maksullisen seksin harrastamista. Ragtimen kehityttyä marssimaisuudesta hiukan keveämmäksi ja monipuolisemmaksi sitä alettiin nimittää jazziksi. Jazzin kehittyminen alkoi 1890-1910-luvuilla. Alkuperäisessä jazzissa oli vaikutteita sotilasmarsseista, länsi-afrikkalaisesta musiikista, pianomusiikista, kirkko- ja kansanmusiikista sekä ranskalaisista lauluista. Kaikkein erikoisin piirre jazzissa oli muihin tuon ajan musiikkityyleihin verrattuna se, että kappaleissa merkittävässä asemassa olivat usein improvisoidut soolo-osuudet. Improvisointi teki kappaleista eloisia ja sillä saatiin kappaleisiin enemmän tunnetta mukaan. New Orleans jazzin improvisointi eroaa nykyaikaisen jazzin improvisoinnista siinä, että se oli lähinnä olemassa olevan melodian koristelua.

Jazzin suosio kasvaa

Jazzista tuli äkkiä varsinkin mustien keskuudessa todella suosittu musiikkilaji. Sitä soitettiin seurapiirikutsuissa ja jopa joissain värikkäissä hautajaisissa. Afrikkalaisilta oli kielletty heidän perinteiset soittimensa, koska englanninkieliset siirtomaaisännät pelkäsivät orjien käyttävän erityisesti rumpuja yhteydenpitovälineenä. Lisäksi orjia haluttiin käännyttää kristinuskoon, ja heille opetettiin perinteisiä kristillisiä hymnejä ja virsiä. Siten mustat alkoivat laulaa omaa musiikkiaan ja rakentaa soittimia itse, sekä mahdollisuuksien mukaan opetella länsimaisia soittimia. Yleinen ensimmäisten jazzyhtyeiden kokoonpano oli trumpetti, klarinetti ja pasuuna sekä joskus saksofoni. Taitavat trumpetistit saivat yleisesti paljon arvostusta. Näitä olivat mm. Buddy Bolden, Freddie Keppard ja Joe ”King” Oliver. Joe Oliver oli Louis Armstrongin trumpetinopettaja. Joitain valkoihoisia tuli jazzin harrasteluun mukaan jo 1900-luvun alkuaikoina. Kaikkien aikojen ensimmäisen ja samalla ainoan ennen 1920-lukua tehdyn jazzlevytyksen teki valkoihoisten karpaasien yhtye The Original Dixie Jass Band vuonna 1917 (jazz saatettiin usein kirjoittaa jass alkuaikoina). Tämä antoi potkua jazzin leviämiselle myös valkoihoisten keskuuteen. Ensimmäinen maailmansota ei vaikuttanut elämään Yhdysvalloissa juuri ollenkaan eikä siitä ollut haittaa myöskään jazzin kehittymiselle. New Orleansissa soitettu jazz oli päätyyli, mutta sen rinnalla kehittyi myös kaksi pianolla soitettavan jazzin tyylilajia: stride ja boogie woogie. Kun vuonna 1917 New Orleansissa kiellettiin aiemmin laillinen prostituutio, jazz alkoi keskittyä Yhdysvaltojen itärannikolle; Chicagoon ja myöhemmin myös New Yorkiin. 1920-luvulla äänilevyteollisuus kiihtyi ja jazzia alettiin kunnolla tallentamaan levyille. Tämä lisäsi kiinnostusta ja myös jazzmuusikkojen määrää.

1930-luku ja big bandit

Louis Armstrongin liittyminen Fletcher Hendersonin yhtyeeseen loi uuden pohjan oikeastaan koko jazz-tyylisuunnalle. Hän kehitti vielä melko jäykästä New Orleans jazzista kokonaan uuden tyylin: classic jazzin. Se oli New Orleans jazzia solistisempaa taidetta, mikä nosti jazzin arvostusta entisestään. Ennen jazz oli vain ns. kollektiivista, mutta nyt soittajilla oli myös tiettyjä rooleja kappaleissa. Tämä oli osasyynä siihen, että jazzkokoonpanot kasvoivat. New Yorkissa ja Kansas Cityssä kehittyi jazztyyli isoille orkestereille, mikä oli pohjana 1930-luvun big band -swingille. Suurten orkesterien käyttö johti siihen, että jazzkappaleille täytyi tehdä entistä tarkempia sovituksia. Improvisointi oli suurissa kokoonpanoissa vaikeampaa. Classic jazz oli kuitenkin vielä 1920-luvulla big bandejä suuremmassa suosiossa. 1930-luvulla jazzin valtatyylinä oli swing ja suuret jazzorkesterit olivat suosiossa. Duke Ellington oli Swingin sovittajista maineikkain. Swing musiikki on klassista jazzia varsinkin rytmiltään keveämmän kuuloista ja siinä kappaleilla on huolella tehty sovitus. Eroja voi maistella loistavasti kuuntelemalla kappaleen ”Moon River” Louis Armstrongin klassista jazzia olevana sovituksena sekä saman kappaleen swing-sovituksena laulajatar Sarah Vaughanin esittämänä. 1930-luku oli jazzin historian valtakautta.

Bebop

Jazzia esitettiin pääasiassa klubeissa, koska improvisoidun soittamisen taso kärsii suurissa konserteissa. Swingin ja tarkkojen sovitusten myötä esiintymispaikalla ei ollut soiton kanalta väliä. Tämä johti kaupallistumiseen ja viihteellistymiseen, mitä pidettiin jazzin luonteen kannalta huonona asiana. Kaupallistuneeseen swingiin ja helpoksi käyneeseen improvisointiin kyllästyneet muusikot kerääntyivät soittamaan ja kilpailemaan soittotaidoistaan keskenään New Yorkin Harlemin Minton`s Playhouseen. Mukaan tuli myös paljon uusia muusikoita. Siellä kehittyi musiikkilaji nimeltä bebop eli re-bop eli bop. Suurin osa bebopin kärkinimistä olivat aiemmin swingsolisteja, esim. Dizzy Gillespie, Charlie Parker ja Miles Davis. 1940-luvun taitteessa oli toinen maailmansota, joka keskeytti musiikkilajien kehityksen. Vuosina 1943 ja 1944 Yhdysvalloissa oli voimassa levytyskielto. Tämä haittasi varsinkin kaupallisen swingin ja myös jazzin asemaa ja bebop sai enemmän kiinnostusta. Bebopin uudenlainen tyyli sopi hyvin sodan jälkeiseen aikaan, jolloin kulttuurit olivat vielä epätasapainossa. Bebopissa improvisointi ei ollut enää melodiaan sidoksissa vaan pelkästään sointurakenteeseen. Sointurakennekin oli hiukan entistä monimutkaisempi. Bebop sai aluksi paljon kritiikkiä, koska musiikkilaji on melko vaikeaselkoista. Eräs motiivi bebopissa oli hämätä asiaan paneutumattomia maallikkoja, varsinkin valkoisia, esimerkiksi soittamalla tuttuja kappaleita nopeammilla tempoilla ja monimutkaisemmilla soinnuilla ja tietysti uudella nimellä niin, ettei kaikki tunnista niitä. Bebop–sävellykset erosivat melodialtaan ja teemaltaan paljon aikaisesta, mutta sointurakenteet lainattiin yleensä populaarikappaleista. Bebop heijasti mustien asennoitumista omaan tilaansa. Bebop kasvatti mustan väestön ylpeyttä. Tämän jazzhaaran syntymistä voidaan pitää osasyynä mustien 1950-luvun kansalaisoikeustaisteluihin, joiden kautta afroamerikkalaiset saivat lopulta täydet kansalaisoikeudet. Bebopia soitettiin yleensä 4-5 hengen yhtyeissä. Soittimet olivat yleensä saksofoni, trumpetti, basso, piano ja rummut. Bebopissa oli improvisoinnin kannalta tärkeää muusikoiden välinen vuorovaikutus. Se oli ensimmäinen jazztyyli, joka ei ollut tarkoitettu tanssittavaksi. Osaksi sen, sekä myös vaikeaselkoisuuden ja vallankumouksellisuuden takia bebopista ei tullut koskaan tavallisen kansan parissa yhtä suosittua kuin swing. 1950-luvulla ei tullut aivan uusia tyylisuuntauksia kuten bebob, vaan uudet tyylit, cool jazz ja hardbop, olivat läheistä sukua bebobille. Yhteenvetona jazzissa bebopin myötä tapahtuneesta murroksesta voidaan sanoa, että jazz erkaantui yhä kauemmaksi kaupallisesta musiikista. Laulua kuultiin nyt aiempaa selvästi harvemmin jazz-musiikissa ja myös suuret bigbandit olivat osin väistyneet pienempien ryhmien tieltä. Pitkät improvisoidut soolot tulivat jazzissa yhä keskeisemmäksi, ja alettiin käyttää enimmäkseen rytmejä, joiden tahdissa ei voinut enää tanssia.

Cool jazz

Cool jazz oli varsinkin valkoisten nuorten klassisen musiikin opistoissa opiskelevien muusikkojen kehittelemä musiikkilaji, jossa panostettiin ns. ”akateemiseen esitystapaan”. Sen eroavuuksia bebopiin oli mm. se, että siinä käytettiin pehmeä-äänisempiä soittimia, kuten käyrätorvea ja tuubaa, sekä se, että improvisointi oli yksinkertaisempaa ja kappaleissa joskus useita osia. Cool jazz kuulostaa bebopia hillitymmältä ja hiukan melodisemmalta. Siinä suosittiin ”kuivaa” melodiaa eli soittamisessa ei ollut vibratoa ja melodiassa ei ollut kontrapunktia eli siinä ei soitettu melodiasta poikkeavia sivumelodioita yhdessä päämelodian kanssa. Cool jazzia käytettiin 1950-60-luvulla paljon elokuvamusiikkina. 1960-luvulla cool jazzin perinteitä jatkoi bossanova, joka on yhdistelmä jazzia ja brasilialaista musiikkia.

Hard bop

1960-luvun alkaessa hard bop syntyi suoraan bebopista. Hard bopissa eli funky- tai soul jazzissa rumpalilla oli tärkeämpi asema kappaleessa. Korostuneen kompin seurauksena muiden soitinten improvisointi muuttui suoraviivaisemmaksi. Hard bop sai vaikutteita mm. mustien gospel-musiikista sekä bluesista. Hard bop oli selkeämpää ja melodisempaa kuin bebop ja siitä tuli varsinkin 1960-luvulla melko suosittua. Sitä soitettiin mm. uskonnollisissa tapahtumissa. Bebopia soittaneen Miles Davisin siirtyminen hard bopin piiriin sai aikaan mm. sen, että sävelasteikot otettiin käyttöön ja kappaleet muuttuivat melodisemmiksi. Julian Edwin Adderley alias Cannonball Adderley oli hetken Miles Davisin opissa ja perusti veljensä kanssa myöhemmin yhtyeen nimeltä Cannonball Adderley Quintet, josta tuli yksi hard bopin suosituimmista. Yhtye vieraili Suomessakin 1960- ja 1970-lukujen alussa.

Free jazz ja avantgarde jazz

1960-luvulla hardbopiin otettiin vaikutteita mm. Etelä-Amerikan musiikista. Cool jazzista muotoutui bossanova. Jazzin historian suurimpia vallankumouksia tapahtui 1960-luvulla kun free jazz ja avantgarde jazz tuli tunnetuksi. Näissä jazzlajeissa ei enää soitettu perinteisten sointujen ja sointurakenteiden mukaan. Niissä ei ollut yleensä melodiaa eikä sointukulkua määrätty ennalta ja tempokin saattoi vaihdella kappaleen aikana. Silti musiikki ei ole sattumanvaraista vaan siinä tarvittiin vielä tarkkavaisempaa soittajien välistä vuorovaikutusta. Nämä jazzlajit kuitenkin poikkesivat liikaa jazzin aikaisemmista perinteistä eikä aikaisempiin jazzlajeihin haluttu ottaa näistä vaikutteita, kuten yleensä uusista virtauksista otettiin. Free jazzin edustajat kävivät Euroopassa etsimässä musiikilleen kasvualustaa, jota ei kuitenkaan löytynyt. Eurooppalaiset saivat kuitenkin opetusta free jazzilaisilta. Avantgarde oli eurooppalaisempi versio free jazzista. Siinä käytettiin enemmän valmiiksi sävellettyä materiaalia ja siinä oli vaikutteita eurooppalaisesta taidemusiikista. Avantgardesta eurooppalaiset kehittivät itsenäisemmin omaa jazztyyliään ja eurooppalaisen jazzin ”identiteetti” kehittyi 1970-luvulla.

Fuusio

1970-luvulla monet jazzmuusikot alkoivat yhdistellä tuon ajan populaarimusiikkia ja jazzia keskenään. Myöhemmin jazzin ja popin yhdistelyyn perustuvaa musiikkia on ruvettu kutsumaan fuusiojazziksi (usein puhtaan vain "fuusiosta", mikä on soveliasta, koska tällainen musiikki ei usein kuulosta perinteiseltä jazzilta). Jazzin uusimpien virtausten tasalla oleva Miles Davis julkaisi merkittävimpinä pidetyt fuusiolevyt: In A Silent Way (1969) ja Bitches Brew (1970). Näillä kuuluisilla levyillä esiintyneet jazzmuusikot kuten Chick Corea, Herbie Hancock, John McLaughlin ja Joe Zawinul perustivat myöhemmin omat yhtyeensä ja jatkoivat fuusion kehittelyä. Fuusioyhtyeet saivat ystäviä myös popmusiikin kuuntelijoiden joukosta.

Jazz 1960-luvun jälkeen

Fuusio erkaantui nopeasti niin kauas aiemmasta jazzista, ettei se kelvannut useille jazzin ystäville. New Yorkissa oli kuitenkin nuoria luovia soittajia, jotka halusivat elvyttää puhtaan jazzin asemaa. Keskustassa ei ollut jazzmuusikoille esiintymispaikkoja, joten he joutuivat esiintymään kaupungin reunoilla olevissa vanhoissa varastorakennuksissa. Tätä kutsuttiin loft movementiksi. Uudessa jazzissa vanhoilla kokoonpanokaavoilla ei enää ollut väliä. 1960-luvun jälkeen suuret muutokset näyttivät olevan ohi jazzin eri rintamilla. Jazzin innovaatiot kuitenkin jatkuivat esimerkiksi avantgarde jazzin piirissä. Samoin myöhempi ilmiö on nu jazz, jossa jazzia yhdistetään elektronisen tanssimusiikin rytmeihin. 1980-luvun alkupuolella jazzista oli tullut jo kansainvälisempi ja kansanomaisempi ilmiö ja sitä tehtiin Amerikan ja Euroopan lisäksi myös muissa maanosissa.

Jazz-muusikoita


- Louis Armstrong
- John Coltrane
- Chick Corea
- Miles Davis
- Duke Ellington
- Bill Evans
- Herbie Hancock
- Manhattan Transfer
- Glenn Miller
- Joe ”King” Oliver
- Charlie Parker

Jazzin tyylisuuntauksia


- Bebop
- Modaalinen jazz
- Swing
- Hard bop
- Cool jazz
- Free jazz
- Avantgarde jazz
- Fuusiojazz
- Nu jazz

Linkkejä


- [http://www.worldsax.net World Saxophone Congress 2006 - Jazz]
- Jazz Hall of Fame - http://www.jazzhall.org/ Luokka:Jazz ja:ジャズ simple:Jazz

Luokka:Ruotsin kaupungit

Tässä luokassa on Ruotsin kaupunkeja. Kaupungit Luokka:Euroopan kaupungit

Patrick J. Sullivan

Patrick Joseph Sullivan (1865-1935) of Casper, Wyoming, born in County Cork, Ireland was the mayor of Casper, Wyoming from 1897 to 1898 and a U.S. Senator from Wyoming from 1929 to 1930. Sullivan, Patrick Joseph Sullivan, Patrick Joseph Sullivan, Patrick Joseph

Nurkowanie bielizna erotyczna teksty kultura dog breeders










































:: RELATED NEWS ::
Arundo
See text Arundo is a genus of two or three species stout, perennial grasses from the family Poaceae, native to the Mediterranean region east to India, China and Japan. They grow to 3-6 m tall, occasionally to 10 m, with leaves 30-60 cm long and 3-6 cm broad. ;Species
- 978-1023) was the daughter of the count of the North March Theoderich or Dietrich. According to most accounts she was a nun who was abducted from the monastery of Kolbe by Mieszko I. Oda and her sons by the duke Mieszko I (named as Dagome), ruler of the Polans tribe appear in a document known as Read More...
Ancient Domains of Mystery
ADOM (short for Ancient Domains of Mystery) is a roguelike game in which your aim is to stop the forces of Chaos which are invading the world of Ancardia. Like most roguelike games, ADOM uses ASCII graphics to represent the game world. The player can create their character as male or
SiN
:This article is about the Computer game. For other uses of the word, see sin (disambiguation). SiN is a computer game developed by Ritual Entertainment and published by Activision in late 1998. SiN is a first-
Fog
:For the abbreviation, see FOG. For the B-Side by Radiohead see Fog (song). Fog (song).]] Fog is a cloud in contact with the ground. It occurs when moisture from the surface of the Earth evaporates; as this evaporated moisture moves upward, it cools and condenses into the familiar phenomenon of fog. Fog differs from cloud only in that fog touches the surface of the Earth, while clouds do not. It can
Linear feedback shift register
A linear feedback shift register (LFSR) (sometimes called PN Sequences register) is a shift register whose input is the exclusive-or (xor) of some of its outputs. Thus it is a shift register where the input bit is driven by a linear function of the overall shift register value. The initial value of the LFSR is called the seed, and the sequence of values is completely determined by it. Most often the linear function is an XOR of the values of s
Colemanballs
Colemanballs is a term used to describe a variety of types of gaffes perpetrated by media commentators. The name was coined by Private Eye magazine and is derived from that of the BBC sports commentator, David Coleman. An example of the great man's work in this field is the classic "And here's Moses Kiptanui—the 19 year old Kenyan, who turne

All Rights Reserved 2005 wikimiki.org